Miehen lapsellinen mökötys ja kiukuttelu seksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerron nyt yhden asian miehille ja miksei naisillekin, kuunnelkaa ja ymmärtäkää. Vastentahtoinen seksi pidemmän päälle TUHOAA naisen seksuaalisuuden. Toistan. Tuhoaa seksuaalisuuden, ehkä jopa pysyvästi. Naiselle seksuaalisuus ja seksi on herkkä, tunteisiin sidonnainen asia ja siihen vastentahtoinen suostuminen muuttaa tunteet ja ajatukset seksistä pikkuhiljaa. Lopulta seksiä ei tee enää mieli ollenkaan, se jopa inhottaa.

Miettikää miehet mitä tämä tarkoittaa. Jos vaaditte naista avaamaan haarat mieliksenne, yhä harvemmin hän enää haluaa sitä omasta halustaan tehdä. Lopulta teillä on seksuaalisesti täysin kylmä vaimo.

Mun piti itse oppia tämä kantapään kautta liitossani. Eron jälkeen oon nyt ollut yksin, lasteni kanssa, 5 vuotta. Seksiä ei ole tehnyt mieli, muutakuin ovulaation aikaan ehkä fantasiatasolla. En enää koskaan ota kumppania, ellen löydä sellaista miestä, josta on myös muuttunut aseksuaali tai on sellainen aina ollut.

Toinen tärkeä asia on ovulaatio, jonka merkitystä ei kannata väheksyä naisen seksuaalisuudessa. Eivät luonnon eläimien naaraatkaan parittele kuin kiima-aikoina. Ihminenkin on halukkaimmillaan ovulaation aikaan, kun taas kuukautisten aikana/jälkeen monella ei voisi vähempää tehdä mieli. Tämä on biologiaa, joka on sisäänrakennettu naiseen.

Tässä on hyvä esimerkki viestistä, että itsekin tekisi mieli peukuttaa. Kyllä, kukaan ei halua vastentahtoista seksiä, ei mies eikä nainen.

Mutta jos tarkemmin ajattelee, niin miksi tässä ei käsitellä molempien biologiaa? Sille uroksen ärhentelyllekin kun löytyy syy ihan samasta evoluutio-opista, mitä voimme katsella vaikka lauantaisin luontodokkareista. 

On totta, että nykymaailmassa meidän ei tarvi joka lauantai kalistella sapeleita naapurin Pertin kanssa, että kuka saa mahdollisuuden lisääntyä tänään vaimoni kanssa. Mutta tottajumalaare se on meihin sisäänrakennettuna a) miehen haluta naarasta b) naaraan olla halujen kohteena. Jos nyt puhutaan siis perus heterosuhteesta.

Jos noita perusasioita aletaan kyseenalaistamaan, niin vaaditaan kyllä hieman tiukempiakin perusteluita, kuin että maailma nyt vaan sattui 2010-luvulla muuttumaan semmoiseksi.

 

Tässäkin oli todella hyvä viesti, kiitos siitä. (en ole se jolle vastasit).

Mies ja nainen ovat erilaisia, ja suuri osa keskinäisestä viehtymyksestä johtuu siitä erilaisuudesta. Erilaisuus on myös ongelma silloin kun toinen tai kumpikaan ei halua hyväksyä sitä vaan ajattelee vain itseään.

Voi olla, että useampi mieskirjoittaja tarkoitti samaa, mutta ilmaisi sen niin karkeasti, rivosti ja itsekkäästi, että se ei IKINÄ mene perille yhdellekään naiselle. Päin vastoin, niskakarvat nousee pystyyn ja kaikki mielenkiinto loppuu ja kanssakäyminen aiheuttaa syvää vastenmielisyyttä.

Tässä myöhemmin on tuo itsevarma, miehinen viesti konehuoneesta, joka on saanut ja saanee paljon alapeukkuja. Ymmärrän viestin sisällön ja olen täysin samaa mieltä - mies saa ja miehen kuuluu ottaa vastuu tilanteesta. Miehen pitää hoitaa asia, jos hänen rakastamansa nainen ei pysty. Samoin naisen pitää hoitaa asia, jos hänen rakastamansa mies ei pysty.

MUTTA. Naisena herää sellainen ajatus, että mikä se keskusteluyhteys on ollut niin pitkään, ja missä psyykkinen läheisyys on ollut? Naisena on vaikea käsittää, että esimerkin pariskunnalla olisi ollut kaikki ok synnytyksestä taaperoikään, ja seksi puuttunut. Miehen pitäisi ottaa se vastuu aikaisemmin, enkä tarkoita tässä vain niitä kotitöitä.

Jotain on ollut perusteellisesti vialla. Synnytysvaurioita, masennusta, ulkonäkökomplekseja, pahaa väsymystä jota mies ei ole tajunnut, keskusteluyhteyden puute? Siinä tilanteessa se nainen menee rikki, koska häntä yritetään pakottaa väkisin johonkin, minkä pitäisi olla.. jotain ihan muuta. Miksi mies ei tehnyt mitään aiemmin? Naiselle noin esitettynä asia kuulostaa helposti väkisinmakaamiselta, julmalta ja piittaamattomalta. Sitä ei tarkoitettu sellaiseksi, mutta näin suurin osa naisista sen siinä kontekstissa ymmärtää.

Tämä on se mistä sanoit, että tässä pitäisi käsitellä molempien biologiaa. Mies ymmärtää oman biologiansa, mutta ei osaa välittää sitä naiselle. Nainen ymmärtää oman biologiansa, mutta ei osaa välittää sitä miehelle. Kyse on aika herkistä tunteista molemmilla ja niistä on vaikea puhua, ja kokee helposti tulevansa väärinymmärretyksi. On helpompi iskeä toista vyön alle, molempien.

Maailma ei ole oikeastaan muuttunut miksikään, mies ja nainen ei edelleenkään osaa keskustella keskenään perusasioista.

Ennen naisen piti vaan tyytyä eikä saanut ilmaista mielipidettään. Nainen onnistui silti tekemään miehen elämästä muissa asioissa puistattavaa hvlevelettiä, jos mies ei ollut mieleinen tässä asiassa. Molemmat voivat huonosti. Nainen ja mies voivat tehdä toisensa hyvin onnellisiksi tai hyvin onnettomiksi. Riippuu siitä, oppiiko KUMPIKIN ymmärtämään toistensa biologisia perusasioita ja elämän totuuksia.

Olin ikävuodet 15-37 kovakin seksipeto, ja mikään ei tahtonut riittää. Sitten tilanne ensin tasaantui, ja nyt riittäisi pari kertaa kuussa. Mitenhän tämä biologiani ja elämäni totuus nyt olisi pitänyt ymmärtää? 

Ei kukaan tiedä etukäteen mitä seksille tulee joskus myöhemmin käymään. Olen huomannut että meillä ei auta mikään puhuminen siihen että haluaisin useammin, kun en vain halua. Muuten yhteys on hyvä, ja kaikesta keskustellaan, mutta tämän asian jankkaaminen ei muuta totuutta miksikään. En myöskään halua mitään terapioita, koska en ole mitenkään viallinen, en vain enää ole teinityttö, vaan keski-ikäinen nainen jolla on elämässä aika paljon kaikkea muutakin mietittävää kuin jatkuva pelehtiminen.

