*~* HAAHUT viikko 39 *~*
[b][size=3][color=purple]Haahuilijat [/color][/size][/b]
[b][color=blue] Haahuilijat on keskenmenon kokeneiden kuumeilijoiden oma ryhmä. [/color][/b]
[color=fuchsia]~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~ *~*~*~*~*~*~*~ [/color]
[color=blue][size=1][b]Adette[/b] Minä 27 ja mies 27 ja esikoisen yritys aloitettu 9/05. Terolutit ja clomit avuksi 4/06. Alkuraskauden keskenmeno 8/06.
[b]carpel[/b] Itse olen 27-vuotias, mies 32. Lapsia ei ole ja sen ensimmäisen yritys aloitettu 06/06. Keskenmeno 07/06 rv 7+2.
[b]Elisabeth72[/b] Olen 33-vee ja mieheni on 29. Meillä on kaksi tyttöä 03/03 & 08/04. Asumme ruotsissa....Elämäni ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen keskenmenon sain joulukuussa -05. Kemiallinen raskaus 07/06.
[b]Helga76[/b] Mies ja Mä molemmat 30v. Asutaan Etelä-Suomessa ja ensimmäistä lasta toivotaan saapuvaksi. Keskeytynyt keskenmeno 07/06. Minä olen tälläinen omituisen huumorintajun omaava blondi, jolla jopa toisinaan päänupissa syttyy " heureka" lamppu. Olen myös " super-tunteellinen" , välillä mennään korkealla ja kovaa, toisinaan ryömitään pohjamudissa.
[b]joonatan05[/b] olen 25 v ja mies 27, meillä suloinen poika 1,5 v. Tuulimuna raskaus todettiin siis 11+1 07/06.
[b]Jumppakärpänen[/b] Ikää on 28v. ja naimisissa olen. Pohjanmaalta. Ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen keskenmeno oli 10/05.
[b]Juuliar74[/b] Olen 32-vuotias yhden 1.5 v vanhan tytön äiti. Asun mieheni ja tyttöni kanssa Etelä-Karjalassa.
[b]katri72[/b] Olen 34-v ja aviomies 33-v. 11-v koira. Helsingistä. Esikoisen yritys alkoi 02/03. Keskenmenot 7/05, 12/05 ja 7/06?.
[b]Koala-72[/b] mies myös 34 v. Asutaan Espoossa. Naimisiin mentiin 2004 ja vauvakuumeilu alkoi 05/2005. Km vkolla 20+1 (kaksoset) 11/2005 ja nyt on uutta raskautta yritetty 03/2006 alkaen.
[b]laralei[/b] Olen 20-vuotias, mies 28. Pillerit jätin pois syyskuussa -05, ensimmäinen raskaus alkoi toisesta kierrosta. Raskaus todettiin tuulimunaksi uudenvuoden aikaan,juuri kun tuli täyteen rv 12.
[b]Liliane[/b] Minä ja mies molemmat 24-vuotiaita ja asumme Lounais-Suomessa. Toiveissa oleva pienokainen olisi mulle toinen (tyttö 5/01) ja miehelle eka. Spontaani keskenmeno 01/2006 rv 7+2, odotin ilmeisesti kaksosia.
[b]meillekans[/b] Toista lasta kuumeillaan (sekä minä että mies). Esikoinen sai alkunsa 10 kuukauden yrityksen jälkeen ja siinä välissä ehti olla yksi todella kivulias keskenmeno rv 8+5. Esikko on nyt reilu 9 kuukautta.
[b]Moila[/b] Olen 26-vuotias, mies 28. Meillä on 1,5-vuotias poika. Toukokuussa annoimme toiselle luvan tulla. Heinäkuussa sain plussa. Viime tiistaina kävin yksityisellä rv9+0. Sikiön todettiin kuolleen rv8+4. Torstaina mulla oli kaavinta. Putosin kovaa ja korkealta, vaikka osasin olla varuillani.
[b]-nelliina-[/b] minä olen 29 ja mies 34 vuotta. Meillä on koululaiset, tyttö ja poika. Eka ja toivottavasti vikakin keskenmeno 7/2006 viikolla 11+0, kohtu tyhjentyi itsestään, ei ollut muuta kuin nestepussi kohdussa. Kohdun koko kuitenkin vastasi viikkoja. Synnytyssairaala olis TAYS.
[b]nippula[/b] yrittäminen alkanut kesällä 2004 ja km 8/04.
[b]nipsu-79[/b] olen 26 vuotias ja mieheni on 32. Minulla on kaksi lasta 3 ja 5 vuotiaat. nyt olemme yittäneet pikku kolmosta tän kierron jälkeen 8kk. Keskenmeno rv6 9/05. Viime kierrossa testasin plussaa joka muuttui kuitenkin tädin vierailuksi eli epäilen kemiallista km 12/05, km 01/06 ja km 06/06 rv5+.
[b]Nonna-80[/b] minä -80, mies -78, yritys aloitettu 10/03, keskenmeno 12/04 rv 14. Lapsettomuushoidot aloitettu 1/2006.
[b]Pikkutiikeri76[/b] meillä on ennestään lapset tyttö 8/02 ja poika 9/04. Asutaan pohjois-pohjanmaalla. Keskenmeno 01/2006.
[b]pipsa79[/b] Minä itse pian 27.v. ja mies 31 ja esikoista yritetään...meillä 3 Icsiä tehty josta saldona yksi keskenmeno ja sen jälkeen 2 luomuraskautta jotka kummakin menivät kesken.Tällä hetkellä käytössä clomit ja disperiini 100mg/pv.
[b]puhbear[/b] oma ikä 25v, mies pari vuotta nuorempi. Ensimmäistä toivotaan kovin hartaasti. Yritys alkoi 12/05. km 04/06.
