Lue keskustelun säännöt.
Miehen lapsellinen mökötys ja kiukuttelu seksistä.
11.01.2022 |
Ärsyttää kun mies vaipuu ihan taaperon tasolle aina jos edellisestä seksikerrasta ehtii hänen mielestään vierähtää liian pitkä aika. Tämä tapahtuu yleensä siinä vaiheessa jos ehtii kulua noin 8-9päivää ilman seksiä. Sanottakoon, että meillä on pieniä lapsia ja arki aika kuluttavaa, joten se mielestäni vähän selittää noita "pitkiä" taukoja. Ikinä ei varmasti ole kahta viikkoa mennyt ilman kuitenkaan. Se mikä eniten hämmästyttää on kuinka nopea tämä miehen mielialamuutos on, tänään kaikki ihan jees ja normaalisti, rento tunnelma yms, mutta seuraavana päivänä rentouden tilalle on tullut äksyilevä aikuistaapero. Mies ei ymmärrä sitäkään, että tuo käytös on siinä määrin vittumaista ja ärsyttävää, että vie kyllä loputkin halut. Onko muilla tämmöisiä aikuistaaperoita miehenä? Tai haluaisiko joku mies selittää voiko seksin "puute" laukaista ihan yhtäkkiä jonkun raivomoodin?
Kommentit (3538)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joustavuus on päivän sana.
Läheisyyteen ja seksiin ladataan liikaa odotuksia ja painolastia, vakavuuttakin. Kaikki tämä johtaa herkästi sydänjuuria raastavaan valtataisteluun. Todellisuudessa seksi voi olla yhtä arkipäiväistä kuin selän rapsutus. Helppoa tai vaikeaa, nopeaa tai hidasta.
5-10 minuuttia puolison selän rapsutusta on harvalle suuri ponnistus.
Seksi ei ole selänrapsutusta, eikä se sellaiseksi muutu ikinä. Miehet ajattelevat seksin olevan sama kuin selänrapsutus ja ihmettelevät, kun vaimo ei vaivaudu hiukan nyhjäämään sitä muutamaa minuuttia. Heti helpottaisi ja pienellä vaivalla. Se ei vaan mene niin. Jos menisi, ei olisi niin montaa sydänjuuriaan myöten loukkaantunutta naista, jotka kokevat olevansa se selänrapsutuskone tai patja.
Ei seksi ole mitään selänrapsutusta tietenkään.
Mutta olisiko ihan mahdoton ajatus esimerkiksi sellaisesta ratkaisusta vaikeassa tilanteessa olevilla, että nainen voisi edes joskus - vaikka itse aivan täysissä pukeissa, ilman miehen kosketuksia - antaa miehelle edes käsihoidon?
Tai olisiko ajatuksena liian vastenmielistä esimerkiksi maata vierekkäin vähissä vaatteissa ja pitää miestä lähellä silloin, kun mies masturboi?
Tai vaikka esimerkiksi silitellä miehen vartaloa hänen masturboidessaan?
Näin miehenä ajatellen ainakin nämä tuottaisivat käytännössä jo samalla tavalla hyvää oloa kuin esimerkiksi yhdyntä. Eli nainen voisi olla fyysisesti lähellä ja koskettaa minua samalla kun itse hoitelisin itseni.
Haluaisinkin tähän rehellisiä kommentteja naisilta: kokisitteko jonkin tällaisen toimintatavan sellaiseksi, että se ei ahdistaisi, loukkaisi tai rikkoisi teitä seksuaalisessa mielessä?
Pystyisittekö tällaiseen "kompromissiin" esimerkiksi kerran viikossa, jos ette muuten haluaisi seksiä puolisonne kanssa?
Nimittäin moni seksin puutteesta kärsivä mies olisi erittäin iloinen jo tällaisesta hellyyden osoituksesta.
Joo, ei mua kyllä suoraan ja rehellisesti sanoen kiinnostaisi. Jos en halua jostain syystä molemminpuolista itsellenikin nautintoa tuottavaa seksiä kanssasi, niin vielä vähemmän innostun olemaan joku käsihoitaja tai sun masturboinnin katselija.
