Onko täällä muka joku, joka aidosti väittää että raha ei tuo onnea? Mielestäni tuo on vain huijaus jotta köyhät tyytyvät osaansa ja raatavat...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahalla ei saa aitoa rakkautta ja ystäviä kuitenkaan. Rikas voi olla yksinäinen ja siksi onneton. 

Jos on rahaa, niin niitä ystäviä on paljon helpompi hankkia kuin köyhänä.

Rikkaalla on aikaa ja mahdollisuuksia

Siis mieti nyt realistisesti. Voitat lotossa 10 miljoonaa. Mistä lähdet etsimään ystäviä? Luuletko, että rikkaat ovat jotenkin enemmän seuran tarpeessa kuin köyhät?

Rahalla hankin hevosen ja tutustun tallin porukkaan, saan todennäköisesti ystäviä.

Rahalla hankin veneen ja tutustun venekerhon porukkaan, saantodennäköisesti ystäviä.

Rahalla hankin hienon ison talon ja kutsun koko kylän ihmiset juhliin, saan todennäköisesti ystäviä.

Rahalla matkustan maailman ympäri, saan todennäköisesti ystäviä monesta maasta.

Jos ei sitten kaiken tämänkään jälkeen löytynyt ystäviä niin vika on varmasti minussa, mutta olenhan ainakin kerännyt elämyksiä ja kokemuksia.

Vierailija kirjoitti:

Minkä muun perässä ihmiset ylipäätään ovat kuin rahan ja vallan?

Itse haluaisin vain mielenrauhaa. Sitä raha ei minulle tuonut. Kalleinkaan terapeutti ei sitä voi taata.

Minä olen onnellinen kun olen lomalla. Teen mitä haluan enkä sitä mitä on pakko kuten arkena. Ehdin ja jaksan tehdä kaikkea mistä nautin ja perhekin voi paremmin koska en ole koko ajan väsynyt, stressaantunut ja pahantuulinen. Meillä raha toisi onnea, ei epäilystäkään, ottaisin lopputilin välittömästi jos voittaisin riittävän potin.

Kysymys kaikille, joilla on perhe, mies/vaimo sekä lapsia:

Jos saisit 10M eur, mutta menettäisit perheesi, et koskaan näkisi heitä enää, ottaisitko?

Vierailija kirjoitti:

Onhan siitä tutkimuksiakin että raha tuo onnea - mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Kun perustarpeet on täytetty eikä rahasta tarvitse enää murehtia niin ihmisen onnellisuus ei lisäänny vaikka rahaa ja luksusta tulisi lisää. On tärkeää että elämässä on muutakin. Mitä tekee rahalla jos ei ole esim lainkaan merkityksellisiä ihmissuhteita?

Voisin kuvitella, että rikastumisessa, kuten kaikessa muussakin on se honeymoon-vaihe. Yltäkylläisyyteenkin tottuu, eikä se enää tuo tyydytystä, saattaa jopa vain hankaloittaa ihmissuhteita. Kyllähän jotkut lottovoittajatkin ovat seonneet päästään. Ja tavallaan me köyhät eletään täällä suomessa yltäkylläisyydessä verrattuna useimpien muiden maiden köyhiin. Ei mekään silti olla tyytyväisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30 vuotta olen elänyt 20k-25k vuosituloilla ja en voisi olla silti onnellisempi. 

Koska sinut on aivopesty lampaan rooliin.

Et varmasti ole edes tavoitellut muuta. Niin tehokasta on aivopesu

Jaa tää onkin tämmönen ketju, että vaan tietyt vastaukset kelpaa.

Olen unelma-ammatissani sen matalasta palkasta huolimatta ja kouluja ja koulutuksia sen osalta käynyt, täydellinen mies minulle, ihana hyväkäytöksinen ja empaattinen lapsi, velaton talo isolla tontilla, hyvät suhteet sukulaisiin, ystäviä, sopivasti harrastuksia ja tarpeeksi materiaa.

Noniin olitkin sitten varakas...nyt puhuttiin rahattomista, ei niistä jolla on velaton talo isolla tontilla.

"Katsotaan sitten kuolinvuoteella, kumpi teistä valitsi oikein."

Tiedän vastauksen jo nyt. Se rikas. Hän sai nauttia maallisen mammonan iloista eläessään - ennen muuttumista atomeiksi...

Köyhällä oli ja on tyystin toisin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle huonohampaiselle köyhälle tarjotaan julkiselta puolelta vain sellaisia irrotettavia tekohampaita.

Jos minulla olisi rahaa, niin voisin laitattaa implantit yksityisellä...Eikä tarvitsisi miettiä että pitääkö tässä tappaa itsensä kun joudun ehkä olla alle 45vitosena hampaaton mummotekarisuu...

Mitäpä jos vain kiittäisit onneasi siitä, että elät Suomessa jossa sinulla on mahdollisuus niihin tekohampaisiin, ei tarvitse mädillä hampailla tai kokonaan ilman alkaa leipääsi liottelemaan kuten aika monessa muussa paikassa kävisi.

