Lue keskustelun säännöt.
Mihin nelikymppinen voisi uudelleenkouluttautua?
Ei sote-alaa eikä muutenkaan ihmisläheistä työtä. En ole matemaattinen enkä tietotekniikan taitaja.
Kommentit (654)
40 vuotta ei ole mikään ikäraja millekään alalle, poislukien luonnollisesti tietyt fyysisiä ominaisuuksia vaativat poikkeukset kuten esim. sotilaslentäjä tai jotkut pelastusalan hommat.
Pitkät koulutukset, kuten vaikkapa lääkärin ammatti, alkaa olla iän puolesta käytännössä hankala toteuttaa ilman mitään alan pohjakoulutusta. Mohollista? Toki, mutta hankalaa.
Sen voimisen määrittelee lähinnä oma kiinnostus, kyvyt ja aiempi koulutus + kokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nelikymppinen ja vaihdoin alaa merenkulkuun. Lapsettomana, fyysisesti aivan normikuntoisena ja terveenä ei ole mitään estettä, enkä anna ikänikään semmoinen olla.
Amk vai perämieslinja amiksessa? Ajatuksena ehkä hakea amkiin merikapteenilinjalle, toimistorottana toisen alan insinöörihommissa tylsää.
Kilpaile siinä sitten filippiiniläisten kanssa, ei ole hirveästi tulevaisuutta Suomi merimiehellä...
Filppareita on miehistössä enemmän. Päällystössä länsimaalaisia.
Vierailija kirjoitti:
40 vuotta ei ole mikään ikäraja millekään alalle, poislukien luonnollisesti tietyt fyysisiä ominaisuuksia vaativat poikkeukset kuten esim. sotilaslentäjä tai jotkut pelastusalan hommat.
Pitkät koulutukset, kuten vaikkapa lääkärin ammatti, alkaa olla iän puolesta käytännössä hankala toteuttaa ilman mitään alan pohjakoulutusta. Mohollista? Toki, mutta hankalaa.
Sen voimisen määrittelee lähinnä oma kiinnostus, kyvyt ja aiempi koulutus + kokemus.
On heitäkin, jotka ovat opiskelleet lääkäriksi jopa 50-vuotiaana. Lääkäriliitto pitää huolen, että aloituspaikkoja ei ole liikaa työpaikkoihin nähden. Erikoistuminen ei välttämättä enää onnistu.
Mutta päätä ja älyä on oltava. Ei sinne tyhmille ole asiaa.
Yleisesti ottaen lähes kaikki vielä mahdollista paitsi balettitanssija tai muu huippu-urheilijan ura.
Iäkkäämpänä katsoisin ensin millainen työllisyystilanne ja kouluttautuisin varmalle alalle, mielellään selkeään ja pätevöitymistä vaadittavaan ammattiin, ellei ole intoa ryhtyä yrittäjäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40 vuotta ei ole mikään ikäraja millekään alalle, poislukien luonnollisesti tietyt fyysisiä ominaisuuksia vaativat poikkeukset kuten esim. sotilaslentäjä tai jotkut pelastusalan hommat.
Pitkät koulutukset, kuten vaikkapa lääkärin ammatti, alkaa olla iän puolesta käytännössä hankala toteuttaa ilman mitään alan pohjakoulutusta. Mohollista? Toki, mutta hankalaa.
Sen voimisen määrittelee lähinnä oma kiinnostus, kyvyt ja aiempi koulutus + kokemus.
On heitäkin, jotka ovat opiskelleet lääkäriksi jopa 50-vuotiaana. Lääkäriliitto pitää huolen, että aloituspaikkoja ei ole liikaa työpaikkoihin nähden. Erikoistuminen ei välttämättä enää onnistu.
Mutta päätä ja älyä on oltava. Ei sinne tyhmille ole asiaa.
Kyllä ja vaikka lääkäriopinnot kestävät vuosia, niin kandin hommat alkavat jo 4 vuoden jälkeen + pakolliset harjoittelut ennen tätä. Hyville palkoille pääsee siis ennen valmistumista.
