Lue keskustelun säännöt.
Oppilaiden heikko lukutaito näkyy jo koulujen arjessa: ”Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä”
12.01.2022 |
Opettajat kertovat HS:n kyselyssä, että ongelmia ja puutteita on peruslukutaidossa ja luetun ymmärtämisessä.
Opettajat ovat laajasti huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta ja sen eriytymisestä. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien viimeviikkoisesta verkkokyselystä, johon vastasi yli 200 opettajaa.
Opettajat raportoivat ongelmista ja puutteista paitsi peruslukutaidossa myös luetun ymmärtämisessä.
Edes tuttuja sanoja, ilmauksia ja niiden merkityksiä ei välttämättä tunneta, ja sanavarasto on usein suppea. Niinpä lukeminen on työlästä ja hidasta: yhden sivun lukemiseen voi mennä pitkä tovi, eikä tekstistä ole välttämättä sisäistetty mitään.
”Oppilaiden sanavarasto on pienentynyt. Nykyisin joudun miettimään, mitä sanoja käytän opettaessa, jotta tulisin ymmärretyksi. Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä tunnilla, esim. huveta, jylhä. Oppilaat myös valittavat luettavien tekstien (kirjan kappale) olevan liian pitkiä”, kertoo yläkoulun opettaja Järvenpäästä.
Moni kertoo myös, että keskittymiskyky on usein huono tai miltei olematon.
Moni oppilas kerskuu sillä, ettei ole koskaan lukenut yhtään kokonaista kirjaa, kertoo osa opettajista.
Osalla oppilaista intoa riittää, mutta moni opettaja kertoo kyselyssä, että oppilailta puuttuu pitkäjänteisyyttä ja rutiini, joita lukeminen ja sen opettelu vaativat.
”Kaunokirjallisuuden itsenäinen lukeminen on vaikeaa, vastenmielistä ja jopa mahdotonta”, kertoo opettaja Helsingin alakoulusta.
”Kirjan lukemisen konsepti on tuntematon: aloitetaan ensimmäiseltä sivulta ja luetaan jokainen sana, rivi ja sivu loppuun asti. Tämä on uutta ja ekan sivun jälkeen tylsää.”
Koko juttu: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008515893.html
Kommentit (738)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti lasten ja nuorten keskuudessa ei ole kovin suosittua tai siistiä olla lukutoukka. Itse olin lukutoukka ja erityisesti yläasteella siitä sai kuulla kuittailuja muilta, erityisesti pojilta, mikä tuntui pahalta.
"nörtti! Hikke!" "no jee jotain lukemista" "ei kukaan jaksa lukemista" "kirjat on tylsiä" "lukeminen on homoille. " Yleinen ilmapiiri jopa halveksui lukemista ja lukijoita.Toisaalta myös mietin, minkä takia lapsille ei anneta hyviä kirjoja luettavaksi, jos tavoitteena on lukemiseen innostaminen? Jos yläasteeseen mennessä ei ole oppinut innostumaan kirjoista, ei mikään ihme, jos Kalevalan tai Tuntemattoman sotilaan lukeminen tuntuu hirveän vastenmieliseltä (sitä se oli jopa minulle, vaikka tykkäsinkin lukea, hirveää puuduttavaa pakkopullaa, joka tuskalla vedettiin läpi). Sen sijaan muistan, kuinka meille annettiin joskus luettavaksi joku nuorten dekkari ja se innosti ja sai kehuja jopa pojilta.
Hieman hymyilyttää, kun henkilö, joka on käynyt "yläasteen", kertoo, mikä on nuorten keskuudessa "siistiä".
Hän käyttää oman aikansa tavallista kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On todella huolestuttavaa, kun yläkoululainen sanoo 4-5 kappaleen olevan liian pitkä koealua ja siitäkin puolet tehtäviä ja kuvia. Ja nämä menevät lukioon (eivät siis hae sinne, vaan puheessaan menevät). Kyllä leuka putoaa lattiaan, kun koealueena on koko kirja ja koeviikkona useampi kirja.
