Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset eivät peräkammaroidu kuten miehet?
17.01.2022 |
Miksi naiset muuttavat monet jo 16 vuotiaana peräkyliltä isompiin kaupunkeihin, mutta minä tunnen pääministeriämme vanhempia peräkammarinpoikia takahikiältä? Eräänkin kaverini pikkusisko asuu nykyään Birminghamissa ja täältä pieneltä kylältä lähti heti lukion jälkeen.
Miksi ne on aina miehet,ketkä jäävät peräkammareihin?
Sivuhuomiona mainittakoon, että em. syystä isoissa kaupungeissa on miesten markkinat.
Kommentit (879)
Koska kaupungit on suunniteltu naisille. Maaseudun tytöt haaveilee pienestä pitäen lukemattomista shoppailumahdollisuuksista, kauppakaduista, joilla on vaateliikkeitä vierivieressä, on henkkamaukkaa ja muuta.
On kampaamoja ja kosmetiikkaa ja viihtyisiä kahviloita. Lukuisia kaunistautumis- ja sisustusmahdollisuuksia.
Kotikylässä ei ole vaateliikkeitä ellei sellaiseksi lasketa paikallista rautakauppaa, jossa myydään lähinnä kumisaappaita ja vaellus/metsästysvaatteita. Kauneuspalvelutkin rajoittuvat "Irmelin kampaamo- kemikaalioon", joka on edelleen toiminnassa, vaikka Irmelillä on nivelreuma sormissaan ja tietotaitokin on jämähtänyt 80-luvulle ja Irmelin kosmetiikkahyllyllä kummittelee edelleen meikkejä 90-luvulta ja nekin ovat 2× kalliimpia kuin muualla.
konsertteja on kirkonkylässä tyyliin: "toivotut virret". kahvilakulttuuri supistuu "esson baariin".
Pojilla on ihan erilainen elämä! on isoja koneita traktoreita, leikkuupuumureita, moottorisahoja sun muuta. Voi harrastaa motocrossia ja rallia, voi tuunata autoja ja nikkaroida. Voi kalastaa ja metsästää. Voi saapastella kuraisissa vaatteissa baariin ja kukaan ei katso kahta kertaa. Kaupat on yksinkertaisia. Putkiaivoilla varusteltu ei halua pyöriä tuntikaupalla "fiilistelemässä" kaupassa. Hän nappaa ensimmäisen teepparin mikä käteen tulee ja menee sitten "tulpat ja mutterit"- hyllylle.
Maaseutu on "miesten maailmaa" ja kaupunki on naisten.
Tämä on siis kärjistys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monet eivät tajua olevansa "peräkammarinpoikia" vaikka eivät edes asu vanhempiensa luona. Moni maailmaa pelkäävä nainen pullauttelee lapsia kun ei soveudu työelämään ja monet työttömät asuu yksiössä meidän muiden toimien vanhempina heidän omien vanhempiensa sijaan. Itse olen maaseudun mies , jota moni pitää peräkammarinpoikana kun työskentelen maataloudessa isän kanssa. No olen käynyt kaikilla mantereilla ja ystäviä ympäri maailman ja exiä jonkun verran. silti aina ensikohtaamisessa puhutaan tosi hitaasti kun olen maanviljelijä :D
Totta, tämä lasten hankkiminen on yksi "syrjäytymisen" muoto naisilla jotka ei oikein löydä paikkaansa työelämässä eikä välttämättä omanhenkisiä kavereitakaan. Sitten on mammavapaalla mammavapaan perään ja on "oma perhe" ympärillä. En sano tätä mitenkään ilkeästi tai alentuvasti, olen vain huomannut.
