Lue keskustelun säännöt.
Oppilaiden heikko lukutaito näkyy jo koulujen arjessa: ”Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä”
12.01.2022 |
Opettajat kertovat HS:n kyselyssä, että ongelmia ja puutteita on peruslukutaidossa ja luetun ymmärtämisessä.
Opettajat ovat laajasti huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta ja sen eriytymisestä. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien viimeviikkoisesta verkkokyselystä, johon vastasi yli 200 opettajaa.
Opettajat raportoivat ongelmista ja puutteista paitsi peruslukutaidossa myös luetun ymmärtämisessä.
Edes tuttuja sanoja, ilmauksia ja niiden merkityksiä ei välttämättä tunneta, ja sanavarasto on usein suppea. Niinpä lukeminen on työlästä ja hidasta: yhden sivun lukemiseen voi mennä pitkä tovi, eikä tekstistä ole välttämättä sisäistetty mitään.
”Oppilaiden sanavarasto on pienentynyt. Nykyisin joudun miettimään, mitä sanoja käytän opettaessa, jotta tulisin ymmärretyksi. Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä tunnilla, esim. huveta, jylhä. Oppilaat myös valittavat luettavien tekstien (kirjan kappale) olevan liian pitkiä”, kertoo yläkoulun opettaja Järvenpäästä.
Moni kertoo myös, että keskittymiskyky on usein huono tai miltei olematon.
Moni oppilas kerskuu sillä, ettei ole koskaan lukenut yhtään kokonaista kirjaa, kertoo osa opettajista.
Osalla oppilaista intoa riittää, mutta moni opettaja kertoo kyselyssä, että oppilailta puuttuu pitkäjänteisyyttä ja rutiini, joita lukeminen ja sen opettelu vaativat.
”Kaunokirjallisuuden itsenäinen lukeminen on vaikeaa, vastenmielistä ja jopa mahdotonta”, kertoo opettaja Helsingin alakoulusta.
”Kirjan lukemisen konsepti on tuntematon: aloitetaan ensimmäiseltä sivulta ja luetaan jokainen sana, rivi ja sivu loppuun asti. Tämä on uutta ja ekan sivun jälkeen tylsää.”
Koko juttu: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008515893.html
Kommentit (739)
Ihme ettei siitä nostettu haloota kun Suomen yliopistoissa siirryttiin takavuosina opettamaan suomenkieltä englanniksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmp kirjoitti:
Pojallani oli tyttöystävä(normi suomalainen) jonka kotona ei koskaan keskusteltu ja hänen mielestä meillä oli mukavaa, kun juteltiin asioista. Täytyy kertoa, että tyttö oli todella yksinkertainen ja tyhmä, mutta yritin kovasti kertoa erilaisista aiheista ja hän myös kyseli neuvoja mitkä eivät kaikki menneet perille huolimatta selityksistä. Yhtä yksinkertaisia lapsia löytyi muitakin pihapiiristä. Kotona katsotaan vain telkkaria ja kännykkää. Meillä oli TV kiinni päivät, mutta nyt yksin asuessa olen netissä aivan liikaa ja sen kyllä huomaa.
Kohta sulla on yksinkertaisia lapsenlapsia:)
Ei. Eivät ole enää yhdessä, koska tyttö halusi vaan lapsia(raukkaparat) ja poikani halusi opiskella. Tyttö otti heti ensimmäisen joka suostui tuohon päämäärättömään poikimisen. Poikani on nyt insinööri hyvässä työssä ja säästää omaan taloon. Prioriteetit... Toiset periyttää tyhmyyttään ja elää Kelan rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Ihme ettei siitä nostettu haloota kun Suomen yliopistoissa siirryttiin takavuosina opettamaan suomenkieltä englanniksi.
Kyllähän suomenkieliset opettajat valittivat asiasta että miksi suomea ei voida opettaa suomenkielisille suomeksi vaikka kyse onkin yliopistosta. Kukaan ei vai jaksanut kiinnittää silloin huomiota siihen.
Nasta juttu kirjoitti:
Huono on suomen kielen taito tuossa Hs:n julkaisussakin: moni että-lause olisi voitu ilmaista sujuvamminkin, esim: "...moni opettaja kertoo, että oppilailta puuttuu..." = ...moni opettaja kertoo oppilailta puuttuvan... Näitä "että" sivulauseita viljellään joka paikassa. Varsinkin tv- sarjojen ja elokuvien käännöksissä, pahimmillaan jopa neljä-viisi "että" sivulausetta peräkkäin, kun sujuvimmillaan ei olisi tarvinnut yhtäkään.