Matematiikassa huomaa sen, että sanallinen tehtävä, joka koostuu 3-4 virkkeestä, on ihan liian pitkä eikä oppilas jaksa edes lukee tehtävänantoa. Tehtävää aletaan tekee vain luvuilla, mitä tehtävässä näkyy, ja kun kysyy, että mitä sinä oikein lasket ja miksi, vastaus voi olla ”no eiks nää luvut jaettu” (esim. prosenttilasku). Kun kysyy, että miksi jaat näin päin, vastaus on ”no, kun toi toinen on isompi luku”. (Tehtävänä voi olla, että tuotteen hinta nousi jne.) ”Luitko tehtävän?” - En mä jaksanut…”No, mistä sä tiedät, mitä sun pitää laskea?” - No, päättelin et toi isompi luku on se jakaja…
Jos oppilaiden kanssa katsoo dokumenttia käsiteltävästä aiheesta, kaikki on ”jee! dokkari! 5 minuuttia myöhemmin parilla on jo kännykät esillä, josta saa huomauttaa. 10 minuuttia myöhemmin ja puolet ei enää seuraa dokumenttia, vaan keskustelee keskenään. Keskittymiskyky on olematon. Pitkäjänteisyyttä (jota sanaa eivät edes tiedä) ei ole.
Voisiko ne koronatestirahat laittaa vaikka koulutukseen, jotta saataisiin peruskoulussa pienempiä luokkia ja lisäresurssia sinne, minne sitä tarvitaan. Tuottaa huomattavasti enemmän kuin pari kertaa viikossa tikut nokassa…
Onnekseni synnyin 70-luvulla ja elin lapsuuteni 70-80 luvuilla. Ei ollut mitään muuta tekemistä kuin ajella polkupyörällä, käydä uimassa, ja kirjastossa lukemassa.
Omillle lapsilleni luen iltasaduiksi ja laitan välillä heidätkin lukemaan mm. Tuhannen ja yhden yön satuja, grimmin satuja yms. Niissäkin on sanastoa, johon ei somessa törmää
Kun olisikin kyse pelkästä lukutaidottomuudesta. Yksi ihan kiva 18v poika oli meillä perheensä kanssa kylässä ja aamulla tarjosin mm. keitettyjä kananmunia. Poika tahtoi sellaisen, mutta jäi vaivaantuneena pyörittelemään sitä käsissään ja sanoi sitten tosi nätisti:
"minä en ole oikein tottunut syömään tällaisia, voisitko näyttää että miten se tapahtuu."
Siinä sitten meidän pikkulasten tulkittaessa silmät suurina opetin tätä aikuista poikaa nuorikaan kananmunan.
Nyt vanhemmat herätys! Omat vanhemmat ovat sellaisia liikunnallisia touhottajia ja oikein käytännön ihmisiä. Eikä pojallakaan mitään muuta vikaa ollut kuin ettei ollut saanut harjoitella taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Kun olisikin kyse pelkästä lukutaidottomuudesta. Yksi ihan kiva 18v poika oli meillä perheensä kanssa kylässä ja aamulla tarjosin mm. keitettyjä kananmunia. Poika tahtoi sellaisen, mutta jäi vaivaantuneena pyörittelemään sitä käsissään ja sanoi sitten tosi nätisti:
"minä en ole oikein tottunut syömään tällaisia, voisitko näyttää että miten se tapahtuu."
Siinä sitten meidän pikkulasten tulkittaessa silmät suurina opetin tätä aikuista poikaa nuorikaan kananmunan.
Nyt vanhemmat herätys! Omat vanhemmat ovat sellaisia liikunnallisia touhottajia ja oikein käytännön ihmisiä. Eikä pojallakaan mitään muuta vikaa ollut kuin ettei ollut saanut harjoitella taitoja.
*opetin kuorimaan kananmunan (näiden oikolukijoiden tekijä saisi myös opetella lukemaan)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikkataidoissa on tapahtunut ihan järkyttävä romahdus myös.
Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten
Päivän lehdessäkin oli juuri juttu, matikkaa ei kannata tehdä kotona. Liian vaikeaa ja limaista. Ellei saa nyljettynä.
Kalaa ei nyljetä ;)
Suomustetaan / fileoidaan (?)
Kannattaa vilkaista käyttöohjetta ennen kuin ryhtyy madetta suomustamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikkataidoissa on tapahtunut ihan järkyttävä romahdus myös.
Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten
Päivän lehdessäkin oli juuri juttu, matikkaa ei kannata tehdä kotona. Liian vaikeaa ja limaista. Ellei saa nyljettynä.
Kalaa ei nyljetä ;)
Suomustetaan / fileoidaan (?)
Kannattaa vilkaista käyttöohjetta ennen kuin ryhtyy madetta suomustamaan.
