Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kadutko jotain miesjuttujasi menneiltä vuosilta?
Kommentit (44)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kadun, sitä yhtä ja ainoaa. Inhottaa että tuli koskaan kyseiseen ihmiseen sekaannuttua. Ihastuminen laittaa kyllä ihmisen aivan sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen katunut vain sitä, että olen viritellyt "miesjuttuja" muiden painostuksesta.
Enää en tee niin.
Kadun paria yhden illan kännijuttua. Tai sanotaanko näin, että en olisi menettänyt mitään, vaikka olisin jättänyt ne kaksi tapausta väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kadun. Kotona oli hyväksikäyttöä ja väkivaltaa, enkä oppinut arvostamaan itseä, en tiennyt mistään mitään.
Mistään rajoista kuullutkaan, joten hyväksikäyttäjämiehiä tuli ovesta, yksi ikkunastakin.
Luin vasta eilen "missä empaatikko, siellä narsisti". Näin on ja oli.
Minun kannaltani tieto tuli liian myöhään. Mutta yksi asia on hyvin: en ole vieläkään menettänyt kykyäni tuntea myötätuntoa, mutta nyt en kohdista sitä enää niihin, jotka ei sitä ansaitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kadun joo. Enkä ymmärrä miten saatoin olla niin hyväuskoinen kun kuitenkin tiesin, että maailmassa on paljon pahoja ihmisiä. Ajattelin että kerrankin otan riskin ja annan mennä vaan. Niin monta miestä olin päästänyt karkuun olemalla liian empivä. Nyt ajattelin, että otan riskin, ei se pelaa joka pelkää. No pieleenhän se meni ihan rytinällä. Sen jälkeen olen palannut siihen tilaan, että olen liian empivä.
Sellaisia joita olisi pitänyt katua sen toisen osapuolen, ja jättää minut alaikäisenä rauhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kadun yhtä yhdenillan juttua. Oli niin surkea 2min pano pienen pienellä munalla jonka juuri sai kauhealla vaivalla nostettua pystyyn, että en saanut siitä kyllä mitään vaikka yleensä saan helposti.
Toisaalta opin sen jälkeen arvostamaan hyvää seksiä ihan eri tavalla. Että se hyöty siitä kyllä oli.
Vierailija kirjoitti:
Kadun yhtä yhdenillan juttua. Oli niin surkea 2min pano pienen pienellä munalla jonka juuri sai kauhealla vaivalla nostettua pystyyn, että en saanut siitä kyllä mitään vaikka yleensä saan helposti.
Toisaalta opin sen jälkeen arvostamaan hyvää seksiä ihan eri tavalla. Että se hyöty siitä kyllä oli.
Oliko edes komea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kadun yhtä juttua, jossa itse matkustin toiseen kaupunkiin erästä alle 25v miestä tapaamaan, muutaman viikon jutteluiden jälkeen.
Tyypillä oli todella huonot käytöstavat (oli töksäyttelijä tyyliin " ihan oma syysi, jos et tehnyt sitä silläaikaa), hyvin negatiivinen luonne ja oli epäluuloinen ihan kaikkea kohtaan. Hän häipyi lisäksi pari kertaa muutamaksi tunniksi puuhastelemaan omia juttujaan ja jäin yksin asunnolle. Olisin muutenkin voinut tehdä halutessani rikosilmoituksen hänestä, mutten halunnut vaikeuttaa hänen elämäänsä. Miehellä ei ollut ketään toista 100% varmuudella, ja olisi halunnut tulla vanhempiini tutustumaan kotipaikkakunnalleni. En tiedä mikä ihme minua vaivas, että katselin senkään aikaa niin huonokäytöksistä tyyppiä. Olisi voinut lisäksi olla vaarallista matkustaa tapaamaan ihan tuntematonta. Positiivisena puolena, että tästäkin opittiin.
Vierailija kirjoitti:
Kadun yhtä juttua, jossa itse matkustin toiseen kaupunkiin erästä alle 25v miestä tapaamaan, muutaman viikon jutteluiden jälkeen.
Tyypillä oli todella huonot käytöstavat (oli töksäyttelijä tyyliin " ihan oma syysi, jos et tehnyt sitä silläaikaa), hyvin negatiivinen luonne ja oli epäluuloinen ihan kaikkea kohtaan. Hän häipyi lisäksi pari kertaa muutamaksi tunniksi puuhastelemaan omia juttujaan ja jäin yksin asunnolle. Olisin muutenkin voinut tehdä halutessani rikosilmoituksen hänestä, mutten halunnut vaikeuttaa hänen elämäänsä. Miehellä ei ollut ketään toista 100% varmuudella, ja olisi halunnut tulla vanhempiini tutustumaan kotipaikkakunnalleni. En tiedä mikä ihme minua vaivas, että katselin senkään aikaa niin huonokäytöksistä tyyppiä. Olisi voinut lisäksi olla vaarallista matkustaa tapaamaan ihan tuntematonta. Positiivisena puolena, että tästäkin opittiin.
* siis 25v, ei alle
En kadu mitään onnettomia pienimunaisten juttuja koska ne nyt ovat ihan vähäpätöisiä asioita, so what.
Eniten kadun sitä kun Olin liian aktiivinen yhden ihastuksen suhteen. Hän ei tykännyt mutta ei sanonu mitään/vastannu viesteihin vaan rupes käyttäytyy TOSI oudosti. Olisin valmis pyytämään anteeks ja selittää mut ei taida tarjoutua sitä mahista, tästä on vuosi jo menny. Ehkä pikkuhiljaa hellittää mut on siis ollu tosi ikävä kokemus.
Yllättävää mikä olikin lopulta se pahin,
En kadu. Minulla oli aktiivinen seksuaaliaika noin 10 vuotta ennen kuin rakastuin nykyiseen mieheeni. Satunnaisten lyhyiden tai pidempienkin suhteiden jälkeen tiesin mitä haluta, miten ilmaista haluni, miten saada tyydytys, miten saada hyvä aamupala tekemättä sitä itse, miten välttää tapaamiset tyypin vanhempien kanssa, miten pitää itsenäisyyteni ja tienaamani rahat.
Rakastan miestäni ja lastani. En olisi sama tasapainoinen onnellinen nainen nyt, jos en olisi harjoitellut elämää.
Kadun etten ollut pidempään sinkkuna, siirryin pitkistä parisuhteista toiseen liian nopeasti. Onneksi elin yhden elämäni kesän mistä sain kerättyä mahtavia muistoja useamman ihanan miehen kanssa (eivät kyllä olleet poikaystävämateriaalia mitenkään) Silloin tajusin että naisilla on oikeasti aika helppo iskeä kenet vaan jos on ok nätti. Nyt mammana olisi kyllä kiva muistella useampiakin tälläisiä kesiä kun oli kropaltaan ja ulkonäöltään huippukunnossa ja öisin ei juuri nukuttu.
Alue: Aihe vapaa
En kadu. Miksi katuisin jotain mikä ei pysyvästi ole matkaan tarttunut.