No olisiko sitten aivan out of the line, jos miehesi kävisi esimerkiksi thaihieronnassa saamassa happy endingin?
Jos siis et haluaisi seksiä kuin enintään 1 krt/kk, etkä haluaisi edes olla intiimisti lähellä miehesi masturboidessa?
Voi hän käydä, mutta minä en sen jälkeen jatkaisi suhdetta hänen kanssaan mistään hinnasta.
Miksi et?
Koet tarpeelliseksi kontrolloida miehesi seksiä?
Päättääkö miehesi mitä saat syödä ja koska? Seuraako hän painoasi?
Kontrolloimme ihan samoissa määrin, koska olemme sitoutuneet yksiavioisuuteen ja pidämme sitä arvossa. Mutta jos mieheni siitä lipsuisi, niin se sitten olisi suhteen loppu. En ymmärrä mikä sinua siinä hiertää. Ei parisuhteen lopettaminen ole mikään vääryys tai synti vaan ihan van valinta. Itse me parisuhdettamme elämme, sinä saat tehdä ihan omalla tavallasi omassasi.
Et koe että yksiavioisuuteen olisi ehtoja? Sinusta toinen osapuoli voi päättää että yksiavioisuus tarkoittaa nollaa?
Meillä se tarkoittaa nollaa, ihan molemmin puolin. Sinä voit määritellä ehdot omassa suhteessasi kumppanisi kanssa miten haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli tapana kiirehtiä töistä kotiin laittamaan ruokaa. Nälkäinen mies halusi suoraan ruokapöytään, söi aina liikaa, nousi pöydästä ja meni päiväunille. Nyt harmittaa, miten tyhmä olin. Minun olisi pitänyt kotiin tultua virittäytyä tunnelmaan, käskeä työstä palannut mies suoraan sänkyyn ja viettää puuhakas hetki miehen kanssa. Sitten olisin jäänyt raukeana lepäämään, mies olisi mennyt tekemään ruokaa ja olisin vasta sitten mennyt keittiöön. Ruokailun jälkeen olisin mennyt suihkuun ja mies olisi rauhassa saanut siivota keittiön. Jostain syystä pidin miehen nälkää tärkeämpänä ja mies olisi nauttinut päivittäisestä seksistä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.
Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.
Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.
Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä.
Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.
Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.
Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.
Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.
Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.
Onhan se hassua, kun nykyään paheksutaan ja nimitellään rumasti naisia, jotka rupeavat suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa tai ovat sinkkuina hyvin seksuaalisesti aktiivisia. Jos naisten paheksunta loppuisi, niin päästäisiin taas tilanteeseen, jossa on avoimia parisuhteita ja rakastajan ottaminen on arkipäivää kaikille.
Miksi kukaan mies haluaisi olla aviomies, jos voisi olla rakastaja? Naiselle riittää pelkkä seksi ja miehen ei tarvitse kuunnella nalkutusta.
Jos jotain tästä ketjusta olen oppinut, niin kun tyttöystävä ehdottaa yhteen muuttamista ja avioliittoa, niin vastaus on ainakin tiedossa. Hirveää elämää miehet joutuvat elämään avioliitossa, kiitos ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hei, olisiko jollakuilla antaa vinkkiä miten mies voisi parantaa taitojaan? Jotain konkrettista kaipaisi, ihan oikeasti.
Kiinnostusta seksiin, mutta täysin kyvytön tuottamaan minkäänlaista mielihyvää toiselle.
Step by step vinkkejä otan ilolla vastaan, kiitos. Ja miten juuri miehet olette opetelleet toisen nautinnon huomioimisen?
Voisitko keskittyä parisuhteessa johonkin MUUHUN kuin seksiin? Siinä sulle paras neuvo.
Sopiiko siis että ulkoistamme seksin parisuhteen ulkopuolelle?
Toistaiseksi naiset ajattelevat että heillä on mieheen yksinoikeus parisuhteen aikana. Mikä on sopiva seksitön ajanjakso jolla yksinoikeus menetetään ilman eri ilmoitusta?