[b]pumpsu[/b] Minä 24, Mies 26, Ensimmäistä lasta toivotaan, Spontaanit keskenmenot 4/06 ja 8/06 viikoilla 7-8.
[b]Ria73[/b] Oma ja miehenikä: 33 ja mies 29, Asutaan: Helsingissä, Lapsia: Poika 10/01, Keskenmeno 10/04, kohdunulkoinen 4/05, tuulimuna 4/06
[b]sani-74[/b] Minä 31-v, mies 37-v, lapset 01 ja 03, kohdunulkoinen 08/05.
[b]Shannon-75[/b] meillä on uusperhe, johon kuuluu mun ja mieheni lisäksi 2 poikaa mun edellisestä liitosta 10/96 ja 3/99 sekä tyttö mieheni edellisestä liitosta 2/99. Meillä on myös yksi yhteinen poika 1/04. km 4/06 ja km+kohdunulkoinen 8/06.
[b]vauva2006[/b] minä 24 ja mies 32. ensimmäisestä haaveillaan, km 11+3 spontaanisti, vauhditettu lääkkeillä seuraavana päivänä, kuukauden päästä vielä kaavinta. vauva edelleen haaveissa saada.
[b]vauvaksi[/b] minä+mies 34+38 v yhden lapsen (vm 04) onnelliset vanhemmat. Kakkosta kuumeiltiin 10 kk ja plussa 07/06 >>keskenmeno rv 12+0. Jatkokuumeilu vielä vähän avoin.
[b]VM1974[/b] minä 30 v, mies 36 v asutaan pääkaupunkiseudulla ja ensimmäistä yhteistä yritetään. Mulla ei lapsia ennestään, miehellä 10 v tyttö. Yritetty on 10 / 2004 lähtien, km 07/2005 rv 6+3.
[b]vm69[/b] Neljäs raskaus päättyi rv 20+5, jolloin synnytin pienen tyttömme. Tämä tapahtui maaliskuussa.
[color=fuchsia]~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~ *~*~*~*~*~*~*~ [/color]
[size=2][color=red]ex-haahut eli jo plussanneet!! [/color][/size]
[b]masunasu[/b] plussa 31.12.2005, la 8.9.2006
[b]peebee[/b] plussa 10.1.2006, la 22.9.2006
[b]ulriina[/b] plussa 23.1.2006, la 5.10.2006
[b]myttynen75[/b] plussa 27.1.2006, la 6.10.2006
[b]nipsunen[/b] plussa ?, la 20.10.2006
[b]Kaksonen76[/b] plussa 15.2.2006, la 26.10.2006
[b]Swehina[/b] plussa 10.3.2006, la 12.11.2006
[b]Pirpula[/b] plussa ?, la ?
[b]marrasmamma[/b] plussa 29.3.2006, la ?
[b]maria80[/b] plussa 8.5.2006, la 20.1.2007
[b]memmuli24[/b] plussa 25.5.2006, la 1.2.2007
[b]Hannele-81[/b] plussa 14.6.2006, la 18.2.2007
[b]Enni-Maija[/b] plussa 22.6.2006, la 28.2.2007
[b]eka-vekara[/b] plussa 7.7.2006, la 18.3.2007
[b]titi75[/b] plussa 10.7.2006, la 16.3.2007
[b]Lizie[/b] plussa 14.7.2006, la 16.3.2007
[b]porkkana05[/b] plussa 17.7.2006, la ?
[b]limetti1[/b] plussa 25.8.2006, la 1.5.2007
[b]Pirpaliina[/b] plussa 8.9.2006, la 18.5.2007
[b][color=purple]Laihduttavat haahuilijat [/color][/b]
[b]Nimimerkki:[/b] nonna80
[b]Pituus ja lähtöpaino, BMI:[/b] 171cm, 82 kg. BMI jotain 26 ja risat
[b]Ongelmakohdat:[/b] sokeri
[b]Keinot:[/b] Sokerin vaihtaminen makeutusaineeseen, vaalean leivän ja pullan syönnin karsiminen, keksit pois!!!
[b]Tavoite:[/b] ainakin se 10 pois
[b]Nimimerkki:[/b] VM1974
[b]Pituus ja lähtöpaino, BMI:[/b] 169 cm, 74 kg, BMI 25,8
[b]Ongelmakohdat:[/b] herkkujen syöminen, ylisuuret ruoka-annokset
[b]Keinot:[/b] Pienennän ruoka-annoksia ja vähennän radikaalisti vaalean leivän sekä herkkujen syömistä. Makeapalaksi valitsen jatkossa vain kevyitä vaihtoehtoja, kuten rahkoja.
[b]Tavoite:[/b] 9 kg pois
[/quote]
Kommentit (106)
Nonna: Harmi, että meidät jätät, mutta ymmärrän kyllä. Kävin itsekkin kurkkimassa lapsettomuus-puolella yksi päivä, kun se 12.kierto lähti nyt käyntiin. Sieltä saa kyllä hyvää tietoa ja on hieman " erilaista" taustatukea. Mun rajani menee juuri tuossa 20.kierrossa, sitten lähdetään viemään asioita eteenpäin. Kaikkea hyvää Nonna ja toivottavasti tavataan ex-puolella!
Helga: Kiitos neuvoista! Stressiongelma johtuu juuri työstä. Välillä 12h työpäiviä ym. Ja liikuntahan on myös työtä (liikun siis töissä) eli nämä aamulenkit on jokseenkin sitä ihanaa " omaa" liikuntaa vapaa-aikana. Päivät voi olla myös todella kiireitä ja monesti joudun puhumaan 9h putkeen. Sitten sotketiin meidän raha-asiat tämän remontin takia ja nyt painat tukka putkella töitä eikä välillä ole edes varaa käydä parturissa. No, opittiin tästäkin ja nyt on laskut kohta maksettu. Ja osaan kyllä olla tekemättä mitään, mutta jotenkin näin:
Eilen tulin kotiin töistä 21.45.