Sinänsä meille tämä ei ole ongelma, kummallekaan, ja jos siitä ongelma tulee, niin asia selvitetään. Kenenkään ei tule omaa elämäänsä viettää vasten omaa tahtoaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No hei, olisiko jollakuilla antaa vinkkiä miten mies voisi parantaa taitojaan? Jotain konkrettista kaipaisi, ihan oikeasti.

Kiinnostusta seksiin, mutta täysin kyvytön tuottamaan minkäänlaista mielihyvää toiselle.

Step by step vinkkejä otan ilolla vastaan, kiitos. Ja miten juuri miehet olette opetelleet toisen nautinnon huomioimisen?

Kaikki lähtee oikeastaan siitä, että sinun pitää ensin opetalla itse löytämään vartalosi herkimmät paikat, hyväillä itsellesi sellaisia orgasmeja, että taju meinaa lähteä. Sitten voit alkaa pikkuhiljaa opastamaan miestä, miten ja mistä kohtaa tuntuu hyvältä.

Jokainen nainen kun on erilainen, niin vaikka mies olisi kuinka kokenut ja nainen liian passiivinen, mies voi käyttää vääränlaista tyyliä, kuten liian kovakouraisia tai liian helliä kosketuksia ja nainen ei syty kunnolla ollenkaan.

Kiitos, olen tehnyt näin.  Mies ei uskalla koskea naiseen, koska on aika kokematon. Eli hän ei löydä , ei tee kuin pyydän. Se jatkuva opettaminen vuosien ajan on todella turhauttavaa kun oikeasti tekisi mieli saada kunnolla. + ei käytä käsirasvaa, terävät kynnen reunat, porno opetusmateriaalina (en ole varma). 

Tarvitsen vielä lisää, miksi miehellä motivaatio toisen tyydyttämiseen ei syty? miten kehtaa olla huomioimatta yli 10 vuotta? Näihin kysymyksiin en saa kotoa vastauksia, koska tunteiden tunnistus miehellä lapsenkengissä.

Ota ketjun vastaukset naisilta ja vaihda sukupuolet. 

Luulisi kelpaavan.

Kiitos vinkistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.

Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.

Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.

Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä. 

Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.

Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.

Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.

Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.

Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.

Onhan se hassua, kun nykyään paheksutaan ja nimitellään rumasti naisia, jotka rupeavat suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa tai ovat sinkkuina hyvin seksuaalisesti aktiivisia. Jos naisten paheksunta loppuisi, niin päästäisiin taas tilanteeseen, jossa on avoimia parisuhteita ja rakastajan ottaminen on arkipäivää kaikille.

Varmasti näinkin, katkerat naiset niitä nimittelee ja paheksuu.

Naiset? Tällä palstalla? Teepä naisena aloitus, jossa kerrot harrastaneesi nuorena pari kertaa irtoseksiä ja tule sitten kertomaan, kuka ja miten paljon sinua paheksui.

Oikeassa elämässä naisillakin olisi rakastajat. Aviomies voi jäädä päiväksi lasten kanssa kotiin, kun nainen lähtee rakastajansa luokse koko päiväksi sänkyyn. Voi kuule, haluttomia naisia ei olisi.

Älä tule tälle palstalle vaan harrasta rauhassa seksiä kenen tahansa halukkaan kanssa.

Mitä taas fantasiaasi tulee niin rakastaja sopii varmasti oikein hyvin jos miestä ei seksi kiinnosta. Samat säännöt molemmille, tietysti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin tuossa aiemmin siitä, kuinka kuivahtanut seksielämä parisuhteessa tuntuu ikävältä.

Sain mukavan ja tsemppaavan kommentin, kiitos siitä.

Kiitoksia myös niille naisille, jotka ovat rehellisesti avanneet pikkulapsiaikaisen haluttomuutensa kokemuksia.

Miesnäkökulmasta yksi asia tässä keskustelussa hieman tökkii: jos naiset tietävät, mikä miehen pahan olon aiheuttaa ja mistä se johtuu, ei tietenkään ole asiallista suostua miehen vonkaamiseen vastoin omaa tahtoa.

Sen sijaan peräänkuuluttaisin asennetta, jossa pystyisitte ymmärtämään ja asiallisesti avaamaan keskustelun ja oikeasti käsittelemään itsekin sen tosiasian, että seksittömyys satuttaa miltei jokaista parisuhteeseen sitoutunutta miestä, oli syy mikä tahansa. Se saattaa satuttaa syvästikin.

En ole itse parisuhteemme seksielämään oikein tyytyväinen, mutta se ei ole isoin asia tässä. En vaan millään kestäisi sitä tosiasiaa, että vaimoni kieltäytyy keskustelemasta asiasta. Jo puhuminen auttaisi todella paljon, mutta siitä pihtaaminen on minusta pahin asia koko tässä kuviossa.

Naiset, teidän pitäisi haluttomina osapuolina kantaa oma vastuunne asiasta, ja sanoa asiat rehellisesti, niin suoraan kuin pystytte. Keskustella, ja ottaa myös miestenne näkökulma huomioon. Tarvittaessa myös pariterapiaan lähteminen voisi olla monelle hyvä juttu.

Minusta on lähtökohtaisesti aivan väärin ja prseestä se oletus, että miesten pitäisi parisuhteessa tyynesti ja nurisematta hyväksyä se, että seksielämä joko kuivahtaa pitkäksi ajaksi tai (pahimmassa tapauksessa) käytännössä loppuu kokonaan. Eli toistuva torjutuksi tuleminen on se asia, joka eniten satuttaa, ahdistaa ja syö itsetuntoa.

Ei tällaista asiaa voi vaan lakaista maton alle, vaan tästä pitäisi käydä pitkiä keskusteluja ja löytää sellainen tahtotila, että asiat voidaan puhua läpi ja ratkaista yhdessä.

Ei kukaan voi ottaa vastuuta puolison seksuaalisesta tyydyttämisestä läpi elämän aina silloin, kun puoliso haluaa. Mutta toisten tunteiden, epävarmuuden ja itsetunnon huomioon ottaminen on kunnollisessa parisuhteessa aivan ensisijaisen tärkeää.

Kannattaa myös kuunnella, kun nainen kertoo elämästään ja tunteistaan. Silloin yleensä selviää syy haluttomuuteen. Harvaa kiinnostaa alkaa vääntämään rautalangasta seksiä mankuvalle miehelle. Tai, että kuuntelemattomuus paikataan terapeutin luona. Huokaus.

Monesti se on niin, että terpeutin luona kuuntelematonkin osapuoli on pakotettu kerrankin oikesti kuuntelemaan. Kahdenkeskisissä keskusteluissa ollaan usein jo liian poteroissa ja defenssit päällä. Ihminen osaaa olla vieraskorea terapeutin luona, vaikka kotona olisi täysin toisenlainen.

Mutta ei se mikään ihmeratkaisu ole, yksi työkalu parisuhteen työkalupakissa. 

Monesti siellä terapeutin luona myös selitetään kärsivällisemmin ja laajemmin. Sekin auttaa kummasti asian selviämiseen.

