Lue keskustelun säännöt.
Mihin nelikymppinen voisi uudelleenkouluttautua?
Ei sote-alaa eikä muutenkaan ihmisläheistä työtä. En ole matemaattinen enkä tietotekniikan taitaja.
Kommentit (654)
Ala terapeutiksi. Niitä on nykyään vaikka minkälaisia ja terapiaan tulijoita ja terapian tarpeessa olevia riittää. Et välttämättä tarvi mitään koulutusta. Vain Kelan terapeutit tarvii koulutuksen, mutta monenlainen terapeutti voi olla ilman mitään koulutusta. Keksi vain oma juttusi. Sairaanhoitajan koulutuksesta on myös siinä hommassa etua. Käytännössä voisit päästä siis oikeaan terapiakoulutukseenkin eli Kelan hyväksymäksi terapeutiksi aika helpolla. Sinne pääsee sairaanhoitaja pohjalta. Kaksi vuotta tais kestää koulutus sen päälle. Mutta oikeastaan mihin tahansa terapiaan tuot uskottavuutta, kun mainitset sairaanhoitan koulutukseksi ja mahdollisesti myös muut koulutuksesi. Moni terapiaan tuleva sen sijaan kaipaa vain keskusteluseuraa tai rauhoittavan hetken jolloin ehtii ajatella. Ei ne koulutuksen käyneet terapeutit todellisuudessa yhtään sen parempia ole. Ei ne monet edes puhu mitään. Kunhan silloin tällöin ynähtelevät ja asiakas saa selittää asioita kuin seinälle. Tarjoat saman vähän halvemmalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon kuullut että joissain kaupoissa koulutetaan sinne töihin tulevia työn ohessa kaupalliselle alalle. Sukulaispoikakin kouluttautui kassatyön ohessa kaupan ehdotuksesta merkonomiksi. Niistä voi sitten tulla vaikka myymäläpäälliköitä pikkuhiljaa. Jos tarvit töitä heti, niin siinä on yks vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Itsehän olen 50-vuotias ja opiskelen ilolla ja hyvällä motivaatiolla toista maisterintutkintoa. Työpaikka minulla on -ja on aina ollutkin. Ihan tässä vaan laajentelen pätevyyttäni. Ihanaa!
Miten tuo kommentti auttaa aloittajaa? Sehän kertoi että sillä on jo kaksikin maisterin tutkintoa muttei töitä.
kafkamaa kirjoitti:
50v selkä ja polvet paskana palomies hoitavan lääkärin mielestä työkyvytön. kelan ja vakuutusyhtiön mielestä työkyky vain vähän alentunut. kelasta ehdottivat ihan suullisesti että voisin ryhtyä vaikka jäätelönmyyjäksi
Polvet saa kuntoon vaikka laittamalla proteesit. Ei välttämättä pysty palomiehen hommiin mutta moneen muuhun kyllä jos kouluttautuu. Ei ole mitään järkeä päästä muuten hyväkuntoisia ihmisiä eläkkeelle loisimaan. Palomiehestä saa kouluttamalla hyvän lähihoitajan tms.
Vierailija kirjoitti:
Puutarhurista tuli mieleen että oispa kyllä kannattanut valita nuorena ammatti, jossa saa samalla liikuntaa. Ois varmaan näin just ja just nelikymppisenä terveempi. Ei sitä ehdi eikä jaksa vapaa-ajalla juuri liikkumaan, vaikka kuvittelee. Töissä ois pakko, jos ois sellainen työ. Jatkuvasta koneella istumisesta on tullut jo laskimoiden vajaatoiminta. Jalkaterät ja sääret ihan kuin mummoilla (hirveitä tummia länttejä ja kiharaisia verisuonia turvonneet jalat täynnä), selkä aina kipeä (ei paljon mitään kestä kantaa eikä seisoskella niin kipeytyy), hartiat aina jumissa ja päätä särkee. Sitten kun käy kävelylenkillä ja sen jälkeen istuu sohvalle, niin tuntuu ettei siitä pääse edes ylös, joka paikka on niin kipeä ja selkä jäykkä. Ja oon tosiaan vasta 39. En tiedä millaisessa kunnossa tässä on sitten 70 vee. Ei varmaan liiku enää mihinkään.
