Lue keskustelun säännöt.
Olisi todella upeaa, jos nykykoulussa erittäin hyvin pärjäävät oppilaat ja opiskelijat tekisivät enemmän yhteistyötä heikompien luokka- tai ryhmätoveriensa kanssa!
14.01.2022 |
Esimerkiksi lukion pitkässä matematiikassa joku viitosen tai kuutosen opiskelija pystyisi melkeinpä ihmesuorituksiin, jos vain joku matemaattisesti lahjakas opiskelija kysyisi tältä: "Hei, lasketaanko yhdessä näitä laskuja?" (Huom! Näin voidaan myös säästää yhteiskunnan varoja jopa miljoonan euron verran.)
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osin tähän on jo siirryttykin. Peruskoulussa numeron 10 saamiseksi oppilaan pitää pystyä antamaan itsestään jotakin myös yhteisölle, eli matematiikan kohdalla auttamaan muita.
Eikä pidä.
Pätee ainakin täällä.
Esim oma poika, joka on urheilullisesti monipuolisesti lahjakas sai vain ysin todistukseen, ja opettajan perustelu seiskaluokalla oli se että "et opettanut 'Ottoa' luistelemaan"!!!!!
(Mihinköhän sitä opettajaa tarvitaan?)Btw, Otto oli sattumoisin poika, joka kaikella tarmollaan keskittyi kiusaamaan meidän poikaa ja toista 'hikaria'.
Oma poika totesi, olkoon niin, hän ei yhden liikunnan numeron takia tee muuta kuin urheilusuorituksia. Ja syinä pysyi hänen numero koko yläkoulun, lukiossa se sitten oli kaikilla kursseilla 10.
Liikunnan numeroon yläkoulussa on ihan selkeät perusteet. Kympin oppilas osaa auttaa muita ja järjestää muillekin onnistumisen paikkoja. Lapsesi oli ysin oppilas, ja hyvä numerohan sekin on.
Niin. Varmasti on kriteerit. Mutta ei ne yksittäisen opettajan kriteerit kyllä siitä muutu juurikaan, ett joku ops päivitetään.
Olan pojan joukkuekaverin kohdalla esim liikunnanopettaja oli sanonut, että kaikki jotka 'harrastaa kilpaa' jotain urheilua on kyllä sen kymppinsä ansainnut, ei sillä niin väliä, miten tuo tämän syksyn opsin mukainen 'tanssi' sujuu.
Ja siis poikani, joka 'tyytyi' siihen ysiin, on kyllä kannustava ja ohjasi tuolloin nuorempiaankin vapaaehtoisena, mutta johonkin on raja vedettävä. Onko oikein kuvitella että 13v poika joutuu opettamaan kiusaajaansa luistelemaan, eikä se oikeasti olisi (jo alakoulun) opettajan tehtävä jos kotona ei välitetä harrastuttaa??
Toki, liikunnan numerolla ei juuri ole merkitystä, ainoastaan sillä, että lapsi sai kyllä merkittävän 'epäreiluuden' kokemuksen. Hän koki että opettaja kiusaa häntä kun yrittää pakottaa joksikin luisteluapuopeksi 'Otolle'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap odotti liikoja tämän palstan itsekkäiltä ihmisiltä. Minä, minä,minä ihmisiltä.
Minä, minä minä -ihminen täällä.
Minusta apn ehdotus on järkyttävän huono ja 'sossupummimainen' -- jollain toisella on vastuu siitä että minä opin.
Ja ei, en todellakaan olisi ollut se 'tukiopettaja', itse kävin suosiolla lyhyen matematiikan ja panostin kieliin ja pariin kiinnostavimpana reaaliin. Mutta minusta olisi ollut väärin laittaa luokan matikkanerot tekemään mun kohdalla se opettajalle kuuluva työ.
Nyt jo on se tilanne, että parhaimmat lapset kyllästyvät ihan peruskoulussakin, kun pitää mennä hitaimpien mukaan. Kyllä se on opettajien tehtävä opettaa. Eikä se lukion pitkä matikka aukea heikompilahjaisille, vaikka sitä tehtäisiin millaisessa ryhmässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osin tähän on jo siirryttykin. Peruskoulussa numeron 10 saamiseksi oppilaan pitää pystyä antamaan itsestään jotakin myös yhteisölle, eli matematiikan kohdalla auttamaan muita.