Mulla on serkku joka on vähän tämänkailtainen, nuorena tullut äidiksi ja pyörittää yksin kolmen lapsen taloutta, siellä täällä vähän jotain työn ja opiskelun tynkää. Tietyllä tavalla hän on toki todella aikaansaava ja määrätietoinen, mutta heti kun mennään kodin ja lasten ulkopuolelle hän muuttuu valtavan araksi ja kyräileväksi. Melkein kuin olisi edelleen teini-ikäinen. Lapsillekin on ehkä enemmän isosisko kun äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisella on helpompi muuttaa uusiin ympyröihin, koska hän saa niissä helposti uusia seksikumppaneita. Mies ei saa, mies tulee kilpailijaksi. Kuvitelkaa nuorta miestä muuttamassa Jämsästä Helsinkiin ajamaan bussia tai raksamieheksi. Mistä hän saa naisen joka on hänestä kiinnostunut? Ei mistään.
Ulkomaillekin on helppo naisen muuttaa, koska etenkin suomalainen nainen on maailmankuulu helppoudestaan. Ensimmäinen ilta Britanniassa, Ranskassa, Italiassa, USA:ssa ja jostain löytyy seksipalveltava. Ei suomalainen mies löydä vastaavaa ellei maksa.
Jospa mies ei lähtökohtaisesti muuttaisikaan pilden perässä vaan esimerkiksi työpaikan, koulutuksen, muutoksen, aikuistumisen, itsenäistymisen, kiinnostavien mahdollisuuksien, parempien tienestien tai uuden asuinympäristön takia? En ole ikinä kuullut naisesta, joka tekisi elämänpäätöksiään munansaannin perusteella.
Eräs, ellei painavin, syy sille että uskaltauduin seurustelemaan ja lopulta naimisiin ulkomaalaisen mieheni kanssa, oli se, että hän oli muuttanut Suomeen opiskelemaan ja töihin täysin omista vaikuttimistaan käsin. Hän oli rankannut puolisen tusinaa maata parhausjärjestykseen, puntaroinut niistä itselleen parhaan mm. kulttuuri- ja muiden erojen (ja miksei myös yhteneväisyyksien) kannalta, ja lopulta päätynyt Suomeen. Opiskeli, valmistui ja työllistyi.
Oli valtava helpotus tajuta, että vaikka eroaisimmekin, niin miehelläni oli ja on Suomeen monta muutakin kiintopistettä, enkä minä joutuisi kannattelemaan kaikkea. Täytyy sanoa, että oma kohtalonsa ohjat omiin käsiinsä ottanut mies on äärimmäisen seksikäs!
Mutta jos sillä miehellä on siskoja niin ne ei saanu tulla Suomeen vaan ne naitettiin 18-vuotiaina?
En ymmärrä viestiäsi. Miehelläni ei ole siskoja.
Ja sitten ne peräkylän pojat tappavat vanhempansa. Useampi juttu ollut ihan vähällä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Koska kaupungit on suunniteltu naisille. Maaseudun tytöt haaveilee pienestä pitäen lukemattomista shoppailumahdollisuuksista, kauppakaduista, joilla on vaateliikkeitä vierivieressä, on henkkamaukkaa ja muuta.
On kampaamoja ja kosmetiikkaa ja viihtyisiä kahviloita. Lukuisia kaunistautumis- ja sisustusmahdollisuuksia.
Kotikylässä ei ole vaateliikkeitä ellei sellaiseksi lasketa paikallista rautakauppaa, jossa myydään lähinnä kumisaappaita ja vaellus/metsästysvaatteita. Kauneuspalvelutkin rajoittuvat "Irmelin kampaamo- kemikaalioon", joka on edelleen toiminnassa, vaikka Irmelillä on nivelreuma sormissaan ja tietotaitokin on jämähtänyt 80-luvulle ja Irmelin kosmetiikkahyllyllä kummittelee edelleen meikkejä 90-luvulta ja nekin ovat 2× kalliimpia kuin muualla.
konsertteja on kirkonkylässä tyyliin: "toivotut virret". kahvilakulttuuri supistuu "esson baariin".
Pojilla on ihan erilainen elämä! on isoja koneita traktoreita, leikkuupuumureita, moottorisahoja sun muuta. Voi harrastaa motocrossia ja rallia, voi tuunata autoja ja nikkaroida. Voi kalastaa ja metsästää. Voi saapastella kuraisissa vaatteissa baariin ja kukaan ei katso kahta kertaa. Kaupat on yksinkertaisia. Putkiaivoilla varusteltu ei halua pyöriä tuntikaupalla "fiilistelemässä" kaupassa. Hän nappaa ensimmäisen teepparin mikä käteen tulee ja menee sitten "tulpat ja mutterit"- hyllylle.