Tänään herätys 7.45.
Työt alkaa 9.00.
Työt loppuu 20.00, jolloin oon kotona 20.30.
Tuntuu, että vapaa-aikaa ei ole ollenkaan viikolla. Nykyisin viikonloput, mutta se ei riitä. Nyt täytyy vaan yrittää rentouttaa pää.
ON: Jippii...Aamulla hieman enemmän vuotoa. Jos tästä vaikka saatais kunnon menkat aikaseksi. Ensi kierrossa tikuttelen ovista, koska haluan nähdä ovuloinko!!
Helga: Tuliko kunnon punainen viiva ovistestiin!
vm69: Aamukahville mars mars!!!
Eil iolen samaa mieltä Helgan kanssa. Saa tuntea kateutta ja katkeruutta, mutta siihen ei saa jäädä makaamaan. Eli kun tunnistaa nämä tunteet, helpottaa huomattavasti.
Meillä aina näin keskiviikkosin on iltapäivällä vauva- ja lapsiryhmät. Yleensä olen pyrkinyt lähtemään töistä ennen sitä, mutta nykyään pitää vetää yksi ryhmä illallakin eli olen " tuomittu" katsomaan näitä pikkusia, jotka tulevat äitien kanssa jumppaamaan. Ja helppoa se ei ole.
Kaverini saa myös kohta vauvan ja vieläkin tuntuu hieman pahalta. Muistan, kun juuri ajattelin, että kohta tulen perässä, mutta en edes raskaaksi ehdi samaan aikaan. Pari muuta, joilla oli vaikauksia raskautua, on tulleet jo raskaaksi ja minä se vaan olen vieläkin alkutekijöissä ilman tietoa siitä, että jos raskaus onnistuu, niin pysyykö se mukana vai loppuuko kehitys taas jo alkumetreille...
Ja tätä mun stressiä ei kyllä tämäkään helpota..Pitäisköhän ottaa äkkilähtö Kanarialle?:)
Nyt olen jo myöhässä töistä ja vieläkin istun tässä koneella. Ei vaan jaksais lähteä millään...
Jumppis
Nonna: Hei vaan, ja kaikkea hyvää sulle. Jos nyt vielä käyt täällä lukemassa, niin haluan sanoa, että ymmärrän täysin miltä susta tuntuu. Minun keskenmeno oli maaliskuussa, eli ei vielä ole ikuisuutta yritetty, mutta useampi kuukausi kuitenkin. Ja kun joku on plussannut heti km jälkeen, on väkisinkin käynyt mielessä " miksen minä ikinä..."
Voimia ja uskoa eteenpäin!!
Jumppis: aamukahvit on juotu. Hyvää oli ja hienosti maistui. Kahvi maistuu muutenkin liiankin hyvin... eli en ole raskaana varmaankaan...
Helga: mikä vointisi tänään?
Koala ja nelliina, kivaa kun kirjoititte... Joskus tulee tunne, että kaikki on jättäneet meidät. Välillä mietin, että onko nää hölmät vainukolmikko ja möllömaha-jutut kypsyttäneet muut... Huumori on joskus hurjaa, mutta sen avulla jaksaa. Koala, mullakin tää syksy tuo mieleen viime syksyn... lokakuussa tulin raskaaksi.
Mukavaa päivänjatkoa!!
Helga: Empäs hoksannut tuosta keltarauhaskuurista kysäistä, mut lääkäri sanoi et se on viikon kuuri ja sit parin päivän päästä pitäs menkat alkaa. En jaksa kysellä muilta lääkäreiltä, kun soitin oman kunnan tk:hon niin sanoivat et puol vuotta saa ihan rauhassa odotella, joten sain nyt kuitenkin sairaalasta vähän pikaisemman toimituksen nuita menkkoja ajatellen.
Nelliina: Minulla hyvä ystävä odottaa esikoistaan syntyväksi helmikuulla. Ja minullahan olisi ollut nyt tältä kakkoselta laskettuaika myös helmikuulla. En ehtinyt hälle kertoa edes raskaudesta. Hänellä on masu jo kivasti pyöristynyt ja aina kun näemme ajattelen et minullakin olisi. Hän ei tiedä siis tapahtuneesta enkä hänelle halua sitä kertoakkaan, mutta sitten tuntuu kun hän sanoo että onni heillä kun tärppäsi näin nopeasti, niin silloin tekisi mieli sanoa et " joo niin meilläkin meni vain kesken" . Onneksi olen pysynyt hiljaa.
vm69: Tiedän että täällä saa purkaa, mutta nyt en millään jaksa oikeastaan ajatellakkaan. Tuntuu että ajattelen vain raskautumista ja kun ei kerta niitä menkkoja kuulu niin sitten tuntuu et tuleekohan sitä enää ikinä raskaaksi. Nyt vain tuntuu niin vaikealta, kun haluaisi heti nyt olla ja saaha vauvan. Esikoinen on nyt 19 kk ja oltiin ajateltu et tulee kohta pikkusisar, mut nyt se vaan tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta.
Kiitos kaikille tsemppauksesta! Käyn kyllä ainakin silloin tällöin lukemassa ja kertomassa uutisia jos jotain on. Nyt taustailen kuitenkin
sen aikaa ainakin että ne menkat tulis!!
Nonna: Kiitos paranemis ehdotteluista, mielelläni olisin jo terve, niin pääsisin markkinoillekin ostamaan pusuja, mut eipä taida olla jakoja..
