Lue keskustelun säännöt.
Suomessa on perheitä, joissa eletään kahta eri elintasoa
Me Naisten juttu.
Mitä mieltä, että kummallakin omat rahat, vaikka tuloero on 4000€/kk.
Kommentit (1925)
Ei sen rahat sun rahoja ole. Kannattaisko ens kerralla ottaa selvää minkälaisen kanssa on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe on yhteinen yritys ja jokainen osallistuu parhaansa mukaan. Hyvintienaava mies maksaa valtaosan laskuista ja huonotuloinen nainen tekee mahdollisimman paljon kotitöitä. Vain sillä tavalla ollaan tasa-arvoisia, kumpikin osallistuu mahdollisimman paljon sillä tavalla, mikä on mahdollista. Elintasoa kun on paistin lisäksi puhdas ja siisti koti, sen voi pienituloinenkin mahdollistaa hyvätuloiselle puolisolleen. Sitä kutsutaan rakkaudeksi!
Miksi se pienituloinen nainen ei rakastu yhtä pienituloiseen mieheen? Voisivat molemmat siivota yhdessä pientä kotiaan. Ja nainen olen itsekin, joka tätä ihmettelen. Itse valitsisin koska tahansa mieluummin maksaa isomman osuuden kuluista kuin siivota enemmän, sen verran paljon inhoan siivoamista.
Tuohan olisi optimi. Valitettavasti moni nainen olettaa, että avioliittolaissa perheen elatus on pelkkää laskunmaksua, kyllä se on myös kotitöitä ja niitä pystyy tekemään pienituloinenkin - kaiken lisäksi paljon enemmän, kuin se työssäkäyvä kumppaninsa. Eikä ole kahta elintasoa, kun molemmat toimivat yhteiseksi parhaaksi.
Kyllähän pienituloinenkin voi olla työssäkäyvä. Itse kokisin ainakin todella omituiseksi tilanteen, jossa parempituloinen pääsisi luistamaan kaikista kotitöistä. Itse ainakin inhoan kotitöitä niin, paljon, että mieluummin sitten vaikka asuisin erillään. Ja itselleni ei tulisi mieleenkään ehdottaa toiselle osapuolelle, että hän joutuisi tekemään kaikki kotityöt, jos hän sattuisi olemaan vaikka työtön.
En ymmärrä tätä ajatusmaailmaa, jossa pienituloinen voi luistaa laskunmaksusta, mutta vastaavasti parempituloinen ei voi luistaa kotitöistä. Mitä ihmeen yhteistä tasa-arvoista perhe-elämää on se, että toinen maksaa suurimman osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä, toinen maksaa murto-osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä. Eikö ne pienituloiset rakasta puolisoaan ja ymmärrä, mistä perhe-elämässä on kyse? Onko ne suhteessa vain hyötymismielessä,kun toinen joutuu panostamaan siihen paljon enemmän.
Minusta raha-asioita ja kotitöitä ei kuulu sitoa yhteen. Sen sijaan tehtyihin työtunteihin kotityöt voi kyllä sitoa.
Tietysti on pareja joissa toinen tekee kotityöt ja toinen tuo rahan pöytään. Mikäs siinä jos se on molemmille ok. Mutta ei voi olettaa, että puoliso on joku maksettu piika.
Parempituloinen voi tietty aina palkata siivoajan tekemään oman osuutensa kokonaan tai osittain
ja pienempituloinen voi vastaavasti ottaa lisätyön, jonka ansiosta voi maksaa enemmän perheen kuluista.
Ihanko näin tosiaan? Samantien sitten se parempituloinen voi maksaa sille pienempituloiselle puolisolleen siitä asunnon siivoamisesta. Istuu artesaaniolut kädessään muhkeassa designtuolissaan ja tarkkailee kuinka toinen luuttuaa.
Parempituloinen saattaa olla joku jolla menee kaksi tuntia päivässä (ei ketään muuta ihmistä varsinaisesti hyödyttävän) duunin tekemiseen. Huonompituloinen saattaa tehdä 12 tuntia yhteiskunnalle hyvin tärkeää hommaa.
On tärkeää ettei ihmisarvoa määritellä palkkatulon mukaan.
Tuli vielä mieleen joskus taannoin täällä vilahtanut älyvapaa kommentti että "rikkaat saavat luonnollisesti tehdä yhteiskunnan päätökset". Eli naapurin 15-vuotias globaalimenestyjä videopelikehittäjä Jappe (liiskaa mato omenalla!) saisi päättää eläinlääkäri Seijan, 55, puolesta kuinka Vantaan terveydenhoitoa kehitetään, vaikka.
Alistamisestahan näissä kotitöiden ja tulojen yhdistämisissä on kyse. Tienataan parisataa kuussa enempi ja saadaan siitä tekosyy teettää kaikki kotityöt naisella. Siinähän se köyhä kuuraa vessaa eikä ole aikaa lähteä tai mennä vieraisiin. Nykysuomalaisilla miehillä tuntuu olevan se hätä, että nainen lähtee. Sen vuoksi se pitää pitää rahattomana. Eikä sen oman vaimon ulkonäköönkään rahaa parane laittaa, sopii haroa tukkakin ihan ilman kampaajia ja käy ne vanhat vaatteetkin. Ehkä se ei sitten kelpaisi toisille miehille. Paremman itsetunnon omaavilla miehillä on varaa esitellä hyvinvoivaa vaimoa ja perhettä, suomalainen piilottaa kotiin kuuraamaan rahattomana. Puuttuu vain, että sitoisi patteriin kiinni.
Ensin hyvätuloinen mies näyttää itseään vähemmän tienaavalle kivaa elämää viemällä syömään ja ostamalla kivoja lahjoja. Sitten kun ollaan yhdessä asuttu se pari kk niin alkaa valitus siitä että nainen ei osallistu yhtä hyvin taloudenpitoon ja siksi nainen tulee nöyräksi ja hoitaa kotityöt. Sitten mennään ehkä naimisiin ja saadaan pari lasta. Naisen työkokemusvuodet pienenee ja miehen palkka nousee uran edetessä. Nainen palaa vanhaan työhönsä ja tuloerot ovat kasvaneet entisestään. Nainen joutuu tekemään nyt niin kotityöt,omat työnsä kun lapsien hoidossa kaikki ne ns raskaat työt. Mies osallistuu laittamalla rahaa ja osallistuu vain kivoihin kotitöihin/lasten kanssa huvitteluun. Äiti on väsynyt, kun varjo entisestään ja mies alkaakin tähyillä ympäriinsä jos löytäisi jonkun joka olisi taas nuori ja kaunis. Jos on tarpeeksi kiittämätön ja omahyväinen niin vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on aika kamalaa luettavaa. Tunteetonta, itsekästä, ihan kauheaa arvomaailmaa monilla. Miettikää millaisessa tunneilmastossa teidän lapset kasvaa. Eiks vanhempien ensisijainen tarkoitus ookaan huolehtia hyvin itsestään ja toisistaan ja lapsestaan, niin et lapset saa kasvaa turvassa, rakkaudessa, läheisyydessä, oppivat toimimaan empaattisesti jne. En yhtään ihmettele et suomalaiset lapset ja nuoret voi pahoin-jäätävä kasvuympäristö monilla näiden kirjoitusten perusteella. Ei oo mitään eväitä luoda hyvää elämää. Se kun ei rahalla rakennu.
Miksi satsata johonkin naiseen ja perheeseen kun sen tietää, että nainen lähtee kun lapset on tehty. Turha pälättää ettei sitä voi koskaan etukäteen tietää. Sen voi tietää kun se tapahtuu käytännössä aina.
Onko sulla mitään kokemusta rakkaudesta, läheisyydestä, yhteydestä toisten ihmisten kanssa? Tekstisi perusteella oot jääny paljosta paitsi. Ehkä tullut jopa kaltoinkohdelluksi. Surullista, sillä elämästä jää käteen tasan se, miten paljon lämpöä, läheisyyttä, rakkautta on jakanut muiden kanssa. Kaikki muu on pitkässä juoksussa köyhää, kylmää, yksinäistä. Siis tosiaankin niin, rahallinen köyhyys on pikkujuttu verrattuna siihen että elää ilman rakkauden ja läheisyyden rikkauksia. Jos oot ihan oikeesti tota mieltä, kannattaa miettii terapiaa. Ettei jää elämä elämättä.
asenne ratkasee, oon nähny omin silmin senki
aitoo iloo vaikkei ympäril oo muut ku pahaa
ja toiset taas niin köyhii et ei niil oo muut ku rahaa
alotan ittestäni, korjaan mun mielen
nostan mun katseen ja mun suupielet-Elastinen, Eteen ja ylös
Ok. Mun maailmassa ihminen ei oo mitään ilman kykyä olla läheisesti toisen ihmisen kanssa. Ei lapsikaan kasva, jos ei saa osakseen huolenpitoa, lämpöä, läheisyyttä. Ei ihmisen oo tarkoitus itse itseään korjailla, vaan yhdes muiden kanssa. Ihminen on laumaeläin, vaikka on päässyt täällä yksilöpalvonnan ja yksinpärjäämisen maailmassa unohtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvätuloiselle ei yleensä kelpaa se elintaso, mitä pienituloinen tahtoisi. Sitten parisuhteessa on riitoja, kun pienituloinen kieltää hyvätuloiselta kaikenlaista ihan siksi, että niihin ei menisi rahaa.
Hetkinen. Miksi kieltäisi? Omia rahojaansahan se käyttää eikä pienituloisen.
Tarkennatko tuota "kaikenlaista"?
Tätä minäkään en tajunnut. Eletään pienempituloisen elintasolla tarkoittaa minusta sitä, että esim. asumiskustannukset on mitoitettu pienempituloisen kukkarolle sopivaksi. Mutta en minä ymmärrä, miten se estäisi parempituloista ostamasta omilla rahoillaan mitä tykkää? Jos se haluaa veneen niin siinähän ostaa?
