Haluaisin käydä anonyymisti kirkossa
Käyn usein jumalanpalveluksissa (noin kahdesti kuukaudessa keskimäärin), mutta "ongelmana" on se, että en haluaisi, että kukaan muistaa minua siellä seurakunnassa eli en siksi saisi käydä liian usein ainakaan samassa seurakunnassa. Mulla ei ole lainkaan live-ystäviä ja jännitän ihmisiä todella paljon. Kaverini ovat chat-kavereita ja he asuvat ulkomailla. Tunnen, että olen muita ihmisiä nolompi ja huonompi monellakin tavoin, joten en uskalla tutustua ihmisiin.
Nautin silti kirkossa käymisestä, jumalanpalveluksista ja muutamasta seurakunnasta pidän. On silti "pakko" mennä eri seurakuntiin, ettei minua muistettaisi kuitenkaan. Sama ongelma oli joskus nuorempana ja mua hävetti, jos joku selvästi muistikin minut. Tuli sellainen olo, että teen jotain väärin, kun menen jumalanpalvelukseen ja olen liian huono ihminen sinne. Muutenkin jännitän ihmisiä ja pelkään aina, että he halveksivat minua. Mietin sosiaalisia tilanteita jälkikäteen ja harmittelen omia sanavalintojani ja eleitä jne. ja pelkään olleeni nolo. Onko muilla kokemusta vastaavasta?
Kommentit (81)
Siellä taitaa nykyään olla niin vähän porukkaa että jäät heti papille mieleen jos olet alle 75v nainen. Voi olla että se liimautuu kylkeen ja rupeaa maanittelemaan seurakunnan jäsenksi, kirkkokahveille, kolehdin kantajaksi, kirkkovaltuustoon ja salasuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Siellä taitaa nykyään olla niin vähän porukkaa että jäät heti papille mieleen jos olet alle 75v nainen. Voi olla että se liimautuu kylkeen ja rupeaa maanittelemaan seurakunnan jäsenksi, kirkkokahveille, kolehdin kantajaksi, kirkkovaltuustoon ja salasuhteeseen.
Kirkko ja papisto toimivat kuin kasakat, ottavat kaiken minkä irti saavat, antamatta mitään vastineeksi.
Körttiseuroissa saa kyllä olla ihan rauhassa, toki ystävällisesti tervehditään, mutta käännyttämään tms. ei käydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkossa saa hyvillä mielin käydä, vaikka ei haluaisi jutella muiden kanssa. Jumalanpalveluksissa käy moni yksin, eikä kukaan kiinnitä asiaan huomiota. Ei ole pakko jutella kenenkään kanssa, moni haluaa tulla kirkkoon nimenomaan hiljentymään. Jos haluat olla jumalanpalveluksen aikana rauhassa, niin istu omaan rauhaan vaikka jonkun penkkirivin päähän. Poistuessa voi lähteä päätösmusiikin aikana tai odottaa hetken, kun suurin osa väestä on poistunut. Pappina toki olen ovella tervehtimässä, mutta siitä ei tarvitse ottaa stressiä. Puhuakaan ei tarvitse, moni vastaa papin tervehtimiseen nyökkäämällä kirkosta poistuessaan ja tämä on täysin ok. Kirkossa voi käydä täysin anonyymisti, emme kysele kuka olet ja mistä tulet. :)
Muuten, monissa seurakunnissa on useampia pappeja/kanttoreita/suntioita, joten vaikka kävisit samassa kirkossa joka sunnuntai, niin harvemmin samat ihmiset ovat työvuorossa. Lämpimästi tervetuloa kirkkoon!