Olisikohan sinusta ollut työhön, jossa pitää liikkua koko ajan. Jos nyt on vaikeuksia pakottaa itseään edes puolen tunnin kävelylle päivittäin tai hankkimaan seisomapöytä, niin luuletko, että olisi helppoa motivoitua säässä kuin säässä työskentelemään ulkona. Liikunnallisista ammateista moni sisältää työskentelyä ulkona. Kyllä ottaa päähän lähteä töihin, kun joka paikkaa kolottaa ja taivaalta sataa märkiä rättejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kafkamaa kirjoitti:
50v selkä ja polvet paskana palomies hoitavan lääkärin mielestä työkyvytön. kelan ja vakuutusyhtiön mielestä työkyky vain vähän alentunut. kelasta ehdottivat ihan suullisesti että voisin ryhtyä vaikka jäätelönmyyjäksi
Polvet saa kuntoon vaikka laittamalla proteesit. Ei välttämättä pysty palomiehen hommiin mutta moneen muuhun kyllä jos kouluttautuu. Ei ole mitään järkeä päästä muuten hyväkuntoisia ihmisiä eläkkeelle loisimaan. Palomiehestä saa kouluttamalla hyvän lähihoitajan tms.
Jos on selkä ja polvet paskana, niin sitähän pystyy tekemään istumatyötä vielä hyvin. Pitää vain kouluttautua uudelleen. Niinhän ne muutkin nykyään joutuu. Eihän siinä olis mitään järkeä että jos eläinlääkäri tulis vaikka allergisiksi elämille, niin se pistettäis eläkkeelle tai jos leipuri allergisoituis jauhonpölylle, niin eläkkeelle vaan. Täällähän ei ois kohta kukaan enää töissä. Kaikki ois eläkkeellä. Useimmille tulee jotain vaivaa iän myötä.
-joku sivusta
Ryhdy sisällöntuottajaksi: Jalkafetissin kuningatar!
Onlyfansiin miesten palvottavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko harkita teurastajan ammattia jos et säikähdä isosta määrästä tulvahtavaa verta?
Raivaussahametsureista on kova pula
Metsäkonekuskeista myös
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoritin opettajaopinnot yli 50-vuotiaana nyt on vakituinen virka.
Opiskelu kannattaa aina. Vanhin ryhmäni opiskelijoista on 60-vuotias.
Sinulle on käynyt hyvin. Onnea! Minä olin käytännön työelämässä amk-tutkinnolla, suoritin yamk:n ja lähdin projektityöntekijäksi vakkaritoimesta v. 2015. Kun projekti loppui 2,5 vuoden päästä, en saanut mitään vakituista työtä. Olin vasta 44 v. Hain kaikkea mahdollista omaan alaan liittyvää, kunnes sain osa-aikaista työtä ammatillisena opettajana. Seuraavana vuonna sain koko vuodeksi kokoaikaisen vuosityöajan. Sattumalta pääsin opettajakorkeakouluun. Opiskelin työn ohella rankan rupeaman, noin vuoden. Valmistuin opettajaksi toukokuussa ja kesäkuussa 2021 päättyi opettajan työt. Säästöleikkuri iski ja määräaikaisuuksia meidän yksikössä ei jatkettukaan. Minulle sanottiin, että kyllä jotain keikkaa opettajana löytyy. Heinäkuussa 0 päivää, elokuussa 0 päivää, syyskuussa 30 opetustuntia. Siinä vaiheessa loppui kärsivällisyys.