Ei mitään käyttöohjeita kannata vaivautua etsimään. Voi kysyä AV-palstalta, että miten minä nyt perkaan tämän madeen, kun tässä ei ole silmuja ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ihan alkuun voisi ottaa lapsilta ne kännykät jäähylle ainakin koulupäivän ajaksi. Minusta on ihan käsittämätöntä että lapset saavat pitää puhelimet mukanaan luokassa. Puhelimet ja some on tuhonneet ison osan kasvavien lasten ja nuorten aivokapasiteettia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tuloksena on "functional illiterates" jotka teoriassa osaavat kyllä lukea, mutta luetusta ei jää mitään päähän tai sisältö ei aukea alun perinkään.
Suomi pärjää vielä, mutta parikymmentä vuotta kun kuluu, asutaan maassa joka jakautuu koulutettuihin ja lukutaitoisiin sekä työttömiin tupeksijoihin ja hanttihommia tekeviin jotka ovat totaalisesti syrjäytyneet ja suuttuneet yhteiskunnalle surkeudestaan. Ja heidän lapsillaan ei ole mitään saumaa parempaan elämään kun vanhemmatkaan eivät osaa siihen kannustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikkataidoissa on tapahtunut ihan järkyttävä romahdus myös.
Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten
Päivän lehdessäkin oli juuri juttu, matikkaa ei kannata tehdä kotona. Liian vaikeaa ja limaista. Ellei saa nyljettynä.
Kalaa ei nyljetä ;)
Suomustetaan / fileoidaan (?)
Kannattaa vilkaista käyttöohjetta ennen kuin ryhtyy madetta suomustamaan.
Perataan? Niin minun lapsuudessa. Onko kieli muuttunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti lasten ja nuorten keskuudessa ei ole kovin suosittua tai siistiä olla lukutoukka. Itse olin lukutoukka ja erityisesti yläasteella siitä sai kuulla kuittailuja muilta, erityisesti pojilta, mikä tuntui pahalta.
"nörtti! Hikke!" "no jee jotain lukemista" "ei kukaan jaksa lukemista" "kirjat on tylsiä" "lukeminen on homoille. " Yleinen ilmapiiri jopa halveksui lukemista ja lukijoita.Toisaalta myös mietin, minkä takia lapsille ei anneta hyviä kirjoja luettavaksi, jos tavoitteena on lukemiseen innostaminen? Jos yläasteeseen mennessä ei ole oppinut innostumaan kirjoista, ei mikään ihme, jos Kalevalan tai Tuntemattoman sotilaan lukeminen tuntuu hirveän vastenmieliseltä (sitä se oli jopa minulle, vaikka tykkäsinkin lukea, hirveää puuduttavaa pakkopullaa, joka tuskalla vedettiin läpi). Sen sijaan muistan, kuinka meille annettiin joskus luettavaksi joku nuorten dekkari ja se innosti ja sai kehuja jopa pojilta.
Hieman hymyilyttää, kun henkilö, joka on käynyt "yläasteen", kertoo, mikä on nuorten keskuudessa "siistiä".
Hän käyttää oman aikansa tavallista kieltä.
Ja meillä on edelleen myös kouluja, joiden nimessä myös esiintyy yläaste.
t. yläkoulun ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikkataidoissa on tapahtunut ihan järkyttävä romahdus myös.
Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten
Päivän lehdessäkin oli juuri juttu, matikkaa ei kannata tehdä kotona. Liian vaikeaa ja limaista. Ellei saa nyljettynä.
Kalaa ei nyljetä ;)
Suomustetaan / fileoidaan (?)
Kannattaa vilkaista käyttöohjetta ennen kuin ryhtyy madetta suomustamaan.
Perataan? Niin minun lapsuudessa. Onko kieli muuttunut?
Made on pakko kaltata, että sen voi nylkeä, sillä sen suomuton nahka ei kelpaa syötäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikkataidoissa on tapahtunut ihan järkyttävä romahdus myös.
Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten
Päivän lehdessäkin oli juuri juttu, matikkaa ei kannata tehdä kotona. Liian vaikeaa ja limaista. Ellei saa nyljettynä.
Kalaa ei nyljetä ;)
Suomustetaan / fileoidaan (?)
Kannattaa vilkaista käyttöohjetta ennen kuin ryhtyy madetta suomustamaan.
Perataan? Niin minun lapsuudessa. Onko kieli muuttunut?