T. Ev.lut. pappi
Pappi, älä valehtele. Ihminen on tervetullut kirkkoon ainoastaan, mikäli hän alistuu papiston harhaiselle ylivallalle. Ihminen kelpaa rahoittamaan pappis-säädyn elitististä ökyelämää ja olemaan heille nöyrä alamainen ja kuuliainen orja. Ajatelkaa vaikkapa nykyistä ehtoolliskaavaa, mikä surkea näytelmä. Jeesus tarjosi viimeisen ehtoollisen(=ilta-ateria) opetuslapsilleen tietäessään maanpäällisen tehtävänsä fyysisessä kehossa olevan loppusuoralla. Mitä tekee evankelisluterilainen kirkko ehtoolllisella? Laittaa seurakuntalaiset, Jumalan kuvat, konttaamaan ja matelemaan pappien edessä kuin piestyt koirat. Tämä surkean matelun täytyy tuottaa suurta nautintoa itsensä korottaneen papiston sairaalle egolle. Miksi te ihmiset alistutte tähän(kin) kammottavaan ja nöyryyttävään näytelmään, konttaamaan pappien jaloissa?
Olisikohan sinulla jäänyt lääkkeet tänään ottamatta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkossa saa hyvillä mielin käydä, vaikka ei haluaisi jutella muiden kanssa. Jumalanpalveluksissa käy moni yksin, eikä kukaan kiinnitä asiaan huomiota. Ei ole pakko jutella kenenkään kanssa, moni haluaa tulla kirkkoon nimenomaan hiljentymään. Jos haluat olla jumalanpalveluksen aikana rauhassa, niin istu omaan rauhaan vaikka jonkun penkkirivin päähän. Poistuessa voi lähteä päätösmusiikin aikana tai odottaa hetken, kun suurin osa väestä on poistunut. Pappina toki olen ovella tervehtimässä, mutta siitä ei tarvitse ottaa stressiä. Puhuakaan ei tarvitse, moni vastaa papin tervehtimiseen nyökkäämällä kirkosta poistuessaan ja tämä on täysin ok. Kirkossa voi käydä täysin anonyymisti, emme kysele kuka olet ja mistä tulet. :)
Muuten, monissa seurakunnissa on useampia pappeja/kanttoreita/suntioita, joten vaikka kävisit samassa kirkossa joka sunnuntai, niin harvemmin samat ihmiset ovat työvuorossa. Lämpimästi tervetuloa kirkkoon!
T. Ev.lut. pappi
Pappi, älä valehtele. Ihminen on tervetullut kirkkoon ainoastaan, mikäli hän alistuu papiston harhaiselle ylivallalle. Ihminen kelpaa rahoittamaan pappis-säädyn elitististä ökyelämää ja olemaan heille nöyrä alamainen ja kuuliainen orja. Ajatelkaa vaikkapa nykyistä ehtoolliskaavaa, mikä surkea näytelmä. Jeesus tarjosi viimeisen ehtoollisen(=ilta-ateria) opetuslapsilleen tietäessään maanpäällisen tehtävänsä fyysisessä kehossa olevan loppusuoralla. Mitä tekee evankelisluterilainen kirkko ehtoolllisella? Laittaa seurakuntalaiset, Jumalan kuvat, konttaamaan ja matelemaan pappien edessä kuin piestyt koirat. Tämä surkean matelun täytyy tuottaa suurta nautintoa itsensä korottaneen papiston sairaalle egolle. Miksi te ihmiset alistutte tähän(kin) kammottavaan ja nöyryyttävään näytelmään, konttaamaan pappien jaloissa?
Olisikohan sinulla jäänyt lääkkeet tänään ottamatta?
Näyttää olevan eilen kirjoitettu, että ei taida tämän päivän lääkkeet auttaa. Miksi muuten tarjoat lääkkeitä? Oikeassahan tuon kirjoittaja on. Kun nyt lääkkeet nostit esiin, kannattaisiko sinun nielaista punainen pilleri?
Suomalaien kulttuuri.
Afrikassa kirkossa lauletaan kovaa ja tanssitaan tuntikausia.
älkää naurattako ,en jaksa enenpää ))))
Kirkossa missä olen käynyt ehtoollisella /muistoaterialla ,kyllä ne papitkin polvistuu monta kertaa .
Vierailija kirjoitti:
Suomalaien kulttuuri.
Afrikassa kirkossa lauletaan kovaa ja tanssitaan tuntikausia.
Suomessa lauletaan karaokessa kovaa ja tanssitaan lavalla tai tanssiravintolassa. Ei kirkossa.
Suomalainen kulttuuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaien kulttuuri.
Afrikassa kirkossa lauletaan kovaa ja tanssitaan tuntikausia.