En ymmärrä mitä te täällä kyselette, ihan kuin me palstamammat päätettäisiin teidän liittojenne kohtalosta ja säännöistä. Teidän täytyy määritellä ne ihan keskenänne. Jos odotukset poikkkeavat kovasti toisistaan esim. monogamian suhteen ja se on toiselle kynnyskysymys, niin parempi etsiä uusia kumppaneita.
Eikös tämä ole keskustelupalsta.
En minäkään ymmärrä miksi olette tässä ketjussa haukkumassa miehiä, tai miksi edes ketju on pystyssä kun eihän kukaan keskustelijoista tiedä oikeaa tilannetta tuossa parisuhteessa.
Eipä näy tuollaisia neuvoja että pidä ap turpa kiinni ja juttele ukkos kanssa, ehei, aloitatte miesten haukkumisen.
En suosittele lasten tekoa yhdellekään miehelle. Lukekaa tämä ketju. Ero tulee elatusmaksuineen, etäisyys, suhteessa pihdataan ja kiukutellaan. Älkää tehkö samoja virheitä, kuin me vanhemmat miehet ollaan tehty. Nauttikaa elämästänne ilman lapsia, pääsette paljon helpommalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hei, olisiko jollakuilla antaa vinkkiä miten mies voisi parantaa taitojaan? Jotain konkrettista kaipaisi, ihan oikeasti.
Kiinnostusta seksiin, mutta täysin kyvytön tuottamaan minkäänlaista mielihyvää toiselle.
Step by step vinkkejä otan ilolla vastaan, kiitos. Ja miten juuri miehet olette opetelleet toisen nautinnon huomioimisen?
Kaikki lähtee oikeastaan siitä, että sinun pitää ensin opetalla itse löytämään vartalosi herkimmät paikat, hyväillä itsellesi sellaisia orgasmeja, että taju meinaa lähteä. Sitten voit alkaa pikkuhiljaa opastamaan miestä, miten ja mistä kohtaa tuntuu hyvältä.
Jokainen nainen kun on erilainen, niin vaikka mies olisi kuinka kokenut ja nainen liian passiivinen, mies voi käyttää vääränlaista tyyliä, kuten liian kovakouraisia tai liian helliä kosketuksia ja nainen ei syty kunnolla ollenkaan.
Jatkan vielä, että kun nainen on tuohon pisteeseen saakka opetellut kiihottamaan itsensä vaikka pelkkien mielikuvien avulla, sekin on tullut todistettua, että nainen saa orgasmin koko päivän kestäneen kiusoittelun jälkeen pelkällä hellällä suudelmalla niin, että huulet juuri ja juuri koskettavat toisiaan. Siinä teille opettelemista sen sijaan, että vieritätte aina kaiken vastuun omista orgasmeistanne pelkästään miehen tehtäväksi.
Hyi, inhoan juuri tuollaisia hipaisupusuja. Joo nainen voi feikata orgasminsa vaikka sellaisen johdosta, niin päästää vihdoin siitä asiasta.
Sinussa on jotain vialla. Kun seisot seinää vasten mahlat pitkin reisiä valuen viittä vaille, että laukeat juuri, niin tunnet INHOA, kun mies saa suudelmalla sinulle niin rajun orgasmin, että lysähdät jalattomana lattialle miehen hidastaessa putoamistasi.
Aikamoinen spektaakkeli <3
Näin se vaan on. Aivot sen orgasmin lopulta saavat aikaan ja vaativat sopivaa ärsykettä. Vaikka yhdyntä ja itsetyydytys ovat erilaisia, välillä omaa kivaa pitämällä voi saada huikeita orgasmeja, kun antaa mielikuvituksen lentää. Pätee kumpaankin sukupuoleen.
Feikkauksesta on kyse, olet katsonut liikaa po*rnoa.
Liikaa pornoa?
Nyt olet määrittelemässä mikä on miehelle sopiva määrä viihdettä?
-ohis
Ota muuten selvää siitä alasta, jota kutsut viihteeksi. Kiitos
Naiset tienaavat moninkertaisesti miehiin verrattuna.
Aivan kuten muuallakin muotimaailmassa.