Hesarin ja TV-kanavien on tarjottava tekstiä, jota pystyy lukemaan heikommillakin taidoilla. Kompromisseja. Päivä päivältä on laskettava rimaa.
Nasta juttu kirjoitti:
Huono on suomen kielen taito tuossa Hs:n julkaisussakin: moni että-lause olisi voitu ilmaista sujuvamminkin, esim: "...moni opettaja kertoo, että oppilailta puuttuu..." = ...moni opettaja kertoo oppilailta puuttuvan... Näitä "että" sivulauseita viljellään joka paikassa. Varsinkin tv- sarjojen ja elokuvien käännöksissä, pahimmillaan jopa neljä-viisi "että" sivulausetta peräkkäin, kun sujuvimmillaan ei olisi tarvinnut yhtäkään.
Sivulauseet eivät ole huonoa suomea. Päinvastoin. Yliopistossa äidinkielen opettaja kehotti välttämään monimutkaisia lauseenvastikkeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yh-"perheissä" lapset oppivat lähinnä tukien hakemiseen soveltuvaa sanastoa
Vierailija kirjoitti:
Ihme ettei siitä nostettu haloota kun Suomen yliopistoissa siirryttiin takavuosina opettamaan suomenkieltä englanniksi.
Kielten opettaminen yliopistossa on ihan erilaista kuin miten niitä opetetaan peruskoulussa ja lukiossa. Siellä ei opiskella sanoja ja kielioppia, vaan käydään läpi mistä nämä sanat tulevat ja miten nämä kielioppiasiat oikeasti muodostuvat. Opetuskielellä ei siksi ole niin merkitystä. Se tosin ei pidä paikkansa, että suomea opetettaisiin yliopistossa enimmäkseen englanniksi. Maisteriopintojen englanninkielisyyttä on lisätty, mutta kandiopinnot ovat pääsääntöisesti suomeksi kaikissa koulutusohjelmissa, joita ei ole erikseen tarkoitettu kansainväliseksi ohjelmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
xxxl koko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon Hesarin jutun olivat monet kommentoijat ymmärtäneet niin, että siinä puhuttaisiin muualta muuttaneiden lapsista. Heikko sanavarasto on nykyään ihan kotimaisten pellavapäiden ongelma. Ainakin omassa koulussani heikoimpien 30 oppilaan joukossa on pelkkiä kotimaista taustaa olevia nuoria.
Tässä vielä esimerkki: Yläkoululaiset tekivät kyselyä. Heistä suuri osa ei tiennyt mitä tarkoittaa kysymys "syötkö paljon eineksiä?".
Se voi riippua myös millä kielellä kysyit-))?
Olen huomannut että omistani yksi taitaa puhua paremmin englantia kuin suomea. Tuntikausia pelejä kasvattaa enkun sanavarastoa ja pelit on todella voimakkaita muokkaamaan nuorta. Olisikin hauska tietää moniko esim ajattelee aika-ajoin englanniksi?
Ei yksikään. Eikä yksikään ilmaise itseään paremmin englanniksi. Noloa kun aikuinen menee mukaan teinien kuvitelmiin.
Juuri näin.
Olen työni vuoksi kuullut lukemattoman määrän väitteitä siitä, että sejase ei ole oppinut enkuntunneilla mitään, vaan kaikki on peräisin peleistä ja ajattelukin sujuu englanniksi.
Pelit ovat hieno tapa oppia, mutta hereillä oleminen muutamalla sadalla enkuntunnilla aktiivisten pelaamisvuosien aikana on myös saattanut "hieman" luoda sitä pohjaa, jolle peleissä kielitaitoa rakennetaan.
Englanniksi ajattelevaa, suomea äidinkielenään puhuvaa ihmistä en ole vielä tavannut. Ajatteleminen on muutenkin niin monella tavalla määrittelyä keskustelun taustaksi kaipaava juttu, että harvoin ryhdyn siitä kinastelemaan. Sen totean, että jollen varta vasten pue mietteitäni sanoiksi jotain tarkoitusta, esimerkiksi oppimista, varten, en ajattele millään kielellä.
Tällaisia huomioita olen tehnyt neljännesvuosisadan mittaisen enkunammattilaisuuteni ja kielitaidon tason testaajan urani aikana.