Maaseutu on "miesten maailmaa" ja kaupunki on naisten.
Tämä on siis kärjistys.
Tottahan tämä on. Onneksi Irmeli elää kuitenkin parasta elämäänsä, on vakkariasiakkaat ja mehevät juorut ja oma yritys vailla suurempaa kilpailua. Ja seinällä salskea mallipoika mahonginpunaisessa piikkitukassa silmänilona :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monet eivät tajua olevansa "peräkammarinpoikia" vaikka eivät edes asu vanhempiensa luona. Moni maailmaa pelkäävä nainen pullauttelee lapsia kun ei soveudu työelämään ja monet työttömät asuu yksiössä meidän muiden toimien vanhempina heidän omien vanhempiensa sijaan. Itse olen maaseudun mies , jota moni pitää peräkammarinpoikana kun työskentelen maataloudessa isän kanssa. No olen käynyt kaikilla mantereilla ja ystäviä ympäri maailman ja exiä jonkun verran. silti aina ensikohtaamisessa puhutaan tosi hitaasti kun olen maanviljelijä :D
Totta, tämä lasten hankkiminen on yksi "syrjäytymisen" muoto naisilla jotka ei oikein löydä paikkaansa työelämässä eikä välttämättä omanhenkisiä kavereitakaan. Sitten on mammavapaalla mammavapaan perään ja on "oma perhe" ympärillä. En sano tätä mitenkään ilkeästi tai alentuvasti, olen vain huomannut.
Tämä on aivan totta.
Tunnen montakin naista joilla työpaikan hankkimisesta tai työelämässä pysymisestä tullut mitään. Mutta nou hätä, tekijämiehen kanssa naimisiin ja äidiksi. Yllättävän moni päätyi muuttamaan lähelle vanhempiaan kun haluttiin "mummilta" lastenhoitoapua :D
Sitten on blondistrategia. Naimisiin hyvätuloisen miehen kanssa ja avot. Kavereitakin saa miehen kautta totta kai.
Kaikki nämä naiset ovat kuin peräkamarinpojat, mutta koska he ovat naisia, on mahdollisuus pelastautua kviempaan elämään toisten siivellä. Miehelle on vain yksi strategia: olet ahkera, fiksu ja noheva. Hankit kaiken itse, koska sille kellä on, annetaan. Muuten sinulla ei ole eikä koskaan tule olemaankaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Koska kaupungit on suunniteltu naisille. Maaseudun tytöt haaveilee pienestä pitäen lukemattomista shoppailumahdollisuuksista, kauppakaduista, joilla on vaateliikkeitä vierivieressä, on henkkamaukkaa ja muuta.
On kampaamoja ja kosmetiikkaa ja viihtyisiä kahviloita. Lukuisia kaunistautumis- ja sisustusmahdollisuuksia.
Kotikylässä ei ole vaateliikkeitä ellei sellaiseksi lasketa paikallista rautakauppaa, jossa myydään lähinnä kumisaappaita ja vaellus/metsästysvaatteita. Kauneuspalvelutkin rajoittuvat "Irmelin kampaamo- kemikaalioon", joka on edelleen toiminnassa, vaikka Irmelillä on nivelreuma sormissaan ja tietotaitokin on jämähtänyt 80-luvulle ja Irmelin kosmetiikkahyllyllä kummittelee edelleen meikkejä 90-luvulta ja nekin ovat 2× kalliimpia kuin muualla.
konsertteja on kirkonkylässä tyyliin: "toivotut virret". kahvilakulttuuri supistuu "esson baariin".