Kyllä, mutta jutun ydin on se että hemmo lähtee sitten yksin veneilemään ja jättää muun perheen selviämään "niiden tuloilla kun eivät ole ymmärtäneet sijoittaa ja periä ja menestyä". Ja kun kerran on siellä himassa muutenkin voi samalla siivota, vaikuttaa olevan usean mielipide tässä ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe on yhteinen yritys ja jokainen osallistuu parhaansa mukaan. Hyvintienaava mies maksaa valtaosan laskuista ja huonotuloinen nainen tekee mahdollisimman paljon kotitöitä. Vain sillä tavalla ollaan tasa-arvoisia, kumpikin osallistuu mahdollisimman paljon sillä tavalla, mikä on mahdollista. Elintasoa kun on paistin lisäksi puhdas ja siisti koti, sen voi pienituloinenkin mahdollistaa hyvätuloiselle puolisolleen. Sitä kutsutaan rakkaudeksi!
Miksi se pienituloinen nainen ei rakastu yhtä pienituloiseen mieheen? Voisivat molemmat siivota yhdessä pientä kotiaan. Ja nainen olen itsekin, joka tätä ihmettelen. Itse valitsisin koska tahansa mieluummin maksaa isomman osuuden kuluista kuin siivota enemmän, sen verran paljon inhoan siivoamista.
Tuohan olisi optimi. Valitettavasti moni nainen olettaa, että avioliittolaissa perheen elatus on pelkkää laskunmaksua, kyllä se on myös kotitöitä ja niitä pystyy tekemään pienituloinenkin - kaiken lisäksi paljon enemmän, kuin se työssäkäyvä kumppaninsa. Eikä ole kahta elintasoa, kun molemmat toimivat yhteiseksi parhaaksi.
Kyllähän pienituloinenkin voi olla työssäkäyvä. Itse kokisin ainakin todella omituiseksi tilanteen, jossa parempituloinen pääsisi luistamaan kaikista kotitöistä. Itse ainakin inhoan kotitöitä niin, paljon, että mieluummin sitten vaikka asuisin erillään. Ja itselleni ei tulisi mieleenkään ehdottaa toiselle osapuolelle, että hän joutuisi tekemään kaikki kotityöt, jos hän sattuisi olemaan vaikka työtön.
En ymmärrä tätä ajatusmaailmaa, jossa pienituloinen voi luistaa laskunmaksusta, mutta vastaavasti parempituloinen ei voi luistaa kotitöistä. Mitä ihmeen yhteistä tasa-arvoista perhe-elämää on se, että toinen maksaa suurimman osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä, toinen maksaa murto-osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä. Eikö ne pienituloiset rakasta puolisoaan ja ymmärrä, mistä perhe-elämässä on kyse? Onko ne suhteessa vain hyötymismielessä,kun toinen joutuu panostamaan siihen paljon enemmän.
Minusta raha-asioita ja kotitöitä ei kuulu sitoa yhteen. Sen sijaan tehtyihin työtunteihin kotityöt voi kyllä sitoa.
Tietysti on pareja joissa toinen tekee kotityöt ja toinen tuo rahan pöytään. Mikäs siinä jos se on molemmille ok. Mutta ei voi olettaa, että puoliso on joku maksettu piika.
Parempituloinen voi tietty aina palkata siivoajan tekemään oman osuutensa kokonaan tai osittain
ja pienempituloinen voi vastaavasti ottaa lisätyön, jonka ansiosta voi maksaa enemmän perheen kuluista.
Ihanko näin tosiaan? Samantien sitten se parempituloinen voi maksaa sille pienempituloiselle puolisolleen siitä asunnon siivoamisesta. Istuu artesaaniolut kädessään muhkeassa designtuolissaan ja tarkkailee kuinka toinen luuttuaa.
Parempituloinen saattaa olla joku jolla menee kaksi tuntia päivässä (ei ketään muuta ihmistä varsinaisesti hyödyttävän) duunin tekemiseen. Huonompituloinen saattaa tehdä 12 tuntia yhteiskunnalle hyvin tärkeää hommaa.
On tärkeää ettei ihmisarvoa määritellä palkkatulon mukaan.
Tuli vielä mieleen joskus taannoin täällä vilahtanut älyvapaa kommentti että "rikkaat saavat luonnollisesti tehdä yhteiskunnan päätökset". Eli naapurin 15-vuotias globaalimenestyjä videopelikehittäjä Jappe (liiskaa mato omenalla!) saisi päättää eläinlääkäri Seijan, 55, puolesta kuinka Vantaan terveydenhoitoa kehitetään, vaikka.
Alistamisestahan näissä kotitöiden ja tulojen yhdistämisissä on kyse. Tienataan parisataa kuussa enempi ja saadaan siitä tekosyy teettää kaikki kotityöt naisella. Siinähän se köyhä kuuraa vessaa eikä ole aikaa lähteä tai mennä vieraisiin. Nykysuomalaisilla miehillä tuntuu olevan se hätä, että nainen lähtee. Sen vuoksi se pitää pitää rahattomana. Eikä sen oman vaimon ulkonäköönkään rahaa parane laittaa, sopii haroa tukkakin ihan ilman kampaajia ja käy ne vanhat vaatteetkin. Ehkä se ei sitten kelpaisi toisille miehille. Paremman itsetunnon omaavilla miehillä on varaa esitellä hyvinvoivaa vaimoa ja perhettä, suomalainen piilottaa kotiin kuuraamaan rahattomana. Puuttuu vain, että sitoisi patteriin kiinni.
Ensin hyvätuloinen mies näyttää itseään vähemmän tienaavalle kivaa elämää viemällä syömään ja ostamalla kivoja lahjoja. Sitten kun ollaan yhdessä asuttu se pari kk niin alkaa valitus siitä että nainen ei osallistu yhtä hyvin taloudenpitoon ja siksi nainen tulee nöyräksi ja hoitaa kotityöt. Sitten mennään ehkä naimisiin ja saadaan pari lasta. Naisen työkokemusvuodet pienenee ja miehen palkka nousee uran edetessä. Nainen palaa vanhaan työhönsä ja tuloerot ovat kasvaneet entisestään. Nainen joutuu tekemään nyt niin kotityöt,omat työnsä kun lapsien hoidossa kaikki ne ns raskaat työt. Mies osallistuu laittamalla rahaa ja osallistuu vain kivoihin kotitöihin/lasten kanssa huvitteluun. Äiti on väsynyt, kun varjo entisestään ja mies alkaakin tähyillä ympäriinsä jos löytäisi jonkun joka olisi taas nuori ja kaunis. Jos on tarpeeksi kiittämätön ja omahyväinen niin vaihtaa.
Niin. Ikävää mutta usein totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sen rahat sun rahoja ole. Kannattaisko ens kerralla ottaa selvää minkälaisen kanssa on
Usein ihmiset alkavat tienata eri summia vasta kun ovat jo avioliitossa. Mutta elämänkokemus sitten tiedottaa tämän sullekin.
Vierailija kirjoitti:
Ei sen rahat sun rahoja ole. Kannattaisko ens kerralla ottaa selvää minkälaisen kanssa on
Minusta siinä vaiheessa kun ollaan päätetty olla käyttämättä raskaudenehkäisyä ja asutaan yhdessä. Oli sitten naimisissa tai ei niin naisen joka tienaa vähemmän kannattaa alkaa vaatia jotain tasa-arvoa mitä elämiseen tulee. Naiselle raskaana oleminen on paljon isompi riski niin töiden takia kuin myös muiden seikkojen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe on yhteinen yritys ja jokainen osallistuu parhaansa mukaan. Hyvintienaava mies maksaa valtaosan laskuista ja huonotuloinen nainen tekee mahdollisimman paljon kotitöitä. Vain sillä tavalla ollaan tasa-arvoisia, kumpikin osallistuu mahdollisimman paljon sillä tavalla, mikä on mahdollista. Elintasoa kun on paistin lisäksi puhdas ja siisti koti, sen voi pienituloinenkin mahdollistaa hyvätuloiselle puolisolleen. Sitä kutsutaan rakkaudeksi!
Miksi se pienituloinen nainen ei rakastu yhtä pienituloiseen mieheen? Voisivat molemmat siivota yhdessä pientä kotiaan. Ja nainen olen itsekin, joka tätä ihmettelen. Itse valitsisin koska tahansa mieluummin maksaa isomman osuuden kuluista kuin siivota enemmän, sen verran paljon inhoan siivoamista.
Tuohan olisi optimi. Valitettavasti moni nainen olettaa, että avioliittolaissa perheen elatus on pelkkää laskunmaksua, kyllä se on myös kotitöitä ja niitä pystyy tekemään pienituloinenkin - kaiken lisäksi paljon enemmän, kuin se työssäkäyvä kumppaninsa. Eikä ole kahta elintasoa, kun molemmat toimivat yhteiseksi parhaaksi.
Kyllähän pienituloinenkin voi olla työssäkäyvä. Itse kokisin ainakin todella omituiseksi tilanteen, jossa parempituloinen pääsisi luistamaan kaikista kotitöistä. Itse ainakin inhoan kotitöitä niin, paljon, että mieluummin sitten vaikka asuisin erillään. Ja itselleni ei tulisi mieleenkään ehdottaa toiselle osapuolelle, että hän joutuisi tekemään kaikki kotityöt, jos hän sattuisi olemaan vaikka työtön.
En ymmärrä tätä ajatusmaailmaa, jossa pienituloinen voi luistaa laskunmaksusta, mutta vastaavasti parempituloinen ei voi luistaa kotitöistä. Mitä ihmeen yhteistä tasa-arvoista perhe-elämää on se, että toinen maksaa suurimman osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä, toinen maksaa murto-osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä. Eikö ne pienituloiset rakasta puolisoaan ja ymmärrä, mistä perhe-elämässä on kyse? Onko ne suhteessa vain hyötymismielessä,kun toinen joutuu panostamaan siihen paljon enemmän.