Hakeuduin lyhyehköön sijaisuuteen vuoden loppuun omaa ammattialaa vastaavaan työhön. Palkka on nyt lähes kolmanneksen pienempi kuin projektityöntekijänä tai kokopäiväisen opettajana. Palkka on jopa hiukan pienempi kuin aikoinaan vakituisessa toimessani. Toisaalta työ on kevyempää. Olen jatkanut sijaisuuden tekemistä, koska mitään muutakaan ei ole tarjolla. Odottelen kevättä, jolloin todennäköisesti taas voi tulla ammatillisen opettajan työpaikkoja auki.
Tuskin enää amikseen ainakaan uskaltavat vakkareita palkata.
Puolison roolissa oon seurannut 8 vuotta sitä, kun välillä uudistetaan organisaatio, jaetaan tiimeihin ja yksiköihin ja taas 2 vuoden päästä yhdistetäänkin tiimejä. Joka vaiheessa pitää joko rekrytä lisää määräaikaisia tai sit niistä luovutaan.
Opetustunteja on koko 8 vuoden ajan supistettu ja opiskelijat tekevät etätehtäviä. Näin säästetään rahaa, jota tulee liian niukasti. Kuka rahaa antaa. No valtio tietysti. Ja sitten ihmetellään, kun opiskelijoiden keskeytysten määrä kasvaa, kasvaa ja vieläkin kasvaa.
Opettajat laativat ja korjaavat niitä ”etä”tehtäviä, joiden tekemisestä ei pitänyt aiheutua opetustyötä. Mulle on vähän epäselvää, miten niistä maksetaan edes palkkaa, kun ei ne sidottuja työtunteja ole, kuten luokkaopetus tai verkko-opetus olivat.
Amiskoulutus taitaa tarvita rahaa eikä jatkuvia uudistuksia ja nopeutuksia ja monimuoto-opetuksia. Tää nyt vaan huomiona, että epävarma työ nykypäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Ala terapeutiksi. Niitä on nykyään vaikka minkälaisia ja terapiaan tulijoita ja terapian tarpeessa olevia riittää. Et välttämättä tarvi mitään koulutusta. Vain Kelan terapeutit tarvii koulutuksen, mutta monenlainen terapeutti voi olla ilman mitään koulutusta. Keksi vain oma juttusi. Sairaanhoitajan koulutuksesta on myös siinä hommassa etua. Käytännössä voisit päästä siis oikeaan terapiakoulutukseenkin eli Kelan hyväksymäksi terapeutiksi aika helpolla. Sinne pääsee sairaanhoitaja pohjalta. Kaksi vuotta tais kestää koulutus sen päälle. Mutta oikeastaan mihin tahansa terapiaan tuot uskottavuutta, kun mainitset sairaanhoitan koulutukseksi ja mahdollisesti myös muut koulutuksesi. Moni terapiaan tuleva sen sijaan kaipaa vain keskusteluseuraa tai rauhoittavan hetken jolloin ehtii ajatella. Ei ne koulutuksen käyneet terapeutit todellisuudessa yhtään sen parempia ole. Ei ne monet edes puhu mitään. Kunhan silloin tällöin ynähtelevät ja asiakas saa selittää asioita kuin seinälle. Tarjoat saman vähän halvemmalla.
Tosi hyvä ehdotus ap:lle, joka just toivoi, ettei tartteis ihmisten kanssa olla. 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa se ei ehkä ole mahdollista mutta pääsisit muuttamaan Yhdysvaltoihin niin pienellä pääomalla voisit perustaa oman kirkon jolla voisit tahkota hyvin rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoritin opettajaopinnot yli 50-vuotiaana nyt on vakituinen virka.
Opiskelu kannattaa aina. Vanhin ryhmäni opiskelijoista on 60-vuotias.