Omat vanhempani ainakin olivat tekarit suussa nelivitosina, ihan tyytyväisenä ne tuossa vieläkin ruisleipänsä syö.

Mun isoisoisoisoisoisä sai vaan kaarnaa syödäkseen ja joutu asumaan mutakuopassa.

Eli sun pitää olla tyytyväinen jos asut veneen alla ja syöt puuroa.

:D

Mistä teitä näitä "ennen niin ja näin" -idioottikommentoijia aina riittää.

"Ajattele että joku afrikassa kuolee nälkään tänäänkin"

Eihän ihminen voisi valittaa yhtään _mistään_, jos aina otetaan vertailuun joku jolla menee vielä huonommin...Ja sellainenhan henkilö aina löytyy

Vierailija kirjoitti:

Minkä muun perässä ihmiset ylipäätään ovat kuin rahan ja vallan?

Rakkauden?  Ystävyyden?  Hyväksynnän?  Onnen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle huonohampaiselle köyhälle tarjotaan julkiselta puolelta vain sellaisia irrotettavia tekohampaita.

Jos minulla olisi rahaa, niin voisin laitattaa implantit yksityisellä...Eikä tarvitsisi miettiä että pitääkö tässä tappaa itsensä kun joudun ehkä olla alle 45vitosena hampaaton mummotekarisuu...

Mitäpä jos vain kiittäisit onneasi siitä, että elät Suomessa jossa sinulla on mahdollisuus niihin tekohampaisiin, ei tarvitse mädillä hampailla tai kokonaan ilman alkaa leipääsi liottelemaan kuten aika monessa muussa paikassa kävisi.

Omat vanhempani ainakin olivat tekarit suussa nelivitosina, ihan tyytyväisenä ne tuossa vieläkin ruisleipänsä syö.

Mun isoisoisoisoisoisä sai vaan kaarnaa syödäkseen ja joutu asumaan mutakuopassa.

Eli sun pitää olla tyytyväinen jos asut veneen alla ja syöt puuroa.

:D

Mistä teitä näitä "ennen niin ja näin" -idioottikommentoijia aina riittää.

"Ajattele että joku afrikassa kuolee nälkään tänäänkin"

Eihän ihminen voisi valittaa yhtään _mistään_, jos aina otetaan vertailuun joku jolla menee vielä huonommin...Ja sellainenhan henkilö aina löytyy

Niin löytyykin. Mutta tässäkin tullaan juuri siihen, ettei ihminen ole koskaan tyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

"Katsotaan sitten kuolinvuoteella, kumpi teistä valitsi oikein."

Tiedän vastauksen jo nyt. Se rikas. Hän sai nauttia maallisen mammonan iloista eläessään - ennen muuttumista atomeiksi...

Köyhällä oli ja on tyystin toisin...

Köyhä saattaa usein kuolla katkerana kun elämä meni puurtaessa yhdessä tai kahdessa työssä tai työkyvyttömyyseläkkeellä, elämä meni ohi vailla kokemuksia, elämyksiä, nautintoja, rentoutumista, kun koko ajan piti stressata riittääkö raha edes ruokaan. Onnekkaita ovat ne, jotka kaiken sen leskellä saavat kuitenkin sielulleen rauhan ennen kuolemaansa.

Vierailija kirjoitti:

En voi ymmärtää miksi joku fyysisesti suht terve ja rikas henkilö tekisi itsemurhan.

En vain käsitä

Yllättikö, että mielen sairaudet on oikeita hengenvaarallisia sairauksia?

Niin vain se yksi Omenafirman Steve kuoli reilu 50-vuotiaana vaikka rahaa oli kuin roskaa. Ehkä se ei syönyt tarpeeksi omenoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle huonohampaiselle köyhälle tarjotaan julkiselta puolelta vain sellaisia irrotettavia tekohampaita.

Jos minulla olisi rahaa, niin voisin laitattaa implantit yksityisellä...Eikä tarvitsisi miettiä että pitääkö tässä tappaa itsensä kun joudun ehkä olla alle 45vitosena hampaaton mummotekarisuu...

Mitäpä jos vain kiittäisit onneasi siitä, että elät Suomessa jossa sinulla on mahdollisuus niihin tekohampaisiin, ei tarvitse mädillä hampailla tai kokonaan ilman alkaa leipääsi liottelemaan kuten aika monessa muussa paikassa kävisi.

Omat vanhempani ainakin olivat tekarit suussa nelivitosina, ihan tyytyväisenä ne tuossa vieläkin ruisleipänsä syö.

Mun isoisoisoisoisoisä sai vaan kaarnaa syödäkseen ja joutu asumaan mutakuopassa.

Eli sun pitää olla tyytyväinen jos asut veneen alla ja syöt puuroa.

:D

Mistä teitä näitä "ennen niin ja näin" -idioottikommentoijia aina riittää.