Minusta raha-asioita ja kotitöitä ei kuulu sitoa yhteen. Sen sijaan tehtyihin työtunteihin kotityöt voi kyllä sitoa.
Tietysti on pareja joissa toinen tekee kotityöt ja toinen tuo rahan pöytään. Mikäs siinä jos se on molemmille ok. Mutta ei voi olettaa, että puoliso on joku maksettu piika.
Parempituloinen voi tietty aina palkata siivoajan tekemään oman osuutensa kokonaan tai osittain
ja pienempituloinen voi vastaavasti ottaa lisätyön, jonka ansiosta voi maksaa enemmän perheen kuluista.
Ihanko näin tosiaan? Samantien sitten se parempituloinen voi maksaa sille pienempituloiselle puolisolleen siitä asunnon siivoamisesta. Istuu artesaaniolut kädessään muhkeassa designtuolissaan ja tarkkailee kuinka toinen luuttuaa.
Parempituloinen saattaa olla joku jolla menee kaksi tuntia päivässä (ei ketään muuta ihmistä varsinaisesti hyödyttävän) duunin tekemiseen. Huonompituloinen saattaa tehdä 12 tuntia yhteiskunnalle hyvin tärkeää hommaa.
On tärkeää ettei ihmisarvoa määritellä palkkatulon mukaan.
Tuli vielä mieleen joskus taannoin täällä vilahtanut älyvapaa kommentti että "rikkaat saavat luonnollisesti tehdä yhteiskunnan päätökset". Eli naapurin 15-vuotias globaalimenestyjä videopelikehittäjä Jappe (liiskaa mato omenalla!) saisi päättää eläinlääkäri Seijan, 55, puolesta kuinka Vantaan terveydenhoitoa kehitetään, vaikka.
Alistamisestahan näissä kotitöiden ja tulojen yhdistämisissä on kyse. Tienataan parisataa kuussa enempi ja saadaan siitä tekosyy teettää kaikki kotityöt naisella. Siinähän se köyhä kuuraa vessaa eikä ole aikaa lähteä tai mennä vieraisiin. Nykysuomalaisilla miehillä tuntuu olevan se hätä, että nainen lähtee. Sen vuoksi se pitää pitää rahattomana. Eikä sen oman vaimon ulkonäköönkään rahaa parane laittaa, sopii haroa tukkakin ihan ilman kampaajia ja käy ne vanhat vaatteetkin. Ehkä se ei sitten kelpaisi toisille miehille. Paremman itsetunnon omaavilla miehillä on varaa esitellä hyvinvoivaa vaimoa ja perhettä, suomalainen piilottaa kotiin kuuraamaan rahattomana. Puuttuu vain, että sitoisi patteriin kiinni.
Ensin hyvätuloinen mies näyttää itseään vähemmän tienaavalle kivaa elämää viemällä syömään ja ostamalla kivoja lahjoja. Sitten kun ollaan yhdessä asuttu se pari kk niin alkaa valitus siitä että nainen ei osallistu yhtä hyvin taloudenpitoon ja siksi nainen tulee nöyräksi ja hoitaa kotityöt. Sitten mennään ehkä naimisiin ja saadaan pari lasta. Naisen työkokemusvuodet pienenee ja miehen palkka nousee uran edetessä. Nainen palaa vanhaan työhönsä ja tuloerot ovat kasvaneet entisestään. Nainen joutuu tekemään nyt niin kotityöt,omat työnsä kun lapsien hoidossa kaikki ne ns raskaat työt. Mies osallistuu laittamalla rahaa ja osallistuu vain kivoihin kotitöihin/lasten kanssa huvitteluun. Äiti on väsynyt, kun varjo entisestään ja mies alkaakin tähyillä ympäriinsä jos löytäisi jonkun joka olisi taas nuori ja kaunis. Jos on tarpeeksi kiittämätön ja omahyväinen niin vaihtaa.
Se nainen yksin päättää tehdä niitä lapsia kukaan ei pakota tekemään lapsia ja yleensä se on nainen jolla iskee vauva kuume ja jäädään muutamaksi vuodeksi kotiin vauvakuplaan parin lapsen myötä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe on yhteinen yritys ja jokainen osallistuu parhaansa mukaan. Hyvintienaava mies maksaa valtaosan laskuista ja huonotuloinen nainen tekee mahdollisimman paljon kotitöitä. Vain sillä tavalla ollaan tasa-arvoisia, kumpikin osallistuu mahdollisimman paljon sillä tavalla, mikä on mahdollista. Elintasoa kun on paistin lisäksi puhdas ja siisti koti, sen voi pienituloinenkin mahdollistaa hyvätuloiselle puolisolleen. Sitä kutsutaan rakkaudeksi!
Miksi se pienituloinen nainen ei rakastu yhtä pienituloiseen mieheen? Voisivat molemmat siivota yhdessä pientä kotiaan. Ja nainen olen itsekin, joka tätä ihmettelen. Itse valitsisin koska tahansa mieluummin maksaa isomman osuuden kuluista kuin siivota enemmän, sen verran paljon inhoan siivoamista.
Tuohan olisi optimi. Valitettavasti moni nainen olettaa, että avioliittolaissa perheen elatus on pelkkää laskunmaksua, kyllä se on myös kotitöitä ja niitä pystyy tekemään pienituloinenkin - kaiken lisäksi paljon enemmän, kuin se työssäkäyvä kumppaninsa. Eikä ole kahta elintasoa, kun molemmat toimivat yhteiseksi parhaaksi.
Kyllähän pienituloinenkin voi olla työssäkäyvä. Itse kokisin ainakin todella omituiseksi tilanteen, jossa parempituloinen pääsisi luistamaan kaikista kotitöistä. Itse ainakin inhoan kotitöitä niin, paljon, että mieluummin sitten vaikka asuisin erillään. Ja itselleni ei tulisi mieleenkään ehdottaa toiselle osapuolelle, että hän joutuisi tekemään kaikki kotityöt, jos hän sattuisi olemaan vaikka työtön.
En ymmärrä tätä ajatusmaailmaa, jossa pienituloinen voi luistaa laskunmaksusta, mutta vastaavasti parempituloinen ei voi luistaa kotitöistä. Mitä ihmeen yhteistä tasa-arvoista perhe-elämää on se, että toinen maksaa suurimman osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä, toinen maksaa murto-osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä. Eikö ne pienituloiset rakasta puolisoaan ja ymmärrä, mistä perhe-elämässä on kyse? Onko ne suhteessa vain hyötymismielessä,kun toinen joutuu panostamaan siihen paljon enemmän.
Minusta raha-asioita ja kotitöitä ei kuulu sitoa yhteen. Sen sijaan tehtyihin työtunteihin kotityöt voi kyllä sitoa.
Tietysti on pareja joissa toinen tekee kotityöt ja toinen tuo rahan pöytään. Mikäs siinä jos se on molemmille ok. Mutta ei voi olettaa, että puoliso on joku maksettu piika.
Parempituloinen voi tietty aina palkata siivoajan tekemään oman osuutensa kokonaan tai osittain
ja pienempituloinen voi vastaavasti ottaa lisätyön, jonka ansiosta voi maksaa enemmän perheen kuluista.
Ihanko näin tosiaan? Samantien sitten se parempituloinen voi maksaa sille pienempituloiselle puolisolleen siitä asunnon siivoamisesta. Istuu artesaaniolut kädessään muhkeassa designtuolissaan ja tarkkailee kuinka toinen luuttuaa.
Parempituloinen saattaa olla joku jolla menee kaksi tuntia päivässä (ei ketään muuta ihmistä varsinaisesti hyödyttävän) duunin tekemiseen. Huonompituloinen saattaa tehdä 12 tuntia yhteiskunnalle hyvin tärkeää hommaa.
On tärkeää ettei ihmisarvoa määritellä palkkatulon mukaan.
Tuli vielä mieleen joskus taannoin täällä vilahtanut älyvapaa kommentti että "rikkaat saavat luonnollisesti tehdä yhteiskunnan päätökset". Eli naapurin 15-vuotias globaalimenestyjä videopelikehittäjä Jappe (liiskaa mato omenalla!) saisi päättää eläinlääkäri Seijan, 55, puolesta kuinka Vantaan terveydenhoitoa kehitetään, vaikka.
Alistamisestahan näissä kotitöiden ja tulojen yhdistämisissä on kyse. Tienataan parisataa kuussa enempi ja saadaan siitä tekosyy teettää kaikki kotityöt naisella. Siinähän se köyhä kuuraa vessaa eikä ole aikaa lähteä tai mennä vieraisiin. Nykysuomalaisilla miehillä tuntuu olevan se hätä, että nainen lähtee. Sen vuoksi se pitää pitää rahattomana. Eikä sen oman vaimon ulkonäköönkään rahaa parane laittaa, sopii haroa tukkakin ihan ilman kampaajia ja käy ne vanhat vaatteetkin. Ehkä se ei sitten kelpaisi toisille miehille. Paremman itsetunnon omaavilla miehillä on varaa esitellä hyvinvoivaa vaimoa ja perhettä, suomalainen piilottaa kotiin kuuraamaan rahattomana. Puuttuu vain, että sitoisi patteriin kiinni.