Sinulle on käynyt hyvin. Onnea! Minä olin käytännön työelämässä amk-tutkinnolla, suoritin yamk:n ja lähdin projektityöntekijäksi vakkaritoimesta v. 2015. Kun projekti loppui 2,5 vuoden päästä, en saanut mitään vakituista työtä. Olin vasta 44 v. Hain kaikkea mahdollista omaan alaan liittyvää, kunnes sain osa-aikaista työtä ammatillisena opettajana. Seuraavana vuonna sain koko vuodeksi kokoaikaisen vuosityöajan. Sattumalta pääsin opettajakorkeakouluun. Opiskelin työn ohella rankan rupeaman, noin vuoden. Valmistuin opettajaksi toukokuussa ja kesäkuussa 2021 päättyi opettajan työt. Säästöleikkuri iski ja määräaikaisuuksia meidän yksikössä ei jatkettukaan. Minulle sanottiin, että kyllä jotain keikkaa opettajana löytyy. Heinäkuussa 0 päivää, elokuussa 0 päivää, syyskuussa 30 opetustuntia. Siinä vaiheessa loppui kärsivällisyys.
Hakeuduin lyhyehköön sijaisuuteen vuoden loppuun omaa ammattialaa vastaavaan työhön. Palkka on nyt lähes kolmanneksen pienempi kuin projektityöntekijänä tai kokopäiväisen opettajana. Palkka on jopa hiukan pienempi kuin aikoinaan vakituisessa toimessani. Toisaalta työ on kevyempää. Olen jatkanut sijaisuuden tekemistä, koska mitään muutakaan ei ole tarjolla. Odottelen kevättä, jolloin todennäköisesti taas voi tulla ammatillisen opettajan työpaikkoja auki.
Tuskin enää amikseen ainakaan uskaltavat vakkareita palkata.
Puolison roolissa oon seurannut 8 vuotta sitä, kun välillä uudistetaan organisaatio, jaetaan tiimeihin ja yksiköihin ja taas 2 vuoden päästä yhdistetäänkin tiimejä. Joka vaiheessa pitää joko rekrytä lisää määräaikaisia tai sit niistä luovutaan.
Opetustunteja on koko 8 vuoden ajan supistettu ja opiskelijat tekevät etätehtäviä. Näin säästetään rahaa, jota tulee liian niukasti. Kuka rahaa antaa. No valtio tietysti. Ja sitten ihmetellään, kun opiskelijoiden keskeytysten määrä kasvaa, kasvaa ja vieläkin kasvaa.
Opettajat laativat ja korjaavat niitä ”etä”tehtäviä, joiden tekemisestä ei pitänyt aiheutua opetustyötä. Mulle on vähän epäselvää, miten niistä maksetaan edes palkkaa, kun ei ne sidottuja työtunteja ole, kuten luokkaopetus tai verkko-opetus olivat.
Amiskoulutus taitaa tarvita rahaa eikä jatkuvia uudistuksia ja nopeutuksia ja monimuoto-opetuksia. Tää nyt vaan huomiona, että epävarma työ nykypäivänä.
Yliopistolla näyttää olevan lähes kaikki opettajat vakituisia. Yllättävän nopeaa myös uusien määräaikaisten työsuhde näyttää muuttuvan vakituiseksi. Jos on siis yliopisto-opinnot pohjalla kuten aloittajalla, niin opettajan opinnot siihen päälle vois olla hyvä vaihtoehto. Eivät kai kestä kuin vuoden. Siis jos sen verran kestää olla ihmisten kanssa tekemisissä. Eihän niitä opiskelijoita tarvi sentään hoitaa, luennoida vain muutamia tunteja viikossa, sitten korjailla yksin esseitä ja arvostella tenttejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoritin opettajaopinnot yli 50-vuotiaana nyt on vakituinen virka.
Opiskelu kannattaa aina. Vanhin ryhmäni opiskelijoista on 60-vuotias.
Sinulle on käynyt hyvin. Onnea! Minä olin käytännön työelämässä amk-tutkinnolla, suoritin yamk:n ja lähdin projektityöntekijäksi vakkaritoimesta v. 2015. Kun projekti loppui 2,5 vuoden päästä, en saanut mitään vakituista työtä. Olin vasta 44 v. Hain kaikkea mahdollista omaan alaan liittyvää, kunnes sain osa-aikaista työtä ammatillisena opettajana. Seuraavana vuonna sain koko vuodeksi kokoaikaisen vuosityöajan. Sattumalta pääsin opettajakorkeakouluun. Opiskelin työn ohella rankan rupeaman, noin vuoden. Valmistuin opettajaksi toukokuussa ja kesäkuussa 2021 päättyi opettajan työt. Säästöleikkuri iski ja määräaikaisuuksia meidän yksikössä ei jatkettukaan. Minulle sanottiin, että kyllä jotain keikkaa opettajana löytyy. Heinäkuussa 0 päivää, elokuussa 0 päivää, syyskuussa 30 opetustuntia. Siinä vaiheessa loppui kärsivällisyys.