Eikä pidä.
Pätee ainakin täällä.
Esim oma poika, joka on urheilullisesti monipuolisesti lahjakas sai vain ysin todistukseen, ja opettajan perustelu seiskaluokalla oli se että "et opettanut 'Ottoa' luistelemaan"!!!!!
(Mihinköhän sitä opettajaa tarvitaan?)Btw, Otto oli sattumoisin poika, joka kaikella tarmollaan keskittyi kiusaamaan meidän poikaa ja toista 'hikaria'.
Oma poika totesi, olkoon niin, hän ei yhden liikunnan numeron takia tee muuta kuin urheilusuorituksia. Ja syinä pysyi hänen numero koko yläkoulun, lukiossa se sitten oli kaikilla kursseilla 10.
Liikunnan numeroon yläkoulussa on ihan selkeät perusteet. Kympin oppilas osaa auttaa muita ja järjestää muillekin onnistumisen paikkoja. Lapsesi oli ysin oppilas, ja hyvä numerohan sekin on.
Niin. Varmasti on kriteerit. Mutta ei ne yksittäisen opettajan kriteerit kyllä siitä muutu juurikaan, ett joku ops päivitetään.
Olan pojan joukkuekaverin kohdalla esim liikunnanopettaja oli sanonut, että kaikki jotka 'harrastaa kilpaa' jotain urheilua on kyllä sen kymppinsä ansainnut, ei sillä niin väliä, miten tuo tämän syksyn opsin mukainen 'tanssi' sujuu.
Ja siis poikani, joka 'tyytyi' siihen ysiin, on kyllä kannustava ja ohjasi tuolloin nuorempiaankin vapaaehtoisena, mutta johonkin on raja vedettävä. Onko oikein kuvitella että 13v poika joutuu opettamaan kiusaajaansa luistelemaan, eikä se oikeasti olisi (jo alakoulun) opettajan tehtävä jos kotona ei välitetä harrastuttaa??
Toki, liikunnan numerolla ei juuri ole merkitystä, ainoastaan sillä, että lapsi sai kyllä merkittävän 'epäreiluuden' kokemuksen. Hän koki että opettaja kiusaa häntä kun yrittää pakottaa joksikin luisteluapuopeksi 'Otolle'.
Aivan älytöntä. Jos joku ”harrastaa kilpaa” jotain shakkia tai keilailua ja laiskottelee liikuntatunnit, ei hän todellakaan saa kymppiä. Ei koulussa arvioida lapsen harrastuksia, vaan suoritusta siellä koulussa. Lue sitä opsia äläkä usko kavereiden ja kaverinkavereiden juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Ap odotti liikoja tämän palstan itsekkäiltä ihmisiltä. Minä, minä,minä ihmisiltä.
Hetkinen. Miksi ihmeessä lukiolaisen pitäisi käyttää aikaansa heikompien tukemiseen? Opettejat ovat tätä varten. Tärkeämpää olisi löytää kunnollisia haasteita näille lahjakkaille tapauksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osin tähän on jo siirryttykin. Peruskoulussa numeron 10 saamiseksi oppilaan pitää pystyä antamaan itsestään jotakin myös yhteisölle, eli matematiikan kohdalla auttamaan muita.
Eikä pidä.
Pätee ainakin täällä.
Esim oma poika, joka on urheilullisesti monipuolisesti lahjakas sai vain ysin todistukseen, ja opettajan perustelu seiskaluokalla oli se että "et opettanut 'Ottoa' luistelemaan"!!!!!
(Mihinköhän sitä opettajaa tarvitaan?)Btw, Otto oli sattumoisin poika, joka kaikella tarmollaan keskittyi kiusaamaan meidän poikaa ja toista 'hikaria'.
