Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko halvempaa elää sinkkuna vai parisuhteessa?
Asumiskuluthan parisuhteessa voi jakaa puoliksi, mutta sinkku taas päättää itse omista rahoistaan. Miten teillä, jäikö enemmän rahaa säästöön sinkkuna vai parisuhteessa?
Kommentit (614)
Yleisesti ottaen tietenkin kun nuo isot kulut (asumiseen liittyvät) saa jaettua, niin elämisen kulut henkeä kohti voivat olla matalammat. Mutta lopputulos kuitenkin riippuu sitten siitä kumppanien elintasoeroista ja kulutustotumuksista, ja millä lailla osapuolet toistensa vastaaviin mukautuvat.
Edellisessä suhteessani puolisoni tulot ja kulutustarpeet olivat erittäin pienet omaani verrattuna. Koska hänen tulonsa eivät olisi riittäneet minun tasooni (vaikka en itsekään mikään tuhlari enkä kuluta turhia), sovitin itse omaa elintapaani alaspäin ja rahaa jäi minulla reilusti säästöön (vaikka toki maksoin meille aina joskus hiukan luksusta elämään ihan omasta aloitteestani) .
Nykyisessä parisuhteessani tulotasomme ovat kutakuinkin samalla tasolla keskenään, mutta valinnoista juontuvat kulut ja kulutustarpeet nykyisellä kumppanilla mielestäni merkittävästi suuremmat kuin se taso, joka itselleni riittäisi ja jota toteutin tuossa välillä, kun olin sinkku (vaikka ei nykyinen puolisonikaan ole tuhlari). Niinpä minullakin kulut ovat jopa suuremmat kuin yksin asuessani, vaikka asumisen kulut voimme nyt jakaa kahdelle. Puolisostani riippuvista valinnoista johtuvia lisäkuluja on sen verran, että sinkkuna - omilla valinnoillani - pärjäisin halvemmalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos puhutaan pariskunnasta ilman lapsia ja jos kummankin tulotaso ja kultustaso on suunnilleen sama niin tietenkin parisuhteessa eläminen on halvempaa.
Halvemmalla tarkoitan nyt, että rahaa tulee ja jää yhteiseen talouteen enemmän. Kaksi henkeä ei kuluta ruokaa, sähköä, asumiskuluja, vakuutuksia jne. kaksinkertaisesti.
Aina on olemassa poikkeustapauksia ja niitä joissa toinen maksaa enemmän tai toinen ei maksa mitään, on tuhlailevainen tms.
Mutta se on silloin sen pariskunnan valinta elää ko. suhteessa.
Eikä se tarkoita rai poista sitä tosiasiaa, että ns. Normaalussa ja tasavertaisessa suhteessa kulut jaetaan, ainakin tulojen sihteessa.
Vierailija kirjoitti:
Jos puhutaan pariskunnasta ilman lapsia ja jos kummankin tulotaso ja kultustaso on suunnilleen sama niin tietenkin parisuhteessa eläminen on halvempaa.
Halvemmalla tarkoitan nyt, että rahaa tulee ja jää yhteiseen talouteen enemmän. Kaksi henkeä ei kuluta ruokaa, sähköä, asumiskuluja, vakuutuksia jne. kaksinkertaisesti.Aina on olemassa poikkeustapauksia ja niitä joissa toinen maksaa enemmän tai toinen ei maksa mitään, on tuhlailevainen tms.
Mutta se on silloin sen pariskunnan valinta elää ko. suhteessa.
Eikä se tarkoita rai poista sitä tosiasiaa, että ns. Normaalussa ja tasavertaisessa suhteessa kulut jaetaan, ainakin tulojen sihteessa.
Eli vastauksesi on, että "parisuhteessa, jossa menot jaetaan tasapuolisesti ja on samat kulutustottumukset, on halvempaa kuin vastaavat henkilöt yksin asuen".
Koska se että ne ei mene tasan, ei ole mikään poikkeus vaan aika valtavirtaa.
Riippuu tapauksesta. Mikäli se kumppani ei vaadi enemmän tilaa, hienompaa asuntoa ja autoa eikä ryyppää, polta, pelaa eikä tuhlaa niin kulut ja kotityöt jakaen on halvempaa. Muussa tapauksrssa kalliimpaa.
Eron jälkeen (olen nainen) on itseasiassa varakkaampi olo kuin avioliitossa. Minun palkkani meni avioliiton aikana aika kokonaan ruokaan, vaatteisiin (omiin ja lasten). Ex-mies oli niin pihi, että esim. lasten vaatteiden hankinnasta ei olisi tullut yhtään mitään, jos hänen kanssaan niistä olisi pitänyt neuvotella. Sama ruoan kanssa, en vaan jaksanut säätää jokaikisestä ruokaostoksesta, joten maksoin ne sitten kaikki itse.
Ukko pihisteli ja säästi rahaa. Avioeron tullen ihan hyvä juttu, koska minä sain sitten puolet. Meillä palkkatulot olivat aikalailla yhtä suuret, mutta mies sääti ja pihisti ihan joka asiassa, joten minä käytin sitten oman palkkani aina lähes kokonaan, kun me muut perheenjäsenet emme vaan jaksaneet joka asiasta keskustella perusteellisesti ja jahkata hankitaanko vai ei.
Joten nyt (lapset on muualla opiskelemassa) kun asun suurimmaksi osaksi yksin, niin minulla on rahaa enemmän käytössä. Ja minä muuten olen se, joka osti sen kokoisen asunnon, että lapsetkin mahtuvat tänne, silloin kun tulevat. Ex-mies ei sitä tehnyt, joten hänen luonaan ei ole ylimääräistä tilaa lapsille, jotka on kyllä jo aikuisia, mutta sen verran nuoria vielä, että tulevat mielellään kotiin kesäksi opiskelupaikkakunnalta, joten kyllä sitä tilaa pitää olla.
Pärjää siis yksin rahallisesti todella hyvin. Ostin avioeron jälkeen myös sijoitusasunnon, osakkeita, rahastoja jne. Ja sijoittelen niihin joka kuukausi jonkun verran rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomattavasti kun miehenä ei tarvitse maksaa kuin yhden ihmisen asioita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteessa eläminen on halvempaa yleisesti ottaen. Tietenkin voi olla yksilökohtaisia poikkeuksia, mutta sinkut maksavat elämisestä enemmän.
Niinpä. Samalla kotivakuutuksella selvitään, suurinpiirtein samoilla sähköillä, perusmediakulut (TV, netti...) nekin sama, samoin kodinkoneet ja muut sisustusjutut. - ja sama tarkoittaa sitä, että kulu on sama, joten per henkilö kulut puolittuvat. Jos on ukoistanut ruoanlaiton ja siivouksen, ja sitten sattuu saamaan puolison, joka hoitaa nuo hommat, niin säästää selvää rahaa.
No varmaan parisuhteessa on halvempaa, jos ei ole lapsia. Mutta pakko kommentoida tuota ylläolevaa kommenttia, että ei nyt ihan noin mene parisuhteessakaan. Samalla kotivakuutuksella ei tosiaan selvitä, sillä harva pariskunta asuu yksiössä, usein on sitten kaksio, josta on isompi vuokra ja tietenkin kalliimpi kotivakuutus. TV-ja nettikulutkaan eivät ole samat. Jokaisella on nykyään yleensä omassa puhelimessa netti ja kaikilta peritään palkasta yleisradiomaksu, eli vieläkään ei olla säästön puolella. Kodinkoneet kuluvat puolet nopeammin, kun käyttö on kaksinkertaista. Toki uuden kodinkoneen hankintakulut puolittuvat, mutta se tulee tiensä päähän sitten tuplasti nopeammin. En tiedä, mistä siivous-ja ruoanlaittokuluista tässä on kysymys, mutta jotenkin sitä luulisi, että kun ostaa tuplamäärän ruokaa, niin rahaakin menee enemmän.
Kulut eivät ole kuitenkaan joka asiassa kaksinkertaiset ja maksajia on silti kaksi.
Oletan nyt, että kummallakin on jotkut tulot ja rahankäyttö suunnilleen samantyyppistä.
Ainahan on näitä juttuja, toinen tuhlaa tai ryyppää, ei osallistu yhteisiin kuluihin, on todella nuuka tms.
Mutta se on sitten jokaisen oma asia ollako yhdessä vai ei. Ei voi jokaista taloutta täällä erikseen ja yksilöllisesti spekuloida vaan noin keskimäärin.