"Ajattele että joku afrikassa kuolee nälkään tänäänkin"

Eihän ihminen voisi valittaa yhtään _mistään_, jos aina otetaan vertailuun joku jolla menee vielä huonommin...Ja sellainenhan henkilö aina löytyy

Joo, nämä ovat kyllä hupaisia.

Jos joltain puuttuu vaikka jalka, ja on tekojalka ja valittaa siitä...Niin nämä tyypit tulevat ja sanovat että ei sun pitäis valittaa kun voit kävellä tekojalalla etkä oo pyörätuolissa.

Noh, jos sitten on tyyppi joka on pyörätuolissa kun jalat ovat halvaantuneet, ja valittaa siitä....Niin paikalle lehahtavat taas nämä tyypit ja kertovat miten ei saa valittaa kun ainakin hänellä yläkroppa toimii.

Ja sitten jos on neliraajahalvaantunut sängyssä makaava, ja valitaa siitä...Niin taas tulevat paikalle samat tyypit, ja kertovat miten ei saa valittaa kun ainakin sulla mieli sekä järki toimii kirkkaasti.

Yleinen lausahdushan näiltä on "no ajattele et afrikas kuolee ihmisiä nälkään", jos valittaa jostain ruoasta / ruoan puutteesta.

Jepjep.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahalla ei saa aitoa rakkautta ja ystäviä kuitenkaan. Rikas voi olla yksinäinen ja siksi onneton. 

Jos on rahaa, niin niitä ystäviä on paljon helpompi hankkia kuin köyhänä.

Rikkaalla on aikaa ja mahdollisuuksia

Siis mieti nyt realistisesti. Voitat lotossa 10 miljoonaa. Mistä lähdet etsimään ystäviä? Luuletko, että rikkaat ovat jotenkin enemmän seuran tarpeessa kuin köyhät?

Rahalla hankin hevosen ja tutustun tallin porukkaan, saan todennäköisesti ystäviä.

Rahalla hankin veneen ja tutustun venekerhon porukkaan, saantodennäköisesti ystäviä.

Rahalla hankin hienon ison talon ja kutsun koko kylän ihmiset juhliin, saan todennäköisesti ystäviä.

Rahalla matkustan maailman ympäri, saan todennäköisesti ystäviä monesta maasta.

Jos ei sitten kaiken tämänkään jälkeen löytynyt ystäviä niin vika on varmasti minussa, mutta olenhan ainakin kerännyt elämyksiä ja kokemuksia.

Hakuammuntaa. Voithan mennä vaikka jumppaan, kirjaston lukupiiriin tai työkkärin kurssille. Yhtä todennäköisesti löydät sieltä ystäviä. Töistä ja koulusta myös moni löytää ystävän. Ulkomaille pääsee halvemmallakin, itse olen ainakin köyhänä siinä onnistunut (ja löytänyt ei-niin-köyhiä ystäviä).

Toivon vaan, että kaikki te, joiden mielestä raha tuo onnen, myös sitten tavoittelette tosissanne ja realistisin keinoin vaurastumista. Mikään ei ole masentavampaa kuin köyhä, joka käyttää energiansa köyhyydestään katleroitumiseen.

Rikas on loputtoman kadehtimisen ja vihankin kohteena.  Ole siinä sitten tyytyväinen.  

Rutiköyhänä on vaikeampaa olla onnellinen.  Kohtuullinen varallisuus lienee paras vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Niin vain se yksi Omenafirman Steve kuoli reilu 50-vuotiaana vaikka rahaa oli kuin roskaa. Ehkä se ei syönyt tarpeeksi omenoita.

Ja kuoliniän perusteella pystyt sanomaan ettei hän ollut eläessään onnellinen ja nauttinut varallisuuden tuomista mahdollisuuksista? Onko mielestäsi pitkä ikä onnellisuuden mittari?

Hämmästyn aina kun tajuan, että ihmiset IHAN TOSISSAAN käyttää elämänsä RAHAN tavoitteluun - tai vähintään siitä unelmointiin😶😶😶

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin vain se yksi Omenafirman Steve kuoli reilu 50-vuotiaana vaikka rahaa oli kuin roskaa. Ehkä se ei syönyt tarpeeksi omenoita.

Ja kuoliniän perusteella pystyt sanomaan ettei hän ollut eläessään onnellinen ja nauttinut varallisuuden tuomista mahdollisuuksista? Onko mielestäsi pitkä ikä onnellisuuden mittari?

50-vuotiashan on elänyt elämänsä parhaat vuodet; Tuossa vaiheessa kroppa on jo taantumaan päin.

Jos hänellä oli rajattomasti rahaa suureksi osaksi elämästään, niin varmasti oli onnellinen.

Käypäs vanhainkodissa tiedustelemassa että kuinka onnellissiä 85-100-vuotiaat keskimäärin ovat.

Kyllähän ihmissuhteet ovat ensisijainen onnen lähde.  Terveys ehkä toinen.  Kummankin merkityksen huomaa menetettyään ne.