Oma poika totesi, olkoon niin, hän ei yhden liikunnan numeron takia tee muuta kuin urheilusuorituksia. Ja syinä pysyi hänen numero koko yläkoulun, lukiossa se sitten oli kaikilla kursseilla 10.
Liikunnan numeroon yläkoulussa on ihan selkeät perusteet. Kympin oppilas osaa auttaa muita ja järjestää muillekin onnistumisen paikkoja. Lapsesi oli ysin oppilas, ja hyvä numerohan sekin on.
Niin. Varmasti on kriteerit. Mutta ei ne yksittäisen opettajan kriteerit kyllä siitä muutu juurikaan, ett joku ops päivitetään.
Olan pojan joukkuekaverin kohdalla esim liikunnanopettaja oli sanonut, että kaikki jotka 'harrastaa kilpaa' jotain urheilua on kyllä sen kymppinsä ansainnut, ei sillä niin väliä, miten tuo tämän syksyn opsin mukainen 'tanssi' sujuu.
Ja siis poikani, joka 'tyytyi' siihen ysiin, on kyllä kannustava ja ohjasi tuolloin nuorempiaankin vapaaehtoisena, mutta johonkin on raja vedettävä. Onko oikein kuvitella että 13v poika joutuu opettamaan kiusaajaansa luistelemaan, eikä se oikeasti olisi (jo alakoulun) opettajan tehtävä jos kotona ei välitetä harrastuttaa??
Toki, liikunnan numerolla ei juuri ole merkitystä, ainoastaan sillä, että lapsi sai kyllä merkittävän 'epäreiluuden' kokemuksen. Hän koki että opettaja kiusaa häntä kun yrittää pakottaa joksikin luisteluapuopeksi 'Otolle'.
Minun liikunnanopettajatuttavani sanoi, että usein näiden ”kilpaa harrastavien” on todella vaikea ottaa vastaan palautetta, ja etenkin pojilla itsetunto on yleensä suurempi kuin varsinaiset taidot.
He ovat joutuneet koko peruskoulun ajan toimimaan opettajan apuna. Istumajärjestykset on laadittu niin, että rauhallisen osaajaa viereen on laitettu apua tarvitseva oppilas. On rankkaa, osaajalla ei ole kokemusta opettamisesta eikä apua tarvitseva halua sitä oppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni pitäis ottaa eri tasoryhmät käyttöön. Ne joilla riittää intoa ja taitoja pitäisi päästää vauhtiin ja hitaampien kanssa sitten jankataan niitä perusasioita.
No ei olis upeaa. Toivon, että matemaattisesti lahjakas lapsi saa laskea eikä toimia ilmaisena apuopettajana. Lukiossa matikka kannattaa myös valita oman tason mukaan eikä odottaa että kaveri auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap odotti liikoja tämän palstan itsekkäiltä ihmisiltä. Minä, minä,minä ihmisiltä.
Hetkinen. Miksi ihmeessä lukiolaisen pitäisi käyttää aikaansa heikompien tukemiseen? Opettejat ovat tätä varten. Tärkeämpää olisi löytää kunnollisia haasteita näille lahjakkaille tapauksille.
Minusta taas ”kunnollisien haasteiden” löytäminen on aivan toissijaista lukioiässä. Lukiolaiset saavat itse suunnitella lukujärjestyksensä ja opiskeluaikataulunsa, joten sieltä kautta niitä haasteita löytää. Itsekin tentin osan lukiokursseista, jotta sain tehtyä enemmän valinnaisia ja valmistuttua tavoiteajassa.
Ei vaan lahjakkaille pitäisi muodostaa oma väylä. On yhteiskunnan resurssien tuhlausta, kun älykkäät ei pääse työskentelemään omalla tasollaan. On masentavaa nähdä, miten älykäs ja lahjakas lapsi kyllästyy ja turhautuu keskinkertaisten joukossa.
Tasapäistävässä Suomessa kaikkien on oltava keskinkertaisia. Tai mieluummin vähän tyhmempiä, kuin muut. Luovuus ja älykkyys nujerretaan heti, jotta kukaan ei pääsisi loistamaan. Sillä se saattaisi pahoittaa jonkin vähemmän lahjakkaan mielen. Ja sitähän ei saa tapahtua!