Hakeuduin lyhyehköön sijaisuuteen vuoden loppuun omaa ammattialaa vastaavaan työhön. Palkka on nyt lähes kolmanneksen pienempi kuin projektityöntekijänä tai kokopäiväisen opettajana. Palkka on jopa hiukan pienempi kuin aikoinaan vakituisessa toimessani. Toisaalta työ on kevyempää. Olen jatkanut sijaisuuden tekemistä, koska mitään muutakaan ei ole tarjolla. Odottelen kevättä, jolloin todennäköisesti taas voi tulla ammatillisen opettajan työpaikkoja auki.
Tuskin enää amikseen ainakaan uskaltavat vakkareita palkata.
Puolison roolissa oon seurannut 8 vuotta sitä, kun välillä uudistetaan organisaatio, jaetaan tiimeihin ja yksiköihin ja taas 2 vuoden päästä yhdistetäänkin tiimejä. Joka vaiheessa pitää joko rekrytä lisää määräaikaisia tai sit niistä luovutaan.
Opetustunteja on koko 8 vuoden ajan supistettu ja opiskelijat tekevät etätehtäviä. Näin säästetään rahaa, jota tulee liian niukasti. Kuka rahaa antaa. No valtio tietysti. Ja sitten ihmetellään, kun opiskelijoiden keskeytysten määrä kasvaa, kasvaa ja vieläkin kasvaa.
Opettajat laativat ja korjaavat niitä ”etä”tehtäviä, joiden tekemisestä ei pitänyt aiheutua opetustyötä. Mulle on vähän epäselvää, miten niistä maksetaan edes palkkaa, kun ei ne sidottuja työtunteja ole, kuten luokkaopetus tai verkko-opetus olivat.
Amiskoulutus taitaa tarvita rahaa eikä jatkuvia uudistuksia ja nopeutuksia ja monimuoto-opetuksia. Tää nyt vaan huomiona, että epävarma työ nykypäivänä.
Yliopistolla näyttää olevan lähes kaikki opettajat vakituisia. Yllättävän nopeaa myös uusien määräaikaisten työsuhde näyttää muuttuvan vakituiseksi. Jos on siis yliopisto-opinnot pohjalla kuten aloittajalla, niin opettajan opinnot siihen päälle vois olla hyvä vaihtoehto. Eivät kai kestä kuin vuoden. Siis jos sen verran kestää olla ihmisten kanssa tekemisissä. Eihän niitä opiskelijoita tarvi sentään hoitaa, luennoida vain muutamia tunteja viikossa, sitten korjailla yksin esseitä ja arvostella tenttejä.
Hups. Niin tai siis eihän yliopisto-opiskelijoiden esseitä korjailla, vaan luetaan ja arvostellaan. Mutta siis pointti oli, että paljon saa myös tehdä yksin.
-edellinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala terapeutiksi. Niitä on nykyään vaikka minkälaisia ja terapiaan tulijoita ja terapian tarpeessa olevia riittää. Et välttämättä tarvi mitään koulutusta. Vain Kelan terapeutit tarvii koulutuksen, mutta monenlainen terapeutti voi olla ilman mitään koulutusta. Keksi vain oma juttusi. Sairaanhoitajan koulutuksesta on myös siinä hommassa etua. Käytännössä voisit päästä siis oikeaan terapiakoulutukseenkin eli Kelan hyväksymäksi terapeutiksi aika helpolla. Sinne pääsee sairaanhoitaja pohjalta. Kaksi vuotta tais kestää koulutus sen päälle. Mutta oikeastaan mihin tahansa terapiaan tuot uskottavuutta, kun mainitset sairaanhoitan koulutukseksi ja mahdollisesti myös muut koulutuksesi. Moni terapiaan tuleva sen sijaan kaipaa vain keskusteluseuraa tai rauhoittavan hetken jolloin ehtii ajatella. Ei ne koulutuksen käyneet terapeutit todellisuudessa yhtään sen parempia ole. Ei ne monet edes puhu mitään. Kunhan silloin tällöin ynähtelevät ja asiakas saa selittää asioita kuin seinälle. Tarjoat saman vähän halvemmalla.