Suomessa lauletaan karaokessa kovaa ja tanssitaan lavalla tai tanssiravintolassa. Ei kirkossa.
Suomalainen kulttuuri.
Kirrkkokultuurilla tarkoitin tietysti ,ylistysmusiikkia ja ylistystanssia ,kiitollisuudesta Jumalalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkossa saa hyvillä mielin käydä, vaikka ei haluaisi jutella muiden kanssa. Jumalanpalveluksissa käy moni yksin, eikä kukaan kiinnitä asiaan huomiota. Ei ole pakko jutella kenenkään kanssa, moni haluaa tulla kirkkoon nimenomaan hiljentymään. Jos haluat olla jumalanpalveluksen aikana rauhassa, niin istu omaan rauhaan vaikka jonkun penkkirivin päähän. Poistuessa voi lähteä päätösmusiikin aikana tai odottaa hetken, kun suurin osa väestä on poistunut. Pappina toki olen ovella tervehtimässä, mutta siitä ei tarvitse ottaa stressiä. Puhuakaan ei tarvitse, moni vastaa papin tervehtimiseen nyökkäämällä kirkosta poistuessaan ja tämä on täysin ok. Kirkossa voi käydä täysin anonyymisti, emme kysele kuka olet ja mistä tulet. :)
Muuten, monissa seurakunnissa on useampia pappeja/kanttoreita/suntioita, joten vaikka kävisit samassa kirkossa joka sunnuntai, niin harvemmin samat ihmiset ovat työvuorossa. Lämpimästi tervetuloa kirkkoon!
T. Ev.lut. pappi
Pappi, älä valehtele. Ihminen on tervetullut kirkkoon ainoastaan, mikäli hän alistuu papiston harhaiselle ylivallalle. Ihminen kelpaa rahoittamaan pappis-säädyn elitististä ökyelämää ja olemaan heille nöyrä alamainen ja kuuliainen orja. Ajatelkaa vaikkapa nykyistä ehtoolliskaavaa, mikä surkea näytelmä. Jeesus tarjosi viimeisen ehtoollisen(=ilta-ateria) opetuslapsilleen tietäessään maanpäällisen tehtävänsä fyysisessä kehossa olevan loppusuoralla. Mitä tekee evankelisluterilainen kirkko ehtoolllisella? Laittaa seurakuntalaiset, Jumalan kuvat, konttaamaan ja matelemaan pappien edessä kuin piestyt koirat. Tämä surkean matelun täytyy tuottaa suurta nautintoa itsensä korottaneen papiston sairaalle egolle. Miksi te ihmiset alistutte tähän(kin) kammottavaan ja nöyryyttävään näytelmään, konttaamaan pappien jaloissa?
Olisikohan sinulla jäänyt lääkkeet tänään ottamatta?
Näyttää olevan eilen kirjoitettu, että ei taida tämän päivän lääkkeet auttaa. Miksi muuten tarjoat lääkkeitä? Oikeassahan tuon kirjoittaja on. Kun nyt lääkkeet nostit esiin, kannattaisiko sinun nielaista punainen pilleri?
Ette selvästikkään ymmärrä kirkon oppeja ,esim. Herran pöytää,muistoateriaa,ehtoollista.
Se on sakramentti ,johon juuri aapeet kutsutaan,vahvistuman uskossa.
Sinulla on vintti pimeänä. Tollo.
Käyttäjä41206 kirjoitti:
Sinulla on vintti pimeänä. Tollo.
Sinuakin kutsutaan Jumalan valtakunnan perilliseksi.
Mitään kokouksia missä syytetään tuomitaan painetaan alas kristittyjä ne ei ole oikeasti kristittyjä vaan ilkeyttä harjoittavia näyttelijöitä jotka vihaa Jeesusta sovitusta anteeksiantoa ja yleensä kristittyjä väärentää kaiken. Ne on muista uskonnoista tulleet kirkkoihin. Jos olet Jeesuksen uskoinen sinulla ei ole mitään hävettävää tai pelättävää Jeesuksen edessä hän tietää sinut täysin on luojasi.
