Mihin nelikymppinen voisi uudelleenkouluttautua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 42v, ja miettinyt aina välillä hakisko vielä opettajaksi. Tehnyt niitä töitä ulkomailla muutaman vuoden, ja oli upea kokemus - loistin siinä työssä, sain nuoriin hyvin kontaktia ja pystyin konkreettisesti olemaan avuksi. Työ oli kiireistä ja työmäärältään rankkaa toki, mutta nää kohtaamiset ja muistot nuorten kanssa niin voimaannuttavia. Jos edes pääsisin opiskelemaan, olisin kuitenkin jo melkein 50 valmistuessani. Huolittaisko sillon enää aloittelevaa opettajaa hommiin? Nytkin sijaisuuksiin vaaditaan vähintään pedagogisia opintoja.

Sijaisuuksia pääsevät tekemään epäpätevätkin. Ala-asteella sijaisena toimi esimerkiksi tuttavaperheen opettajan lukiolainen lapsi. Amk-koulupohjalla on myös tehty sijaisuuksia.

Kuitenkin ainakin kaikki ne ilmoitukset, mitä mä olen näihin sijaisuuksiinkin nähnyt, ilmoittavat perusvaatimuksikseen pedagogiset opinnot ja mieluusti myös kokemusta (suomalaisista) kouluista Nämä yleensa kaupunkien/kuntien ns. Sijaispankkeja. Onko muita väyliä päästä näihin?

Soita kouluvirastoon tai suoraan jonkin koulun rehtorille.

Lisäksi, jos ala kiinnostaa, niin miksi et tee kasvatustieteen perusopintoja avoimessa yliopistossa? Ne sisältyvät myös opettajan pedagogisiin opintoihin. 

Sairaanhoitajana ap voisi mennä vaikka opettamaan lähihoitajia ammattikouluun. Paljon parempi palkka kuin sairaanhoitajan perustyössä. 

Teet onlyfansin. Onhan se jo yli puolella suomalaisista naisista.

Sain lopputilin 48-vuotiaana. Just 49 täytettyäni opiskelin uuden ammatin aikuiskoulutuskeskuksessa. Ja täysin uudelta alalta.

Kohtuu pienpalkka ala, mutta tykkään erittäin paljon työstäni. Olen turvallisuusalalla. Ei taida av:lle käydä. Täytyy tulla toimeen ihmisten kanssa. Mieti silti.

Et ole missään tapauksessa liian vanha opiskelemaan uutta työtä. Kunhan asenne ja terveys on kohdallaan.

Ei kannata unohtaa avoimen yliopiston kursseja. On olemassa ilmaisia kursseja, joille voi ilmottautua käytännössä kuka tahansa ilman mitään ennakkotietovaatimuksia. Esim itse menin juuri avoimen yliopiston kurssille ja kirjaimellisesti ilmoitin vain omat yhteystiedot ja hups olen nyt avoimen yliopiston opiskelija. Näin ei toki tutkintoa saa suoraan, mutta luulisi työnantajien arvostavan omaehtoista kouluttautumista. Toki joihinkin yliopistojen tutkinto-ohjelmiin on mahdollista hakeutua opiskelijaksi, jos suorittaa X määrän avoimessa kursseja.

Vierailija kirjoitti:

Se on surullista miten nuoruutta ihannoidaan ja nelikymppinen on jo liian vanha kaikkeen. Elämä on vähän kuin ohi ja toivo menetetty,  vaikka ehkä jopa yli puolet elämästä on vielä jäljellä. Itekin oon ikuisesti työtön 40v. Valmistun kohta maisteriksi, mutta ei takuulla tule työllistymään sittenkään, ala kun on humanistinen.

Niinpä 40 vuotiaana työvuosia on jäljellä vielä 25-30, eli paljon yli sen mitä on töissä ehtinyt olla. 

Jotkut opiskelee lakia, lääkäriksi jne

Kädettömien kusettajaksi.

Vaikka mihin. Sinulla on 30- jopa 40 vuotta työelämää jäljellä vielä!

Konekuskiksi, käyt jonkun maanrakennuskoneenkuljettajan koulutuksen/kurssin ja sitten meet töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa iässä kannata, jos olet pitemmästi yli 40. Esim. 44v opiskelemaan alkava kun valmistuu ammattiin, on jo 46-48 v. Eli lähes 50. Eikä sen ikäset enää työllisty. Parempi maata kotona oluen juonnissa. Pääsee helpommalla.

 

Olen ollut työelämässä yli 20 vuotta ja olen edelleen. Opiskelen yliopistossa samalla maisteriksi. Olen 50- vuotias. Satavarmasti minun työllistyminen ei tästä ainakaan huonone.

Jep, sama täällä. Jos valmistuu 5-kymppisenä tai yli, on vielä 15 vuotta työelämää jäljellä ja aikaa rakentaa parempaa uraa. Menkää ihmiset koulutukseen!! Yhteiskunta tarjoaa vaikka mitä mahdollisuuksia kouluttautua. 

Mä ajattelin ryhtyä osa-aikaiseksi siivoojaksi. Ei enää huvita raataa täysaikaisena oman alan (amk tutkinto ja teknisen alan amistutkinto) tai minkään alan ja kun näin nelikymppisenä ei oo enää velkoja, mutta pääomatuloja sen sijaan löytyy, niin miksi tuhlaisin arvokasta aikaa ja energiaa 40 h viikossa raatamiseen + työmatkat ja muut valmistelut. Ehtii levätä, olla perheen kanssa, urheilla ja lueskella kirjoja. Ai että.

Ärsyttävä asenne ap:llä. Ihan mihin vaan katos kun nelikymppinen on vielä ihan riittävän nuori kouluttautumaan vaikka lääkäriksi!