Lahjakkaiden lasten kykyjä ei pidä tuhlata heikoimpien auttamiseen. Opettajat ovat sitä varten!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap odotti liikoja tämän palstan itsekkäiltä ihmisiltä. Minä, minä,minä ihmisiltä.
Itsekästä on se että pakotetaan nopeammin oppivat jarruttamaan ja hyysäämään hitaammin oppivia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osin tähän on jo siirryttykin. Peruskoulussa numeron 10 saamiseksi oppilaan pitää pystyä antamaan itsestään jotakin myös yhteisölle, eli matematiikan kohdalla auttamaan muita.
Eikä pidä.
Pätee ainakin täällä.
Esim oma poika, joka on urheilullisesti monipuolisesti lahjakas sai vain ysin todistukseen, ja opettajan perustelu seiskaluokalla oli se että "et opettanut 'Ottoa' luistelemaan"!!!!!
(Mihinköhän sitä opettajaa tarvitaan?)Btw, Otto oli sattumoisin poika, joka kaikella tarmollaan keskittyi kiusaamaan meidän poikaa ja toista 'hikaria'.
Oma poika totesi, olkoon niin, hän ei yhden liikunnan numeron takia tee muuta kuin urheilusuorituksia. Ja syinä pysyi hänen numero koko yläkoulun, lukiossa se sitten oli kaikilla kursseilla 10.
Liikunnan numeroon yläkoulussa on ihan selkeät perusteet. Kympin oppilas osaa auttaa muita ja järjestää muillekin onnistumisen paikkoja. Lapsesi oli ysin oppilas, ja hyvä numerohan sekin on.
Niin. Varmasti on kriteerit. Mutta ei ne yksittäisen opettajan kriteerit kyllä siitä muutu juurikaan, ett joku ops päivitetään.
Olan pojan joukkuekaverin kohdalla esim liikunnanopettaja oli sanonut, että kaikki jotka 'harrastaa kilpaa' jotain urheilua on kyllä sen kymppinsä ansainnut, ei sillä niin väliä, miten tuo tämän syksyn opsin mukainen 'tanssi' sujuu.
Ja siis poikani, joka 'tyytyi' siihen ysiin, on kyllä kannustava ja ohjasi tuolloin nuorempiaankin vapaaehtoisena, mutta johonkin on raja vedettävä. Onko oikein kuvitella että 13v poika joutuu opettamaan kiusaajaansa luistelemaan, eikä se oikeasti olisi (jo alakoulun) opettajan tehtävä jos kotona ei välitetä harrastuttaa??
Toki, liikunnan numerolla ei juuri ole merkitystä, ainoastaan sillä, että lapsi sai kyllä merkittävän 'epäreiluuden' kokemuksen. Hän koki että opettaja kiusaa häntä kun yrittää pakottaa joksikin luisteluapuopeksi 'Otolle'.
Aivan älytöntä. Jos joku ”harrastaa kilpaa” jotain shakkia tai keilailua ja laiskottelee liikuntatunnit, ei hän todellakaan saa kymppiä. Ei koulussa arvioida lapsen harrastuksia, vaan suoritusta siellä koulussa. Lue sitä opsia äläkä usko kavereiden ja kaverinkavereiden juttuja.
Älytöntä tuo onkin, mutta fakta se silti on, että opettajat arvioivat lapsia ihan täysin omien kriteereidensä mukaan.
Puhumattakaan siitä, miten eri tasoisia koesuorituksia he vaativat.
Oman lapsen luokalla opettaja sanoi suoraan, että he pystyvät menemään pidemmälle kuin standardiluokka (koska siellä oli keskimäärin motivoituneita) ja se tarkoittaa myös sitä, että kokeissa vaaditaan jo lukion tasoisia esseevastauksia jne. "Muuten suhteettoman moni tässä luokassa saisi kymppejä".