Mutta kuten sanoit, ne omat poterot on se pahin ongelma. Niihin jää monesti niin kertoja kuin kuuntelijakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joustavuus on päivän sana.

Läheisyyteen ja seksiin ladataan liikaa odotuksia ja painolastia, vakavuuttakin. Kaikki tämä johtaa herkästi sydänjuuria raastavaan valtataisteluun. Todellisuudessa seksi voi olla yhtä arkipäiväistä kuin selän rapsutus. Helppoa tai vaikeaa, nopeaa tai hidasta.

5-10 minuuttia puolison selän rapsutusta on harvalle suuri ponnistus.

Seksi ei ole selänrapsutusta, eikä se sellaiseksi muutu ikinä. Miehet ajattelevat seksin olevan sama kuin selänrapsutus ja ihmettelevät, kun vaimo ei vaivaudu hiukan nyhjäämään sitä muutamaa minuuttia. Heti helpottaisi ja pienellä vaivalla. Se ei vaan mene niin. Jos menisi, ei olisi niin montaa sydänjuuriaan myöten loukkaantunutta naista, jotka kokevat olevansa se selänrapsutuskone tai patja. 

Ei seksi ole mitään selänrapsutusta tietenkään. 

Mutta olisiko ihan mahdoton ajatus esimerkiksi sellaisesta ratkaisusta vaikeassa tilanteessa olevilla, että nainen voisi edes joskus - vaikka itse aivan täysissä pukeissa, ilman miehen kosketuksia - antaa miehelle edes käsihoidon? 

Tai olisiko ajatuksena liian vastenmielistä esimerkiksi maata vierekkäin vähissä vaatteissa ja pitää miestä lähellä silloin, kun mies masturboi? 

Tai vaikka esimerkiksi silitellä miehen vartaloa hänen masturboidessaan?

Näin miehenä ajatellen ainakin nämä tuottaisivat käytännössä jo samalla tavalla hyvää oloa kuin esimerkiksi yhdyntä. Eli nainen voisi olla fyysisesti lähellä ja koskettaa minua samalla kun itse hoitelisin itseni. 

Haluaisinkin tähän rehellisiä kommentteja naisilta: kokisitteko jonkin tällaisen toimintatavan sellaiseksi, että se ei ahdistaisi, loukkaisi tai rikkoisi teitä seksuaalisessa mielessä?

Pystyisittekö tällaiseen "kompromissiin" esimerkiksi kerran viikossa, jos ette muuten haluaisi seksiä puolisonne kanssa?

Nimittäin moni seksin puutteesta kärsivä mies olisi erittäin iloinen jo tällaisesta hellyyden osoituksesta.

Joo, ei mua kyllä suoraan ja rehellisesti sanoen kiinnostaisi. Jos en halua jostain syystä molemminpuolista itsellenikin nautintoa tuottavaa seksiä kanssasi, niin vielä vähemmän innostun olemaan joku käsihoitaja tai sun masturboinnin katselija. 

No olisiko sitten aivan out of the line, jos miehesi kävisi esimerkiksi thaihieronnassa saamassa happy endingin? 

Jos siis et haluaisi seksiä kuin enintään 1 krt/kk, etkä haluaisi edes olla intiimisti lähellä miehesi masturboidessa?

Voi hän käydä, mutta minä en sen jälkeen jatkaisi suhdetta hänen kanssaan mistään hinnasta.

Miksi et?

Koet tarpeelliseksi kontrolloida miehesi seksiä?

Päättääkö miehesi mitä saat syödä ja koska? Seuraako hän painoasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.

Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.

Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.

Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä. 

Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.

Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.

Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.

Muuta keinoa ei kai ole kuin olla puolison silmissä riittävän haluttava. Häneltä kannattaa kysyä, mitä voisi itse tehdä haluttavuutensa lisäämiseksi. Se voi olla se, että jospa voisit välillä nousta lasten kanssa viikonloppuna ja minä saisin nukkua pitkään. Tai jospa kävisit hoitamassa joka toinen päivä ruokaostokset ja ruuanlaiton, minä voisin käydä lenkillä tai kaverin kanssa kahvilla. Tai jospa voisit laittaa kivat alusvaatteet, olet niissä kaunis. Tai jospa vain juteltaisiin ja halailtaisiin hetki ja katsotaan, kiinnostaako jokin muukin. Tai jospa kuuntelisit paremmin mitä haluan sinulle sanoa. Jospa et nalkuttaisi siitä samasta asiasta aina, se loukkaa minua kun parhaani yritän. Jospa et dissaisi mielipiteitäni. Jospa joskus koskettaisit niin, että se on vain rakkauden osoitus, ei seksikutsu. Jospa hellittäisiin toisiamme enemmän. Olisi kiva keksiä yhteinen harrastus, kaipaan kanssasi vietettyä aikaa muualla kuin kotona.

Vaikka mitä. Parisuhde koostuu tuhansista pienistä asioista, joista monelle voi tehdä jotain, jos halua vain on.  

Minä kehottaisin miehiä koskettelemaan naisianne hellyydellä ja rakkaudella (ei siis seksin vuoksi) paljon enemmän. Mieheni suutelee minua aina aamuisin ja iltaisin ja tullessaan töistä ja aina jos huuleni sattuvat sopivasti hänen lähelleen. Kulkiessaan kotona hän hipaisee minua aina ohi mennessään ja pitää yllä kosketusyhteyttä, joka on hellää, rakastavaa ja seksuaalista, mutta ei seksiin tähtäävää. 

Monet naiset kertovat, etteivät uskalla tehdä samaa miehille, koska pelkäävät miehen ottavan sen seksikutsuna. Tämä pelko koskettaa hellästi vähentää parisuhteen läheisyyttä todella paljon ja on myös merkki ongelmista, jos nainen "pelkää" miehen seksuaalisen halun heräämistä. 

Mies ei voi sille mitään, että vaikka halatessa tai suudellessaan naistaan heppi jysähtää pystyyn. Ei siinä ole mitään seksuaalista tarkoitusta välttämättä, vaan rakastunut mies tuntee hyvän olon virtauksen läpi vartalon, mikä rentouttaa veitikassa sijaitsevat "portit" ja saa veren virtaamaan paisuvaiskudoksiin. Ihan vastaavalla tavalla rakastunut nainenkin kiihottuu pelkästä läheisyydestä.

Kyllä minäkin rakastan miestäni, mutta en minä jokaisesta suukosta enää 30 vuoden jälkeen syty. Eikä erektio haittaa, jos ei sillä joka kerta rupea heti tökkimään, vaan pitää hyväilyn hellänä, vaikka innostuukin. Kannattaa sanoa suoraan puolin ja toisin, että nyt on hellä suukko tulossa tai toisella kerralla voi taas toiveikkaasti kysyä, että kelpaisiko kiihkeämpi suukko. Onneksi on myös sanat käytössä selventämään asioita. 

Kuulostaapä typerältä. Seksi on parasta silloin, kun siihen syttyy luonnostaan. Ei ihme, jos miehet ei halua muijaansa, jos jo suudelman voimakkuusaste täytyy varmistaa etukäteen.

