Tummuneet järvet

Suomi päättäjät älyävät toimia  vasta sitten kun esim järvien puhdistus maksaa "maltaita"

Järvet pilattiin urakalla 70-luvulla, kun päätettiin soiden ojitusten sääntelystä. Nerokkaasti tässä oli muistaakseni kahden vuoden siirtymäaika, minä aikana metsäyhtiöt sitten ohittivat soita kestämättömällä tahdilla pilaten tuhansia järviä.

Esim. kotipaikkani järvi, jossa oli kirkas vesi, raakkuja pois virtaavassa joessa ja jopa Reaktorilla ajon kestävä savopohja oli nuo pari vuotta ruskeana ja haisevana soilta virtaavasta aineksesta. Tämän jälkeen järvi oli muuttunut mutapohjaksi, jossa on nykyään pahimmillaan 1,5 metriä mutaa, ennen kuin savi tulee vastaan.

Mielestäni metsäyhtiöt tulisi velvoittaa korjaamaan kaikki nämä vesistöt.

Ei johdu mistään suo-ojista. On koko pohjoista pallonpuoliskoa vaivaava ongelma, joka johtuu vesistöjen happamuuden vähenemisestä (ei ole hapanta laskeumaa siinä määrin kuin ennen), mikä taas osaksi johtuu ilmaston lämpenemisestä ja osaksi saasteiden vähenemisestä. Vaikka tukittaisiin joka ikinen suo-oja Suomesta, järvivesi on tummaa joka tapauksessa.

Vaikka olen itsekin metsänomistaja niin myönnän, että noilla ojituksilla on kyllä saatu aikaan valtavan mittakaavan vahingot vesistöille. Kaiken lisäksi on osoittautunut, että etenkin tietyillä suotyypeillä puuston kasvu on ollut paha pettymys ja puun laatu surkea. 

Vierailija kirjoitti:

Ei johdu mistään suo-ojista. On koko pohjoista pallonpuoliskoa vaivaava ongelma, joka johtuu vesistöjen happamuuden vähenemisestä (ei ole hapanta laskeumaa siinä määrin kuin ennen), mikä taas osaksi johtuu ilmaston lämpenemisestä ja osaksi saasteiden vähenemisestä. Vaikka tukittaisiin joka ikinen suo-oja Suomesta, järvivesi on tummaa joka tapauksessa.

Taidat olla pihalla asiasta, järvien ongelma on juuri tuo soilta tuleva humus ja hapan vesi.

60 luvulla lapsuuteni lähijärvestä otettiin kylällemme juomavesi ja järvi simpukoita oli rannat täynnä. Nykyään vesi tummanruskeaa ja simpukat kadonneet.

Otapa itse asioista selvää

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olen itsekin metsänomistaja niin myönnän, että noilla ojituksilla on kyllä saatu aikaan valtavan mittakaavan vahingot vesistöille. Kaiken lisäksi on osoittautunut, että etenkin tietyillä suotyypeillä puuston kasvu on ollut paha pettymys ja puun laatu surkea. 

Eräs valtion suo yli 100ha oli ojitettu -60 luvun alkupuoliskolla ja istutettu tai kylvetty männyntaimet.  Nyt "ennallistivat" kaatoivat kaikki pois ja täyttivät ojat.  Osasta mäntyjä tuli jopa pikkutukki, suurin osa kuitupuun tai jopa pienempiä.  Kirkasvetinen hiekkapohja joki ja se koko entinen kovapohjainen hiekkapohja ranta yli 20cm mudan peitossa.

Nyt odotellaan joku sata vuotta että suo taas ennallaan alkuperäinen.