Ensin hyvätuloinen mies näyttää itseään vähemmän tienaavalle kivaa elämää viemällä syömään ja ostamalla kivoja lahjoja. Sitten kun ollaan yhdessä asuttu se pari kk niin alkaa valitus siitä että nainen ei osallistu yhtä hyvin taloudenpitoon ja siksi nainen tulee nöyräksi ja hoitaa kotityöt. Sitten mennään ehkä naimisiin ja saadaan pari lasta. Naisen työkokemusvuodet pienenee ja miehen palkka nousee uran edetessä. Nainen palaa vanhaan työhönsä ja tuloerot ovat kasvaneet entisestään. Nainen joutuu tekemään nyt niin kotityöt,omat työnsä kun lapsien hoidossa kaikki ne ns raskaat työt. Mies osallistuu laittamalla rahaa ja osallistuu vain kivoihin kotitöihin/lasten kanssa huvitteluun. Äiti on väsynyt, kun varjo entisestään ja mies alkaakin tähyillä ympäriinsä jos löytäisi jonkun joka olisi taas nuori ja kaunis. Jos on tarpeeksi kiittämätön ja omahyväinen niin vaihtaa.
ja kaikki tuo vain siksi, että nainen ei suostu maksamaan puolta kuluista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on aika kamalaa luettavaa. Tunteetonta, itsekästä, ihan kauheaa arvomaailmaa monilla. Miettikää millaisessa tunneilmastossa teidän lapset kasvaa. Eiks vanhempien ensisijainen tarkoitus ookaan huolehtia hyvin itsestään ja toisistaan ja lapsestaan, niin et lapset saa kasvaa turvassa, rakkaudessa, läheisyydessä, oppivat toimimaan empaattisesti jne. En yhtään ihmettele et suomalaiset lapset ja nuoret voi pahoin-jäätävä kasvuympäristö monilla näiden kirjoitusten perusteella. Ei oo mitään eväitä luoda hyvää elämää. Se kun ei rahalla rakennu.
Miksi satsata johonkin naiseen ja perheeseen kun sen tietää, että nainen lähtee kun lapset on tehty. Turha pälättää ettei sitä voi koskaan etukäteen tietää. Sen voi tietää kun se tapahtuu käytännössä aina.
Onko sulla mitään kokemusta rakkaudesta, läheisyydestä, yhteydestä toisten ihmisten kanssa? Tekstisi perusteella oot jääny paljosta paitsi. Ehkä tullut jopa kaltoinkohdelluksi. Surullista, sillä elämästä jää käteen tasan se, miten paljon lämpöä, läheisyyttä, rakkautta on jakanut muiden kanssa. Kaikki muu on pitkässä juoksussa köyhää, kylmää, yksinäistä. Siis tosiaankin niin, rahallinen köyhyys on pikkujuttu verrattuna siihen että elää ilman rakkauden ja läheisyyden rikkauksia. Jos oot ihan oikeesti tota mieltä, kannattaa miettii terapiaa. Ettei jää elämä elämättä.
asenne ratkasee, oon nähny omin silmin senki
aitoo iloo vaikkei ympäril oo muut ku pahaa
ja toiset taas niin köyhii et ei niil oo muut ku rahaa
alotan ittestäni, korjaan mun mielen
nostan mun katseen ja mun suupielet-Elastinen, Eteen ja ylös
Ok. Mun maailmassa ihminen ei oo mitään ilman kykyä olla läheisesti toisen ihmisen kanssa. Ei lapsikaan kasva, jos ei saa osakseen huolenpitoa, lämpöä, läheisyyttä. Ei ihmisen oo tarkoitus itse itseään korjailla, vaan yhdes muiden kanssa. Ihminen on laumaeläin, vaikka on päässyt täällä yksilöpalvonnan ja yksinpärjäämisen maailmassa unohtumaan.
Nainen on laumaeläin mies pärjää yksinkin ilman muiden tukea. Mies kun tietää että keneltäkään ei saa tuka kun ketään ei miesten ongelmat kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe on yhteinen yritys ja jokainen osallistuu parhaansa mukaan. Hyvintienaava mies maksaa valtaosan laskuista ja huonotuloinen nainen tekee mahdollisimman paljon kotitöitä. Vain sillä tavalla ollaan tasa-arvoisia, kumpikin osallistuu mahdollisimman paljon sillä tavalla, mikä on mahdollista. Elintasoa kun on paistin lisäksi puhdas ja siisti koti, sen voi pienituloinenkin mahdollistaa hyvätuloiselle puolisolleen. Sitä kutsutaan rakkaudeksi!
Miksi se pienituloinen nainen ei rakastu yhtä pienituloiseen mieheen? Voisivat molemmat siivota yhdessä pientä kotiaan. Ja nainen olen itsekin, joka tätä ihmettelen. Itse valitsisin koska tahansa mieluummin maksaa isomman osuuden kuluista kuin siivota enemmän, sen verran paljon inhoan siivoamista.
Tuohan olisi optimi. Valitettavasti moni nainen olettaa, että avioliittolaissa perheen elatus on pelkkää laskunmaksua, kyllä se on myös kotitöitä ja niitä pystyy tekemään pienituloinenkin - kaiken lisäksi paljon enemmän, kuin se työssäkäyvä kumppaninsa. Eikä ole kahta elintasoa, kun molemmat toimivat yhteiseksi parhaaksi.
Kyllähän pienituloinenkin voi olla työssäkäyvä. Itse kokisin ainakin todella omituiseksi tilanteen, jossa parempituloinen pääsisi luistamaan kaikista kotitöistä. Itse ainakin inhoan kotitöitä niin, paljon, että mieluummin sitten vaikka asuisin erillään. Ja itselleni ei tulisi mieleenkään ehdottaa toiselle osapuolelle, että hän joutuisi tekemään kaikki kotityöt, jos hän sattuisi olemaan vaikka työtön.
En ymmärrä tätä ajatusmaailmaa, jossa pienituloinen voi luistaa laskunmaksusta, mutta vastaavasti parempituloinen ei voi luistaa kotitöistä. Mitä ihmeen yhteistä tasa-arvoista perhe-elämää on se, että toinen maksaa suurimman osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä, toinen maksaa murto-osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä. Eikö ne pienituloiset rakasta puolisoaan ja ymmärrä, mistä perhe-elämässä on kyse? Onko ne suhteessa vain hyötymismielessä,kun toinen joutuu panostamaan siihen paljon enemmän.
Minusta raha-asioita ja kotitöitä ei kuulu sitoa yhteen. Sen sijaan tehtyihin työtunteihin kotityöt voi kyllä sitoa.
Tietysti on pareja joissa toinen tekee kotityöt ja toinen tuo rahan pöytään. Mikäs siinä jos se on molemmille ok. Mutta ei voi olettaa, että puoliso on joku maksettu piika.
Parempituloinen voi tietty aina palkata siivoajan tekemään oman osuutensa kokonaan tai osittain
ja pienempituloinen voi vastaavasti ottaa lisätyön, jonka ansiosta voi maksaa enemmän perheen kuluista.
Ihanko näin tosiaan? Samantien sitten se parempituloinen voi maksaa sille pienempituloiselle puolisolleen siitä asunnon siivoamisesta. Istuu artesaaniolut kädessään muhkeassa designtuolissaan ja tarkkailee kuinka toinen luuttuaa.
Parempituloinen saattaa olla joku jolla menee kaksi tuntia päivässä (ei ketään muuta ihmistä varsinaisesti hyödyttävän) duunin tekemiseen. Huonompituloinen saattaa tehdä 12 tuntia yhteiskunnalle hyvin tärkeää hommaa.
On tärkeää ettei ihmisarvoa määritellä palkkatulon mukaan.
Tuli vielä mieleen joskus taannoin täällä vilahtanut älyvapaa kommentti että "rikkaat saavat luonnollisesti tehdä yhteiskunnan päätökset". Eli naapurin 15-vuotias globaalimenestyjä videopelikehittäjä Jappe (liiskaa mato omenalla!) saisi päättää eläinlääkäri Seijan, 55, puolesta kuinka Vantaan terveydenhoitoa kehitetään, vaikka.
Alistamisestahan näissä kotitöiden ja tulojen yhdistämisissä on kyse. Tienataan parisataa kuussa enempi ja saadaan siitä tekosyy teettää kaikki kotityöt naisella. Siinähän se köyhä kuuraa vessaa eikä ole aikaa lähteä tai mennä vieraisiin. Nykysuomalaisilla miehillä tuntuu olevan se hätä, että nainen lähtee. Sen vuoksi se pitää pitää rahattomana. Eikä sen oman vaimon ulkonäköönkään rahaa parane laittaa, sopii haroa tukkakin ihan ilman kampaajia ja käy ne vanhat vaatteetkin. Ehkä se ei sitten kelpaisi toisille miehille. Paremman itsetunnon omaavilla miehillä on varaa esitellä hyvinvoivaa vaimoa ja perhettä, suomalainen piilottaa kotiin kuuraamaan rahattomana. Puuttuu vain, että sitoisi patteriin kiinni.
Ensin hyvätuloinen mies näyttää itseään vähemmän tienaavalle kivaa elämää viemällä syömään ja ostamalla kivoja lahjoja. Sitten kun ollaan yhdessä asuttu se pari kk niin alkaa valitus siitä että nainen ei osallistu yhtä hyvin taloudenpitoon ja siksi nainen tulee nöyräksi ja hoitaa kotityöt. Sitten mennään ehkä naimisiin ja saadaan pari lasta. Naisen työkokemusvuodet pienenee ja miehen palkka nousee uran edetessä. Nainen palaa vanhaan työhönsä ja tuloerot ovat kasvaneet entisestään. Nainen joutuu tekemään nyt niin kotityöt,omat työnsä kun lapsien hoidossa kaikki ne ns raskaat työt. Mies osallistuu laittamalla rahaa ja osallistuu vain kivoihin kotitöihin/lasten kanssa huvitteluun. Äiti on väsynyt, kun varjo entisestään ja mies alkaakin tähyillä ympäriinsä jos löytäisi jonkun joka olisi taas nuori ja kaunis. Jos on tarpeeksi kiittämätön ja omahyväinen niin vaihtaa.
Se nainen yksin päättää tehdä niitä lapsia kukaan ei pakota tekemään lapsia ja yleensä se on nainen jolla iskee vauva kuume ja jäädään muutamaksi vuodeksi kotiin vauvakuplaan parin lapsen myötä
Kukaan ei pakota tekemään lapsia, joten miehet voi ehkäistä omalta puoleltaan. Ei muuta kuin kondomit käyttöön.