Pojilla on ihan erilainen elämä! on isoja koneita traktoreita, leikkuupuumureita, moottorisahoja sun muuta. Voi harrastaa motocrossia ja rallia, voi tuunata autoja ja nikkaroida. Voi kalastaa ja metsästää. Voi saapastella kuraisissa vaatteissa baariin ja kukaan ei katso kahta kertaa. Kaupat on yksinkertaisia. Putkiaivoilla varusteltu ei halua pyöriä tuntikaupalla "fiilistelemässä" kaupassa. Hän nappaa ensimmäisen teepparin mikä käteen tulee ja menee sitten "tulpat ja mutterit"- hyllylle.
Maaseutu on "miesten maailmaa" ja kaupunki on naisten.
Tämä on siis kärjistys.
Hyvin kirjotettu. Myös metsästys ja kalastus kiinnostaa miehiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monet eivät tajua olevansa "peräkammarinpoikia" vaikka eivät edes asu vanhempiensa luona. Moni maailmaa pelkäävä nainen pullauttelee lapsia kun ei soveudu työelämään ja monet työttömät asuu yksiössä meidän muiden toimien vanhempina heidän omien vanhempiensa sijaan. Itse olen maaseudun mies , jota moni pitää peräkammarinpoikana kun työskentelen maataloudessa isän kanssa. No olen käynyt kaikilla mantereilla ja ystäviä ympäri maailman ja exiä jonkun verran. silti aina ensikohtaamisessa puhutaan tosi hitaasti kun olen maanviljelijä :D
Totta, tämä lasten hankkiminen on yksi "syrjäytymisen" muoto naisilla jotka ei oikein löydä paikkaansa työelämässä eikä välttämättä omanhenkisiä kavereitakaan. Sitten on mammavapaalla mammavapaan perään ja on "oma perhe" ympärillä. En sano tätä mitenkään ilkeästi tai alentuvasti, olen vain huomannut.
Tämä on aivan totta.
Tunnen montakin naista joilla työpaikan hankkimisesta tai työelämässä pysymisestä tullut mitään. Mutta nou hätä, tekijämiehen kanssa naimisiin ja äidiksi. Yllättävän moni päätyi muuttamaan lähelle vanhempiaan kun haluttiin "mummilta" lastenhoitoapua :D
Sitten on blondistrategia. Naimisiin hyvätuloisen miehen kanssa ja avot. Kavereitakin saa miehen kautta totta kai.
Kaikki nämä naiset ovat kuin peräkamarinpojat, mutta koska he ovat naisia, on mahdollisuus pelastautua kviempaan elämään toisten siivellä. Miehelle on vain yksi strategia: olet ahkera, fiksu ja noheva. Hankit kaiken itse, koska sille kellä on, annetaan. Muuten sinulla ei ole eikä koskaan tule olemaankaan mitään.
Jep, mun entinen työkaveri lähti hoiva-alalta eläköidyttyään pakoon 600 kilometrin päähän kun yhtäkkiä pari nuorta aikuista lasta lapsikatraineen ja koirineen oli muuttanut kävelymatkan päähän :D :D :D sanoi heille toki tämän johtuneen pienestä eläkkeestä ja korkeista vuokrista, olisihan tietenkin ollut ihana nähdä lastenlasten kasvavan ja auttaa enemmän...
Minun teoriani: Ainakin joissain tapauksissa peräkammarinpojan äiti on passannut sen peräkammarinpojaksi. Isät eivät tee samoin tyttärilleen, koska miehen rooliin ei passaus ole kuulunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet tytöt on fiksumpia kuin veljensä. Ymmärtävät, että voi muuttaa kaupunkiin. Kyllä sossu ja kela elättää. Ja vanhemmilta voi ehkä vinkua lisää ja sieltä täältä "lainata", kun niin vaikeata, kun töitä ei löydy. Lopulta tulee perintöjä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin peräkammarin tyttö sinne 28v saakka... Asuin kotona ja yhdessä huoneessa oleskelin päivät pitkät. Syynä tähän teini-iän kiusaaminen ja itsetuntoni oli nollassa, on uskoltanut tehdä mitään ilman äitiäni. Onneksi hain apua ja nyt asun omillani, 30 .vuotiaana. Onhan tämä ihanaa nyt. Olisinpa saanut aikaisemmin apua.