Suomustaminen on perkauksen vaihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pysähdyin oikein miettimään, voiko Suomessa olla ainuttakaan lasta, joka ei tietäisi, mikä on esimerkiksi tuo 421:n mainitsema kaktus.
Minun lapseni ei ainakaan tiennyt, vaikka hänelle oli luettu päivittäin. Jos ei kotona ole kaktuksia tai Lucky Luke kuulu lukemistoon, niin eipä se juuri vastaan tule.
Muistaakseni kaktus tuli 4-vuotisneuvolassa, siellähän ne laajat testit ovat.
T. 421, jostakin syystä paljon alapeukkuja saanut.
Meillä kaktus löytyy jostain vauvojen katselukirjasta. Kaktuksia näkee myös mm. kasvitieteellisessä puutarhassa ja muissa vastaavissa paikoissa, jos kotoa ei löydy.
Meillä on hyllyllinen lasten kirjoja, mutta ei tule mieleen yhtään, joissa olisi kaktusta. Eikä sen puoleen ole kaupungissa kasvitieteellistä puutarhaakaan.
Niin kuin sanottu, tämä ei ole iso asia. Osoitus vain siitä, että jokainen sana pitää oppia jossakin tilanteessa, ja tällaisia aukkokohtia löytyy jokaiselta, vaikka miten paljon lapselle luettaisiin.
-421.[/quoteNo tuon 'kaktuksen' nyt voi oppia ihan vaikka kukkakaupan ikkunasta, tai marketin kukkaosastolta ( ellei nitä kotona satu ikkunalaudalla olemaan)
Kukkakaupat on täynnä kymmeniä eksoottisia kasveja. En näe erityistä syytä opettaa niitä järjestelmällisesti alle 4-vuotiaalle. Ennemmin aloitetaan kotipihan kasveista.
Tämä! Meillä on opetettu mustikat, puolukat, kuuset, koivut, männyt ja oman pihan perennat, mutta ei kaktusta.
Meillä kasvoi kaktus ikkunalaudalla. Sitä oli jännittävää koskettaa sormenpäällä varovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin nuorena Edgar Alan Poen romaania muinaisenglanniksi.
Poikaystävälläni oli jättimäinen englanti/englanti sanakirja.
Aina kun tuli outo sana , etsin merkityksen sanakirjasta.
Olin tuolloin pitkäaikaistyötön joten aikaa oli.
Olin nuori ja nätti..mutta en päässyt edes Lindexillä haastattelua pitemmälle.
En päässyt myöskään yliopistoon opiskelemaan englantia.
Pääsykoekirja valaisi mukavasti kielen kehitystä.
Ei oppi ojaan kaada.
Edgar Allan Poe eli 1800-luvulla, eikä silloin kyllä puhuttu ,eikä kirjoitettu mitään 'muinaisenglantia' .
Englannin kielessä oli paljon nykyisestä poikkeavia sanoja.
Miten kutsuisit itse tuon ajan englantia?
Oi viisas yliopiston käynyt?
Muinaisenglannille on olemassa ihan virallinen määritelmä. Se on nykyisen englannin kielen varhaismuoto, jota puhuttiin Ison-Britannian eteläosissa 400-luvulta Normannien valloitusretken tienoille saakka (n. vuosi 1966). Kieltä on myös kutsuttu anglosaksiksi. Modernia englantia puhuva ihminen ymmärtää muinaisenglannista hädin tuskin sanaakaan.
Kiitos
Oli siinä 1800 luvun kielessäkin kääntämistä.
nyt ainakin tiedän että käytin väärää nimitystä.
Olin työtön 20 vuotias tyttö..joka huvikseni etsin merkitykset oudoille sanoille.
Kiitos kun osoitit minulle paikkani..enhän kelvannut edes Lindexin myyjäksi.
Tämä uutisointi herätti vähän ristiriitaisia tunteita. Toisaalta ihmettelin ja toisaalta en. Oma poikani on esimerkiksi ihan mahdoton lukemaan, lukee siis tiileskiven paksuisia kirjoja ihan kuin vettä vaan, mutta saattaa silti joskus kysyä jotain sanaa (minun mielestäni ihan tavallista) - on siis 9 vuotias.
Toisaalta hän kyllä puhuu paljon myös slangisanoja ja nuorisokieltä, josta minä äitinä en ymmärrä välttämättä hölkäsen pöläystä.
Suomenkieli muuttuu, englannista lainataan sanoja , tai niistä tehdään ihan omia "suomi versioita".