Ei täydy. Saat muiskauttaa ihan tavalla joka sinulle ja etenkin vaimollesi sopii. Tuossa joku vain kertoi oman kokemuksensa, jos joku siitä hyötyisi.

En tajua teitä. Luette jotain vauvapalstan keskustelua kuin lakikirjaa siitä, mitä saa tai pitää tehdä. Ihan kuin te odottaisitte tai pelkäisitte, että teille tässä sanellaan jotain. Ihan omaa järkeänne käytätte ja omaa elämäänne saatte elää, meni syteen tai saaveen.  On kyllä palstan miehiltä aivan hemmetin puusilmäistä syyttää täällä naisia uhriutumisesta kun keskustelu on tätä. 

Vierailija kirjoitti:

Seksiin tarvitsen hyvän mielen ja rentoutuneen olon. Jos olen pitkästynyt, niin vielä parempi. Mikäli setvin lasten kinastelua, pyyhin kaatunutta mehua ja räkänokkaa, mietin seuraavan päivän työkuvioita ja tehtäviä töitä, niin en muutu kuin taikaiskusta innostuneeksi rakastajaksi. En halua myöskään lyhentää nykyisiä liian lyhyitä yöunia entisestään. Jos mies valvottaa minua illalla, niin hän voi vastineeksi nousta yöllä ja aamulla lasten kanssa, niin minä saan nukkua. Tai sitten herätän miehen aamuyöllä panemaan ja jutellaan sitten siinä samalla Pilvikki-Yrmylin terveysongelmista.

Tämä. Tosin minulla ei ole pieniä lapsia, mutta monta muuta asiaa jotka vaativat keskittymistäni. En voi enkä jaksa kääntää yksikseni miehen vihjauksesta suuntaa niin että hylkään käsillä olevat ajatukset ja alan itsekseni virittäytymään seksiin. Enkä oikeastaan edes halua. Seksi on kahden kauppaa, ja mikäli sitä virittelyä ei tehdä yhdessä, niin sitten ei myöskään harrasteta yhdessä, vaan omin käsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joustavuus on päivän sana.

Läheisyyteen ja seksiin ladataan liikaa odotuksia ja painolastia, vakavuuttakin. Kaikki tämä johtaa herkästi sydänjuuria raastavaan valtataisteluun. Todellisuudessa seksi voi olla yhtä arkipäiväistä kuin selän rapsutus. Helppoa tai vaikeaa, nopeaa tai hidasta.

5-10 minuuttia puolison selän rapsutusta on harvalle suuri ponnistus.

Seksi ei ole selänrapsutusta, eikä se sellaiseksi muutu ikinä. Miehet ajattelevat seksin olevan sama kuin selänrapsutus ja ihmettelevät, kun vaimo ei vaivaudu hiukan nyhjäämään sitä muutamaa minuuttia. Heti helpottaisi ja pienellä vaivalla. Se ei vaan mene niin. Jos menisi, ei olisi niin montaa sydänjuuriaan myöten loukkaantunutta naista, jotka kokevat olevansa se selänrapsutuskone tai patja. 

Ei seksi ole mitään selänrapsutusta tietenkään. 

Mutta olisiko ihan mahdoton ajatus esimerkiksi sellaisesta ratkaisusta vaikeassa tilanteessa olevilla, että nainen voisi edes joskus - vaikka itse aivan täysissä pukeissa, ilman miehen kosketuksia - antaa miehelle edes käsihoidon? 

Tai olisiko ajatuksena liian vastenmielistä esimerkiksi maata vierekkäin vähissä vaatteissa ja pitää miestä lähellä silloin, kun mies masturboi? 

Tai vaikka esimerkiksi silitellä miehen vartaloa hänen masturboidessaan?

Näin miehenä ajatellen ainakin nämä tuottaisivat käytännössä jo samalla tavalla hyvää oloa kuin esimerkiksi yhdyntä. Eli nainen voisi olla fyysisesti lähellä ja koskettaa minua samalla kun itse hoitelisin itseni. 

Haluaisinkin tähän rehellisiä kommentteja naisilta: kokisitteko jonkin tällaisen toimintatavan sellaiseksi, että se ei ahdistaisi, loukkaisi tai rikkoisi teitä seksuaalisessa mielessä?

Pystyisittekö tällaiseen "kompromissiin" esimerkiksi kerran viikossa, jos ette muuten haluaisi seksiä puolisonne kanssa?

Nimittäin moni seksin puutteesta kärsivä mies olisi erittäin iloinen jo tällaisesta hellyyden osoituksesta.

Joo, ei mua kyllä suoraan ja rehellisesti sanoen kiinnostaisi. Jos en halua jostain syystä molemminpuolista itsellenikin nautintoa tuottavaa seksiä kanssasi, niin vielä vähemmän innostun olemaan joku käsihoitaja tai sun masturboinnin katselija. 

No olisiko sitten aivan out of the line, jos miehesi kävisi esimerkiksi thaihieronnassa saamassa happy endingin? 

Jos siis et haluaisi seksiä kuin enintään 1 krt/kk, etkä haluaisi edes olla intiimisti lähellä miehesi masturboidessa?

Voi hän käydä, mutta minä en sen jälkeen jatkaisi suhdetta hänen kanssaan mistään hinnasta.

Miksi et?

Koet tarpeelliseksi kontrolloida miehesi seksiä?

Päättääkö miehesi mitä saat syödä ja koska? Seuraako hän painoasi?

Kontrolloimme ihan samoissa määrin, koska olemme sitoutuneet yksiavioisuuteen ja pidämme sitä arvossa. Mutta jos mieheni siitä lipsuisi, niin se sitten olisi suhteen loppu. En ymmärrä mikä sinua siinä hiertää. Ei parisuhteen lopettaminen ole mikään vääryys tai synti vaan ihan van valinta. Itse me parisuhdettamme elämme, sinä saat tehdä ihan omalla tavallasi omassasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No hei, olisiko jollakuilla antaa vinkkiä miten mies voisi parantaa taitojaan? Jotain konkrettista kaipaisi, ihan oikeasti.

Kiinnostusta seksiin, mutta täysin kyvytön tuottamaan minkäänlaista mielihyvää toiselle.

Step by step vinkkejä otan ilolla vastaan, kiitos. Ja miten juuri miehet olette opetelleet toisen nautinnon huomioimisen?

Kaikki lähtee oikeastaan siitä, että sinun pitää ensin opetalla itse löytämään vartalosi herkimmät paikat, hyväillä itsellesi sellaisia orgasmeja, että taju meinaa lähteä. Sitten voit alkaa pikkuhiljaa opastamaan miestä, miten ja mistä kohtaa tuntuu hyvältä.

Jokainen nainen kun on erilainen, niin vaikka mies olisi kuinka kokenut ja nainen liian passiivinen, mies voi käyttää vääränlaista tyyliä, kuten liian kovakouraisia tai liian helliä kosketuksia ja nainen ei syty kunnolla ollenkaan.

Jatkan vielä, että kun nainen on tuohon pisteeseen saakka opetellut kiihottamaan itsensä vaikka pelkkien mielikuvien avulla, sekin on tullut todistettua, että nainen saa orgasmin koko päivän kestäneen kiusoittelun jälkeen pelkällä hellällä suudelmalla niin, että huulet juuri ja juuri koskettavat toisiaan. Siinä teille opettelemista sen sijaan, että vieritätte aina kaiken vastuun omista orgasmeistanne pelkästään miehen tehtäväksi.