Tämän seurauksena esim pari tyttöä, jotka saivat "vain kaseja" vaihtoivat kasin jälkeen koulua, jotta pääsisivät 'kunnon lukioon', ja molemmilla olikin ysillä päättötodistuksen ka yli ysin, ja sen kanssa pääsivät 'parempaan lukioon' minne ei sillä 8.2keskiarvolla olisi päässyt.
Tuo tietenkin kuulostaa epäreilulta, mutta sinällään hienoa, että opettaja pystyi ottamaan luokan yleisen tason huomioon ja 'vaatimaan enemmän' - keskimäärin pärjäsivät sitten lukiossa erittäin hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalidemokratiaa ei toimi globaalissa kilpailissa.
Oikeakielisyys antaisi höpinällesi edes hiukan uskottavuutta, mutta näköjään ei äärioikeistolle passaa edes sivistys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osin tähän on jo siirryttykin. Peruskoulussa numeron 10 saamiseksi oppilaan pitää pystyä antamaan itsestään jotakin myös yhteisölle, eli matematiikan kohdalla auttamaan muita.
Eikä pidä.
Pätee ainakin täällä.
Esim oma poika, joka on urheilullisesti monipuolisesti lahjakas sai vain ysin todistukseen, ja opettajan perustelu seiskaluokalla oli se että "et opettanut 'Ottoa' luistelemaan"!!!!!
(Mihinköhän sitä opettajaa tarvitaan?)Btw, Otto oli sattumoisin poika, joka kaikella tarmollaan keskittyi kiusaamaan meidän poikaa ja toista 'hikaria'.
Oma poika totesi, olkoon niin, hän ei yhden liikunnan numeron takia tee muuta kuin urheilusuorituksia. Ja syinä pysyi hänen numero koko yläkoulun, lukiossa se sitten oli kaikilla kursseilla 10.
Liikunnan numeroon yläkoulussa on ihan selkeät perusteet. Kympin oppilas osaa auttaa muita ja järjestää muillekin onnistumisen paikkoja. Lapsesi oli ysin oppilas, ja hyvä numerohan sekin on.
Niin. Varmasti on kriteerit. Mutta ei ne yksittäisen opettajan kriteerit kyllä siitä muutu juurikaan, ett joku ops päivitetään.
Olan pojan joukkuekaverin kohdalla esim liikunnanopettaja oli sanonut, että kaikki jotka 'harrastaa kilpaa' jotain urheilua on kyllä sen kymppinsä ansainnut, ei sillä niin väliä, miten tuo tämän syksyn opsin mukainen 'tanssi' sujuu.
Ja siis poikani, joka 'tyytyi' siihen ysiin, on kyllä kannustava ja ohjasi tuolloin nuorempiaankin vapaaehtoisena, mutta johonkin on raja vedettävä. Onko oikein kuvitella että 13v poika joutuu opettamaan kiusaajaansa luistelemaan, eikä se oikeasti olisi (jo alakoulun) opettajan tehtävä jos kotona ei välitetä harrastuttaa??
Toki, liikunnan numerolla ei juuri ole merkitystä, ainoastaan sillä, että lapsi sai kyllä merkittävän 'epäreiluuden' kokemuksen. Hän koki että opettaja kiusaa häntä kun yrittää pakottaa joksikin luisteluapuopeksi 'Otolle'.
Minun liikunnanopettajatuttavani sanoi, että usein näiden ”kilpaa harrastavien” on todella vaikea ottaa vastaan palautetta, ja etenkin pojilla itsetunto on yleensä suurempi kuin varsinaiset taidot.
Aha.
Liittyi tåhän miten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi?
Mitä siinä häviää? Se on win-win-tilanne. Molemmat voittaa. Matikkanerolle tulee hyvä mieli. Ei-matikkanero saa onnistumisen kokemuksia.
Olet varmaan niitä ihmisiä joiden mielestä lääkärinkin pitäisi tehdä vapaa-ajallaan töitä ilmaiseksi auttaaksen toista. Tuleehan siitä hyvä mieli!
On se kummallista. Toisessa ketjussa, missä puhe oli nuorten lukutaidon puutteesta, veisu oli että koulun pitää opettaa kaikki lukemaan tai muuten koulu on epäonnistunut. Nyt sitten pitääkin tarjota lahjakkaille sitä sun tätä, ja tollommista ei väliä.