Opettele nyt vihdoin käyttämään pilkkuja ja pisteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe on yhteinen yritys ja jokainen osallistuu parhaansa mukaan. Hyvintienaava mies maksaa valtaosan laskuista ja huonotuloinen nainen tekee mahdollisimman paljon kotitöitä. Vain sillä tavalla ollaan tasa-arvoisia, kumpikin osallistuu mahdollisimman paljon sillä tavalla, mikä on mahdollista. Elintasoa kun on paistin lisäksi puhdas ja siisti koti, sen voi pienituloinenkin mahdollistaa hyvätuloiselle puolisolleen. Sitä kutsutaan rakkaudeksi!
Miksi se pienituloinen nainen ei rakastu yhtä pienituloiseen mieheen? Voisivat molemmat siivota yhdessä pientä kotiaan. Ja nainen olen itsekin, joka tätä ihmettelen. Itse valitsisin koska tahansa mieluummin maksaa isomman osuuden kuluista kuin siivota enemmän, sen verran paljon inhoan siivoamista.
Tuohan olisi optimi. Valitettavasti moni nainen olettaa, että avioliittolaissa perheen elatus on pelkkää laskunmaksua, kyllä se on myös kotitöitä ja niitä pystyy tekemään pienituloinenkin - kaiken lisäksi paljon enemmän, kuin se työssäkäyvä kumppaninsa. Eikä ole kahta elintasoa, kun molemmat toimivat yhteiseksi parhaaksi.
Kyllähän pienituloinenkin voi olla työssäkäyvä. Itse kokisin ainakin todella omituiseksi tilanteen, jossa parempituloinen pääsisi luistamaan kaikista kotitöistä. Itse ainakin inhoan kotitöitä niin, paljon, että mieluummin sitten vaikka asuisin erillään. Ja itselleni ei tulisi mieleenkään ehdottaa toiselle osapuolelle, että hän joutuisi tekemään kaikki kotityöt, jos hän sattuisi olemaan vaikka työtön.
En ymmärrä tätä ajatusmaailmaa, jossa pienituloinen voi luistaa laskunmaksusta, mutta vastaavasti parempituloinen ei voi luistaa kotitöistä. Mitä ihmeen yhteistä tasa-arvoista perhe-elämää on se, että toinen maksaa suurimman osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä, toinen maksaa murto-osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä. Eikö ne pienituloiset rakasta puolisoaan ja ymmärrä, mistä perhe-elämässä on kyse? Onko ne suhteessa vain hyötymismielessä,kun toinen joutuu panostamaan siihen paljon enemmän.
Minusta raha-asioita ja kotitöitä ei kuulu sitoa yhteen. Sen sijaan tehtyihin työtunteihin kotityöt voi kyllä sitoa.
Tietysti on pareja joissa toinen tekee kotityöt ja toinen tuo rahan pöytään. Mikäs siinä jos se on molemmille ok. Mutta ei voi olettaa, että puoliso on joku maksettu piika.
Parempituloinen voi tietty aina palkata siivoajan tekemään oman osuutensa kokonaan tai osittain
ja pienempituloinen voi vastaavasti ottaa lisätyön, jonka ansiosta voi maksaa enemmän perheen kuluista.
Ihanko näin tosiaan? Samantien sitten se parempituloinen voi maksaa sille pienempituloiselle puolisolleen siitä asunnon siivoamisesta. Istuu artesaaniolut kädessään muhkeassa designtuolissaan ja tarkkailee kuinka toinen luuttuaa.
Parempituloinen saattaa olla joku jolla menee kaksi tuntia päivässä (ei ketään muuta ihmistä varsinaisesti hyödyttävän) duunin tekemiseen. Huonompituloinen saattaa tehdä 12 tuntia yhteiskunnalle hyvin tärkeää hommaa.
On tärkeää ettei ihmisarvoa määritellä palkkatulon mukaan.
Tuli vielä mieleen joskus taannoin täällä vilahtanut älyvapaa kommentti että "rikkaat saavat luonnollisesti tehdä yhteiskunnan päätökset". Eli naapurin 15-vuotias globaalimenestyjä videopelikehittäjä Jappe (liiskaa mato omenalla!) saisi päättää eläinlääkäri Seijan, 55, puolesta kuinka Vantaan terveydenhoitoa kehitetään, vaikka.
Alistamisestahan näissä kotitöiden ja tulojen yhdistämisissä on kyse. Tienataan parisataa kuussa enempi ja saadaan siitä tekosyy teettää kaikki kotityöt naisella. Siinähän se köyhä kuuraa vessaa eikä ole aikaa lähteä tai mennä vieraisiin. Nykysuomalaisilla miehillä tuntuu olevan se hätä, että nainen lähtee. Sen vuoksi se pitää pitää rahattomana. Eikä sen oman vaimon ulkonäköönkään rahaa parane laittaa, sopii haroa tukkakin ihan ilman kampaajia ja käy ne vanhat vaatteetkin. Ehkä se ei sitten kelpaisi toisille miehille. Paremman itsetunnon omaavilla miehillä on varaa esitellä hyvinvoivaa vaimoa ja perhettä, suomalainen piilottaa kotiin kuuraamaan rahattomana. Puuttuu vain, että sitoisi patteriin kiinni.
Ensin hyvätuloinen mies näyttää itseään vähemmän tienaavalle kivaa elämää viemällä syömään ja ostamalla kivoja lahjoja. Sitten kun ollaan yhdessä asuttu se pari kk niin alkaa valitus siitä että nainen ei osallistu yhtä hyvin taloudenpitoon ja siksi nainen tulee nöyräksi ja hoitaa kotityöt. Sitten mennään ehkä naimisiin ja saadaan pari lasta. Naisen työkokemusvuodet pienenee ja miehen palkka nousee uran edetessä. Nainen palaa vanhaan työhönsä ja tuloerot ovat kasvaneet entisestään. Nainen joutuu tekemään nyt niin kotityöt,omat työnsä kun lapsien hoidossa kaikki ne ns raskaat työt. Mies osallistuu laittamalla rahaa ja osallistuu vain kivoihin kotitöihin/lasten kanssa huvitteluun. Äiti on väsynyt, kun varjo entisestään ja mies alkaakin tähyillä ympäriinsä jos löytäisi jonkun joka olisi taas nuori ja kaunis. Jos on tarpeeksi kiittämätön ja omahyväinen niin vaihtaa.
Se nainen yksin päättää tehdä niitä lapsia kukaan ei pakota tekemään lapsia ja yleensä se on nainen jolla iskee vauva kuume ja jäädään muutamaksi vuodeksi kotiin vauvakuplaan parin lapsen myötä
Kuule halusit tai et niin me ihmiset ollaan synnytty tänne samojen vaistojen kanssa kun metsässä liihottavat muut nisäkkäät. Lisääntyminen on meidän ihmislajin jatkumon perusta. Vauvakuume ja vauvan haluaminen on naiselle normaalia ja miehelle taas se että pitää omistaan huolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on aika kamalaa luettavaa. Tunteetonta, itsekästä, ihan kauheaa arvomaailmaa monilla. Miettikää millaisessa tunneilmastossa teidän lapset kasvaa. Eiks vanhempien ensisijainen tarkoitus ookaan huolehtia hyvin itsestään ja toisistaan ja lapsestaan, niin et lapset saa kasvaa turvassa, rakkaudessa, läheisyydessä, oppivat toimimaan empaattisesti jne. En yhtään ihmettele et suomalaiset lapset ja nuoret voi pahoin-jäätävä kasvuympäristö monilla näiden kirjoitusten perusteella. Ei oo mitään eväitä luoda hyvää elämää. Se kun ei rahalla rakennu.
Miksi satsata johonkin naiseen ja perheeseen kun sen tietää, että nainen lähtee kun lapset on tehty. Turha pälättää ettei sitä voi koskaan etukäteen tietää. Sen voi tietää kun se tapahtuu käytännössä aina.
Onko sulla mitään kokemusta rakkaudesta, läheisyydestä, yhteydestä toisten ihmisten kanssa? Tekstisi perusteella oot jääny paljosta paitsi. Ehkä tullut jopa kaltoinkohdelluksi. Surullista, sillä elämästä jää käteen tasan se, miten paljon lämpöä, läheisyyttä, rakkautta on jakanut muiden kanssa. Kaikki muu on pitkässä juoksussa köyhää, kylmää, yksinäistä. Siis tosiaankin niin, rahallinen köyhyys on pikkujuttu verrattuna siihen että elää ilman rakkauden ja läheisyyden rikkauksia. Jos oot ihan oikeesti tota mieltä, kannattaa miettii terapiaa. Ettei jää elämä elämättä.
asenne ratkasee, oon nähny omin silmin senki
aitoo iloo vaikkei ympäril oo muut ku pahaa
ja toiset taas niin köyhii et ei niil oo muut ku rahaa
alotan ittestäni, korjaan mun mielen
nostan mun katseen ja mun suupielet-Elastinen, Eteen ja ylös
Ok. Mun maailmassa ihminen ei oo mitään ilman kykyä olla läheisesti toisen ihmisen kanssa. Ei lapsikaan kasva, jos ei saa osakseen huolenpitoa, lämpöä, läheisyyttä. Ei ihmisen oo tarkoitus itse itseään korjailla, vaan yhdes muiden kanssa. Ihminen on laumaeläin, vaikka on päässyt täällä yksilöpalvonnan ja yksinpärjäämisen maailmassa unohtumaan.
Nainen on laumaeläin mies pärjää yksinkin ilman muiden tukea. Mies kun tietää että keneltäkään ei saa tuka kun ketään ei miesten ongelmat kiinnosta.
Naiset tukee naisia, mutta miehet ei tue miehiä. Se ei ole naisten vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe on yhteinen yritys ja jokainen osallistuu parhaansa mukaan. Hyvintienaava mies maksaa valtaosan laskuista ja huonotuloinen nainen tekee mahdollisimman paljon kotitöitä. Vain sillä tavalla ollaan tasa-arvoisia, kumpikin osallistuu mahdollisimman paljon sillä tavalla, mikä on mahdollista. Elintasoa kun on paistin lisäksi puhdas ja siisti koti, sen voi pienituloinenkin mahdollistaa hyvätuloiselle puolisolleen. Sitä kutsutaan rakkaudeksi!