Hyi, inhoan juuri tuollaisia hipaisupusuja. Joo nainen voi feikata orgasminsa vaikka sellaisen johdosta, niin päästää vihdoin siitä asiasta.

Sinussa on jotain vialla. Kun seisot seinää vasten mahlat pitkin reisiä valuen viittä vaille, että laukeat juuri, niin tunnet INHOA, kun mies saa suudelmalla sinulle niin rajun orgasmin, että lysähdät jalattomana lattialle miehen hidastaessa putoamistasi.

Aikamoinen spektaakkeli <3

Näin se vaan on. Aivot sen orgasmin lopulta saavat aikaan ja vaativat sopivaa ärsykettä. Vaikka yhdyntä ja itsetyydytys ovat erilaisia, välillä omaa kivaa pitämällä voi saada huikeita orgasmeja, kun antaa mielikuvituksen lentää. Pätee kumpaankin sukupuoleen.

Feikkauksesta on kyse, olet katsonut liikaa po*rnoa.

Liikaa pornoa?

Nyt olet määrittelemässä mikä on miehelle sopiva määrä viihdettä?

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.

Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.

Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.

Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä. 

Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.

Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.

Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.

Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.

Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.

Onhan se hassua, kun nykyään paheksutaan ja nimitellään rumasti naisia, jotka rupeavat suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa tai ovat sinkkuina hyvin seksuaalisesti aktiivisia. Jos naisten paheksunta loppuisi, niin päästäisiin taas tilanteeseen, jossa on avoimia parisuhteita ja rakastajan ottaminen on arkipäivää kaikille.

Varmasti näinkin, katkerat naiset niitä nimittelee ja paheksuu.

Naiset? Tällä palstalla? Teepä naisena aloitus, jossa kerrot harrastaneesi nuorena pari kertaa irtoseksiä ja tule sitten kertomaan, kuka ja miten paljon sinua paheksui.

Oikeassa elämässä naisillakin olisi rakastajat. Aviomies voi jäädä päiväksi lasten kanssa kotiin, kun nainen lähtee rakastajansa luokse koko päiväksi sänkyyn. Voi kuule, haluttomia naisia ei olisi.

Älä tule tälle palstalle vaan harrasta rauhassa seksiä kenen tahansa halukkaan kanssa.

Mitä taas fantasiaasi tulee niin rakastaja sopii varmasti oikein hyvin jos miestä ei seksi kiinnosta. Samat säännöt molemmille, tietysti!

Joku kertoi, miten ennen oli jalkavaimoja ja avoimia avioliiton ulkopuolisia suhteita. Ettet vaan tarkoita sitä, että ne olisi sallittuja vain miehille? Aijai, mites se nyt noin, kun paheksut samaa naisten kohdalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.

Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.

Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.

Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä. 

Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.

Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.

Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.

Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.

Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.

Onhan se hassua, kun nykyään paheksutaan ja nimitellään rumasti naisia, jotka rupeavat suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa tai ovat sinkkuina hyvin seksuaalisesti aktiivisia. Jos naisten paheksunta loppuisi, niin päästäisiin taas tilanteeseen, jossa on avoimia parisuhteita ja rakastajan ottaminen on arkipäivää kaikille.

Miksi kukaan mies haluaisi olla aviomies, jos voisi olla rakastaja? Naiselle riittää pelkkä seksi ja miehen ei tarvitse kuunnella nalkutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joustavuus on päivän sana.

Läheisyyteen ja seksiin ladataan liikaa odotuksia ja painolastia, vakavuuttakin. Kaikki tämä johtaa herkästi sydänjuuria raastavaan valtataisteluun. Todellisuudessa seksi voi olla yhtä arkipäiväistä kuin selän rapsutus. Helppoa tai vaikeaa, nopeaa tai hidasta.

5-10 minuuttia puolison selän rapsutusta on harvalle suuri ponnistus.

Seksi ei ole selänrapsutusta, eikä se sellaiseksi muutu ikinä. Miehet ajattelevat seksin olevan sama kuin selänrapsutus ja ihmettelevät, kun vaimo ei vaivaudu hiukan nyhjäämään sitä muutamaa minuuttia. Heti helpottaisi ja pienellä vaivalla. Se ei vaan mene niin. Jos menisi, ei olisi niin montaa sydänjuuriaan myöten loukkaantunutta naista, jotka kokevat olevansa se selänrapsutuskone tai patja. 

Ei seksi ole mitään selänrapsutusta tietenkään. 

Mutta olisiko ihan mahdoton ajatus esimerkiksi sellaisesta ratkaisusta vaikeassa tilanteessa olevilla, että nainen voisi edes joskus - vaikka itse aivan täysissä pukeissa, ilman miehen kosketuksia - antaa miehelle edes käsihoidon? 

Tai olisiko ajatuksena liian vastenmielistä esimerkiksi maata vierekkäin vähissä vaatteissa ja pitää miestä lähellä silloin, kun mies masturboi? 

Tai vaikka esimerkiksi silitellä miehen vartaloa hänen masturboidessaan?

Näin miehenä ajatellen ainakin nämä tuottaisivat käytännössä jo samalla tavalla hyvää oloa kuin esimerkiksi yhdyntä. Eli nainen voisi olla fyysisesti lähellä ja koskettaa minua samalla kun itse hoitelisin itseni. 

Haluaisinkin tähän rehellisiä kommentteja naisilta: kokisitteko jonkin tällaisen toimintatavan sellaiseksi, että se ei ahdistaisi, loukkaisi tai rikkoisi teitä seksuaalisessa mielessä?

Pystyisittekö tällaiseen "kompromissiin" esimerkiksi kerran viikossa, jos ette muuten haluaisi seksiä puolisonne kanssa?

Nimittäin moni seksin puutteesta kärsivä mies olisi erittäin iloinen jo tällaisesta hellyyden osoituksesta.

Joo, ei mua kyllä suoraan ja rehellisesti sanoen kiinnostaisi. Jos en halua jostain syystä molemminpuolista itsellenikin nautintoa tuottavaa seksiä kanssasi, niin vielä vähemmän innostun olemaan joku käsihoitaja tai sun masturboinnin katselija. 

No olisiko sitten aivan out of the line, jos miehesi kävisi esimerkiksi thaihieronnassa saamassa happy endingin? 

Jos siis et haluaisi seksiä kuin enintään 1 krt/kk, etkä haluaisi edes olla intiimisti lähellä miehesi masturboidessa?

Voi hän käydä, mutta minä en sen jälkeen jatkaisi suhdetta hänen kanssaan mistään hinnasta.

Miksi et?

Koet tarpeelliseksi kontrolloida miehesi seksiä?

Päättääkö miehesi mitä saat syödä ja koska? Seuraako hän painoasi?

Ei se ole kontrollointia, mies voi valita naisen ketä tuollainen kiinnostaa.

Ei kaikki ole naisen vikaa, ihmiset ovat vain erilaisia.

Mies ketä kiinnostaa nyrkki-kyllikit voivat sellaisen viekotella itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin tuossa aiemmin siitä, kuinka kuivahtanut seksielämä parisuhteessa tuntuu ikävältä.