Vierailija kirjoitti:

Ei johdu mistään suo-ojista. On koko pohjoista pallonpuoliskoa vaivaava ongelma, joka johtuu vesistöjen happamuuden vähenemisestä (ei ole hapanta laskeumaa siinä määrin kuin ennen), mikä taas osaksi johtuu ilmaston lämpenemisestä ja osaksi saasteiden vähenemisestä. Vaikka tukittaisiin joka ikinen suo-oja Suomesta, järvivesi on tummaa joka tapauksessa.

eli vihreiden ympäristöministeriön tavoite saada suolen jörvet PH nollaan olikin sittenkin loppupelöeissä el finito en ultima hököga på målet oikea ja tieteellinen tavoite?

Silloin ennen kun oli kirkas vesi, ei tosiaan ojitettu soita, ei ollut mökkejä järvien rannat täynnä ja puita kasvoi veteen asti. Nyt maa-ainesta sitovat puut on kaadettu ja kaikki humus valuu järviin. Se siitä järvimaisemasta.

Itse ole ihmetellyt miksi maanviljelijät lannoittavat peltoja joka vuosi, esim Englannin kuningas totesi tv ohjelmassa  että viljelee ilman lannotteita, sato on pienempi mutta säästöä tulee kun ei tarvitse ostaa lannoitteita pelloille.

Reppuretkeilijänä olen löytänyt Suomen jokaisesta maakunnasta kirkasvetisiä metsäjärviä. Ovat ojitusverkostojen ulkopuolella maaston korkeimilla kohdilla omassa alkuperäisessä kuplassa. Alevimmalla paikoilla sijaitsevat järvet sittten saavat ojituksien valumavedet osakseen.

Myös keskeltä suota löytänyt usein kristallinkirkaita suolampia, mistä kelvannut juomavetensä ottaa. Se suovesi tummuu vasta siinä vaiheessa kun ihminen menee kaivinkoneella sorkkimaan ikiaikaisen maaperän humuskerroksen rikki, joka lähtee sadevesien mukana sen jälkeen liikkeelle, kun sitovaa kasvillisuutta ei enää ole. Tämä aiheuttaa tummumisen, ei suovesi koskemattomana. 

Maajussien lannoitteet ja navettapaskat,mitä levitetään haisemaan pelloille, ne pilaava järvet ja joet..mutta tää ryhmähän on valtion erityisessä suojeluksessä..lisäksi esim.lintulajien kato on järkyttävää ns.tehomaanviljelyn takia...mutta tractorpullingia ja hevosharrastusta on saatava harrastaa..

Vierailija kirjoitti:

Maajussien lannoitteet ja navettapaskat,mitä levitetään haisemaan pelloille, ne pilaava järvet ja joet..mutta tää ryhmähän on valtion erityisessä suojeluksessä..lisäksi esim.lintulajien kato on järkyttävää ns.tehomaanviljelyn takia...mutta tractorpullingia ja hevosharrastusta on saatava harrastaa..

Kyseisten aineiden valuminen järveen estettäisiin helposti  vesien suoja alueilla, esim matka pellon laidasta jokeen, järveen 50m.

Vierailija kirjoitti:

Reppuretkeilijänä olen löytänyt Suomen jokaisesta maakunnasta kirkasvetisiä metsäjärviä. Ovat ojitusverkostojen ulkopuolella maaston korkeimilla kohdilla omassa alkuperäisessä kuplassa. Alevimmalla paikoilla sijaitsevat järvet sittten saavat ojituksien valumavedet osakseen.

Myös keskeltä suota löytänyt usein kristallinkirkaita suolampia, mistä kelvannut juomavetensä ottaa. Se suovesi tummuu vasta siinä vaiheessa kun ihminen menee kaivinkoneella sorkkimaan ikiaikaisen maaperän humuskerroksen rikki, joka lähtee sadevesien mukana sen jälkeen liikkeelle, kun sitovaa kasvillisuutta ei enää ole. Tämä aiheuttaa tummumisen, ei suovesi koskemattomana. 

Olen myös löytänyt kolme järveä peräkkäin, rantaviivaa kymmeniä kilometrejä eikä yhtään kesämökkiä rannoilla.