Miksi se pienituloinen nainen ei rakastu yhtä pienituloiseen mieheen? Voisivat molemmat siivota yhdessä pientä kotiaan. Ja nainen olen itsekin, joka tätä ihmettelen. Itse valitsisin koska tahansa mieluummin maksaa isomman osuuden kuluista kuin siivota enemmän, sen verran paljon inhoan siivoamista.
Tuohan olisi optimi. Valitettavasti moni nainen olettaa, että avioliittolaissa perheen elatus on pelkkää laskunmaksua, kyllä se on myös kotitöitä ja niitä pystyy tekemään pienituloinenkin - kaiken lisäksi paljon enemmän, kuin se työssäkäyvä kumppaninsa. Eikä ole kahta elintasoa, kun molemmat toimivat yhteiseksi parhaaksi.
Kyllähän pienituloinenkin voi olla työssäkäyvä. Itse kokisin ainakin todella omituiseksi tilanteen, jossa parempituloinen pääsisi luistamaan kaikista kotitöistä. Itse ainakin inhoan kotitöitä niin, paljon, että mieluummin sitten vaikka asuisin erillään. Ja itselleni ei tulisi mieleenkään ehdottaa toiselle osapuolelle, että hän joutuisi tekemään kaikki kotityöt, jos hän sattuisi olemaan vaikka työtön.
En ymmärrä tätä ajatusmaailmaa, jossa pienituloinen voi luistaa laskunmaksusta, mutta vastaavasti parempituloinen ei voi luistaa kotitöistä. Mitä ihmeen yhteistä tasa-arvoista perhe-elämää on se, että toinen maksaa suurimman osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä, toinen maksaa murto-osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä. Eikö ne pienituloiset rakasta puolisoaan ja ymmärrä, mistä perhe-elämässä on kyse? Onko ne suhteessa vain hyötymismielessä,kun toinen joutuu panostamaan siihen paljon enemmän.
Minusta raha-asioita ja kotitöitä ei kuulu sitoa yhteen. Sen sijaan tehtyihin työtunteihin kotityöt voi kyllä sitoa.
Tietysti on pareja joissa toinen tekee kotityöt ja toinen tuo rahan pöytään. Mikäs siinä jos se on molemmille ok. Mutta ei voi olettaa, että puoliso on joku maksettu piika.
Parempituloinen voi tietty aina palkata siivoajan tekemään oman osuutensa kokonaan tai osittain
ja pienempituloinen voi vastaavasti ottaa lisätyön, jonka ansiosta voi maksaa enemmän perheen kuluista.
Ihanko näin tosiaan? Samantien sitten se parempituloinen voi maksaa sille pienempituloiselle puolisolleen siitä asunnon siivoamisesta. Istuu artesaaniolut kädessään muhkeassa designtuolissaan ja tarkkailee kuinka toinen luuttuaa.
Parempituloinen saattaa olla joku jolla menee kaksi tuntia päivässä (ei ketään muuta ihmistä varsinaisesti hyödyttävän) duunin tekemiseen. Huonompituloinen saattaa tehdä 12 tuntia yhteiskunnalle hyvin tärkeää hommaa.
On tärkeää ettei ihmisarvoa määritellä palkkatulon mukaan.
Tuli vielä mieleen joskus taannoin täällä vilahtanut älyvapaa kommentti että "rikkaat saavat luonnollisesti tehdä yhteiskunnan päätökset". Eli naapurin 15-vuotias globaalimenestyjä videopelikehittäjä Jappe (liiskaa mato omenalla!) saisi päättää eläinlääkäri Seijan, 55, puolesta kuinka Vantaan terveydenhoitoa kehitetään, vaikka.
Alistamisestahan näissä kotitöiden ja tulojen yhdistämisissä on kyse. Tienataan parisataa kuussa enempi ja saadaan siitä tekosyy teettää kaikki kotityöt naisella. Siinähän se köyhä kuuraa vessaa eikä ole aikaa lähteä tai mennä vieraisiin. Nykysuomalaisilla miehillä tuntuu olevan se hätä, että nainen lähtee. Sen vuoksi se pitää pitää rahattomana. Eikä sen oman vaimon ulkonäköönkään rahaa parane laittaa, sopii haroa tukkakin ihan ilman kampaajia ja käy ne vanhat vaatteetkin. Ehkä se ei sitten kelpaisi toisille miehille. Paremman itsetunnon omaavilla miehillä on varaa esitellä hyvinvoivaa vaimoa ja perhettä, suomalainen piilottaa kotiin kuuraamaan rahattomana. Puuttuu vain, että sitoisi patteriin kiinni.
Ensin hyvätuloinen mies näyttää itseään vähemmän tienaavalle kivaa elämää viemällä syömään ja ostamalla kivoja lahjoja. Sitten kun ollaan yhdessä asuttu se pari kk niin alkaa valitus siitä että nainen ei osallistu yhtä hyvin taloudenpitoon ja siksi nainen tulee nöyräksi ja hoitaa kotityöt. Sitten mennään ehkä naimisiin ja saadaan pari lasta. Naisen työkokemusvuodet pienenee ja miehen palkka nousee uran edetessä. Nainen palaa vanhaan työhönsä ja tuloerot ovat kasvaneet entisestään. Nainen joutuu tekemään nyt niin kotityöt,omat työnsä kun lapsien hoidossa kaikki ne ns raskaat työt. Mies osallistuu laittamalla rahaa ja osallistuu vain kivoihin kotitöihin/lasten kanssa huvitteluun. Äiti on väsynyt, kun varjo entisestään ja mies alkaakin tähyillä ympäriinsä jos löytäisi jonkun joka olisi taas nuori ja kaunis. Jos on tarpeeksi kiittämätön ja omahyväinen niin vaihtaa.
Se nainen yksin päättää tehdä niitä lapsia kukaan ei pakota tekemään lapsia ja yleensä se on nainen jolla iskee vauva kuume ja jäädään muutamaksi vuodeksi kotiin vauvakuplaan parin lapsen myötä
Kukaan ei pakota tekemään lapsia, joten miehet voi ehkäistä omalta puoleltaan. Ei muuta kuin kondomit käyttöön.
Opettele nyt vihdoin käyttämään pilkkuja ja pisteitä.
Eihän ne miehet halua mitään kondomeita käyttää jotka hiertää ja on vaan tiellä. Nainenkin voi lopettaa e-pillereiden syönnin koska miehen mielestä nekin tekee naisesta hormooni päissään hullun ja on paljon kuumenpaa että nainen voi tulla raskaaksi. Miehet ovat vastuuttomia nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe on yhteinen yritys ja jokainen osallistuu parhaansa mukaan. Hyvintienaava mies maksaa valtaosan laskuista ja huonotuloinen nainen tekee mahdollisimman paljon kotitöitä. Vain sillä tavalla ollaan tasa-arvoisia, kumpikin osallistuu mahdollisimman paljon sillä tavalla, mikä on mahdollista. Elintasoa kun on paistin lisäksi puhdas ja siisti koti, sen voi pienituloinenkin mahdollistaa hyvätuloiselle puolisolleen. Sitä kutsutaan rakkaudeksi!
Miksi se pienituloinen nainen ei rakastu yhtä pienituloiseen mieheen? Voisivat molemmat siivota yhdessä pientä kotiaan. Ja nainen olen itsekin, joka tätä ihmettelen. Itse valitsisin koska tahansa mieluummin maksaa isomman osuuden kuluista kuin siivota enemmän, sen verran paljon inhoan siivoamista.
Tuohan olisi optimi. Valitettavasti moni nainen olettaa, että avioliittolaissa perheen elatus on pelkkää laskunmaksua, kyllä se on myös kotitöitä ja niitä pystyy tekemään pienituloinenkin - kaiken lisäksi paljon enemmän, kuin se työssäkäyvä kumppaninsa. Eikä ole kahta elintasoa, kun molemmat toimivat yhteiseksi parhaaksi.
Kyllähän pienituloinenkin voi olla työssäkäyvä. Itse kokisin ainakin todella omituiseksi tilanteen, jossa parempituloinen pääsisi luistamaan kaikista kotitöistä. Itse ainakin inhoan kotitöitä niin, paljon, että mieluummin sitten vaikka asuisin erillään. Ja itselleni ei tulisi mieleenkään ehdottaa toiselle osapuolelle, että hän joutuisi tekemään kaikki kotityöt, jos hän sattuisi olemaan vaikka työtön.
En ymmärrä tätä ajatusmaailmaa, jossa pienituloinen voi luistaa laskunmaksusta, mutta vastaavasti parempituloinen ei voi luistaa kotitöistä. Mitä ihmeen yhteistä tasa-arvoista perhe-elämää on se, että toinen maksaa suurimman osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä, toinen maksaa murto-osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä. Eikö ne pienituloiset rakasta puolisoaan ja ymmärrä, mistä perhe-elämässä on kyse? Onko ne suhteessa vain hyötymismielessä,kun toinen joutuu panostamaan siihen paljon enemmän.
Minusta raha-asioita ja kotitöitä ei kuulu sitoa yhteen. Sen sijaan tehtyihin työtunteihin kotityöt voi kyllä sitoa.
Tietysti on pareja joissa toinen tekee kotityöt ja toinen tuo rahan pöytään. Mikäs siinä jos se on molemmille ok. Mutta ei voi olettaa, että puoliso on joku maksettu piika.
Parempituloinen voi tietty aina palkata siivoajan tekemään oman osuutensa kokonaan tai osittain
ja pienempituloinen voi vastaavasti ottaa lisätyön, jonka ansiosta voi maksaa enemmän perheen kuluista.