Joskus mää oon käyny kans kurkkimassa, siellä ¿toisella¿ puolella, kun en oikein itsekkään osaa päättää, et mitä pitäis tehä jne. Kun mullehan tuli 2v. vauvavahaavetta täyteen heinäkuussa¿ Mut aattelen nyt niin, et marraskuu on meidän etappi pysäkki ja sit aletaan kaivelemaan syitä ja seurauksia. katsotaan josko tuun vaik pyörähtään sielläkin päin sitten. =)
Ja mikä ihme on Detox?
Jumppis: Kyllä saimme oviplussan! Tuntuu vaan pahasti siltä, et kuume taas noususuhdanteessa niin, voimat on ihan loppu. Luin eilen korallin antamasta linkistä, enkuks siis, et oviplussan saatua tulis seksiä harrastaa 3 peräkkäisenä päivänä, sit tauko ja sit taas kerran ja sit vaan ootteleen¿ Ja ennen kun saa oviplussan niin siinä välissä saa olla maks.10 seksitöntä päivää, koska sperman täytyy olla ns. tuoretta¿ Mikä on kyllä ihan järkevää, kun tarkemmin ajattelee, eikö?
Samoin ihan järkevä ajatus se, et kolme pv seksiä, tauko ja vielä kerran seksiä varmistamaan, jos vaik muna ei meinaakaan irtoilla kunnolla.
* Taidan käydä nostamassa sitä sivua¿ Siinä oli muutenkin km juttua*
Vm: Olo on mikä mainioin¿. Ja paskat. Oikeesti, en suostu syömään taas ennalta mitään hevoskuureja antibiootteja, ihan vaan siks jos vaik flaksi käy, ja eiköhän se muutenkin oo omalle kropalle parempi vähä vetkuttaa ja kattoo tartteeko oikeasti niitä lääkkeitä, eikö?
Ainoo mikä siitä tod.näk. seuraa on se, et mä istun sit toisen kerran puikot nenässä odottamassa punkteerausta¿. Ihanaa¿.
Joonatanille menkkatuulia!
Ja mä itte takas sohvan pohjalle potemaan ja mussuttaan viinirypäleitä¿. Ja kattoon leffaa..
P.s. Repivät vihlaisut on loppuneet mahasta! jes!! Ja nii kuumettahan on tosiaan enää se maaginen aste taikka puol, seilaa edes takas. Mut alan jo pikku hiljaa uskoo, et se puol astetta on oviksesta johtuvaa, eikä kuumeesta.. Sormet ristiin!
Mites se sit menikään... Jos lämmöt romahtaa ei tärppii oo käyny, vai?
Tänään onkin ollut kiirettä töissä, sen huomaa, kun ei ole tullut täällä poikettua...
Nytkin teen itseasiassa jo lähtöä kotiin, kolmelta pääsee poistumaan. Vatsassa on tänään ollut niin menkkamaisia tuntemuksia, mutta vessakäynneillä ei vielä merkkejä alkavasta tuhrusta. Nyt siis kp22/28. Onhan tässä vielä päiviä aikaa...
Helga, koitahan saada itsesi kuntoon, niin mennään kimpassa huomenna katria vastaan... tai ainakin ripustelee niitä kylttejä. Paitsi, missäs sä asuitkaan... en muista. Jos matka on liian pitkä, niin ainakin virtuaalikimppaan mennään.
Oon kans ollu viime aikoina laiska pinoutuja, mutta lukemassa oon kyl päivittäin tai ainaski melkein käyny.. Onneks täälä on tällä hetkellä muutama teitä aktiivipinoutujia, ois tylsä jos ei koskaan ois mitään uutta luettavaa, kun käy kurkkimassa. :)
Nonnalle: *rutistus* ja heilutus! Kiitos myös sinulle tuesta ja seurasta! Toivottavasti sun ei tarvis kauaa sielä lapsettomuuspuolella olla, vaan pääsisit jo tästä clomikierrosta siirtymään odotuspuolelle! bd bd Jos joskus jaksat/innostut tänne vielä kirjoittelemaan, niin olisi mukava kuitenkin kuulla myös sinun kuulumisia ajoittain. Käy ainakin, jos plussaat niin kertomassa! Vaikka sen uutisenhan näkee sitten ex:issäkin, kun minäkin sielä kyllä käyn aina vaklimassa.. Ja aina oot tervetullut tänne palaamaan, jos siltä tuntuu! Kaikkea hyvää sinulle jatkoon! :)
Helga: Toivottavasti tämä ovisplussa olis nyt se tärppiplussa! :) Pikaista paranemista! Niin ja niistä lämmöistä; nehän yleensä tipahtaa ennen menkkoja tai niiden aikana tai jollain vissiin vasta jo menkkojen alkamisen jälkeenkin, mulla ne on yleensä lähteny laskuun pari päivää ennen menkkoja ja lopullisesti laskenu yleensä sit menkkojen alkamispäivänä. Mut eihän noista lämmöistä aina tiedä.. Tsemppiä! Kiitos pupuilu vinkeistä ovisplussan jälkeen! Täytyypä koittaa miehelle vinkata.. ;)
Vm: ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++-säteitä!!! bd bd bd bd bd
Jumppikselle jaksuja! Ootko muuten testannut, jos vuotoa ei kerta oo kunnolla tullu, niin jospa kuitenkin..??? bd bd bd
Nyt en muita muista mitä piti kommentoida ja lorvikatarri vaivaa, niin en jaksa toista selainta avata.. Mutta kaikille muillekin tsempitykset!
On: kp9 tai 10/~26. Ovisajat lähenevät, kovasti on viimeloppuviikosta alkaen nippaillut ja jomotellut. Vielä ei ovisplussaa oo tullu, mutta uskoisin että loppuviikon aikana se tuloo..
iik, Katri tulee huomenna jo! Menipäs viikko äkkiä... Mihin se menikään?