Sain mukavan ja tsemppaavan kommentin, kiitos siitä.

Kiitoksia myös niille naisille, jotka ovat rehellisesti avanneet pikkulapsiaikaisen haluttomuutensa kokemuksia.

Miesnäkökulmasta yksi asia tässä keskustelussa hieman tökkii: jos naiset tietävät, mikä miehen pahan olon aiheuttaa ja mistä se johtuu, ei tietenkään ole asiallista suostua miehen vonkaamiseen vastoin omaa tahtoa.

Sen sijaan peräänkuuluttaisin asennetta, jossa pystyisitte ymmärtämään ja asiallisesti avaamaan keskustelun ja oikeasti käsittelemään itsekin sen tosiasian, että seksittömyys satuttaa miltei jokaista parisuhteeseen sitoutunutta miestä, oli syy mikä tahansa. Se saattaa satuttaa syvästikin.

En ole itse parisuhteemme seksielämään oikein tyytyväinen, mutta se ei ole isoin asia tässä. En vaan millään kestäisi sitä tosiasiaa, että vaimoni kieltäytyy keskustelemasta asiasta. Jo puhuminen auttaisi todella paljon, mutta siitä pihtaaminen on minusta pahin asia koko tässä kuviossa.

Naiset, teidän pitäisi haluttomina osapuolina kantaa oma vastuunne asiasta, ja sanoa asiat rehellisesti, niin suoraan kuin pystytte. Keskustella, ja ottaa myös miestenne näkökulma huomioon. Tarvittaessa myös pariterapiaan lähteminen voisi olla monelle hyvä juttu.

Minusta on lähtökohtaisesti aivan väärin ja prseestä se oletus, että miesten pitäisi parisuhteessa tyynesti ja nurisematta hyväksyä se, että seksielämä joko kuivahtaa pitkäksi ajaksi tai (pahimmassa tapauksessa) käytännössä loppuu kokonaan. Eli toistuva torjutuksi tuleminen on se asia, joka eniten satuttaa, ahdistaa ja syö itsetuntoa.

Ei tällaista asiaa voi vaan lakaista maton alle, vaan tästä pitäisi käydä pitkiä keskusteluja ja löytää sellainen tahtotila, että asiat voidaan puhua läpi ja ratkaista yhdessä.

Ei kukaan voi ottaa vastuuta puolison seksuaalisesta tyydyttämisestä läpi elämän aina silloin, kun puoliso haluaa. Mutta toisten tunteiden, epävarmuuden ja itsetunnon huomioon ottaminen on kunnollisessa parisuhteessa aivan ensisijaisen tärkeää.

Kannattaa myös kuunnella, kun nainen kertoo elämästään ja tunteistaan. Silloin yleensä selviää syy haluttomuuteen. Harvaa kiinnostaa alkaa vääntämään rautalangasta seksiä mankuvalle miehelle. Tai, että kuuntelemattomuus paikataan terapeutin luona. Huokaus.

Monesti se on niin, että terpeutin luona kuuntelematonkin osapuoli on pakotettu kerrankin oikesti kuuntelemaan. Kahdenkeskisissä keskusteluissa ollaan usein jo liian poteroissa ja defenssit päällä. Ihminen osaaa olla vieraskorea terapeutin luona, vaikka kotona olisi täysin toisenlainen.

Mutta ei se mikään ihmeratkaisu ole, yksi työkalu parisuhteen työkalupakissa. 

Monesti siellä terapeutin luona myös selitetään kärsivällisemmin ja laajemmin. Sekin auttaa kummasti asian selviämiseen.

Mutta kuten sanoit, ne omat poterot on se pahin ongelma. Niihin jää monesti niin kertoja kuin kuuntelijakin.

Juuri niin. Itselleni oli pariterapiassa helpottavaa jo kuulla se, että minulla on oikeus tuntea kuten tunnen. Se ei ole väärin ja siihen on ihan hyvä syy. Sitä alkaa epäillä itseään monessa asiassa, kun parisuhde on solmussa. On helppo syyllistyä ja syyllistää kohtuuttomasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joustavuus on päivän sana.

Läheisyyteen ja seksiin ladataan liikaa odotuksia ja painolastia, vakavuuttakin. Kaikki tämä johtaa herkästi sydänjuuria raastavaan valtataisteluun. Todellisuudessa seksi voi olla yhtä arkipäiväistä kuin selän rapsutus. Helppoa tai vaikeaa, nopeaa tai hidasta.

5-10 minuuttia puolison selän rapsutusta on harvalle suuri ponnistus.

Seksi ei ole selänrapsutusta, eikä se sellaiseksi muutu ikinä. Miehet ajattelevat seksin olevan sama kuin selänrapsutus ja ihmettelevät, kun vaimo ei vaivaudu hiukan nyhjäämään sitä muutamaa minuuttia. Heti helpottaisi ja pienellä vaivalla. Se ei vaan mene niin. Jos menisi, ei olisi niin montaa sydänjuuriaan myöten loukkaantunutta naista, jotka kokevat olevansa se selänrapsutuskone tai patja. 

Ei seksi ole mitään selänrapsutusta tietenkään. 

Mutta olisiko ihan mahdoton ajatus esimerkiksi sellaisesta ratkaisusta vaikeassa tilanteessa olevilla, että nainen voisi edes joskus - vaikka itse aivan täysissä pukeissa, ilman miehen kosketuksia - antaa miehelle edes käsihoidon? 

Tai olisiko ajatuksena liian vastenmielistä esimerkiksi maata vierekkäin vähissä vaatteissa ja pitää miestä lähellä silloin, kun mies masturboi? 

Tai vaikka esimerkiksi silitellä miehen vartaloa hänen masturboidessaan?

Näin miehenä ajatellen ainakin nämä tuottaisivat käytännössä jo samalla tavalla hyvää oloa kuin esimerkiksi yhdyntä. Eli nainen voisi olla fyysisesti lähellä ja koskettaa minua samalla kun itse hoitelisin itseni. 

Haluaisinkin tähän rehellisiä kommentteja naisilta: kokisitteko jonkin tällaisen toimintatavan sellaiseksi, että se ei ahdistaisi, loukkaisi tai rikkoisi teitä seksuaalisessa mielessä?

Pystyisittekö tällaiseen "kompromissiin" esimerkiksi kerran viikossa, jos ette muuten haluaisi seksiä puolisonne kanssa?

Nimittäin moni seksin puutteesta kärsivä mies olisi erittäin iloinen jo tällaisesta hellyyden osoituksesta.

Joo, ei mua kyllä suoraan ja rehellisesti sanoen kiinnostaisi. Jos en halua jostain syystä molemminpuolista itsellenikin nautintoa tuottavaa seksiä kanssasi, niin vielä vähemmän innostun olemaan joku käsihoitaja tai sun masturboinnin katselija. 

No olisiko sitten aivan out of the line, jos miehesi kävisi esimerkiksi thaihieronnassa saamassa happy endingin? 

Jos siis et haluaisi seksiä kuin enintään 1 krt/kk, etkä haluaisi edes olla intiimisti lähellä miehesi masturboidessa?

