Oletko 50+ ikäinen? Mikä oli lapsuudenkotisi köyhäilyruoka?
Meillä syötiin loppukuusta keitettyjä kuoriperunoita ja niiden kanssa munassa ja korppujauhoissa kieriteltyjä paistettuja punajuuriviipaleita. Toinen viritys oli perunoiden kanssa liotetut ja paistetut suolasienet.
Lisäksi oli tarjolla kuorittuja lantunviipaleita tai porkkanoita ja ruisleipää/ näkkileipää.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Grahampuuro. En ymmärrä, miksi ei voinut olla vaikka ohra- tai kaurapuuroa. Yhtä halpaa mutta parempaa. Mutta ei, aina kun äiti järkyttyi kauppalaskusta, oli grahampuuroa.
Äitisi on boomerit. Heidänlaisten mukaan mikään ei saa maistua hyvälle koska se olisi "epäterveellistä" siksi meilläkin syötiin aina Graham-leipää, ei koskaan kaura saati vehnäleipää. Ei olla väleissä sad isti en kanssa enää.
Itse asiassa keskustelun aloittajan mainitsemat köyhät ruoat voisivat nykyäänkin olla ihan käypiä vapaaehtoisen köyhäilyn sapuskoja.
Riisi tonnikala laatikko. Silloin tonnikala oli vielä halpaa.
Leipäjankki, makaronivelli, näkkileipämaito ja grahamjauhopuuro. Makaronivellistä tykkäsin, mutta en siitä öklöstä maitokuoresta vaikka sekin piti syödä. Grahamjauhoa inhoan joka muodossa.
Olen "vasta" 48, mutta vastaan. Kun olin 1-5-vuotias, äitini oli opiskeleva yh, ja perusruokaa meillä oli "voipopo" eli keitetyt perunat margariinisilmällä, kalapuikot ilman muita lisukkeita sekä letut ja hillo. Nämä on ne kotiruuat, jotka muistan siltä ajalta. Joskus keitettiin kananmunia, muistaakseni lähinnä viikonloppuna. Kun olin eskari-ikäinen, äitini valmistui ja sai töitä, ja sitten käytiinkin joskus jopa hakemassa hampurilaisia lähistöltä uudesta hampparipaikasta tai ihan ravintolassa syömässä!
Kuivatut ylijäämät ruisleivän palat pehmitettiin maidossa ja sen jälkeen paistettiin paistinpannulla.
Arkena syötiin kalaa eri muodossa, kun asuttiin merenrannalla ja isä kalasti paljon.
Usein myös keitettiin perunat ja sitten perunoiden lisukkeeksi sipulisilppua, suolaa, voita ja näiden päälle kaadettiin kuumennettua maitoa.
Makaronivelli, hernekeitto, missä oli sian jalan alaosa nahkoineen ja luineen, sitä oli aina jättikattilallinen ja sitä syötiin monen monta kertaa, pannulla paistetut leivänjämäpalat, sekasienikastike (käytiin joka syksy sienestämässä rouskuja)
En tiedä oliko köyhäilyruoka, mutta eipä paljon maksanutkaan: paistetut perunat.
Muistan kun kerran tein koko homman alusta loppuun, keitin ensin perunat ja sitten paistoin ne voissa. Äiti siihen ihmettelemään ja jopa torumaan moisesta. En ymmärrä! Olin omatoiminen ja tein itselleni aterian, mitä moittimista siinä oli? No, en toki katkeruudella tätä muista. Jäi vain mieleen.
Talkkunajauhoista keitetty puuro ja sen kanssa pannulla paistettua siansivua, jonka rasva kaadettiin puuron kastikkeeksi.
Olen melkein 60-vuotias, enkä ole ikinä syönyt makaronivelliä. Vaikka olen duunariperheestä, meillä oli aina ihan hyvää ruokaa pöydässä. En ikinä ajatellut, että olisi jotain köyhäilyruokaa. Ainoa turhake äidin mielestä oli limonadi, koska meillä oli aina itse tehtyjä marjamehuja.
Keitetyt peruna ja sipulimaito kastike, jossa seassa oli voisulaa. Toinen oli kuivahtaneesta ruisleivästä valmistettu leipäressu. Ei mennyt leipää hukkaan. Ei homehtuneita koskaan. Homeet on myrkyllisiä.
Olen 42v ja lapsena mummoni (asui samassa talossa) laittoi aina joko makaronivelliä tai leipävelliä, eli liotti kuivia ruisleivän kantoja maidossa.. ei ravitsevaa, mutta halpaa ainakin.
Maitopotut.
"Rivi kavereita" eli keitetyt perunat, kaadetaan keitinvesi pois, hellalle ja perunoiden päälle kasa suolasilakoita (rivissä, jotta kypsenevät nopeasti höyryssä) eli pottuja ja silakoita.
Perunapuuro, seuraavina kahtena päivänä paistettu perunapuuro, joka oli tod. hyvää.
Luusoppa; ensin luut käristeltiin uunissa, jotta tuli makua. Sitten keiteltiin pitkään ja hartaasti lantun ym. kanssa, lopuksi lisättiin perunapalat. Luut jätettiin keittoon, josta niitä sai onkia ja jälttää vielä ehkä kiinni jääneet lihamurut pois.
Raakana paistetut perunat, ai että olivat niin hyviä ja mukana oli tod. paljon sipulia! Näiden kanssa ei siis ollut tarjolla mitään muuta kuin maitoa tai vettä.
Oltiin tosi vähävaraisia, mutta pärjättiin kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin köyhäilyruoka? Ainakin meilläpäin köyhäily tarkoittaa sitä kun joku esittää köyhempää kuin on, tai ehkä vaan on niin saita että elää köyhästi vaikka olisi varaa muuhun.
Kun loppukuusta pitää syödä tosi pienellä butjetilla kun rahat vähissä
Ei meilläkään ollut moisia ruokia. Kotona oli liharuokia joka viikko. Riisivelli taisi olla halpis, mutta raskaissa maatalon töissä ei ruokana oikein riittänyt. Eipä päässy ainakaan lihomaan.
Makaroonivelli oli kyllä yksi niistä ruuista, joita en ole ikinä tehnyt itse.
Keitetyt potut ja jauhelihakastike (ruskea kastike) oli melko vakiosapuskaa omassa lapsuudessa.
Perunavelli, johon laitettiin kuivahtaneita ruisleipäpalasia sattumiksi. Ihan hyvää oli silloin tällöin syötynä, mutta alkoihan se jossain vaiheessa tympäistä.
Meillä köyhäiltiin aina. Jouluksi ja pyhiksi tehtiin parempaa ruokaa, kuten lihapullia tai maksalaatikkoa. Aina oli ruokaa, mutta lihaa ja kanaa ei juuri koskaan. Meitä 7 hengen perhe. Koulun lukukausimaksuihin meni ylimääräiset rahat. Talo oli rakennettu ja lainaa lyhennettiin kaksi kertaa vuodessa.
Perunat ja ruskea kastike.