Vm: Täällähän mää parin tunnin ajomatkan päässä kentästä... ;)
Ai hitsi sullakin jännitys tiivistymistään.. Mä olin kans uhkarohkea ja ostin testin jo valmiiks tänään...
Plääh nyt saunaa lämmittään, et saan rään liikenteeseen.
Eli tänään ne menkat alkoi kunnolla!!!!Jeee, kun ehti taas huolehtia siitä mikä nyt taas mättää!
Ovistestejä ajattelin tilata maanantaina ja loppuviikosta pääsen sitten tikuttelemaan. Tietäisi ainakin vähän, että koska ovuloi, jos ovuloi.
Nyt ruiskuun ja syömään!
Eli taas vahvasti sitä mieltä, että tämä kierto on minun kierto:)
Rinta rottingilla,
Jumppis
Siitä kateudesta ja katkeruudesta vielä, kyllä mä ymmärsin pointin tässä asiassa, kiitos kirjoittaneille.
Eli mä oon aidosti iloinen kaikkien raskauksista ja toivon et ne menis hyvin. Ehkä mä oon murheissani kun nyt ajan etusijalle työn ja uuden yrityksen aloitus siirtyi loppuvuoteen. Monimutkainen juttu sekin olevinaan...
Joonatan05:Mulla ihan sama juttu mun kaverin kans, mut mä kyllä kerroin sen miten meillä kävi. Oli pakko kun tuli suru puseroon kun katseli sitä pientä masua. Ei enää tee pahaa mut silloin alkuaikoina kyllä.
Jumppis:Stressi tosiaankin on raskautumisen vihollinen nro 1 todennäköisesti. Mutta yritäpä unohtaa ja olla miettimättä asiaa, ei ole ihan niin helppoa. Varsinkin jos on kauemmin yrittänyt omaa vauvelia.
vm69:Ei mua tosiaankaan haittaa vainukolmikko yms jutut, ne on hauskaa luettavaa ja piristää. Vaikka aina ei ihan mukana niissä olekaan :)
Helga:Mä pidän sormia ja varpaita ristissä, et tulis plussa myös toista laatua olevaan testiin. Koitapa parantua, et sit tartuta meitä muita.
Tuli nyt vastailtua vähän... Yritän olla vähän aktiivisempi tästä eteenpäin. Tää kirjoittelu kyllä piristää.
Iltapalaa hakemaan ja tukkaa tyynyyn, öitä!
Kun tuntuu etten tällä hetkellä oikein kuulu minnekään niin ilmoittaudunpa tähän pinoon. 1.9.2006 rv 11+1 todettiin ultrassa sikiö jonka sydän ei lyönyt ja koko vastasi rv 8. Tehtiin lääkkeellinen tyhjennys. Jälkitarkastuksessa kaikki oli ok ja nyt on vuotokin loppunut. Uutta raskautta toivotaan pian. Meillä on ennestään yksi poika, syntynyt 07/05. Ikää itselläni on viikkoa vaille 29 v.
Tästä on mullekin tullut sellainen oma pino heinäkuisen keskenmenon jälkeen, vaikken niihin ahkeriin kirjoittelijoihin lukeudukaan. Mut tänne on hyvä purkaa ajatuksiaan ja tuntojaan, kun tietää et täällä ymmärretään.
eli tervetuloa 77mm joukkoon:
Sun tarina on saman tapainen kuin minullakin eli sydänäänet eivät kuuluneet (8+6) varhaisultrassa vuosi sitten ja lääkkeellinen tehtiin. Ikäkin on sama. Täällä on kirjava joukko eri tilanteissa olevia ihmisiä, mutta kaikille valitettavasti samanlainen tausta. Välillä vit..ttaa ja välillä naurattaa niin, että meinaa tulla pissat housuun:)
Nelliina: Juu stressi on pahasta ja siksi onkin niin hankalaa, koska työ/koulutilanne jatkuu vielä pari vuotta yhtä stressaavana. Täytyisi vaan oppia rentoutumaan ja välillä lähteä viikonlopuksi pois ja sulkea puhelin. Meillä vaan mies on viikonlopputöissä, joten yksin joutuisin lähtemään, eikä se kivaa olisi. On huono tapa haalia ympärille kaikkia juttuja ja huomata jälleen kerran haukanneensa liian ison palan. Kiva, että aiot palstailla vähän enemmän!
Jippiaijee!
Jumppis
Helga: Niin, on se mullakin täällä työhuoneen kaapissa tuo testi. Viime kierrossahan sen ostin valmiiksi, kun täti antoi hiukan odotuttaa itseään. En onneksi kiirehtinyt testaamaan, säilyi sekin raha. Ja nyt kun mulla on taas tänään viikon viimeinen työpäivä, niin testihän jää kolmeksi päiväksi tänne. Tiistaina pitäisi vuoto kunnolla alkaa, tuhrut viimeistään viikonloppuna. Jos ei tuhruja ole tullut, yritän hillitä itseäni maanantaina. Ja vasta ti - ke testaisin.
Vitsi miten naurettavaa suunnitella tollasta, kun jo seuraavalla vessakeikalla voi olla tuhrut saapuneet... Mutta tää piinailu on niiiiin kivaa. Varsinkin kun saa jakaa nää fiilikset teidän kanssa.
Nelliina: Tosi mukavaa, että kirjoittelet aktiivisemmin. Aina tilanteen mukaan. Mutta on tosi piristävää lukea muidenkin (kuin itseni kirjoittamia) juttuja. Olen samaa mieltä, että tämä kirjoittelu piristää. Piristi km jälkeen ja piristää nykyäänkin harmaina päivinä.