Voi hän käydä, mutta minä en sen jälkeen jatkaisi suhdetta hänen kanssaan mistään hinnasta.

Miksi et?

Koet tarpeelliseksi kontrolloida miehesi seksiä?

Päättääkö miehesi mitä saat syödä ja koska? Seuraako hän painoasi?

Kontrolloimme ihan samoissa määrin, koska olemme sitoutuneet yksiavioisuuteen ja pidämme sitä arvossa. Mutta jos mieheni siitä lipsuisi, niin se sitten olisi suhteen loppu. En ymmärrä mikä sinua siinä hiertää. Ei parisuhteen lopettaminen ole mikään vääryys tai synti vaan ihan van valinta. Itse me parisuhdettamme elämme, sinä saat tehdä ihan omalla tavallasi omassasi.

Et koe että yksiavioisuuteen olisi ehtoja? Sinusta toinen osapuoli voi päättää että yksiavioisuus tarkoittaa nollaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.

Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.

Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.

Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä. 

Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.

Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.

Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.

Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.

Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.

Onhan se hassua, kun nykyään paheksutaan ja nimitellään rumasti naisia, jotka rupeavat suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa tai ovat sinkkuina hyvin seksuaalisesti aktiivisia. Jos naisten paheksunta loppuisi, niin päästäisiin taas tilanteeseen, jossa on avoimia parisuhteita ja rakastajan ottaminen on arkipäivää kaikille.

Miksi kukaan mies haluaisi olla aviomies, jos voisi olla rakastaja? Naiselle riittää pelkkä seksi ja miehen ei tarvitse kuunnella nalkutusta.

Miksi kukaan vaimo (kuten ap) haluaisi kuunella nalkutusta. Ei se ole sen siedettävämpää vaikka ääni olisi asteen matalampi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te osaa purkaa sitä panetustanne muuten kuin kiukuttelemalla? Puhumalla? Omalla kädellä? Miten ajattelitte että se kiukuttelu parantaa tilannetta?

Mulla ei siis ole tätä ongelmaa, en ole aloittaja, mutta kiinnostaa.

Itsellä on taipumusta tuohon kiukutteluun. Puhuminen auttaa aina hetkeksi, mutta se on sellainen sykli mikä näyttää uusiutuvan huolimatta molemminpuolisista lupauksista asioiden korjaamiseksi. Sitä voisi luulla, että oma käsi purkaisi panetuksen, mutta rehellisesti sanottuna onko se lähellekään sama asia kuin kumppanin kanssa peuhaaminen, läheisyys ja seksi toisen kanssa? Eikä se panetus purkaudu lenkillä tai kuntosalilla rehkiessä.

Kiukuttelun saa aikaan turhautuminen ja ärsyyntyminen, kun annetaan olettaa ja "luvataan" puheilla ja teoilla, että olisi seksiä yms. mutta sitten tämä ei toteudukkaan. Ei se ole mukavaa kun itsellä kiima kasvaa, mutta sitten ei pääse purkamaan sitä. Tietenkään kenenkään ei tarvitse harrastaa mitään seksuaalista jos ei halua.

Seksielämä on helppoa sille, joka saa halujensa mukaan ja riittävästi sammuttamaan oman seksinnälkänsä.  Mutta entäs kun toisella on paljon enemmän haluja? Ylimääräinen seksi ei ole keneltäkään pois vaan jopa plussaa. Mutta se, että ei saa tarpeeksi seksiä on täysin päinvastainen asia.

Sitten varmaan pystyt ymmärtämään, miten turhauttavaa on kun aina ”luvataan” tyydytystä mutta aina kuitenkin jäät ilman, kun homma loppuu ennen kuin ehdit saada siitä itsellesi mitään. Seksielämä tosiaankin on helppoa sille, joka saa halujensa mukaan ja riittävästi sammuttamaan oman seksinnälkänsä, ja yhtä helvettiä sille, joka jää aina ilman.

Kyllä ymmärrän ja tätä juuri tarkoitin.

Omaan viestiin palatakseni, siis tuo kiukuttelu kohdistuu vain puolisoon. Ja kyllä itse tajuan että se ei ole oikein ja itseänikin se harmittaa. Mutta jos seksi loppuu, niin se heijastuu suoraan myös siihen että läheisyys ja huomionosoitukset hiipuvat myös. Tämä taas ei vaikuttaa hiipuvasti puolison seksihaluihin. Siinä on tämän maninitsemani syklin ainekset.

Mitä tarkoittaa ei vaikuttaa? Vaikuttaa, vai ei vaikuta?

Mä elän mieluummin ilman läheisyyttä kuin harrastamalla seksiä miehen kanssa joka ei anna läheisyyttä.

Tämähän on helposti ratkaistavissa. Naisen pitäisi mennä vain lähelle ja todella paljon. Keskustella ja puhua siitä, että se on tärkeää että niin saa tehdä. Saa haluta olla vain lähellä ilman seksiä. Ja sanoa sekin, että kun on sitä, niin on seksiäkin. 

Parisuhteessa pitää huomioida molempien tarpeet, eikä vain olettaa jotain. Ja jokaisen tarve on oikea, tietenkin. 

Tämä on todella todella viisas neuvo, joka toimii.

Kiinnostaisi onko kirjoittaja mies vai nainen?

Ei toimi meillä, koska en jaksa olla ainoa joka pitää läheisyydestä huolta. Mies kyllä tietää seksinpuutteesta sitten että on tainnut häneltä taas hellyys unohtua. Sitten hän korjailee sitä muutamia päiviä, jolloin seksiä taas on, sitten kun hän on saanut tarpeeksi, niin läheisyys unohtuu aina siihen saakka että pitäisi taas seksiä saada. Tästä syystä minä saan liian vähän läheisyyttä, ja hän liian vähän seksiä, mutta ehkä hän tässä vielä jossain vaiheessa oppii pitämään läheisyydestä huolta koko ajan, jolloin seksiä on enemmän, kuten läheisyyttäkin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No hei, olisiko jollakuilla antaa vinkkiä miten mies voisi parantaa taitojaan? Jotain konkrettista kaipaisi, ihan oikeasti.

Kiinnostusta seksiin, mutta täysin kyvytön tuottamaan minkäänlaista mielihyvää toiselle.

Step by step vinkkejä otan ilolla vastaan, kiitos. Ja miten juuri miehet olette opetelleet toisen nautinnon huomioimisen?

Kaikki lähtee oikeastaan siitä, että sinun pitää ensin opetalla itse löytämään vartalosi herkimmät paikat, hyväillä itsellesi sellaisia orgasmeja, että taju meinaa lähteä. Sitten voit alkaa pikkuhiljaa opastamaan miestä, miten ja mistä kohtaa tuntuu hyvältä.

Jokainen nainen kun on erilainen, niin vaikka mies olisi kuinka kokenut ja nainen liian passiivinen, mies voi käyttää vääränlaista tyyliä, kuten liian kovakouraisia tai liian helliä kosketuksia ja nainen ei syty kunnolla ollenkaan.