Vierailija kirjoitti:
Livahdat isoon kirkkoon sisälle maski päässä juuri ennen jumalanpalveluksen alkua. Tuskin kukaan sinua edes huomaa, kun menet istumaan tyhjään riviin takaosaan. Ei niissä kirkoissa mitään tungosta ole. Takaa pääset lähtemäänkin ensimmäisten joukossa.
No jos menet takariviin niin ne kolme mummoa eturivissä eivät edes näe sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaien kulttuuri.
Afrikassa kirkossa lauletaan kovaa ja tanssitaan tuntikausia.
Suomessa lauletaan karaokessa kovaa ja tanssitaan lavalla tai tanssiravintolassa. Ei kirkossa.
Suomalainen kulttuuri.Kirrkkokultuurilla tarkoitin tietysti ,ylistysmusiikkia ja ylistystanssia ,kiitollisuudesta Jumalalle.
Vanhan testamentin kuningas davidit karkeloi helluntaiseurakunnassa ja synagogillla ei kirkoissa . Kirkoissa kiitetään muistetaan Herraa Jeesusta ja sovitusta. Ei mitään karman lakeja ole kirkossa missä Jeesusta julistetaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tuo kuulostaa estyneeltä persoonallisuushäiriöltä. Siihenkin löytyy apua, ja kun vaikutat vielä olevan nuorehko, keskusteluapu voi auttaa.
Psykiatrit on vastuussa myös vääristä diagnooseista ja hoitajat. Jokainen joutuu tilille omista synneistään ei toisten.
On lahkoisia jotka vetää ihmisiä pois ristin armosta väärään suuntaan tuomioihin syytöksiin älä niihin menekään pysy armossa pelkästään. Armo ihmisen elämäksi on pelastukseksi. Sen löytää ristillä.
En kuulu kirkkoon, erosin kun olin 18-vuotias. En ole käynyt kirkossa 30 vuoteen kuin häissä ja vanhempieni hautajaisissa - en siis koskaan jumalanpalveluksessa.
Sattuneista syistä olin viime vuoden lopulla ajatellut mennä kirkkoon hiljentymään ja luettuani tämän aloituksen ja ketjun, päätin selvittää saman tien lähimmän kirkon seuraavan palveluksen ja mennä sinne. Hieman jännittää, ei paljoa.
Papiston ja kirkon ilkkujat eivät vaikuta minuun, en alennu tuollaiselle tasolle. Toivon heillekin kaikkea hyvää tuon kaiken katkeruuden ja vihan keskelle.
Oikeasti vahva ihminen tietää myös omat heikkoutensa ja tarvittaessa osaa hakee apua. Toivon, että sinulta löytyisi rohkeutta ja uskallusta lähteä hakemaan apua, sillä tilanteesi kuulostaa täysin kohtuuttomalta ja sellaiselta, josta ei yksin selviä - eikä tarvitsekaan selvitä. Ei meistä kukaan selviä tästä elämästä ilman toisia ihmisiä.
Ap:lle toivon rohkeutta ja voimia!
T. Pakana
Rupesin käymään jumalanpalveluksissa osin juuri siksi, kun kristinuskon mukaan ne on tarkoitettu juuri huonoille, ja että kukaan ei siellä ole niin täydellinen että voisi pitää itseään muita parempana. Tietysti seurakuntalaisissa on myös ihmisiä, jotka pitävät itseään muita parempina, mutta se on heidän ongelmansa jos niin tekevät. Ja kuten aloittajakin, en suin päin halunnut rynnätä tutustumaan keneenkään.
Kyllähän muutamat rupesivat tunnistamaan ja tervehtimäänkin, mutta sain olla rauhassa, kun vastasin vain nyökkäämällä kevyesti ja ikään kuin osoittamalla, etten ole kiinnostunut likeisemmästä tuttavuudesta.
Tämä siis luterilaisessa kirkossa. Voi olla, että muiden suuntien seurakunnissa ollaan hanakammin "käymässä kimppuun".
Niiden ovella kättelyä saalistavien pappien väistely kyllä on ajoittain työlästä. Mutta ajattelen, että ammattinsa takia heidän täytyy hyväksyä jurompi meikäläinenkin.