77mm: Tervetuloa tänne haahuilemaan... Ikävää, että uudet tuttavuudet syntyvät täällä aina keskenmenon kautta. Pahoitteluni siitä.
Jumppis: Hieno homma, että kunnon vuoto alkoi. Ei tosiaan tarvitse miettiä mikä nyt on vialla. Näitä stressin aiheita kun on jo muutenkin..
Joko olet aamukahvit vetäissyt? Mä olen just menossa, tule mukaan jos maistuu...
ON: Nyt siis kp23/28. Ihan turhaan tässä mitään hehkuttelemaan, niin monta päivää kuitenkin vielä tätä kiertoa jäljellä. Odotukset kuitenkin taas korkealla. Kuten aina.
vm69: vetäisin aamun kunniaksi pannullisen kahvia. Jotenkin ei vaan saanu silmiä auki. Kyllähän se menkkojen alku aina kolahtaa, vaikka lupaa itselleen, että turhia ei odoteta (ja silti odottaa)...Mulla kävi nyt niin hyvin, että alkoivat todellakin päivän etuajassa, niin ei oikein ehtinyt kuumeilla päivää enempää. Ootteko te kauan yrittäneet näitä neljää raskautta, jos saan udella vai onko ne lähtenyt piankin käyntiin?
Helga: Saitko lisää saikkua vai jouduitko töihin kipeenä? Se ei kyllä oo kivaa..
Katri palaa keskuuteemme tänään:) Kiva kuulla matkakuulumisia! Joten, Katri, matkakertomus heti tänne:)
Pitäisköhän nyt ottaa joku galluppi, jolla herätellään taustalla nukkuvia?
Hmmm...
Keksikääs joku kiva:)
Kouluun ja töihin,
Jumppis
... varo, kohta pissattaa...
Joo saa udella. Ekaa raskautta odoteltiin alkavaksi melkein vuosi. Tammikuussa jätettiin ehkäisy ja joulukuun alussa plussa. Toinen raskaus alkoi kun esikko oli 4 kk. Raskaus on superyllätys, ei mitenkään suunniteltu. Että varmaan tärppäsi heti kun jälkitarkastuksessa oli saatu lupa seksiin... Me vitsailtiinkin aina, että alkkarit kohtasivat pyykkikorissa.
Kolmannesta ja neljännestä en osaa sanoa, kun joskus ehkäistiin joskus ei. Oli vähän sillai, että jos vauva on tullakseen niin tulee. Joskus oli paikka sellainen, että ei ollut kumit lähellä/mukana tai jotain vastaavaa. Mutta kuten täälläkin olen aiemmin sanonut, en ole koskaan kovin paljon ajatellut ajoitusta, oviksia saatikka mitään oviksen tikutuksia... Eli meni varmaan useita kuukausia ilman ehkäsiyjäkin, mutta ajankohdat oli aina " vääriä" . Vauvaa kun ei yritetty tehdä.
Nyt on täti oireita ilmassa. Finni leuassa ja maha löysällä. Voi v...!
No, vielä en luovuta, mutta ei tässä enää taida kannata suuria unelmoidakaan. Omasta kokemuksesta voin kyllä sanoa, että lapsia saadaan, ei tehdä. (Tätä kai on turhaa edes täällä haahuissa sanoa, kaikki sen tietävät). On tietty niitäkin jotka laskevat tarkkaan, milloin olisi hyvä ajankohta syntyä ja sitten siinä heti onnistuvatkin. Meillä näin ei ole. No, ei mun vielä pitänyt masentua...
On se niin hassua, kun joskus tärppää ihan tosta vaan ja sitten toiset joutuvat odottelemaan kauankin.
Meillähän ehkäisy jätettiin jo huhtikuussa -04 eli " yllätysplussaan" meni se 1,5v. Riskit oli tiedossa, mutta aina mentiin ilman ehkäisy loppuun asti. Ajankohdat varmaankin vaikuttivat suuresti, että tuli harrastettua " väärään" aikaan, mutta koska yritystä ei ollut, niin stressiäkään ym. ei silloin ollut. Jotenkin en edes ajatellut, että voisin tulla raskaaksi, kun niin pitkään oltiin menty ilman ehkäisyä...juu, lintsasin ehkäisytunneilta:)
Ja nyt onkin jo yllättäen 12.yrityskierto, koska yksi kierto jäi välistä Turkin matkan takia. Toisaalta aika menee hitaasti, mutta mieskin yksi päivä yllättyi, kun kerroin, että keskenmenosta tulee nyt ensi kuussa vuosi. Mun lyhyet kierrot selittää nuo yrityskuukaudet..
Ensi kevääseen odottelen vielä, sitten menen tutkimuksiin. Kilpirauhanenhan mulla tutkitaan kerran/pari vuodessa, koska 8v. sitten todettiin vajaatoiminta ja mulla on ihan toimiva lääkityskin siihen. Arvot on siis kohdallaan.
Toisaalta tuntuu, että kyllähän tässä 12. kierron aikanakin on varmaan missattu ovulaatioita oikein urakalla, koska tärmähyökkäykset kerran tai kaksi oletettuun ovulaation aikaan eivät välttämättä ole ajallisesti napsahtaneet.
Tulipas taas pohdintaa,
Jumppis
Sani: Ovisplussia kehiin vaan ja vähä parempaa tuuria kun mulle!
Nelliina: Mä yritän parhaani mukaan olla pärskimättä tässä koneella¿ *viheltelyä* ja trusti me, tänne voi haukkua miehetkin jos siltä tuntuu! ( Niin mäkin teen vähintään kerran kuussa!)