Jatkan vielä, että kun nainen on tuohon pisteeseen saakka opetellut kiihottamaan itsensä vaikka pelkkien mielikuvien avulla, sekin on tullut todistettua, että nainen saa orgasmin koko päivän kestäneen kiusoittelun jälkeen pelkällä hellällä suudelmalla niin, että huulet juuri ja juuri koskettavat toisiaan. Siinä teille opettelemista sen sijaan, että vieritätte aina kaiken vastuun omista orgasmeistanne pelkästään miehen tehtäväksi.

Hyi, inhoan juuri tuollaisia hipaisupusuja. Joo nainen voi feikata orgasminsa vaikka sellaisen johdosta, niin päästää vihdoin siitä asiasta.

Sinussa on jotain vialla. Kun seisot seinää vasten mahlat pitkin reisiä valuen viittä vaille, että laukeat juuri, niin tunnet INHOA, kun mies saa suudelmalla sinulle niin rajun orgasmin, että lysähdät jalattomana lattialle miehen hidastaessa putoamistasi.

Aikamoinen spektaakkeli <3

Näin se vaan on. Aivot sen orgasmin lopulta saavat aikaan ja vaativat sopivaa ärsykettä. Vaikka yhdyntä ja itsetyydytys ovat erilaisia, välillä omaa kivaa pitämällä voi saada huikeita orgasmeja, kun antaa mielikuvituksen lentää. Pätee kumpaankin sukupuoleen.

Feikkauksesta on kyse, olet katsonut liikaa po*rnoa.

Liikaa pornoa?

Nyt olet määrittelemässä mikä on miehelle sopiva määrä viihdettä?

-ohis

Ota muuten selvää siitä alasta, jota kutsut viihteeksi. Kiitos

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No hei, olisiko jollakuilla antaa vinkkiä miten mies voisi parantaa taitojaan? Jotain konkrettista kaipaisi, ihan oikeasti.

Kiinnostusta seksiin, mutta täysin kyvytön tuottamaan minkäänlaista mielihyvää toiselle.

Step by step vinkkejä otan ilolla vastaan, kiitos. Ja miten juuri miehet olette opetelleet toisen nautinnon huomioimisen?

Voisitko keskittyä parisuhteessa johonkin MUUHUN kuin seksiin? Siinä sulle paras neuvo.

Sopiiko siis että ulkoistamme seksin parisuhteen ulkopuolelle?

Toistaiseksi naiset ajattelevat että heillä on mieheen yksinoikeus parisuhteen aikana. Mikä on sopiva seksitön ajanjakso jolla yksinoikeus menetetään ilman eri ilmoitusta?

Veikkaanpa, että tämä seksimonopoliajattelu ulottuu myös miehiin.

Eikö olisi siis selkeää että miehen kieltäytyessä systemaattisesti vuosien ajan vedoten pääsärkyyn, naisella olisi "oikeus" hankkia rakastaja tai käydä hieronnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja naiset ihmettelee miksi ei miestä kotihommat nappaa.

Eivät ne naistakaan nappaa, mutta koska hän on aikuinen ihminen, hän tekee ne silti.

Miestä ei useinkaan voi verrata täysivaltaiseen aikuiseen ihmiseen. Poikkeuksia onneksi on.

Iiiih wyyyää, tarviin palkinnon kun hoidan omaa kotiani ja lapsiani!

Eli kotityöt ajavat seksin ja toimivan parisuhteen edelle. Just..

Hupsu, tietysti ne ajaa. Ei nainen saa seksistä kuin pettymyksen.

Ne kotityöt ovat loistava syy olla harrastamatta seksiä, jollei tavoitteena tietysti ole täyttää unelmaamme vielä yhdestä vauveliinista!

Itse asiassa kyllä jotkin kotityöt ajavatkin seksin ohi ja sille asialle ei voi mitään silloin, kun perheessä on lapsia. On pakko tehdä ruokaa lapsille, vaikka panettaisi kuinka, on pakko yleensäkin hoitaa kaikki lapsiin liittyvä, sillä he eivät odota ja heidän tarpeensa eivät odota. Lasten asiat ovat kuitenkin tavallaan myös parisuhdeasioita, sillä jos ne hoidetaan yhdessä reippaasti, se on parisuhteen hoitamista, sillä siten jää aikaa ja voimia niihin intiimimpiin asioihin. 

Mielenkiintoista että se seksi ei itsessään haluta niin paljoa, että sen eteen ei tekisi asioita. 

Lu-ku-tai-to?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No hei, olisiko jollakuilla antaa vinkkiä miten mies voisi parantaa taitojaan? Jotain konkrettista kaipaisi, ihan oikeasti.

Kiinnostusta seksiin, mutta täysin kyvytön tuottamaan minkäänlaista mielihyvää toiselle.

Step by step vinkkejä otan ilolla vastaan, kiitos. Ja miten juuri miehet olette opetelleet toisen nautinnon huomioimisen?

Kaikki lähtee oikeastaan siitä, että sinun pitää ensin opetalla itse löytämään vartalosi herkimmät paikat, hyväillä itsellesi sellaisia orgasmeja, että taju meinaa lähteä. Sitten voit alkaa pikkuhiljaa opastamaan miestä, miten ja mistä kohtaa tuntuu hyvältä.

Jokainen nainen kun on erilainen, niin vaikka mies olisi kuinka kokenut ja nainen liian passiivinen, mies voi käyttää vääränlaista tyyliä, kuten liian kovakouraisia tai liian helliä kosketuksia ja nainen ei syty kunnolla ollenkaan.

Jatkan vielä, että kun nainen on tuohon pisteeseen saakka opetellut kiihottamaan itsensä vaikka pelkkien mielikuvien avulla, sekin on tullut todistettua, että nainen saa orgasmin koko päivän kestäneen kiusoittelun jälkeen pelkällä hellällä suudelmalla niin, että huulet juuri ja juuri koskettavat toisiaan. Siinä teille opettelemista sen sijaan, että vieritätte aina kaiken vastuun omista orgasmeistanne pelkästään miehen tehtäväksi.

Hyi, inhoan juuri tuollaisia hipaisupusuja. Joo nainen voi feikata orgasminsa vaikka sellaisen johdosta, niin päästää vihdoin siitä asiasta.

Sinussa on jotain vialla. Kun seisot seinää vasten mahlat pitkin reisiä valuen viittä vaille, että laukeat juuri, niin tunnet INHOA, kun mies saa suudelmalla sinulle niin rajun orgasmin, että lysähdät jalattomana lattialle miehen hidastaessa putoamistasi.

Aikamoinen spektaakkeli <3

Näin se vaan on. Aivot sen orgasmin lopulta saavat aikaan ja vaativat sopivaa ärsykettä. Vaikka yhdyntä ja itsetyydytys ovat erilaisia, välillä omaa kivaa pitämällä voi saada huikeita orgasmeja, kun antaa mielikuvituksen lentää. Pätee kumpaankin sukupuoleen.

Feikkauksesta on kyse, olet katsonut liikaa po*rnoa.

Liikaa pornoa?

Nyt olet määrittelemässä mikä on miehelle sopiva määrä viihdettä?

-ohis

Ota muuten selvää siitä alasta, jota kutsut viihteeksi. Kiitos

Naiset tienaavat moninkertaisesti miehiin verrattuna.

Aivan kuten muuallakin muotimaailmassa.