Tuota tuota, Olen useinkin työni vuoksi huomannut ajattelevan englanniksi. Ja syntyperäisiä suomalaisia ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani lukioikäinen nuori ei tiennyt minkä kokoisia lehmät ovat. Hän arveli niiden olevan noin kissan kokoisia. Tuttavani kertoi tästä tyytyväisenä kertoen, miten hyvin nuori pärjää vaikka tietoa puuttuukin. Nuori oli kasvanut ihan pullossa pelkässä pelimaailmassa.
Entisajan ihmiset tiesivät, minkä kokoinen oli lehmä, mutteivät tienneet mitä näytti leijona. Siksi Agricolan piti raamatunkäännöksessään puhua jalopeurasta.
Kunhan nykyajan nuoret oppisivat sen verran kieltä, että selviytyvät arjesta ja pystyisivät olemaan hyödyllisiä yhteiskunnan jäseniä.
Jalopeura tunnetaan sanana ennen Agricolaa ja tarkoitti vielä pitkääkin sen jälkeen suurikokoista hirvieläintä. Sekaannus tuli siitä että kun Agricola etsi leijonalle suomenkielistä nimitystä niin hän lainasi sen leijonan eli jalopeuran tähtikuviolta tietämättään että suomalaiset näkivät tähtikuviossa hirven leijonan sijaan. Agricola kun tunsi vain ns. Latinalaisen tähtitaivaan ja suomalainen tähtitaivas Väinämöisen virsuineen oli hänelle tuntematon.
kyllä!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani lukioikäinen nuori ei tiennyt minkä kokoisia lehmät ovat. Hän arveli niiden olevan noin kissan kokoisia. Tuttavani kertoi tästä tyytyväisenä kertoen, miten hyvin nuori pärjää vaikka tietoa puuttuukin. Nuori oli kasvanut ihan pullossa pelkässä pelimaailmassa.
Entisajan ihmiset tiesivät, minkä kokoinen oli lehmä, mutteivät tienneet mitä näytti leijona. Siksi Agricolan piti raamatunkäännöksessään puhua jalopeurasta.
Kunhan nykyajan nuoret oppisivat sen verran kieltä, että selviytyvät arjesta ja pystyisivät olemaan hyödyllisiä yhteiskunnan jäseniä.
Jalopeura tunnetaan sanana ennen Agricolaa ja tarkoitti vielä pitkääkin sen jälkeen suurikokoista hirvieläintä. Sekaannus tuli siitä että kun Agricola etsi leijonalle suomenkielistä nimitystä niin hän lainasi sen leijonan eli jalopeuran tähtikuviolta tietämättään että suomalaiset näkivät tähtikuviossa hirven leijonan sijaan. Agricola kun tunsi vain ns. Latinalaisen tähtitaivaan ja suomalainen tähtitaivas Väinämöisen virsuineen oli hänelle tuntematon.
Erikoinen ajatus sekin, että mies, jonka suomen kielen taito riitti Uuden testamentin suomentamiseen, olisi ”tietämättään” kutsunut leijonaa hirveksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
xxxl koko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon Hesarin jutun olivat monet kommentoijat ymmärtäneet niin, että siinä puhuttaisiin muualta muuttaneiden lapsista. Heikko sanavarasto on nykyään ihan kotimaisten pellavapäiden ongelma. Ainakin omassa koulussani heikoimpien 30 oppilaan joukossa on pelkkiä kotimaista taustaa olevia nuoria.
Tässä vielä esimerkki: Yläkoululaiset tekivät kyselyä. Heistä suuri osa ei tiennyt mitä tarkoittaa kysymys "syötkö paljon eineksiä?".
Se voi riippua myös millä kielellä kysyit-))?
Olen huomannut että omistani yksi taitaa puhua paremmin englantia kuin suomea. Tuntikausia pelejä kasvattaa enkun sanavarastoa ja pelit on todella voimakkaita muokkaamaan nuorta. Olisikin hauska tietää moniko esim ajattelee aika-ajoin englanniksi?
Ei yksikään. Eikä yksikään ilmaise itseään paremmin englanniksi. Noloa kun aikuinen menee mukaan teinien kuvitelmiin.