Ota ihan vaan selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hei, olisiko jollakuilla antaa vinkkiä miten mies voisi parantaa taitojaan? Jotain konkrettista kaipaisi, ihan oikeasti.
Kiinnostusta seksiin, mutta täysin kyvytön tuottamaan minkäänlaista mielihyvää toiselle.
Step by step vinkkejä otan ilolla vastaan, kiitos. Ja miten juuri miehet olette opetelleet toisen nautinnon huomioimisen?
Voisitko keskittyä parisuhteessa johonkin MUUHUN kuin seksiin? Siinä sulle paras neuvo.
Sopiiko siis että ulkoistamme seksin parisuhteen ulkopuolelle?
Toistaiseksi naiset ajattelevat että heillä on mieheen yksinoikeus parisuhteen aikana. Mikä on sopiva seksitön ajanjakso jolla yksinoikeus menetetään ilman eri ilmoitusta?
En ymmärrä mitä te täällä kyselette, ihan kuin me palstamammat päätettäisiin teidän liittojenne kohtalosta ja säännöistä. Teidän täytyy määritellä ne ihan keskenänne. Jos odotukset poikkkeavat kovasti toisistaan esim. monogamian suhteen ja se on toiselle kynnyskysymys, niin parempi etsiä uusia kumppaneita.
Eikös tämä ole keskustelupalsta.
En minäkään ymmärrä miksi olette tässä ketjussa haukkumassa miehiä, tai miksi edes ketju on pystyssä kun eihän kukaan keskustelijoista tiedä oikeaa tilannetta tuossa parisuhteessa.
Eipä näy tuollaisia neuvoja että pidä ap turpa kiinni ja juttele ukkos kanssa, ehei, aloitatte miesten haukkumisen.
Jos kysyy, että sopiiko että miehet käy vieraissa, niin eihän me siihen voida vastata. Se on sun ja muidusi välinen asia. Joillekin sopii, joillekin ei. Sä kalastelet sellaista vastausta, että ei, ei se sovi ja sä et saa sitä tehdä, koska me halutaan että sun muidusi pystyy kontrolloimaan meidän tuella sun seksuaalisuuttasi. Pöh. Se ei ole keskustelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.
Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.
Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.
Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä.
Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.
Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.
Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.
Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.
Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.
Onhan se hassua, kun nykyään paheksutaan ja nimitellään rumasti naisia, jotka rupeavat suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa tai ovat sinkkuina hyvin seksuaalisesti aktiivisia. Jos naisten paheksunta loppuisi, niin päästäisiin taas tilanteeseen, jossa on avoimia parisuhteita ja rakastajan ottaminen on arkipäivää kaikille.
Miksi kukaan mies haluaisi olla aviomies, jos voisi olla rakastaja? Naiselle riittää pelkkä seksi ja miehen ei tarvitse kuunnella nalkutusta.
Miksi nainen nalkuttaisi, kun hänellä olisi aktiivinen ja hyvä seksielämä eikä hänen tarvitse olla aina lsten kanssa, kun mies tekee osansa? Voisi olla, että mies nalkuttaa, kun nainen lähtee tapaamaan rakastajaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin oon pistänyt naisen vaihtoon aina, jos on alkanut pihtailemaan. Koko elämäni oon seurustellut ja vuosia kestäneitäkin pitkiä suhteita on ollut. Mutta kyllä se on niin, että jos seksi hiipuu ja aletaan pihtailemaan, niin parisuhdekin alkaa olla loppusuoralla. Olen ottanut sitten uuden puolison.
Tämä on yksi aivan validi ratkaisu.
Tuo tosiaan on hyvä ratkaisu.
Vielä kun pääsisi naisten uhriutumisesta kuinka mies jätti hänet toisen (halukkaan) naisen takia.
No mitä sitä tarttee kuunnella. Blokkaukset päälle ja elämässä eteenpäin.
Nytkin tuo kirjoittaja voisi olla maksullisen kanssa harrastamassa seksiä. Juuri tällä minuutilla. Mutta on vauvapalstalla lukemassa ihan vpaaehtoisesti tänne hakeutuneena naisten uhriutumista ja kälätystä. Ei vaan käy minulle järkeen.