Ja lääkärinoikeudet jatkuvat vielä eläkeiässäkin eli lääkärinhommia voi tehdä oman jaksamisen rajoissa niin pitkään kuin haluaa...
Metrojunankuljettajaksi, paitsi tietenkin jos asut Rovaniemellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annoin tämän saman neuvon kerran eräälle nuorelle miehelle ja hän on sopivan kokoisen firman pomo ja menestyy hyvin. Ei kurkota kuuta mutta hommat toimii ja rahaa on sopivasti. Kiinteistöfirmat ei hoida hommiaan ja ovat aina kahnauksissa taloyhtiöiden kanssa. Muutama sopiva kerros/rivitalo ja hoida homma ja ole arvostettu firman omistaja muutaman vuoden kuluttua. Ala talkkariksi. Jos tämä naurattaa ja ei ole sinun juttu niin ala nörtiksi (jota varmaan jo oletkin) ja makaa kotona perseauki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nelikymppinen ja vaihdoin alaa merenkulkuun. Lapsettomana, fyysisesti aivan normikuntoisena ja terveenä ei ole mitään estettä, enkä anna ikänikään semmoinen olla.
Jos tarkoitat merikapteenia niin ymmärtääkseni on oltava matemaattista lahjakkuutta ja täydellinen englanninkielen taito.
No ei mutta luja toleranssi pitää olla. Toki se kehittyy vuosien saatossa.
Perämies tms. hoitaa yövuorot ja luotsi huolehtii satamaan pääsystä. Kapuna vaan seilaat ja olet itsekin aika seilissä :)
Kippariksi pääsyssä menee noin 10 vuotta. Kukaan ei pääse laivan päälliköksi suoraan koulusta, ei edes amkista. Yleensä ollaan vuosia förstinä (first officer) tai second officerina. Laivan koosta riippuen on esim. kansipäällystössä 3 perämiestä eli officeria ja sitten kippari. Kipparilla välttämättä ei ole vahtivuoroa. Vahvivuorot menee periksien välillä. Tästä on monenlaista työaikamallia olemassa. Aika yleinen tyyli on 4 viikkoa merellä ja 4 viikkoa maissa. Merillä ollessa ollaan töissä 24h vuorokaudessa. Vuorokauden rytmittää vahtivuorot.
Aika monella ihmisellä on sellainen rajoittunut mielikuva, että merenkulku olisi vain ruotsinlaivat ja ruotsia pitäisi osata. Esim äitini oli sitkeässä luulossa, että ruotsi pitäisi olla täydellistä. Itse en osaa ruotsia juuri laisinkaan ja förstinä työskentelen nytkin. Itämeri on täynnä rahtilaivoja. Botskilla saattaa olla täysin suomalainen päällystö, vaikka itse botski olisi rekisteröity Bermudan mukavuuslipun alle.
Perikset jakavat yleensä vielä työtehtävät keskenään. Yksi huolehtii pääsääntöisesti rahdista, toinen merenkulusta, kolmas teknisestä puolesta vaikka tietty kaikilla on vahtivuorot komentosillalla. Kippari ei välttämättä itse paljoa ajele, ehkä laituriin vaikka senkin voi luotsi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Metrojunankuljettajaksi, paitsi tietenkin jos asut Rovaniemellä.
Tai missä tahansa muualla Suomessa kuin Helsingissä. 🙄
Kesällä voisit olla töissä jäänmurtajalla ja talvella sisävesilaivassa. Asuisit tietenkin vaikka pielavedellä. Kausiluontoista niin kuin joulupukilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sairaanhoitaja, sairastuin vaikeaan burnoutiin. Hoitoalalle en enää palaa, mutta ongelmana on se, että sairastumiseni jälkeen mikään muukaan ala ei enää kiinnosta. Olen kyynistynyt, en jaksa ihmisiä, mitään raskasta fyysistä työtä en pysty tekemään. Jotain pitäisi keksiä, mutta en kertakaikkiaan tiedä että mitä työtä haluaisin ja pystyisin tekemään. :(
Kyynisyys täälläkin. Näen vain työpaikkakiusaajia kaikkialla. Tuntuu, ettei opiskelu ja työnhaku maksa vaivaa kun joutuu taas uupumukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainut vaihtoehto on lähihoitaja.