Totta, työskentelen kolmella kielellä ja väitän, että osaan englantia erittäin hyvin, mutta en todellakaan voi väittää sen olevan samalla tasolla kuin natiivin, yliopistossa opiskelleen englannin kieli. Jos puhuu paremmin englantia kuin äidinkieltään, ei se taso silti ole hyvä, suomen kielen sanavarasto on todella köyhä ja vanhemmilla peiliin katsomisen paikka. Oma lapsenikin osaa ällistyttävän hyvin englantia osittain koulun ja osittain pelaamisen myötä, mutta ei todellakaan paremmin kuin äidinkieltään. Lämmittäähän osaaminen mieltä, mutta on naurettavaa kuvitella, että lapsi osaa jotenkin poikkeuksellisen hyvin ja oikeuttaa perheen laiskuus pelaamisen edessä.
Nyt menemme hieman harhaan. Kuten aiemmassa viestissäni yritin vihjaista pojalla on puutteita suomen kielessä ja hän selittää puuttuvan suomenkielen sanan englanniksi. Siitähän koko ketju osittain alkoi..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin nuorena Edgar Alan Poen romaania muinaisenglanniksi.
Poikaystävälläni oli jättimäinen englanti/englanti sanakirja.
Aina kun tuli outo sana , etsin merkityksen sanakirjasta.
Olin tuolloin pitkäaikaistyötön joten aikaa oli.
Olin nuori ja nätti..mutta en päässyt edes Lindexillä haastattelua pitemmälle.
En päässyt myöskään yliopistoon opiskelemaan englantia.
Pääsykoekirja valaisi mukavasti kielen kehitystä.
Ei oppi ojaan kaada.
Edgar Allan Poe eli 1800-luvulla, eikä silloin kyllä puhuttu ,eikä kirjoitettu mitään 'muinaisenglantia' .
Englannin kielessä oli paljon nykyisestä poikkeavia sanoja.
Miten kutsuisit itse tuon ajan englantia?
Oi viisas yliopiston käynyt?
Vierailija kirjoitti:
Nasta juttu kirjoitti:
Huono on suomen kielen taito tuossa Hs:n julkaisussakin: moni että-lause olisi voitu ilmaista sujuvamminkin, esim: "...moni opettaja kertoo, että oppilailta puuttuu..." = ...moni opettaja kertoo oppilailta puuttuvan... Näitä "että" sivulauseita viljellään joka paikassa. Varsinkin tv- sarjojen ja elokuvien käännöksissä, pahimmillaan jopa neljä-viisi "että" sivulausetta peräkkäin, kun sujuvimmillaan ei olisi tarvinnut yhtäkään.
Sivulauseet eivät ole huonoa suomea. Päinvastoin. Yliopistossa äidinkielen opettaja kehotti välttämään monimutkaisia lauseenvastikkeita.
Näin minäkin sanoisin. Olen opiskellut mm. suomen kieltä ja kirjoittamista ja yleensä kehotetaan välttämään lauseenvastikkeita. Toki niitä etenkin kirjoitetussa kielessä voi jonkin verran käyttää ja jos tosiaan on monta että-sivulausetta peräkkäin, voi sekin kuulostaa kömpelöltä.
Noin ylipäänsä sanoisin, että kieltä kannattaa vaalia, mutta monia arkoja kielenkäyttäjiä voi ahdistaa, jos puututaan pieniin yksityiskohtiin, mitä on tässäkin ketjussa nähty. Ei se nyt NIIN vakavaa ole :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme ettei siitä nostettu haloota kun Suomen yliopistoissa siirryttiin takavuosina opettamaan suomenkieltä englanniksi.
Kielten opettaminen yliopistossa on ihan erilaista kuin miten niitä opetetaan peruskoulussa ja lukiossa. Siellä ei opiskella sanoja ja kielioppia, vaan käydään läpi mistä nämä sanat tulevat ja miten nämä kielioppiasiat oikeasti muodostuvat. Opetuskielellä ei siksi ole niin merkitystä. Se tosin ei pidä paikkansa, että suomea opetettaisiin yliopistossa enimmäkseen englanniksi. Maisteriopintojen englanninkielisyyttä on lisätty, mutta kandiopinnot ovat pääsääntöisesti suomeksi kaikissa koulutusohjelmissa, joita ei ole erikseen tarkoitettu kansainväliseksi ohjelmaksi.
Tiedän, olen yrittänyt oppia ulkoa pääsykoe kirjan.
Minusta olisi tullut empaattinen oppilaita innostava ope:)
Se joka ei päässyt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme ettei siitä nostettu haloota kun Suomen yliopistoissa siirryttiin takavuosina opettamaan suomenkieltä englanniksi.