Luulen, että tämänkin selitys lienee ihan se, että nykylapset- ja nuoret yksinkertaisesti elää ihan toisenlaisessa maailmassa. Kommunikointi on tekniikan myötä aiheuttanut sen, että sanoja lyhennetään ym..
Niin se maailma muuttuu.
Molskihousu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikkataidoissa on tapahtunut ihan järkyttävä romahdus myös.
Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten
Päivän lehdessäkin oli juuri juttu, matikkaa ei kannata tehdä kotona. Liian vaikeaa ja limaista. Ellei saa nyljettynä.
Kalaa ei nyljetä ;)
Suomustetaan / fileoidaan (?)
Kannattaa vilkaista käyttöohjetta ennen kuin ryhtyy madetta suomustamaan.
Perataan? Niin minun lapsuudessa. Onko kieli muuttunut?
Made on pakko kaltata, että sen voi nylkeä, sillä sen suomuton nahka ei kelpaa syötäväksi.
Muistan kun mateet nyljettiin ja ne nytkivät edelleen.
Sitten minulle pakkosyötetiin madekeittoa.
Meinasin oksentaa olin noin 8 vuotias.
Se muinaienglannin #tutkija#
Vierailija kirjoitti:
Tämä uutisointi herätti vähän ristiriitaisia tunteita. Toisaalta ihmettelin ja toisaalta en. Oma poikani on esimerkiksi ihan mahdoton lukemaan, lukee siis tiileskiven paksuisia kirjoja ihan kuin vettä vaan, mutta saattaa silti joskus kysyä jotain sanaa (minun mielestäni ihan tavallista) - on siis 9 vuotias.
Toisaalta hän kyllä puhuu paljon myös slangisanoja ja nuorisokieltä, josta minä äitinä en ymmärrä välttämättä hölkäsen pöläystä.
Suomenkieli muuttuu, englannista lainataan sanoja , tai niistä tehdään ihan omia "suomi versioita".
Luulen, että tämänkin selitys lienee ihan se, että nykylapset- ja nuoret yksinkertaisesti elää ihan toisenlaisessa maailmassa. Kommunikointi on tekniikan myötä aiheuttanut sen, että sanoja lyhennetään ym..
Niin se maailma muuttuu.
Ihmiskunta tyhmistyy, koska fiksut koulutetut ihmiset tekevät ehkä 1 lapsen.
Ty.hmät lisääntyvät koska voivat tärkeillä pikkulapsiajan
Menikö oikein..olen lukenut asian hesarista
Tällä palstalla kirjoitteli kerran uskovainen
JOKA EI OLLUT LUKENUT RAAMATTUA.
Hän ilmaisi että pyhä henki oli täyttänyt hänet ja se riittää..
Muinaisenglantinainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä uutisointi herätti vähän ristiriitaisia tunteita. Toisaalta ihmettelin ja toisaalta en. Oma poikani on esimerkiksi ihan mahdoton lukemaan, lukee siis tiileskiven paksuisia kirjoja ihan kuin vettä vaan, mutta saattaa silti joskus kysyä jotain sanaa (minun mielestäni ihan tavallista) - on siis 9 vuotias.
Toisaalta hän kyllä puhuu paljon myös slangisanoja ja nuorisokieltä, josta minä äitinä en ymmärrä välttämättä hölkäsen pöläystä.
Suomenkieli muuttuu, englannista lainataan sanoja , tai niistä tehdään ihan omia "suomi versioita".
Luulen, että tämänkin selitys lienee ihan se, että nykylapset- ja nuoret yksinkertaisesti elää ihan toisenlaisessa maailmassa. Kommunikointi on tekniikan myötä aiheuttanut sen, että sanoja lyhennetään ym..
Niin se maailma muuttuu.
Ihmiskunta tyhmistyy, koska fiksut koulutetut ihmiset tekevät ehkä 1 lapsen.
Ty.hmät lisääntyvät koska voivat tärkeillä pikkulapsiajan
Menikö oikein..olen lukenut asian hesarista
FAKE NEWS!
Hesari on vasemmiston puhetorvi ja korona rokotus kiihkoilijoitten sponsoroima!
Tuo on aika yleistä. Hesarissa oli tänäänkin uutinen, jossa "rajan ylitystä odottelee satoja ihmisiä". Iltapäivälehdiltä ei paljon kannata odotella, mutta tällainen vähän sinne päin -kieli on entisiltä laatumedioilta jopa tyrmistyttävää.