Työajalla on vaikea lähteä hierontaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.
Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.
Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.
Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä.
Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.
Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.
Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.
Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.
Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.
Onhan se hassua, kun nykyään paheksutaan ja nimitellään rumasti naisia, jotka rupeavat suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa tai ovat sinkkuina hyvin seksuaalisesti aktiivisia. Jos naisten paheksunta loppuisi, niin päästäisiin taas tilanteeseen, jossa on avoimia parisuhteita ja rakastajan ottaminen on arkipäivää kaikille.
Miksi kukaan mies haluaisi olla aviomies, jos voisi olla rakastaja? Naiselle riittää pelkkä seksi ja miehen ei tarvitse kuunnella nalkutusta.
Miksi nainen nalkuttaisi, kun hänellä olisi aktiivinen ja hyvä seksielämä eikä hänen tarvitse olla aina lsten kanssa, kun mies tekee osansa? Voisi olla, että mies nalkuttaa, kun nainen lähtee tapaamaan rakastajaansa.
Ja taas lähti laukalle :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.
Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.
Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.
Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä.
Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.
Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.
Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.
Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.
Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.
Onhan se hassua, kun nykyään paheksutaan ja nimitellään rumasti naisia, jotka rupeavat suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa tai ovat sinkkuina hyvin seksuaalisesti aktiivisia. Jos naisten paheksunta loppuisi, niin päästäisiin taas tilanteeseen, jossa on avoimia parisuhteita ja rakastajan ottaminen on arkipäivää kaikille.
Miksi kukaan mies haluaisi olla aviomies, jos voisi olla rakastaja? Naiselle riittää pelkkä seksi ja miehen ei tarvitse kuunnella nalkutusta.
Miksi nainen nalkuttaisi, kun hänellä olisi aktiivinen ja hyvä seksielämä eikä hänen tarvitse olla aina lsten kanssa, kun mies tekee osansa? Voisi olla, että mies nalkuttaa, kun nainen lähtee tapaamaan rakastajaansa.
Eli miehen ei kannata olla naisen kanssa suhteessa, koska seksiä saa muullakin tavalla. Ollako aviomies tai rakastaja, siinäpä pulma (not).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin virhe miehelle on mennä naimisiin ja tehdä lapsia. Tämä ketju on hyvä todiste siitä.
Naisia kiinnostaa seksi niin kauan kuin näitä ei ole saatu.
Tarkennus: kun näitä ei ole saatu ja niitä yritetään. Yli-ikäisiä naisia ei seksi enää kiinnosta.
Minunkin mieheni luuli aikoinaan, että naisten seksihalut loppuvat lastensaantiin. Hän piti sitä jonakin biologisena faktana.
Poikkeus vahvistaa säännön
Täällä on sitten enemmänkin poikkeuksia. Hyvää seksiä haluaa vielä lapsiperheen jälkeenkin, ajatelkaas.
Niin, mutta harva mies jaksaa sitä 15 vuoden taukoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies kiukutteli seksin puutetta, kun meillä oli vielä pieniä lapsia, jotka olivat huonoja nukkumaan. Sanomattakin oli selvää, että minä hoidin yöheräämiset. En jaksanut ajatella seksiä, halusin vain nukkua. Tätä jatkui vuosia. Mies alkoi ihan oikeasti ällöttää. Tunsin suurta vastenmielisyyttä häntä kohtaan. En osaa selittää, että mistä se johtui.
Erottiin ja nyt mulla on miesystävä ja seksikin on hyvää. Minä haluaisin jopa enemmän. Toivottavasti tilanne jatkuu samanlaisena, eikä tule sitä ällötysreaktiota.
Opetus: mies teki virheen kun teki lapsia kanssasi.
Mies teki virheen, kun ei hoitanut osuuttaan lastensa yöheräämisistä.
Ei, kyllä miehen olisi ollut paljon fiksumpaa antaa toisten miesten siittää naisen lapset ja sen jälkeen kun nainen eroaa, niin ryhtyä suhteeseen. Näinhän tässä kävi, lasten isä ei saanut seksiä, nainen erosi ja toinen mies saa seksiä naisen kanssa. Kumpikohan mies oli tämän pelin voittaja?
