Miehen lapsellinen mökötys ja kiukuttelu seksistä.
Ärsyttää kun mies vaipuu ihan taaperon tasolle aina jos edellisestä seksikerrasta ehtii hänen mielestään vierähtää liian pitkä aika. Tämä tapahtuu yleensä siinä vaiheessa jos ehtii kulua noin 8-9päivää ilman seksiä. Sanottakoon, että meillä on pieniä lapsia ja arki aika kuluttavaa, joten se mielestäni vähän selittää noita "pitkiä" taukoja. Ikinä ei varmasti ole kahta viikkoa mennyt ilman kuitenkaan. Se mikä eniten hämmästyttää on kuinka nopea tämä miehen mielialamuutos on, tänään kaikki ihan jees ja normaalisti, rento tunnelma yms, mutta seuraavana päivänä rentouden tilalle on tullut äksyilevä aikuistaapero. Mies ei ymmärrä sitäkään, että tuo käytös on siinä määrin vittumaista ja ärsyttävää, että vie kyllä loputkin halut. Onko muilla tämmöisiä aikuistaaperoita miehenä? Tai haluaisiko joku mies selittää voiko seksin "puute" laukaista ihan yhtäkkiä jonkun raivomoodin?
Kommentit (3538)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin oon pistänyt naisen vaihtoon aina, jos on alkanut pihtailemaan. Koko elämäni oon seurustellut ja vuosia kestäneitäkin pitkiä suhteita on ollut. Mutta kyllä se on niin, että jos seksi hiipuu ja aletaan pihtailemaan, niin parisuhdekin alkaa olla loppusuoralla. Olen ottanut sitten uuden puolison.
Tämä on yksi aivan validi ratkaisu.
Tuo tosiaan on hyvä ratkaisu.
Vielä kun pääsisi naisten uhriutumisesta kuinka mies jätti hänet toisen (halukkaan) naisen takia.
No mitä sitä tarttee kuunnella. Blokkaukset päälle ja elämässä eteenpäin.
Miksi sitten vingutte täällä :)
Varmaan koska se ei haittaaa meitä. Sinua kuulostaa haittaavan, joten sinun kannattaa tehdä asialle jotain. Ihan omin pikku kätösin. Ei sinun tarvitse meidän elämäämme siinä puntaroida.
Pystyn olemaan ilman miestä vaikka vuosikausia, olen ollutkin. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö seksi olisi mulle tärkeää. Se on lähes ainoa syy haluta parisuhdetta, koska kokemukseni miehistä apuna mihinkään muuhun pulmaan ovat huonoja. En luota kuin itseeni. Tällä hetkellä mulla on miesystävä ja säännöllistä seksiä, mutta en tiedä mitä oikeastaan tunnen. Oon jotenkin hukassa itseni kanssa. Lapsia meillä on molemmilla tarpeeksi jo entuudestaan joten lapsiperhearki ei ole ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lukee näitä vuodatuksia, niin ei voi olla kuin kiitollinen että sain hyvän vaimon. Ajatus, että olisin mennyt naimisiin käytännössä kenenkään tähän ketjuun kirjoittaneen naisen kanssa aiheutta vilunpuistatuksia.
Mietin juuri samaa hymyssä suin. Ajattelin, että jos suomalainen nainen ei alottaisi jo lapsena persiinsä jakamista, niin suhtautuminen seksiin ja eritoten rakasteluun olisi aivan erilaista. Olen aina ihmetellyt, että miksi suomalaisilta naisilta puuttuu lähes kaikilta tietynlainen herkkyys, pehmeys ja rakastamisen taito, mikä tulee esiin kun mennään sänkyyn ensimmäisiä kertoja.
Aasialaisella vaimollani kun oli neitsyys tallella tavatessamme, niin onhan hänestä kehittynyt todella loistava kumppani kaikin puolin. Hänellä ei ole traumoja entisistä suhteista, ei ole tuhonnut mieltään e-pillereillä tai mielialalääkkeillä, eikä ole joutunut etsimään oppia pornosta. Mikään ei ole parempaa, kuin saada rakastella kaunista ja seksikästä naista, jossa on tietynlaista viattomuutta.
Kyllä nämä tässä ketjussa raivoavat naiset ovat varsinaisia riivinrautoja.
Kyllä ne on ne suomalaiset miehet, jotka ovat rikkoneet lapsuutani. 12-vuotiaana liehittely alkoi, miten minun olisi lapsena tässä olla ollut jotenkin kokenut ja osata haistatella aikuiselle miehelle?
Sieltä löytyii syy miesv ihalle.
---snip---
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin oon pistänyt naisen vaihtoon aina, jos on alkanut pihtailemaan. Koko elämäni oon seurustellut ja vuosia kestäneitäkin pitkiä suhteita on ollut. Mutta kyllä se on niin, että jos seksi hiipuu ja aletaan pihtailemaan, niin parisuhdekin alkaa olla loppusuoralla. Olen ottanut sitten uuden puolison.
Tämä on yksi aivan validi ratkaisu.
Tuo tosiaan on hyvä ratkaisu.
Vielä kun pääsisi naisten uhriutumisesta kuinka mies jätti hänet toisen (halukkaan) naisen takia.
No mitä sitä tarttee kuunnella. Blokkaukset päälle ja elämässä eteenpäin.
Miksi sitten vingutte täällä :)
Varmaan koska se ei haittaaa meitä. Sinua kuulostaa haittaavan, joten sinun kannattaa tehdä asialle jotain. Ihan omin pikku kätösin. Ei sinun tarvitse meidän elämäämme siinä puntaroida.
Jos ei haittaa niin miksi kaikki nämä "MIEHET VