Onko pienille olemassa mitään kevyttä unilääkettä?!
En jaksa enää valvoa, en vaan jaksa. Vihaan lastani, vihaan tätä niin paljon.
Onko 2-3 vuotiaille mitään unilääkkeitä olemassa, rauhoittavia tai edes jotain? En haluaisi antaa lasta poiskaan tällaisen takia, jos on olemassa joku apukeino. Kaikki on kokeiltu ja kaikki on tutkittu, mitään vikaa lapsessa ei lääkäreiden mukaan ole. Luovutin jo etsimisen. Turha ehdottaa mitään perhetyöntekijää, ei auta mitään. Haluan vain alkaa nukkua, alkaa elämään normaalia lapsiperhe-elämää enkä koliikkiaikaa muistuttavaa aikaa yli kahta vuotta.
EN JAKSA!!!
Kommentit (105)
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:22"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:17"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:03"]Ja mitään "kevyitä unilääkkeitä" EI MISSÄÄN NIMESSÄ saa antaa ilman lääkärin opastusta ja valvontaa. Luulisi olevan kaikille selvää. Kevyitä unilääkkeitä ei ole edes olemassa. Antihistamiini ei myöskään ole lapsille haitaton.
Ihme, ettei ap ole saanut apua lääkäristä tai neuvolasta. Sano nuo samat jutut sinne, niin johan alkaa apua tulemaan...
[/quote]
Tuskin kukaan on tässä sanonut että mitään lääkettä voisi antaa ilman lääkärin valvontaa? Ihan turhaan pädet. Ja neuvolasta avun saaminen tarkoittaisi että ap:n ongelmaan olisi joku simppeli, itsestään selvä ratkaisu, mistä ei liene kysymys. Mutta ihanaa että joku vielä tuntee näin syvää luottamusta neuvolan kykyihin lähestyä mitään muita kuin ihan perusjuttuja...
[/quote]
Juurihan se ap tuossa kyseli lääkkeen perään, oli varmasti melatoniini mielessä. Jos olisi lääkärin/neuvolan hoidossa, niin ei tarvitsisi itsehoitovinkkejä täältä kysellä. Et tainnut ihan tajuta.
Kyllä sieltä apua järjestyy, jos ap kertoisi siellä samat jutut kuin tässä ketjussa. Usko huviksesi.
[/quote]
Voi, minä olen käynyt samanlaisen lapsen kanssa erikoissairaanhoidossa asti enkä ole saanut minkäänlaista apua, muuta kuin samanlaista silmien pyörittelyä kuin tässä ketjussa ja alentuvia ehdotuksia asioista joita olimme siinä vaiheessa kokeileet 100x... Aika oli ainoa joka auttoi, mutta 3-4 vuotta nukkumatta on pitkä aika, etenkin koska minulla ei ollut mahdollisuutta olla kotona vaan kävin lisäksi töissä.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:26"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:22"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:17"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:03"]Ja mitään "kevyitä unilääkkeitä" EI MISSÄÄN NIMESSÄ saa antaa ilman lääkärin opastusta ja valvontaa. Luulisi olevan kaikille selvää. Kevyitä unilääkkeitä ei ole edes olemassa. Antihistamiini ei myöskään ole lapsille haitaton.
Ihme, ettei ap ole saanut apua lääkäristä tai neuvolasta. Sano nuo samat jutut sinne, niin johan alkaa apua tulemaan...
[/quote]
Tuskin kukaan on tässä sanonut että mitään lääkettä voisi antaa ilman lääkärin valvontaa? Ihan turhaan pädet. Ja neuvolasta avun saaminen tarkoittaisi että ap:n ongelmaan olisi joku simppeli, itsestään selvä ratkaisu, mistä ei liene kysymys. Mutta ihanaa että joku vielä tuntee näin syvää luottamusta neuvolan kykyihin lähestyä mitään muita kuin ihan perusjuttuja...
[/quote]
Juurihan se ap tuossa kyseli lääkkeen perään, oli varmasti melatoniini mielessä. Jos olisi lääkärin/neuvolan hoidossa, niin ei tarvitsisi itsehoitovinkkejä täältä kysellä. Et tainnut ihan tajuta.
Kyllä sieltä apua järjestyy, jos ap kertoisi siellä samat jutut kuin tässä ketjussa. Usko huviksesi.
[/quote]
Voi, minä olen käynyt samanlaisen lapsen kanssa erikoissairaanhoidossa asti enkä ole saanut minkäänlaista apua, muuta kuin samanlaista silmien pyörittelyä kuin tässä ketjussa ja alentuvia ehdotuksia asioista joita olimme siinä vaiheessa kokeileet 100x... Aika oli ainoa joka auttoi, mutta 3-4 vuotta nukkumatta on pitkä aika, etenkin koska minulla ei ollut mahdollisuutta olla kotona vaan kävin lisäksi töissä.
[/quote]
Niin, minustakin aika ja kärsivällisyys ovat parhaat avut. Vanhemman oma pää kuntoon, että jaksaa paremmin heräilyä. On kuitenkin täysin vastuutonta aloittaa omin avuin joku "kevyt lääkitys" lapselle. Sitä ap tässä ajaa takaa. Lääkäri olisi jo sellaisen määrännyt, mikäli olisi katsonut aiheelliseksi.
Ei ole normaalia vavoa vuositolkulla. Mä oon valvonut "vasta"vuoden, mutta huomaam sen vaikuttaneen jo persoonallisuuteen. Olen aina ollut koko ajan jotain tekevä vauhtimimmi, mutta tällä(kin) hetkellä makaan sohvalla ameebana. Ruoat saan lapsille tehtyä mutten paljon muuta.
Ja ap.lle: Atarax!
[/quote]
Ei ole normaalia vihata lastaan. Se heijastuu väkisinkin lapseen ja lapsi alkaa oireilla.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 08:50"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 08:25"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 08:22"] Sotke nyt ap lapsen elimistö lääkkeillä vielä, varmasti elämä paranee siitä! Mulla pikkukakkonen valvoi kaikki yöt 3v saakka, heräsi 4-7 x yössä, minä kävin töissä normaalin äitiysloman loputtua. Olihan se raskasta - äärettömän raskasta ja jätti jälkeensä pysyvän unettomuuden mulle - mutta eipä tullut mieleenkään myrkyttää lasta sen takia. Kerran pari vuodessa saimme lapsen mummolaan yöksi jotta saimme nukkua vähän paremmin (no, minä en pystynyt enää nukkumaan) mutta esim isästä ei ollut mitään hyötyä noiden valvomisten kanssa. Hänen mielestään meidän molempien oli turha valvoa jos kerran ollin jo valmiiksi hereillä..... Lienee turha sanoa että hän on ex [/quote] Jatkan vielä - tämä ei johtunut "rakkaudettomasta lapsuudesta", "huonoista rutiineista" tms vaan lapsella oli aineenvaihduntahäiriö joka teki koliikin kaltaisia oireita. Näihin oli syynä raskauden aikana piikkeinä annettu supistusten estolääke jota sain muutaman viikon päivittäin kun olin sairaalassa. [/quote] Hei! Kiinnostaa tuo lääke mihin viittasit koska mulla on 2 lasta jotka myös ovat saaneet supistusten estolääkkeitä kohdussa. Niistä aina sanottiin ettei ole tiedossa mitään pysyvää haittaa, mutta oman kokemuksen perusteellakin epäilen muuta. Muistatko lääkkeen nimeä?
[/quote]
Valitettavasti en muista koska aikaa on jo 31v. Mutta ihan oman empiirisen kokemuksen mukaan ystäväpiirissä ne joiden raskausaikana piikitettiin kaikkien lasten koliikit on olleet poikkeukselliset ja pitkäaikaiset. Tuo aineenvaihduntahäiriö lienee siitä johtuva.
Niin ja täytyy vielä lisätä, että itsellänikin oli erittäin huonosti nukkuva lapsi. Allergiat ja refluksi syynä. Ei tullut kyllä mielenkään antaa omin päin mitään mömmöjä lapselle. Ainut mikä auttoi oli se aika ja oireiden lieventyminen meidänkin tapauksessa. Ei auta muu, kuin kestää. Itselle mielummin niitä lääkkeitä kuin lapselle, jos alkaa mielenterveys rakoilla.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:34"]Niin ja täytyy vielä lisätä, että itsellänikin oli erittäin huonosti nukkuva lapsi. Allergiat ja refluksi syynä. Ei tullut kyllä mielenkään antaa omin päin mitään mömmöjä lapselle. Ainut mikä auttoi oli se aika ja oireiden lieventyminen meidänkin tapauksessa. Ei auta muu, kuin kestää. Itselle mielummin niitä lääkkeitä kuin lapselle, jos alkaa mielenterveys rakoilla.
[/quote]
Siis no. 61.
Aika moni näyttää ymmärtäneen aloituksen ihan väärin. Se on se yöllinen epätoivon huudahdus kun tuntuu että järki menee. Ei se meinaa että ap antaa lapselle omin päin unilääkkettä. Tai mitään muutakaan ikävää. Mutta joskus täytyy vaan purkaa sitä ahdistusta ja toivoa vertaistukea. Jota täältä ei valitettavasti saa...
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:38"]Aika moni näyttää ymmärtäneen aloituksen ihan väärin. Se on se yöllinen epätoivon huudahdus kun tuntuu että järki menee. Ei se meinaa että ap antaa lapselle omin päin unilääkkettä. Tai mitään muutakaan ikävää. Mutta joskus täytyy vaan purkaa sitä ahdistusta ja toivoa vertaistukea. Jota täältä ei valitettavasti saa...
[/quote]
Ikävä kyllä on niitäkin vanhempia, jotka omin päin lääkitsevät lapsiaan... Luehan tämän ketjun otsikko niin ymmärrät vastaukset ehkä paremmin.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:31"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:26"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:22"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:17"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:03"]Ja mitään "kevyitä unilääkkeitä" EI MISSÄÄN NIMESSÄ saa antaa ilman lääkärin opastusta ja valvontaa. Luulisi olevan kaikille selvää. Kevyitä unilääkkeitä ei ole edes olemassa. Antihistamiini ei myöskään ole lapsille haitaton.
Ihme, ettei ap ole saanut apua lääkäristä tai neuvolasta. Sano nuo samat jutut sinne, niin johan alkaa apua tulemaan...
[/quote]
Tuskin kukaan on tässä sanonut että mitään lääkettä voisi antaa ilman lääkärin valvontaa? Ihan turhaan pädet. Ja neuvolasta avun saaminen tarkoittaisi että ap:n ongelmaan olisi joku simppeli, itsestään selvä ratkaisu, mistä ei liene kysymys. Mutta ihanaa että joku vielä tuntee näin syvää luottamusta neuvolan kykyihin lähestyä mitään muita kuin ihan perusjuttuja...
[/quote]
Juurihan se ap tuossa kyseli lääkkeen perään, oli varmasti melatoniini mielessä. Jos olisi lääkärin/neuvolan hoidossa, niin ei tarvitsisi itsehoitovinkkejä täältä kysellä. Et tainnut ihan tajuta.
Kyllä sieltä apua järjestyy, jos ap kertoisi siellä samat jutut kuin tässä ketjussa. Usko huviksesi.
[/quote]
Voi, minä olen käynyt samanlaisen lapsen kanssa erikoissairaanhoidossa asti enkä ole saanut minkäänlaista apua, muuta kuin samanlaista silmien pyörittelyä kuin tässä ketjussa ja alentuvia ehdotuksia asioista joita olimme siinä vaiheessa kokeileet 100x... Aika oli ainoa joka auttoi, mutta 3-4 vuotta nukkumatta on pitkä aika, etenkin koska minulla ei ollut mahdollisuutta olla kotona vaan kävin lisäksi töissä.
[/quote]
Niin, minustakin aika ja kärsivällisyys ovat parhaat avut. Vanhemman oma pää kuntoon, että jaksaa paremmin heräilyä. On kuitenkin täysin vastuutonta aloittaa omin avuin joku "kevyt lääkitys" lapselle. Sitä ap tässä ajaa takaa. Lääkäri olisi jo sellaisen määrännyt, mikäli olisi katsonut aiheelliseksi.
[/quote]
Ei ole mitään tapaa laittaa "päätä kuntoon" että sellaista heräilyä jaksaisi hymyssä suin mitä se joidenkin lasten kanssa on... Sun kokemuksesi tästä asiasta vaikuttaa melko teoreettisiltä.
Saihan ap täällä enemmän ymmärtäväisiä vastauksia ja tukea, muutamia tuomiopäivän tätejä vain oli liikkeellä. Hyvä sitten takertua juuri niihin viesteihin ja dissata kaikkia kerralla.
Ymmärrän, että monet lapset ovat pitkään huonosti nukkuvia (siis vuositolkulla). Olen itsekin ollut tällainen lapsi (olen se joka antoi neuvoja, vaikka olen lapseton, mutta lapsen kehityksestä on tietoa).
Halusin AP:lle suositella lääkäriä, koska lapsen äiti on tässä näin epätoivoinen. Silloin on hyvä, että kaikki lääkärin toimenpiteet on 100% varmasti tehty- jo se voi helpottaa mieltä (--> ei olekaan kyse esim. sairaudesta). Jos vielä ap siis tuntuu, että lääkäri ei ole tutkinut esim. neurologista puolta, niin se voisi olla paikallaan? Kuten joku jo sanoikin, niin erilaiset keskittymiseen vaikuttavat "häiriöt" voivat pienellä lapsella näkyä unettomuutena.
AP:lle edelleen suosittelisin, että jos et ole yh-äiti, niin käy nukkumassa edes yksi yö pois kotoasi. Lapsen toinen vanhempi voi sitten vuorostaan tehdä sitten samoin. Tilanne on niin kuormittava, että tarvitsette unta voidaksenne ajatella kirkkaasti. Se on lapsenkin etu.
Ja se unikoulu voisi olla kokeilemisen arvoinen...jos se ei onnistu, niin sitten viimeistään uudestaan on asiaa lääkäriin.
Tsemppiä kaikille pienten lasten vanhemmille!
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:39"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:38"]Aika moni näyttää ymmärtäneen aloituksen ihan väärin. Se on se yöllinen epätoivon huudahdus kun tuntuu että järki menee. Ei se meinaa että ap antaa lapselle omin päin unilääkkettä. Tai mitään muutakaan ikävää. Mutta joskus täytyy vaan purkaa sitä ahdistusta ja toivoa vertaistukea. Jota täältä ei valitettavasti saa...
[/quote]
Ikävä kyllä on niitäkin vanhempia, jotka omin päin lääkitsevät lapsiaan... Luehan tämän ketjun otsikko niin ymmärrät vastaukset ehkä paremmin.
[/quote]
Olen lukenut, kiitos vinkistä. Olen lukenut myös sisällön, mukaanlukien ap:n myöhemmät kommentit. Luepa sinäkin ne!
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:38"]
Aika moni näyttää ymmärtäneen aloituksen ihan väärin. Se on se yöllinen epätoivon huudahdus kun tuntuu että järki menee. Ei se meinaa että ap antaa lapselle omin päin unilääkkettä. Tai mitään muutakaan ikävää. Mutta joskus täytyy vaan purkaa sitä ahdistusta ja toivoa vertaistukea. Jota täältä ei valitettavasti saa...
[/quote]
Vertaistukea keskellä yötä? Vaikuttaa, että ap ihan itse aiheuttaa ongelmansa. Herää, lietsoo itsensä vihaan. Alkaa kirjoittaa nettiin. Pohtii lapsen lääkitystä, pois antamista ja vihaa lastaan kohtaan.
Ja mitä tekee lapsi. Nukkuu. Äiti raivoaa
En näe sitä kenenkään muun aiheuttamana kuin aloittajan.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:40"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:31"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:26"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:22"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:17"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:03"]Ja mitään "kevyitä unilääkkeitä" EI MISSÄÄN NIMESSÄ saa antaa ilman lääkärin opastusta ja valvontaa. Luulisi olevan kaikille selvää. Kevyitä unilääkkeitä ei ole edes olemassa. Antihistamiini ei myöskään ole lapsille haitaton.
Ihme, ettei ap ole saanut apua lääkäristä tai neuvolasta. Sano nuo samat jutut sinne, niin johan alkaa apua tulemaan...
[/quote]
Tuskin kukaan on tässä sanonut että mitään lääkettä voisi antaa ilman lääkärin valvontaa? Ihan turhaan pädet. Ja neuvolasta avun saaminen tarkoittaisi että ap:n ongelmaan olisi joku simppeli, itsestään selvä ratkaisu, mistä ei liene kysymys. Mutta ihanaa että joku vielä tuntee näin syvää luottamusta neuvolan kykyihin lähestyä mitään muita kuin ihan perusjuttuja...
[/quote]
Juurihan se ap tuossa kyseli lääkkeen perään, oli varmasti melatoniini mielessä. Jos olisi lääkärin/neuvolan hoidossa, niin ei tarvitsisi itsehoitovinkkejä täältä kysellä. Et tainnut ihan tajuta.
Kyllä sieltä apua järjestyy, jos ap kertoisi siellä samat jutut kuin tässä ketjussa. Usko huviksesi.
[/quote]
Voi, minä olen käynyt samanlaisen lapsen kanssa erikoissairaanhoidossa asti enkä ole saanut minkäänlaista apua, muuta kuin samanlaista silmien pyörittelyä kuin tässä ketjussa ja alentuvia ehdotuksia asioista joita olimme siinä vaiheessa kokeileet 100x... Aika oli ainoa joka auttoi, mutta 3-4 vuotta nukkumatta on pitkä aika, etenkin koska minulla ei ollut mahdollisuutta olla kotona vaan kävin lisäksi töissä.
[/quote]
Niin, minustakin aika ja kärsivällisyys ovat parhaat avut. Vanhemman oma pää kuntoon, että jaksaa paremmin heräilyä. On kuitenkin täysin vastuutonta aloittaa omin avuin joku "kevyt lääkitys" lapselle. Sitä ap tässä ajaa takaa. Lääkäri olisi jo sellaisen määrännyt, mikäli olisi katsonut aiheelliseksi.
[/quote]
Ei ole mitään tapaa laittaa "päätä kuntoon" että sellaista heräilyä jaksaisi hymyssä suin mitä se joidenkin lasten kanssa on... Sun kokemuksesi tästä asiasta vaikuttaa melko teoreettisiltä.
[/quote]
Eihän sitä hymyssä suin jaksakaan. Mutta jos lapsesta ei sairautta löydy, eikä lääkäri ole lääkitystä määrännyt, niin paras apu tilanteeseen on apu vanhemmalle itselleen, että jaksaa heräilyä paremmin. Joihinkin ihmisiin unettomuus alkaa vaikuttaa aika ikävällä tavalla, ja se heijastuu siihen lapseen myös (eikä takuulla paranna unen laatua). Siksi ehdotan laittamaan "sen oman pään" kuntoon, jos ei muutakaan apua ole.
Olen ollut sairaalassa lastenosastolla työssäoppimassa. Siellä oli lapsia unikoulussa tai syömään opettelemassa. Näissä lapsissa ei sairaalassa ollut mitään tavallisesta poikkeava. Ei nukkumisessa eikä syömisessä
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:45"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:38"]
Aika moni näyttää ymmärtäneen aloituksen ihan väärin. Se on se yöllinen epätoivon huudahdus kun tuntuu että järki menee. Ei se meinaa että ap antaa lapselle omin päin unilääkkettä. Tai mitään muutakaan ikävää. Mutta joskus täytyy vaan purkaa sitä ahdistusta ja toivoa vertaistukea. Jota täältä ei valitettavasti saa...
[/quote]
Vertaistukea keskellä yötä? Vaikuttaa, että ap ihan itse aiheuttaa ongelmansa. Herää, lietsoo itsensä vihaan. Alkaa kirjoittaa nettiin. Pohtii lapsen lääkitystä, pois antamista ja vihaa lastaan kohtaan.
Ja mitä tekee lapsi. Nukkuu. Äiti raivoaa
En näe sitä kenenkään muun aiheuttamana kuin aloittajan.
[/quote]
Et sitten varmaan myöskään ole koskaan kokenut sellaista, että olet niin väsynyt ettet pysty enää nukkumaan, ainakaan hetkeen? Silloin ei myöskään ole aina ihan rationaalisimmillaan. Ja saattaa siksi vaikka kirjoittaa av:lle, mikä on tietysti erehdys.
AP, jos luet, niin hae apua unen kanssa myös itsellesi. Sanon näin itse harmaasta mössöstä muutama kuukausi sitten nousseena.
Minulla nimittäin oli oma unirytmi heräilyjen jälkeen niin sekaisin siinä vaiheessa, kun lapsi alkoi nukkua paremmin, että sairastuin. Vaikka siis kellon mukaan nukuin 7-8 tuntiakin, niin en oikeasti saanut syvää unta laisinkaan. Ja siinä ei tosiaan auttanut sitten enää esim. lapsen mummon apu pari kertaa kuussa. Sain sitten itse nimenomaan unen laatua parantavat lääkkeet - käsittääkseni varsinaisia nukahtamislääkkeitä ei edes määrätä pienten lasten vanhemmille - , ja kappas, parin viikon lääkityksen jälkeen elämä alkoi näyttää ihan toiselta! Nyt pärjään työelämässä jopa 6 tunnin unilla, kun tosiaan pahimmassa vaiheessa omaa unettomuutta törmäilin työpaikan oviin. Varaa lääkäriaika itsellesi. Jos olet työelämässä, työpaikan työterveyslääkärille, he, jos jotkut, nimittäin tietävät uniongelmista. Sitä odotellessa ota melatoniinia, jos et vielä ole tätä kokeillut, ja ellet imetä.
Et tosiaan enempää avannut nyt sitä, mitä tämä lapsen "nukkumattomuus" on, mutta ainakin meidän perheessä tästä ei edes ollut varsinaisesti kyse. Pienet lapset saattavat liikkua ja jopa äännehtiä vanhempia häiritsevästi myös unissaan. Unissakävelyhän on yleistä noin 6-vuotiaaksi. Meillä on miehen suvussa unissakävelytaipumusta myös aikuisilla, ilmeisesti siis lapsi tulee isäänsä, jonka kanssa olen mm. käynyt yöllä pitkiä keskusteluja, joista hän ei muista mitään.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:47"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:40"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:31"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:26"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:22"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:17"][quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:03"]Ja mitään "kevyitä unilääkkeitä" EI MISSÄÄN NIMESSÄ saa antaa ilman lääkärin opastusta ja valvontaa. Luulisi olevan kaikille selvää. Kevyitä unilääkkeitä ei ole edes olemassa. Antihistamiini ei myöskään ole lapsille haitaton.
Ihme, ettei ap ole saanut apua lääkäristä tai neuvolasta. Sano nuo samat jutut sinne, niin johan alkaa apua tulemaan...