Ihanko näin tosiaan? Samantien sitten se parempituloinen voi maksaa sille pienempituloiselle puolisolleen siitä asunnon siivoamisesta. Istuu artesaaniolut kädessään muhkeassa designtuolissaan ja tarkkailee kuinka toinen luuttuaa.
Parempituloinen saattaa olla joku jolla menee kaksi tuntia päivässä (ei ketään muuta ihmistä varsinaisesti hyödyttävän) duunin tekemiseen. Huonompituloinen saattaa tehdä 12 tuntia yhteiskunnalle hyvin tärkeää hommaa.
On tärkeää ettei ihmisarvoa määritellä palkkatulon mukaan.
Tuli vielä mieleen joskus taannoin täällä vilahtanut älyvapaa kommentti että "rikkaat saavat luonnollisesti tehdä yhteiskunnan päätökset". Eli naapurin 15-vuotias globaalimenestyjä videopelikehittäjä Jappe (liiskaa mato omenalla!) saisi päättää eläinlääkäri Seijan, 55, puolesta kuinka Vantaan terveydenhoitoa kehitetään, vaikka.
Alistamisestahan näissä kotitöiden ja tulojen yhdistämisissä on kyse. Tienataan parisataa kuussa enempi ja saadaan siitä tekosyy teettää kaikki kotityöt naisella. Siinähän se köyhä kuuraa vessaa eikä ole aikaa lähteä tai mennä vieraisiin. Nykysuomalaisilla miehillä tuntuu olevan se hätä, että nainen lähtee. Sen vuoksi se pitää pitää rahattomana. Eikä sen oman vaimon ulkonäköönkään rahaa parane laittaa, sopii haroa tukkakin ihan ilman kampaajia ja käy ne vanhat vaatteetkin. Ehkä se ei sitten kelpaisi toisille miehille. Paremman itsetunnon omaavilla miehillä on varaa esitellä hyvinvoivaa vaimoa ja perhettä, suomalainen piilottaa kotiin kuuraamaan rahattomana. Puuttuu vain, että sitoisi patteriin kiinni.
Ensin hyvätuloinen mies näyttää itseään vähemmän tienaavalle kivaa elämää viemällä syömään ja ostamalla kivoja lahjoja. Sitten kun ollaan yhdessä asuttu se pari kk niin alkaa valitus siitä että nainen ei osallistu yhtä hyvin taloudenpitoon ja siksi nainen tulee nöyräksi ja hoitaa kotityöt. Sitten mennään ehkä naimisiin ja saadaan pari lasta. Naisen työkokemusvuodet pienenee ja miehen palkka nousee uran edetessä. Nainen palaa vanhaan työhönsä ja tuloerot ovat kasvaneet entisestään. Nainen joutuu tekemään nyt niin kotityöt,omat työnsä kun lapsien hoidossa kaikki ne ns raskaat työt. Mies osallistuu laittamalla rahaa ja osallistuu vain kivoihin kotitöihin/lasten kanssa huvitteluun. Äiti on väsynyt, kun varjo entisestään ja mies alkaakin tähyillä ympäriinsä jos löytäisi jonkun joka olisi taas nuori ja kaunis. Jos on tarpeeksi kiittämätön ja omahyväinen niin vaihtaa.
Se nainen yksin päättää tehdä niitä lapsia kukaan ei pakota tekemään lapsia ja yleensä se on nainen jolla iskee vauva kuume ja jäädään muutamaksi vuodeksi kotiin vauvakuplaan parin lapsen myötä
Kuule halusit tai et niin me ihmiset ollaan synnytty tänne samojen vaistojen kanssa kun metsässä liihottavat muut nisäkkäät. Lisääntyminen on meidän ihmislajin jatkumon perusta. Vauvakuume ja vauvan haluaminen on naiselle normaalia ja miehelle taas se että pitää omistaan huolta.
Naisten on siis ihan turha syyttää lapsien teon ongelmista miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe on yhteinen yritys ja jokainen osallistuu parhaansa mukaan. Hyvintienaava mies maksaa valtaosan laskuista ja huonotuloinen nainen tekee mahdollisimman paljon kotitöitä. Vain sillä tavalla ollaan tasa-arvoisia, kumpikin osallistuu mahdollisimman paljon sillä tavalla, mikä on mahdollista. Elintasoa kun on paistin lisäksi puhdas ja siisti koti, sen voi pienituloinenkin mahdollistaa hyvätuloiselle puolisolleen. Sitä kutsutaan rakkaudeksi!
Miksi se pienituloinen nainen ei rakastu yhtä pienituloiseen mieheen? Voisivat molemmat siivota yhdessä pientä kotiaan. Ja nainen olen itsekin, joka tätä ihmettelen. Itse valitsisin koska tahansa mieluummin maksaa isomman osuuden kuluista kuin siivota enemmän, sen verran paljon inhoan siivoamista.
Tuohan olisi optimi. Valitettavasti moni nainen olettaa, että avioliittolaissa perheen elatus on pelkkää laskunmaksua, kyllä se on myös kotitöitä ja niitä pystyy tekemään pienituloinenkin - kaiken lisäksi paljon enemmän, kuin se työssäkäyvä kumppaninsa. Eikä ole kahta elintasoa, kun molemmat toimivat yhteiseksi parhaaksi.
Kyllähän pienituloinenkin voi olla työssäkäyvä. Itse kokisin ainakin todella omituiseksi tilanteen, jossa parempituloinen pääsisi luistamaan kaikista kotitöistä. Itse ainakin inhoan kotitöitä niin, paljon, että mieluummin sitten vaikka asuisin erillään. Ja itselleni ei tulisi mieleenkään ehdottaa toiselle osapuolelle, että hän joutuisi tekemään kaikki kotityöt, jos hän sattuisi olemaan vaikka työtön.
En ymmärrä tätä ajatusmaailmaa, jossa pienituloinen voi luistaa laskunmaksusta, mutta vastaavasti parempituloinen ei voi luistaa kotitöistä. Mitä ihmeen yhteistä tasa-arvoista perhe-elämää on se, että toinen maksaa suurimman osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä, toinen maksaa murto-osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä. Eikö ne pienituloiset rakasta puolisoaan ja ymmärrä, mistä perhe-elämässä on kyse? Onko ne suhteessa vain hyötymismielessä,kun toinen joutuu panostamaan siihen paljon enemmän.
Minusta raha-asioita ja kotitöitä ei kuulu sitoa yhteen. Sen sijaan tehtyihin työtunteihin kotityöt voi kyllä sitoa.
Tietysti on pareja joissa toinen tekee kotityöt ja toinen tuo rahan pöytään. Mikäs siinä jos se on molemmille ok. Mutta ei voi olettaa, että puoliso on joku maksettu piika.
Parempituloinen voi tietty aina palkata siivoajan tekemään oman osuutensa kokonaan tai osittain
ja pienempituloinen voi vastaavasti ottaa lisätyön, jonka ansiosta voi maksaa enemmän perheen kuluista.
Ihanko näin tosiaan? Samantien sitten se parempituloinen voi maksaa sille pienempituloiselle puolisolleen siitä asunnon siivoamisesta. Istuu artesaaniolut kädessään muhkeassa designtuolissaan ja tarkkailee kuinka toinen luuttuaa.
Parempituloinen saattaa olla joku jolla menee kaksi tuntia päivässä (ei ketään muuta ihmistä varsinaisesti hyödyttävän) duunin tekemiseen. Huonompituloinen saattaa tehdä 12 tuntia yhteiskunnalle hyvin tärkeää hommaa.
On tärkeää ettei ihmisarvoa määritellä palkkatulon mukaan.
Tuli vielä mieleen joskus taannoin täällä vilahtanut älyvapaa kommentti että "rikkaat saavat luonnollisesti tehdä yhteiskunnan päätökset". Eli naapurin 15-vuotias globaalimenestyjä videopelikehittäjä Jappe (liiskaa mato omenalla!) saisi päättää eläinlääkäri Seijan, 55, puolesta kuinka Vantaan terveydenhoitoa kehitetään, vaikka.
Alistamisestahan näissä kotitöiden ja tulojen yhdistämisissä on kyse. Tienataan parisataa kuussa enempi ja saadaan siitä tekosyy teettää kaikki kotityöt naisella. Siinähän se köyhä kuuraa vessaa eikä ole aikaa lähteä tai mennä vieraisiin. Nykysuomalaisilla miehillä tuntuu olevan se hätä, että nainen lähtee. Sen vuoksi se pitää pitää rahattomana. Eikä sen oman vaimon ulkonäköönkään rahaa parane laittaa, sopii haroa tukkakin ihan ilman kampaajia ja käy ne vanhat vaatteetkin. Ehkä se ei sitten kelpaisi toisille miehille. Paremman itsetunnon omaavilla miehillä on varaa esitellä hyvinvoivaa vaimoa ja perhettä, suomalainen piilottaa kotiin kuuraamaan rahattomana. Puuttuu vain, että sitoisi patteriin kiinni.
Ensin hyvätuloinen mies näyttää itseään vähemmän tienaavalle kivaa elämää viemällä syömään ja ostamalla kivoja lahjoja. Sitten kun ollaan yhdessä asuttu se pari kk niin alkaa valitus siitä että nainen ei osallistu yhtä hyvin taloudenpitoon ja siksi nainen tulee nöyräksi ja hoitaa kotityöt. Sitten mennään ehkä naimisiin ja saadaan pari lasta. Naisen työkokemusvuodet pienenee ja miehen palkka nousee uran edetessä. Nainen palaa vanhaan työhönsä ja tuloerot ovat kasvaneet entisestään. Nainen joutuu tekemään nyt niin kotityöt,omat työnsä kun lapsien hoidossa kaikki ne ns raskaat työt. Mies osallistuu laittamalla rahaa ja osallistuu vain kivoihin kotitöihin/lasten kanssa huvitteluun. Äiti on väsynyt, kun varjo entisestään ja mies alkaakin tähyillä ympäriinsä jos löytäisi jonkun joka olisi taas nuori ja kaunis. Jos on tarpeeksi kiittämätön ja omahyväinen niin vaihtaa.