Ei ole, koska aloittaja kirjoitti "ei soteala."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40 vuotta ei ole mikään ikäraja millekään alalle, poislukien luonnollisesti tietyt fyysisiä ominaisuuksia vaativat poikkeukset kuten esim. sotilaslentäjä tai jotkut pelastusalan hommat.
Pitkät koulutukset, kuten vaikkapa lääkärin ammatti, alkaa olla iän puolesta käytännössä hankala toteuttaa ilman mitään alan pohjakoulutusta. Mohollista? Toki, mutta hankalaa.
Sen voimisen määrittelee lähinnä oma kiinnostus, kyvyt ja aiempi koulutus + kokemus.
On heitäkin, jotka ovat opiskelleet lääkäriksi jopa 50-vuotiaana. Lääkäriliitto pitää huolen, että aloituspaikkoja ei ole liikaa työpaikkoihin nähden. Erikoistuminen ei välttämättä enää onnistu.
Mutta päätä ja älyä on oltava. Ei sinne tyhmille ole asiaa.
Aloittaja kertoi, ettei sote-alalle.
Vierailija kirjoitti:
Metrojunankuljettajaksi, paitsi tietenkin jos asut Rovaniemellä.
Kuopion metron kärsiikin kuljettajapulasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vaihtoehto voisi ryhtyä taiteilijaksi. Sormiväritöitä tekemällä voi saada tuhansia euroja apurahaa erilaisilta järjestöiltä.
Esim. täältä saat 24 000 €, kun jaksat kirjoittaa sopivan cv:n https://kordelin.fi/apurahat/taiteet. Voit katsella, esimerkiksi tätä listaa, niin näet, mitä tasoa askartelun tulee olla jotta rahoihin pääsee käsiksi: https://kordelin.fi/apuraha/ala/kuvataide/
Ja jottei jäisi abstraktiksi, niin tällaisillä vesiväritöillä on irronnut 24 000 €: http://cargocollective.com/niinalehtonenbraun/Barefoot-through-the-nett…
Vaikutat tosi katkeralta. Jäikö rahat saamatta?
Vierailija kirjoitti:
Osastonsihteeriksi. Itse vaihdoin tylsän kaupallisen alan mielekkäämpään ja kouluttauduin sosiaali- ja terveydenhuollon sihteeriksi, olin 39v. Tein lopun työurani eri sairaaloissa, työ oli ihanaa, työyhteisöt aivan mahtavia. Todellakin sain ensimmäisen vakiviran 40-vuotiaana, toisen vakiviran 5-kymppisenä ja viimeisenkin vakiviran yli viisikymppisenä, ei ole ikärasismia ollut, olen uskaltautunut irtisanoutumaan ja vaihtamaan työpaikkoja aina mielenkiintoisempia töitä kohti. Tsemppiä ammatinvaihtoon 👍
Voiko tähän päästä tradenomin tutkinnolla vai onko tuo sote sihteerin koulutus käytävä erikseen?
Olisiko erityisope hyvä? Olen itsekin harkinnut vaihtoa kaupalliselta alalta opettajaksi.
Osastonsihteeriksi. Itse vaihdoin tylsän kaupallisen alan mielekkäämpään ja kouluttauduin sosiaali- ja terveydenhuollon sihteeriksi, olin 39v. Tein lopun työurani eri sairaaloissa, työ oli ihanaa, työyhteisöt aivan mahtavia. Todellakin sain ensimmäisen vakiviran 40-vuotiaana, toisen vakiviran 5-kymppisenä ja viimeisenkin vakiviran yli viisikymppisenä, ei ole ikärasismia ollut, olen uskaltautunut irtisanoutumaan ja vaihtamaan työpaikkoja aina mielenkiintoisempia töitä kohti. Tsemppiä ammatinvaihtoon 👍