77mm: Tervetuloa, ikävä vaan se tie, minkä joutuu käymään läpi tänne päästäkseen! Mut täällä on hyvä kiukutella, mesoa, päivystää ja piinailla sitten kun piinailun aika joskus koittaa. =)
VM: * Ei sielt mitään tyhmii tuhrui oteta vastaan¿* Ja mä olen lyöty tän taudin takia. =( Selviää enemmän tuosta alempaa, mut mitä voi olettaa kun yrittää pistää sekstaamaan kipeen ja rättipiikkiväsyneen miehen.. ei mitään. Mut Jospa sä nyt vaik vetäisit meidät sit tuonne O-puolelle?
Ostin muuten ekaa kertaa B-Sure-testin, herkkyys 25mlU¿ Onkohan minkälainen? Tai lähinnä onko siinä viivanpaikka näkyvissä ? Ettei sit saa turhia sydämentykytyksiä¿
¿kalsarit kohtas pyykkikorissa¿ Hih¿ Pientä repeilyä täällä kehissä!
Jumppis: Näääää, mä oon saikulla loppuviikon! Tänään ois kyl muutenkin ollu virallinen vp. Nyt vaan ärsyttää jo suunnattomasti tää kotona maleksiminen, kun minnekään ei voi mennä ja kenenkään luokse lähtee, ei viitti muita tartuttaa. Sit yrittää istua tässä koneella ku zombie taikka hautautua sohvan sisällä. Ja ilman tupakkaa muuten jo toista päivää¿ Kurkku ei anna periks poltella. sanoinkin miehelle, et joskos koittais tän taudin jälkeen taas röökilakkoo.
Täsmä hyökkäykset sucks, sanon mä¿. Mulla ne ei näemmä onnistu ikinä! Taikka mun limat saapuu aina jälkijunassa¿
Nyt seuraa osio mäkätystä maailman malliin¿. =S
Siis mullahan nappaili vasenta tissiä, vasenta munista jne. Oviksen tarkka ajankohta onkin ollu sit tiistai päivä-keskiviikon välinen yö, koska keskiviikkona kun tein testin päivällä niin se ei antanu edes haamua! Limat jäi kyllä mun mielestä vähemmän limaisemmaksi sillon..
Mä en tajua. En viittyny edes uhrata enää yhtään ovitikkua, et mitä se sit näyttäis, kun se plussa on jo kertaalleen tullu.
Ja nyt sit nappailee oikealta puolelta muniksia ja limaa enemmän kun tiistaina!
Eilen sit puuttui limat ja seksi¿¿ Kipeenä ei pysty, niin ei pysty, kun nukkuu pystyyn vähän väliä, ja mieskin on yhtä terveen näköinen kuin haudasta noussu.
Eli mun toiveet tästä kierrosta nyt sit kyllä romahti tämän aamun myötä totaalisesti.
Oikeesti nyt lähinnä VI******, et miks just nyt piti tulla kipeeks??!! Että tiiätte sit, et se on ihmeitten ihme jos mä tästä kierrosta raskaaksi tulen.
Onneks sentään mun eucalyptys-saunasta oli sen verran apua, et kuume on toistaiseksi poissa ja jopa sain yskittyä yhden räkäklimpin irti mun kurkusta.. ( Ah, miten hehkeä kuvaus¿) Niin ja siks toisekseen tosiaan lämpöö sit tänä aamuna 36,1 ja mun normaali lämpö on se 36,6...
Prkl¿.. Mun kroppa on sekasin.
Ja sit ihan yks toinen jupina¿
Kuinka monella teistä on miespuolisia ystäviä? Ja onko teidän miehillä naispuolisia ystäviä? Sellaisia, joista ei oo ns. tilivelvollisuus pakkoa?
Kun mä olen aina tullu toimeen miespuolisten kans paremmin niin mun suurin osa tuttuja on miehistä sukupuolta. Sieltä löytyy, jopa yks ikivanha ex, jonka kanssa seurusteltiin 15 vuotta sitten. Hää on naimisissa ja kahden lapsen isä. Liitto vois olla parempikin, ja hää myönsi vähä ihastuneensa muhun, mut mä sanoin sillon et kavereita voidaan olla, eikä mitään enempää ikinä.
Asia ok, kerroin totta kai omalle äijälle, et piti selventää hieman kyseiselle ihmiselle, et olemme vain ja ainoastaan kavereita. ja sen jälkeen ei olekkaan ollu mitään kummalista, nähty n. kerran kuussa , jos sitäkään ja soiteltu kerran pari kuussa. Ja juttujen aiheet on ihan läpä läpä, ei henkeviä keskusteluja.
Ja joka kerta oon omalle äijälle sanonu, et juteltiin siitä ja semmosista asioista, vaikka se ei ikinä sitä kysykkään, et mitä puhutte, mut mun mielestä on reilua kertoo, ilman et toinen joutuu kysymään, et no mitä¿ Vieläks se yrittää lämmitellä sua, tyyliin..
No nyt mulla on sit dilemma.
Kesällä kun olin vielä raskaana, miehen vanha/nykyinen työkaveri tunki itsensä eräässä kuppilassa itsensä kiinni mieheni toiselle puolelle ja minä miehen kainalossa toisella puolella. Mies silitteli mun massua ja juteltiin niitä näitä lopun seurueen kanssa, jossa mm. mun sisko¿
Tämä naikkonen piti koko 30min pitkän keskustelunsa ajan kättään mieheni polven päällä, kysellessään uudesta työpaikasta kaiken näköistä todella typerää.. Esim mihin auto jätetään töihin tullessa, johon mies vastas et miten olis vaikka parkkipaikalle ja me muut siinä sitten tirskuttiin ihan kuus nolla.
Muutenkin míes vähä solvaa kyseistä naista tyhmäks, jne.