Kielten opettaminen yliopistossa on ihan erilaista kuin miten niitä opetetaan peruskoulussa ja lukiossa. Siellä ei opiskella sanoja ja kielioppia, vaan käydään läpi mistä nämä sanat tulevat ja miten nämä kielioppiasiat oikeasti muodostuvat. Opetuskielellä ei siksi ole niin merkitystä. Se tosin ei pidä paikkansa, että suomea opetettaisiin yliopistossa enimmäkseen englanniksi. Maisteriopintojen englanninkielisyyttä on lisätty, mutta kandiopinnot ovat pääsääntöisesti suomeksi kaikissa koulutusohjelmissa, joita ei ole erikseen tarkoitettu kansainväliseksi ohjelmaksi.
Tiedän, olen yrittänyt oppia ulkoa pääsykoe kirjan.
Minusta olisi tullut empaattinen oppilaita innostava ope:)
Kuules nyt...et päässyt..et olisi ollut hyvä opettaja!
joko ymmärrät
muinaisenglantia...kaikkea sitä kuuleekin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin nuorena Edgar Alan Poen romaania muinaisenglanniksi.
Poikaystävälläni oli jättimäinen englanti/englanti sanakirja.
Aina kun tuli outo sana , etsin merkityksen sanakirjasta.
Olin tuolloin pitkäaikaistyötön joten aikaa oli.
Olin nuori ja nätti..mutta en päässyt edes Lindexillä haastattelua pitemmälle.
En päässyt myöskään yliopistoon opiskelemaan englantia.
Pääsykoekirja valaisi mukavasti kielen kehitystä.
Ei oppi ojaan kaada.
Edgar Allan Poe eli 1800-luvulla, eikä silloin kyllä puhuttu ,eikä kirjoitettu mitään 'muinaisenglantia' .
Englannin kielessä oli paljon nykyisestä poikkeavia sanoja.
Miten kutsuisit itse tuon ajan englantia?
Oi viisas yliopiston käynyt?
Victorian time english litterature
Suomeksi: Victorian aikainen englannin kielinen kaunokirjallisuus
joko käsität?
Kyllä on sanat hakusessa aikuisillakin.
Täällä joku puhuu muinaisenglannista!
Oi aikoja , oi tapoja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin nuorena Edgar Alan Poen romaania muinaisenglanniksi.
Poikaystävälläni oli jättimäinen englanti/englanti sanakirja.
Aina kun tuli outo sana , etsin merkityksen sanakirjasta.
Olin tuolloin pitkäaikaistyötön joten aikaa oli.
Olin nuori ja nätti..mutta en päässyt edes Lindexillä haastattelua pitemmälle.
En päässyt myöskään yliopistoon opiskelemaan englantia.
Pääsykoekirja valaisi mukavasti kielen kehitystä.
Ei oppi ojaan kaada.
Edgar Allan Poe eli 1800-luvulla, eikä silloin kyllä puhuttu ,eikä kirjoitettu mitään 'muinaisenglantia' .
Englannin kielessä oli paljon nykyisestä poikkeavia sanoja.
Miten kutsuisit itse tuon ajan englantia?
Oi viisas yliopiston käynyt?
Muinaisenglannille on olemassa ihan virallinen määritelmä. Se on nykyisen englannin kielen varhaismuoto, jota puhuttiin Ison-Britannian eteläosissa 400-luvulta Normannien valloitusretken tienoille saakka (n. vuosi 1966). Kieltä on myös kutsuttu anglosaksiksi. Modernia englantia puhuva ihminen ymmärtää muinaisenglannista hädin tuskin sanaakaan.
Vierailija kirjoitti:
En ole yhtään yllättynyt. Tiedän itsekkin perheitä joissa ollaan ylpeitä kun lapsi ei ole käynyt kirjastossa vanhempien kanssa.
Miksi ovat ylpeitä?
Ymmärrän, mitä tarkoitat. En ollenkaan väitä, ettetkö voisi olla erinomainen ja oikolukea paikallisten tekstejä. Kaltaisesi kuitenkin yllättyvät ja järkyttyvätkin tasotesteissä, kun tulokset eivät ole sitä, mihin he parhaimmillaan yltävät.
Ajattelua muuten on monentasoista. Sisäinen monologi ei siihen kuulu, eivätkä unet, joita voi nähdä sujuvalla kielellä, jota ei ole koskaan edes kuullut.