Yhdellä on vain yhdet tulot, joiden kanssa taituroida. Kahden tuloissa on enemmän pelivaraa ja voi suunnitella paremmin kun summa kuukaudessa on isompi. Myös matkustaessa esimerkiksi hotellihuoneen voi maksaa puoliksi. Yksin kaikoi maksaa enemmän ja yhdelle ihmiselle harvoin on mitään tarjouksia.
Ja onhan se helpottavaa kun on kaksi kantamassa vastuuta ja maksamassa kuluja. Sairastuessa toinen on taloudessa mukana.
Oletan siisvedelleen, että kumppani on täysipäinen ja vastuullinen ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomattavasti kun miehenä ei tarvitse maksaa kuin yhden ihmisen asioita
Jep, miehelle halvempaa sinkkuna, naiselle parisuhteessa.
Silläpä miehiä on "sinkkuina" eli vanhoina poikina paljonkin koska tulot ei riitä kahteen saati neljään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elin aikanaan kahden lapsen yh:na ja tulimme hyvin toimeen. En muista kumpi olisi ollut halvempaa, parisuhteessa eläminen vai yh-äitinä kahden kanssa.
Minulla oli ja on ammatti ja työ. Asunto oli ja on oma. Sain molemmista lapsilisän sekä kunnan maksaman elatustuen sillä mies ei maksanut mitään. Olisin saanut elatusmaksut häneltä ulosottoon mutta katsoin parhaaksi antaa olla, en halunnut minkäänlaista riippuvasuussuhdetta sinne päin. sitä paitsi eipä tuo paljon tienannut eikä tienaa, varmasti tarvisi ne rahat itse.
Meillä lasten isä ei halunnut olla millään lailla kuvioissa mukana vaan poistui paitsi minun niin myös lasten elämästä. Sen jälkeen en miestä elämääni halunnut ja me pärjäsimme kyllä omillamme. Lapset on koulutettu ja fiksuja nuoria aikuisia.
Missään tapauksessa kuitenkaan en olisi ikinä voinut ajatella alkaa parisuhteeseen koska/jos se olisi tullut halvemmaksi! En kyllä itseäni ikinä suostuisi myymään.
Jos on elää sellaisen kumppanin kanssa yhteisttaloutta joka laittaa rahansa kaikkeen muuhun kuin yhteiseen talouteen tai ei anna rahaa talousmenoihin tms. niin silloin on syy parisuhteessa eikä siinä, etteikö kahden tuloilla pärjäisi paremmin.
Yleisesti ottaen kahden tuloilla pärjää paremmin kuin yhden. Jos asumistaso ja muu elämisen taso on ns. normaali ja kohtuullinen siihen elämäntilanteeseen.
En osaa sanoa yh- tai suurten lapsiperheiden tilannetta. Mutta kaksi aikuista tai kaksi aikuista ja lapsi tilanteen tiedän. Myös olen elänyt yksin sinkkuna ja tiedän senkin tilanteen.
Pärjäsin kyllä työssäkäyvänä sinkkuna, ei siinä mitään. Mutta kyllä miehen osallistuminen kuluihin sallii enemmän väljyyttä elämään.
Asunto ei ole niin paljon suurempi nyt, että kulut olisivat kasvaneet kaksinkerroin.
Kaksiosta kolmioon muutettiin. Riittää nyt meille hyvin. Autokulut maksaa kumpikin itse, ne eivät muuttuneet. Mies osaa korjata joten itseasiassa halpeni. Myös moni kodin homma sujuu, joten nyt ei tarvitse aina maksaa kun joku tulee korjaamaan. Itse yksin asuessa maksoin mieluummin kuin aloin räpeltämään itse.
Lisää lapsia ei ole suunnitteilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Emäntä sisustaa sekä pyrkii nostamaan elintasoa kulutuksella. Pakolliset yhteiset harrastukset syö lopunkin hyödyn asumiskustannusten jakamisesta.
Sähkö- ja vesilasku 5-kertaistuu jos on nainen talossa.
Ei muuta kuin menoksi, jos olet tuommoinen tossu.
Tottakai parisuhteessa on huomattavasti pienemmät menot henkeä kohti kuin yksin kaiken maksavalla.
Asumiskulut, auto, lehdet, vakuutukset, jätemaksut, tiemaksut tulee nyt ensin mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elin aikanaan kahden lapsen yh:na ja tulimme hyvin toimeen. En muista kumpi olisi ollut halvempaa, parisuhteessa eläminen vai yh-äitinä kahden kanssa.