Se nainen yksin päättää tehdä niitä lapsia kukaan ei pakota tekemään lapsia ja yleensä se on nainen jolla iskee vauva kuume ja jäädään muutamaksi vuodeksi kotiin vauvakuplaan parin lapsen myötä
Kuule halusit tai et niin me ihmiset ollaan synnytty tänne samojen vaistojen kanssa kun metsässä liihottavat muut nisäkkäät. Lisääntyminen on meidän ihmislajin jatkumon perusta. Vauvakuume ja vauvan haluaminen on naiselle normaalia ja miehelle taas se että pitää omistaan huolta.
Naisten on siis ihan turha syyttää lapsien teon ongelmista miehiä.
Ilman miehiä ei olisi lapsia. Naiset voikin sitten lopettaa miesten tapailun ja siirtyä naisiin niin vältytään ongelmilta (:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe on yhteinen yritys ja jokainen osallistuu parhaansa mukaan. Hyvintienaava mies maksaa valtaosan laskuista ja huonotuloinen nainen tekee mahdollisimman paljon kotitöitä. Vain sillä tavalla ollaan tasa-arvoisia, kumpikin osallistuu mahdollisimman paljon sillä tavalla, mikä on mahdollista. Elintasoa kun on paistin lisäksi puhdas ja siisti koti, sen voi pienituloinenkin mahdollistaa hyvätuloiselle puolisolleen. Sitä kutsutaan rakkaudeksi!
Miksi se pienituloinen nainen ei rakastu yhtä pienituloiseen mieheen? Voisivat molemmat siivota yhdessä pientä kotiaan. Ja nainen olen itsekin, joka tätä ihmettelen. Itse valitsisin koska tahansa mieluummin maksaa isomman osuuden kuluista kuin siivota enemmän, sen verran paljon inhoan siivoamista.
Tuohan olisi optimi. Valitettavasti moni nainen olettaa, että avioliittolaissa perheen elatus on pelkkää laskunmaksua, kyllä se on myös kotitöitä ja niitä pystyy tekemään pienituloinenkin - kaiken lisäksi paljon enemmän, kuin se työssäkäyvä kumppaninsa. Eikä ole kahta elintasoa, kun molemmat toimivat yhteiseksi parhaaksi.
Kyllähän pienituloinenkin voi olla työssäkäyvä. Itse kokisin ainakin todella omituiseksi tilanteen, jossa parempituloinen pääsisi luistamaan kaikista kotitöistä. Itse ainakin inhoan kotitöitä niin, paljon, että mieluummin sitten vaikka asuisin erillään. Ja itselleni ei tulisi mieleenkään ehdottaa toiselle osapuolelle, että hän joutuisi tekemään kaikki kotityöt, jos hän sattuisi olemaan vaikka työtön.
En ymmärrä tätä ajatusmaailmaa, jossa pienituloinen voi luistaa laskunmaksusta, mutta vastaavasti parempituloinen ei voi luistaa kotitöistä. Mitä ihmeen yhteistä tasa-arvoista perhe-elämää on se, että toinen maksaa suurimman osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä, toinen maksaa murto-osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä. Eikö ne pienituloiset rakasta puolisoaan ja ymmärrä, mistä perhe-elämässä on kyse? Onko ne suhteessa vain hyötymismielessä,kun toinen joutuu panostamaan siihen paljon enemmän.
Minusta raha-asioita ja kotitöitä ei kuulu sitoa yhteen. Sen sijaan tehtyihin työtunteihin kotityöt voi kyllä sitoa.
Tietysti on pareja joissa toinen tekee kotityöt ja toinen tuo rahan pöytään. Mikäs siinä jos se on molemmille ok. Mutta ei voi olettaa, että puoliso on joku maksettu piika.
Parempituloinen voi tietty aina palkata siivoajan tekemään oman osuutensa kokonaan tai osittain
ja pienempituloinen voi vastaavasti ottaa lisätyön, jonka ansiosta voi maksaa enemmän perheen kuluista.
Ihanko näin tosiaan? Samantien sitten se parempituloinen voi maksaa sille pienempituloiselle puolisolleen siitä asunnon siivoamisesta. Istuu artesaaniolut kädessään muhkeassa designtuolissaan ja tarkkailee kuinka toinen luuttuaa.
Parempituloinen saattaa olla joku jolla menee kaksi tuntia päivässä (ei ketään muuta ihmistä varsinaisesti hyödyttävän) duunin tekemiseen. Huonompituloinen saattaa tehdä 12 tuntia yhteiskunnalle hyvin tärkeää hommaa.
On tärkeää ettei ihmisarvoa määritellä palkkatulon mukaan.
Tuli vielä mieleen joskus taannoin täällä vilahtanut älyvapaa kommentti että "rikkaat saavat luonnollisesti tehdä yhteiskunnan päätökset". Eli naapurin 15-vuotias globaalimenestyjä videopelikehittäjä Jappe (liiskaa mato omenalla!) saisi päättää eläinlääkäri Seijan, 55, puolesta kuinka Vantaan terveydenhoitoa kehitetään, vaikka.
Alistamisestahan näissä kotitöiden ja tulojen yhdistämisissä on kyse. Tienataan parisataa kuussa enempi ja saadaan siitä tekosyy teettää kaikki kotityöt naisella. Siinähän se köyhä kuuraa vessaa eikä ole aikaa lähteä tai mennä vieraisiin. Nykysuomalaisilla miehillä tuntuu olevan se hätä, että nainen lähtee. Sen vuoksi se pitää pitää rahattomana. Eikä sen oman vaimon ulkonäköönkään rahaa parane laittaa, sopii haroa tukkakin ihan ilman kampaajia ja käy ne vanhat vaatteetkin. Ehkä se ei sitten kelpaisi toisille miehille. Paremman itsetunnon omaavilla miehillä on varaa esitellä hyvinvoivaa vaimoa ja perhettä, suomalainen piilottaa kotiin kuuraamaan rahattomana. Puuttuu vain, että sitoisi patteriin kiinni.
Ensin hyvätuloinen mies näyttää itseään vähemmän tienaavalle kivaa elämää viemällä syömään ja ostamalla kivoja lahjoja. Sitten kun ollaan yhdessä asuttu se pari kk niin alkaa valitus siitä että nainen ei osallistu yhtä hyvin taloudenpitoon ja siksi nainen tulee nöyräksi ja hoitaa kotityöt. Sitten mennään ehkä naimisiin ja saadaan pari lasta. Naisen työkokemusvuodet pienenee ja miehen palkka nousee uran edetessä. Nainen palaa vanhaan työhönsä ja tuloerot ovat kasvaneet entisestään. Nainen joutuu tekemään nyt niin kotityöt,omat työnsä kun lapsien hoidossa kaikki ne ns raskaat työt. Mies osallistuu laittamalla rahaa ja osallistuu vain kivoihin kotitöihin/lasten kanssa huvitteluun. Äiti on väsynyt, kun varjo entisestään ja mies alkaakin tähyillä ympäriinsä jos löytäisi jonkun joka olisi taas nuori ja kaunis. Jos on tarpeeksi kiittämätön ja omahyväinen niin vaihtaa.
Se nainen yksin päättää tehdä niitä lapsia kukaan ei pakota tekemään lapsia ja yleensä se on nainen jolla iskee vauva kuume ja jäädään muutamaksi vuodeksi kotiin vauvakuplaan parin lapsen myötä
Kuule halusit tai et niin me ihmiset ollaan synnytty tänne samojen vaistojen kanssa kun metsässä liihottavat muut nisäkkäät. Lisääntyminen on meidän ihmislajin jatkumon perusta. Vauvakuume ja vauvan haluaminen on naiselle normaalia ja miehelle taas se että pitää omistaan huolta.
Naisten on siis ihan turha syyttää lapsien teon ongelmista miehiä.
Ilman miehiä ei olisi lapsia. Naiset voikin sitten lopettaa miesten tapailun ja siirtyä naisiin niin vältytään ongelmilta (:
Eihän nykyaikana tarvita miehiä lisääntyäkseen, nainen voi tehdä lapsen yksinkin. Mies vaaditaan mukaan vasta siinä vaiheessa kun nainen tarvitsee jonkun maksamaan ja auttamaan lasten kasvatus
Vierailija kirjoitti:
Jos on naimisissa ja lapsia niin kyllä ne tulot pitäisi tasata.
Ei vain tasata, vaan kaikki pitäisi olla yhteistä. Rahat samalle tilille.
Nykytilanteessa puolisoon voi harvoin luottaa. Syynä on se, että avioliittiinstituutio on romutettu. Nykyään ollaan kaksi yksilöä yhdessä pelaamassa omaan pussiin, eikä yhteinen yksikkö joka pelaisi yhteiseksi hyväksi. Feminismi on yksi iso syy tähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloudellista väkivaltaahan tuo on.
Nainen on hyvä ja hommaa paremmat tulot. Ei ole miehen vika että nainen ei ole hommannut parempi palkkasia töitä.
Se ei ole minkäänlaista väkivaltaa jos mies ei nosta naisen elintasoa korkeammalle mihin omat varat riittää vaikka kuinka yritätte päästä miehen rahoihin käsiksi
Yhtä hyvin pienempituloinen voisi ajatella, että en sitten hoida parempituloisen pihtarin lapsia enkä kotia. Pitäköön hyvänään koko roskan. Parempi varmaan olisi asua yksin ilman perhehuolia, jos ei solidaarisuutta ole.
asenne ratkasee, oon nähny omin silmin senki
aitoo iloo vaikkei ympäril oo muut ku pahaa
ja toiset taas niin köyhii et ei niil oo muut ku rahaa
alotan ittestäni, korjaan mun mielen
nostan mun katseen ja mun suupielet
-Elastinen, Eteen ja ylös