Enkä muuten ees räjähtäny sille ämmäl sillon kesäl, kattelin vaan sitä alta kulmain silleen, et hah mitähän sä kuvittelet tekeväs.. Mutta jos en olis ollu raskaana ja näin ollen selvin päin olis siinä ollu käynnissä alta sadasosa sekunnin sellanen huutomatsi, et morjens¿
No nyt yks ilta tuli viesti miehelle, ja sit vaan kysysin, et ketäs näin myöhään faksailee, nii hää kattoo hölmönä puhelintaa, et ¿piip¿, kysyy missä oon kun en oo töissä¿.( oli vaihtanu mies siis vuoroa)
Mää olin tietty, et no mitäs vi**** se sille kuuluu missä vuorossa sä töitä teet?
Niin loppujen lopuks, joku miespuolinen oli vaan töissä ihmetelly, et onko mun mies vaihatanu vuoroa, vai onko kipee yms, kun ei orkkaa sovitussa vuorossa, niin tää ¿piip¿ ämmä laittaa asioikseen viestin, et kun se ja se on huolissaan susta, et missä oot¿.
HALOO?????
No kaivelin sit sitä juttua niin selvis, et se ¿piip¿ ämmä on kuin onkin joskus yrittänyt firman juhlissa miestäni iskeä, mut saanu pakit. ( ja tää ennen kun me ollaan edes tavattu)
Mun mielestä tuossa on jo selkeetä sellasta, ¿etkö sä nää mua vaikka mä oonkin ihastunu/rakastunu suhun ja teen melkein mitä vaan, et sä huomaisit mut¿ meininkiä¿¿
Ja näin ollen aion saletisti ottaa sen ämmän hieman puhutteluun kun sen seuraavan kerran jossain nään.
Ja mun mielestä mä en edes ylireagoi tähän tilanteeseen! Miehelle koitin selittää, et hei kultapienimussukka sä olet mies, niin sä et osaa nähdä sitä, et siinä takana on jotain ihan muuta kun kaveruutta. Miehelle en siis oo _vielä_ paljastanu, kuinka paljon mua todellisuudessa sapettaa se ämmä.
Kun tavallaan tulee mieleen, et vaikkakin mun ex oliskin yrittäny lämmitellä mua uudestaan, niin mä puhuin asian sen kanssa selväks. Mut tuo ämmä vaan tuputtaa itseensä esille koko ajan, niin et onkohan se sille tehty kuitenkaan niin selväks, et sillä ei oo mitään mamiksia mun miehen suhteen¿.
Kysyinkin mieheltä suoraan, et hei, sä oot horoskoopiltas rapu ja niin oon minäkin, et kyllä mä tiiän kuinka nannaa se on kun joku palvoo maata missä sää kävelet, ja nostaa sua jalustalle ja pitää sua Super ihanana, helppohan sellasessa on paistatella varsinkin kun oma ego siitä niin tykkää.
Oon kuulemma väärässä, hän ei sellasta kaipaa.. Mikä on ihan höpö höpö puhetta, se on samanlainen kun mää, yks kehu ja muutama kaunis sana, niin on valmista kauraa.
Kuinka moni muu täällä rapu? Onks muilla samaa ongelmaa?
Vau, nyt tuli ainakin tekstiä! Mikä ei välttämättä kyllä niin hyvä asia, mut¿ heh¿
Katri: Matkajuorut heti kehiin!!!
Taas niiiiiiiiiiiin paljo kirjoitusvirheitä, että voi elämä.
Heips siskot!
Pahoittelut viime ja tällä viikolla pinoomme liittyneille keskenmenon kokeneille. Uskon, että löydätte täältä hyvää vertaistukea. Sitä ainakin mä olen saanut.
Helgalle pikaista paranemista. Meillä kans töissä syysflunssat jyrää. Onneksi ei ole vielä muhun iskeneet, mutta eiköhän ne iske pian, kun liikunta tuppaa autokoulun takia jäämään väliin kokonaan.
Aloitin taas Detox-elimistönpuhdistuskuurin. Teki keväällä niin hyvää olotilalle vaikkei paino varsinaisesti siitä putoakaan, et samalla kun tein taas ikuisen " mä laihdutan" päätöksen, aloitin sen pönkittämään päätöstäni.
Joo, taustalle olen hiipunut minäkin. Ens kuussa tulee 3 vuotta siitä kun alettiin yrittämään vauvaa ja kaikki keskenmenon jälkeen täällä olleet ihmiset on jo nyyttinsä lunastaneet, niin tuntuu, etten mä oikein enää kuulu tänne. Lapsettomuuspuolella olen pinoillut jo vuoden verran tän ohessa, mutta siirryn varmaan kokonaan sinne. Omasta navasta on niin " epäreilua" lukea muiden tärppionnesta heti keskenmenon jälkeisessä kierrossa. En siis halua vähäksyä onnentunteitanne tai vaatia teitä pitämään niitä omana tietonanne, vaan tarkoitan sitä, että on vaikeaa iloita niistä kuukausi toisensa perään kun itse joutuu pettymään. Mulla on jo yli 20. kierto keskenmenon jälkeen menossa...ja kun joka kierrosta on toiveet olleet korkealla, voitte kuvitella, kuinka monta kertaa sitä on saanut pettyä.
Haluan kuitenkin toivoa teille muille onnea ja nopeampaa raskautumista! Olette varmasti jokainen ansainneet nyyttinne. Ja kiitän saamastani tuesta.
Nyt on luopumisen aika. Varmasti kirjoittelen exien puolella ja käyn teidänkin kuulumisianne lukemassa aika ajoin, mutta mut voi poistaa pinostanne, sillä tuntuu, etten oikein kuulu enää tähän joukkoon.
Kiitos
Nonna