Noinkin sen voi nähdä. Toivottavasti isä saa silloin tällöin jonkin ilon häivähdyksen lapsistaan. Laiha lohtuhan se voi toki olla.
Aika vähässä on ilonhäivähdykset kun äidit vieroittavat lapset isästään systemaattisesti.
Tuossa saattaa muuten olla avain siihen, miksi joistakin miehistä kasvaa sellaisia, että naiset lähinnä inhottavat. Kuka normaali mies voisi pyyteettömästi rakastaa äitiä, joka pilasi lapsen ja isän keskinäisen elämän. Olen kokenut vanhempieni eron ja näin jälkikäteen ajateltuna äitini selvästi yritti vieroitusta, mutta me lapset emme siihen suostuneet. Yksikään meidän sisarusparvesta ei erityisesti rakasta äitiämme, miksiköhän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ei onko tämä hirveä ketju täällä vielä.
Eihän tuohon nyt oikeasti auta muu kuin aikuinen keskustelu asiasta. Että ymmärrän tarpeesi ja harmituksesi, mutta ilmaisemalla ne tuolla tavalla ammut vaan ittees jalkaa ja ajat mua kauemmas ja lyöt kiilaa meidän väliin.
Meidän 15 vuoden onnellisen avioliiton avain on se, että hyvän tekeminen toiselle sataa YHTEISEEN laariin, josta molemmat ammentaa kun molemmat sinne kaataakin. Kamala klisee, mutta kliseet on yleensä totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.
Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.
Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.
Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä.
Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.
Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.
Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.
Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.
Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.
Onhan se hassua, kun nykyään paheksutaan ja nimitellään rumasti naisia, jotka rupeavat suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa tai ovat sinkkuina hyvin seksuaalisesti aktiivisia. Jos naisten paheksunta loppuisi, niin päästäisiin taas tilanteeseen, jossa on avoimia parisuhteita ja rakastajan ottaminen on arkipäivää kaikille.
Miksi kukaan mies haluaisi olla aviomies, jos voisi olla rakastaja? Naiselle riittää pelkkä seksi ja miehen ei tarvitse kuunnella nalkutusta.
Miksi nainen nalkuttaisi, kun hänellä olisi aktiivinen ja hyvä seksielämä eikä hänen tarvitse olla aina lsten kanssa, kun mies tekee osansa? Voisi olla, että mies nalkuttaa, kun nainen lähtee tapaamaan rakastajaansa.
Ja taas lähti laukalle :)
Eikö tuolla lähtenyt, joka haikaili jalkavaimojen ja avoimien avioliittojen perään? Jos parisuhteet olisi avoimia, niin kenenkään ei tarvitse kärsiä seksin puutteesta tai väärästä kumppanista. Puoliso voi silti olla hyvä vanhempi ja elinkumppani vaikkei häntä tee seksuaalisesti mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.
Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.
Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.
Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä.
Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.
Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.
Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.
Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.
Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.
Onhan se hassua, kun nykyään paheksutaan ja nimitellään rumasti naisia, jotka rupeavat suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa tai ovat sinkkuina hyvin seksuaalisesti aktiivisia. Jos naisten paheksunta loppuisi, niin päästäisiin taas tilanteeseen, jossa on avoimia parisuhteita ja rakastajan ottaminen on arkipäivää kaikille.
Miksi kukaan mies haluaisi olla aviomies, jos voisi olla rakastaja? Naiselle riittää pelkkä seksi ja miehen ei tarvitse kuunnella nalkutusta.
Miksi nainen nalkuttaisi, kun hänellä olisi aktiivinen ja hyvä seksielämä eikä hänen tarvitse olla aina lsten kanssa, kun mies tekee osansa? Voisi olla, että mies nalkuttaa, kun nainen lähtee tapaamaan rakastajaansa.
Nainen itse päätti ettei seksiä harrasteta ja nyt sä selität kuinka naisella on aktiivinen seksielämä?