Mutta kukaan ei tunnu näkevän itsellään mitään vastuuta. Ehkä olen ainoa, mutta minulle ainakin on etuoikeus saada keksiä tekemistä yhdessä omien lasteni kanssa. Ja sehän on kahta kivempaa, jos lapset ovat lahjakkaita.
Se, että pärjää itse hyvin, ei tarkoita, että olisi myös hyvä opettamaan toista. Jos jokin asia on itselle itsestäänselvää, voi olla varsin hankalaa selittää toiselle, miksi asia on niinkuin on. Työelämässäkin huomaa usein, että kollega, joka on kaikista paras guru, ei olekaan paras neuvomaan. Sen sijaan joku toinen, joka on itsekin tahkonnut asioiden kanssa, osaa selittää asian toiselle ymmärrettävällä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osin tähän on jo siirryttykin. Peruskoulussa numeron 10 saamiseksi oppilaan pitää pystyä antamaan itsestään jotakin myös yhteisölle, eli matematiikan kohdalla auttamaan muita.
Eikä pidä.
Pätee ainakin täällä.
Esim oma poika, joka on urheilullisesti monipuolisesti lahjakas sai vain ysin todistukseen, ja opettajan perustelu seiskaluokalla oli se että "et opettanut 'Ottoa' luistelemaan"!!!!!
(Mihinköhän sitä opettajaa tarvitaan?)Btw, Otto oli sattumoisin poika, joka kaikella tarmollaan keskittyi kiusaamaan meidän poikaa ja toista 'hikaria'.
Oma poika totesi, olkoon niin, hän ei yhden liikunnan numeron takia tee muuta kuin urheilusuorituksia. Ja syinä pysyi hänen numero koko yläkoulun, lukiossa se sitten oli kaikilla kursseilla 10.
Liikunnan numeroon yläkoulussa on ihan selkeät perusteet. Kympin oppilas osaa auttaa muita ja järjestää muillekin onnistumisen paikkoja. Lapsesi oli ysin oppilas, ja hyvä numerohan sekin on.
Niin. Varmasti on kriteerit. Mutta ei ne yksittäisen opettajan kriteerit kyllä siitä muutu juurikaan, ett joku ops päivitetään.
Olan pojan joukkuekaverin kohdalla esim liikunnanopettaja oli sanonut, että kaikki jotka 'harrastaa kilpaa' jotain urheilua on kyllä sen kymppinsä ansainnut, ei sillä niin väliä, miten tuo tämän syksyn opsin mukainen 'tanssi' sujuu.
Ja siis poikani, joka 'tyytyi' siihen ysiin, on kyllä kannustava ja ohjasi tuolloin nuorempiaankin vapaaehtoisena, mutta johonkin on raja vedettävä. Onko oikein kuvitella että 13v poika joutuu opettamaan kiusaajaansa luistelemaan, eikä se oikeasti olisi (jo alakoulun) opettajan tehtävä jos kotona ei välitetä harrastuttaa??
Toki, liikunnan numerolla ei juuri ole merkitystä, ainoastaan sillä, että lapsi sai kyllä merkittävän 'epäreiluuden' kokemuksen. Hän koki että opettaja kiusaa häntä kun yrittää pakottaa joksikin luisteluapuopeksi 'Otolle'.
Minun liikunnanopettajatuttavani sanoi, että usein näiden ”kilpaa harrastavien” on todella vaikea ottaa vastaan palautetta, ja etenkin pojilla itsetunto on yleensä suurempi kuin varsinaiset taidot.
Aha.
Liittyi tåhän miten?
Siten, että se omasta mielestään kympin ansaitseva poika ei objektiivisesti katsottuna välttämättä ole kympin oppilas, ja tilanne voi olla aika kinkkinen, jos siellä vastassa on vanhempi, jonka mielestä kymppi on joukkueurheilijan subjektiivinen oikeus.
Ap odotti liikoja tämän palstan itsekkäiltä ihmisiltä. Minä, minä,minä ihmisiltä.