Tosi hyvä ehdotus ap:lle, joka just toivoi, ettei tartteis ihmisten kanssa olla. 😄
No eihän siinä tarvi kuin yhtä ihmistä nähdä kerrallaan. Eikä terapeuteilla montaa potilasta ole kerrallaan kierrossa, kun yksi käy useamman tunnin viikossa ja taukojakin pitää olla. Max. 10 varmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puutarhurista tuli mieleen että oispa kyllä kannattanut valita nuorena ammatti, jossa saa samalla liikuntaa. Ois varmaan näin just ja just nelikymppisenä terveempi. Ei sitä ehdi eikä jaksa vapaa-ajalla juuri liikkumaan, vaikka kuvittelee. Töissä ois pakko, jos ois sellainen työ. Jatkuvasta koneella istumisesta on tullut jo laskimoiden vajaatoiminta. Jalkaterät ja sääret ihan kuin mummoilla (hirveitä tummia länttejä ja kiharaisia verisuonia turvonneet jalat täynnä), selkä aina kipeä (ei paljon mitään kestä kantaa eikä seisoskella niin kipeytyy), hartiat aina jumissa ja päätä särkee. Sitten kun käy kävelylenkillä ja sen jälkeen istuu sohvalle, niin tuntuu ettei siitä pääse edes ylös, joka paikka on niin kipeä ja selkä jäykkä. Ja oon tosiaan vasta 39. En tiedä millaisessa kunnossa tässä on sitten 70 vee. Ei varmaan liiku enää mihinkään.
Olisikohan sinusta ollut työhön, jossa pitää liikkua koko ajan. Jos nyt on vaikeuksia pakottaa itseään edes puolen tunnin kävelylle päivittäin tai hankkimaan seisomapöytä, niin luuletko, että olisi helppoa motivoitua säässä kuin säässä työskentelemään ulkona. Liikunnallisista ammateista moni sisältää työskentelyä ulkona. Kyllä ottaa päähän lähteä töihin, kun joka paikkaa kolottaa ja taivaalta sataa märkiä rättejä.
No kyllä mä koulu- ja opiskeluaikoina poljin kouluun ja takaisin säässä kuin säässä. Matkaa oli peruskoulu- ja lukioaikana 3 km ja yliopistoaikana ekana vuonna 4 km ja sitten 2km. Ois kannattanut jatkaa.
Koodariksi. Niille on kuulemma töitä. Eikä tarvi edes koulutusta. Riittää kun itse opiskelet.
Täällä kun on ehdotettu opettajaa, niin jos haluaa vaikka äikän opeksi, niin pitäisikö mennä siis opiskelemaan suomen kieltä ja kirjallisuutta? Vai olisiko erityisope parempi?
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy sisällöntuottajaksi: Jalkafetissin kuningatar!
Onlyfansiin miesten palvottavaksi.
Kelpaiskohan 40 v enää Onlyfansiin. Nuorten naisten keskuudessa se tuntuu olevan kyllä suosittu vaihtoehto töille. Mitenköhän sitten oikein töiden saaminen vanhempana sujuu. Ei meinaan varmaan kehtaa työhaastattelussa kertoa mitä "töitä" on tehnyt aiemmin.
Mistä sinä tiedät onko sillä Banksylla koulutusta? Mitä luultavimmin kun se ei edes ole yksi henkilö, vaan ryhmä.