Laita se korkki kiinni, kello on vasta pian kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin oon pistänyt naisen vaihtoon aina, jos on alkanut pihtailemaan. Koko elämäni oon seurustellut ja vuosia kestäneitäkin pitkiä suhteita on ollut. Mutta kyllä se on niin, että jos seksi hiipuu ja aletaan pihtailemaan, niin parisuhdekin alkaa olla loppusuoralla. Olen ottanut sitten uuden puolison.
Tämä on yksi aivan validi ratkaisu.
Tuo tosiaan on hyvä ratkaisu.
Vielä kun pääsisi naisten uhriutumisesta kuinka mies jätti hänet toisen (halukkaan) naisen takia.
No mitä sitä tarttee kuunnella. Blokkaukset päälle ja elämässä eteenpäin.
Nytkin tuo kirjoittaja voisi olla maksullisen kanssa harrastamassa seksiä. Juuri tällä minuutilla. Mutta on vauvapalstalla lukemassa ihan vpaaehtoisesti tänne hakeutuneena naisten uhriutumista ja kälätystä. Ei vaan käy minulle järkeen.
Työajalla on vaikea lähteä hierontaan :D
Tuskin se sulle ainakaan työmoraalisi kannalta on kynnyskysymys..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.
Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.
Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.
Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä.
Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.
Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.
Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.
Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.
Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.
Onhan se hassua, kun nykyään paheksutaan ja nimitellään rumasti naisia, jotka rupeavat suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa tai ovat sinkkuina hyvin seksuaalisesti aktiivisia. Jos naisten paheksunta loppuisi, niin päästäisiin taas tilanteeseen, jossa on avoimia parisuhteita ja rakastajan ottaminen on arkipäivää kaikille.
Miksi kukaan mies haluaisi olla aviomies, jos voisi olla rakastaja? Naiselle riittää pelkkä seksi ja miehen ei tarvitse kuunnella nalkutusta.
Miksi nainen nalkuttaisi, kun hänellä olisi aktiivinen ja hyvä seksielämä eikä hänen tarvitse olla aina lsten kanssa, kun mies tekee osansa? Voisi olla, että mies nalkuttaa, kun nainen lähtee tapaamaan rakastajaansa.
Miesten tekemillä kotitöillä ja seksillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Onhan täälläkin opetettu, että turha tulla pyytämään seksiä jos on tehnyt kotitöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.
Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.
Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.
Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä.
Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.
Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.
Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.
Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.
Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.
Onhan se hassua, kun nykyään paheksutaan ja nimitellään rumasti naisia, jotka rupeavat suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa tai ovat sinkkuina hyvin seksuaalisesti aktiivisia. Jos naisten paheksunta loppuisi, niin päästäisiin taas tilanteeseen, jossa on avoimia parisuhteita ja rakastajan ottaminen on arkipäivää kaikille.
Miksi kukaan mies haluaisi olla aviomies, jos voisi olla rakastaja? Naiselle riittää pelkkä seksi ja miehen ei tarvitse kuunnella nalkutusta.
Miksi nainen nalkuttaisi, kun hänellä olisi aktiivinen ja hyvä seksielämä eikä hänen tarvitse olla aina lsten kanssa, kun mies tekee osansa? Voisi olla, että mies nalkuttaa, kun nainen lähtee tapaamaan rakastajaansa.
Eli miehen ei kannata olla naisen kanssa suhteessa, koska seksiä saa muullakin tavalla. Ollako aviomies tai rakastaja, siinäpä pulma (not).
Osa miehistä silti haluaa omia lapsia.
Minulla on samanlainen nainen kuin aloittajan mies. Käytös muuttuu todella ärsyttäväksi kun alkaa olla viikko oltu ilman seksiä.
Ärsyttävintä tässä on ehkä ettei edes itse osoita haluaan, vaan se jää minun vastuulle. Ja jos minulla vaan ei ole seksi mielessä, niin sitten kiukutellaan. lmeisesti miehen kuuluu haluta naista, jotta hän tuntisi olonsa halutuksi. Mutta toisinpäin sen ei tarvitse toimia.
Todella ärsyttävää, ja tekee seksistä välillä tai aika useinkin sellasta pakollista jotta Kotirauha säilyy.