[/quote]
Tuskin kukaan on tässä sanonut että mitään lääkettä voisi antaa ilman lääkärin valvontaa? Ihan turhaan pädet. Ja neuvolasta avun saaminen tarkoittaisi että ap:n ongelmaan olisi joku simppeli, itsestään selvä ratkaisu, mistä ei liene kysymys. Mutta ihanaa että joku vielä tuntee näin syvää luottamusta neuvolan kykyihin lähestyä mitään muita kuin ihan perusjuttuja...
[/quote]
Juurihan se ap tuossa kyseli lääkkeen perään, oli varmasti melatoniini mielessä. Jos olisi lääkärin/neuvolan hoidossa, niin ei tarvitsisi itsehoitovinkkejä täältä kysellä. Et tainnut ihan tajuta.
Kyllä sieltä apua järjestyy, jos ap kertoisi siellä samat jutut kuin tässä ketjussa. Usko huviksesi.
[/quote]
Voi, minä olen käynyt samanlaisen lapsen kanssa erikoissairaanhoidossa asti enkä ole saanut minkäänlaista apua, muuta kuin samanlaista silmien pyörittelyä kuin tässä ketjussa ja alentuvia ehdotuksia asioista joita olimme siinä vaiheessa kokeileet 100x... Aika oli ainoa joka auttoi, mutta 3-4 vuotta nukkumatta on pitkä aika, etenkin koska minulla ei ollut mahdollisuutta olla kotona vaan kävin lisäksi töissä.
[/quote]
Niin, minustakin aika ja kärsivällisyys ovat parhaat avut. Vanhemman oma pää kuntoon, että jaksaa paremmin heräilyä. On kuitenkin täysin vastuutonta aloittaa omin avuin joku "kevyt lääkitys" lapselle. Sitä ap tässä ajaa takaa. Lääkäri olisi jo sellaisen määrännyt, mikäli olisi katsonut aiheelliseksi.
[/quote]
Ei ole mitään tapaa laittaa "päätä kuntoon" että sellaista heräilyä jaksaisi hymyssä suin mitä se joidenkin lasten kanssa on... Sun kokemuksesi tästä asiasta vaikuttaa melko teoreettisiltä.
[/quote]
Eihän sitä hymyssä suin jaksakaan. Mutta jos lapsesta ei sairautta löydy, eikä lääkäri ole lääkitystä määrännyt, niin paras apu tilanteeseen on apu vanhemmalle itselleen, että jaksaa heräilyä paremmin. Joihinkin ihmisiin unettomuus alkaa vaikuttaa aika ikävällä tavalla, ja se heijastuu siihen lapseen myös (eikä takuulla paranna unen laatua). Siksi ehdotan laittamaan "sen oman pään" kuntoon, jos ei muutakaan apua ole.
[/quote]
Mutta mikä se apu on millä pään voi laittaa kuntoon niin että jaksaa valvoa, kun minulle se ei ainakaan ole tiedossa? Keskusteluapuun ei ole tuossa vaiheessa aikaa eikä voimia, enkä usko se juuri auttavankaan vaikka sitä olisikin. Unilääkettä pienen lapsen vanhempi taas ei voi ottaa. Masennuslääke on väärä lääke jos syy valvomiseen ei ole masennus. Eli mitä ehdotat?
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 09:48"]Olen ollut sairaalassa lastenosastolla työssäoppimassa. Siellä oli lapsia unikoulussa tai syömään opettelemassa. Näissä lapsissa ei sairaalassa ollut mitään tavallisesta poikkeava. Ei nukkumisessa eikä syömisessä
[/quote]
No sehän tekee susta asiantuntijan. Kerrotko vielä miten ne lapset sitten saadaan kotona nukkumaan?
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 03:24"]Nyt kömmin sänkyyn takaisin pienen purkauksen jälkeen, hyvää yötä ja kiitos vastauksista. Ehkä vielä jonain päivänä nukumme... äh!
ap
[/quote]Onko refluksi poissuljettu? Oikeasti? Ei paljon nukuta, jos järkyttävä närästys vaivaa monta kertaa yössä.