Itse olen nyt myös 28 ja samoja kokemuksia. Kiusattiin pahasti. Yritän nyt ammatin saada. Toisaalta en koe, että elämäni olisi huonoa kuitenkaan ja mieluummin olen asunut täällä kuin yksin kaupungissa. Olen kuitenkin elänyt itse melko normaalisti. En olisi voinut siellä kaupungissa hyvin ainakaan aiemmin ja lähden sitten kun siihen pystyn.Tämä senkin vuoksi omakin valinta. Menneisyys tosin on vaikuttanut. En viihdy ihmisten joukossa. Kaikilla on oma tarina ja minun on täytynyt toipua kaikesta ja voimat olleet vähissä. Joku toinen kestää enemmän. Jos saa kysyä niin mistä sitä apua saa jos ei ole mitään sairautta tai diagnoosia. Mietin sitä vaan itse. Tietysti työkkäri voi auttaa, mutta onko se apu sitten työpajaa yms. Ei se aina ole helppoa itseään pistää johonkin kategoriaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän väliin voisi heittää "Ollaan peräkammarin poikia kaikki, kun oikein silmiin katsotaan....."
Minä muutin aikoinaan pois kotoa 22 vuotiaana miehenä. Tunsin itseni todella vanhaksi asua vanhempien luona ja se alkoi jo hävettämäänkin.
Kyllä se on hyväksi muuttaa pois kotoa ajoissa niin fyysisesti kuin myös henkisestikin. Se tekee hyvää psyykkeelle, kun pärjää ihan omillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei-peräkammarin poika kirjoitti:
Monet tytöt on fiksumpia kuin veljensä. Ymmärtävät, että voi muuttaa kaupunkiin. Kyllä sossu ja kela elättää. Ja vanhemmilta voi ehkä vinkua lisää ja sieltä täältä "lainata", kun niin vaikeata, kun töitä ei löydy. Lopulta tulee perintöjä.
Tietävät myös että todenäköisesti löytävät myös elämänkumppanin sieltä nopeasti, joka auttaa osaltaan jaksamaan ja elämässä eteenpäin.
Erilaiset aivot.
On niitä paljon muitakin eroja.
Tämä sitten on herkkisten ketju, kun pitää kommentteja poistaa.
Vierailija kirjoitti:
Eikös Italiaanot ole järjestään peräkammarin poikia. He kun tuppaavat olevan täällä Suomessa korkeassa kurssissa, mutta paljastuvatkin "periksiksi".
Koetaankohan se siellä saapasmaassa yhtä suureksi ongelmaksi kuin täällä?
Ei koske pelkästään miehiä, myös naiset asuvat kotona aikuisiksi ja aikuisina.
Vierailija kirjoitti:
Minun teoriani: Ainakin joissain tapauksissa peräkammarinpojan äiti on passannut sen peräkammarinpojaksi. Isät eivät tee samoin tyttärilleen, koska miehen rooliin ei passaus ole kuulunut.
Yllätyyys- sekin on naisten vika.
Äidun vika kun oassaa, nuorten naisten vika, kun eivöt anna pimberoo ja jää kotiorjiksi, sossutödin vika, opettajan vika. Mutta ei koskaan miehen itsensä vika tai miesten vika.
Ihan on näitten miesten oma vika. Oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös Italiaanot ole järjestään peräkammarin poikia. He kun tuppaavat olevan täällä Suomessa korkeassa kurssissa, mutta paljastuvatkin "periksiksi".
Koetaankohan se siellä saapasmaassa yhtä suureksi ongelmaksi kuin täällä?
Ei koske pelkästään miehiä, myös naiset asuvat kotona aikuisiksi ja aikuisina.
Minulle tulee mieleen sellainen perhe/suku keskeinen yhteiskunta joka on kuollut Suomesta jo kauan sitten ja tuskin palaa ainakaan Suomalaisten toimesta.
Mitä nysväämistä tuossa nyt on, kämppä ja duuni. Ja kaikilla nyt on suhteita jotka ei onnistu. Täyttä potaskaa oma kommenttisi.