Minulla oli ja on ammatti ja työ. Asunto oli ja on oma. Sain molemmista lapsilisän sekä kunnan maksaman elatustuen sillä mies ei maksanut mitään. Olisin saanut elatusmaksut häneltä ulosottoon mutta katsoin parhaaksi antaa olla, en halunnut minkäänlaista riippuvasuussuhdetta sinne päin. sitä paitsi eipä tuo paljon tienannut eikä tienaa, varmasti tarvisi ne rahat itse.
Meillä lasten isä ei halunnut olla millään lailla kuvioissa mukana vaan poistui paitsi minun niin myös lasten elämästä. Sen jälkeen en miestä elämääni halunnut ja me pärjäsimme kyllä omillamme. Lapset on koulutettu ja fiksuja nuoria aikuisia.
Missään tapauksessa kuitenkaan en olisi ikinä voinut ajatella alkaa parisuhteeseen koska/jos se olisi tullut halvemmaksi! En kyllä itseäni ikinä suostuisi myymään.
Ehkä jotkut sitten "myyvät" itsensä parisuhteeseen mennessään, en tiedä.
Mutta uskoisin, että suurin osa, ainakin työssäkäyvistä, menee yhteen muista syistä ja se selviää sitten vasta, että kahden tuloilla pärjää paremmin.
Jotenkin syyllistävä ja alentuva lause tuo itsensä myyminen.
Jos sinulja oli mies joka ei ottanut vastuuta taloudesta ja et vaatinut elatusmaksuja niin hyvin moni mies ja isä on vastuullinen ja huolehtii perheestään.
Tai vaikka on kaksikin henkilöä suhteessa. Hyvin monissa näissäkin kulut jaetaan sopuisasti ja tasapuolisesti.
Sinkkuna on aina mennyt vähemmän. Asuntoonkin menee vähemmän kun en tarvitse yhtä isoa ja lisäksi voin itse päättää, mitkä valot ovat päällä jne. Eikä tarvitse maksaa miehen ruokia.
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sinkkuna
mies53v
Päinvastoin. Mies on aina parisuhteessa naisen kanssa saamapuolella, aivan kaikessa. Naiselle on halvempaa elää sinkkuna.
Kallis tai halpa, kaikki ei ole mitattavissa rahalla. Asun yksin velattomassa omakotitalossa, elän vaatimattomasti. Mies oli tuhlari ja alkoholin ja tupakan suurkäyttäjä, ruuat parasta mahdollista, söi paljon ulkona. Itse olen päinvastainen. Talossani on tilaa, ystävät ja lapset perheineen yöpyvät luonani. Elämä on ihanaa<3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sinkkuna
mies53v
Päinvastoin. Mies on aina parisuhteessa naisen kanssa saamapuolella, aivan kaikessa. Naiselle on halvempaa elää sinkkuna.
Vahvasti eri mieltä. Maksan 4 ihmisen kulut + sijoitusasunnot +asunnon + mökin + auton jne
SInkkuna maksaisin omat kuluni + lasten elatuksen
Sinkku kirjoitti:
Sinkkuna päätän rahoistani itse. Asun omassa kerrostalo kaksiossa ja lisäksi 2 sijoitusyksiötä joista saan vuokratuloja. Pärjään mukavasti yksin tuloillani.
Et sinä otsikon kysymykseen vastannut, mutta ilmeisesti tarkoitus olikin vain tulla kertomaan, että rahaa on.
Alue: Aihe vapaa
Just näitä aivan samoja oli mullakin. Ja exä harrasti kalliimpia ja hienompia alkoholeja ja niitä meni ja tarjottiin aika paljon, ja minä olen aina ollut enemmän mehulinjalla.
Uran suhteen sama, mä en voinut vaihtaa työpaikkaa, kun mun piti hoitaa lapsi hoitoon ja kouluun ja takaisin yksin, niin oli oltava töissä lähellä kotia. Vaikka exä oli töissä yhtä lähellä, mutta hän ei tykännyt sovittaa menojaan, joten olin vähän yksinhuoltaja siinä suhteessa.
Kun olin oikeasti yh ja jälkikasvu yläasteella, hain ja pääsin paljon paremmin palkattuun päällikköhommaan pienen ajomatkan päässä. Mutta en olisi ilman toista aikuista voinut tehdä sitä silloin, kun lapsi oli pienempi.
-yksi edellisistä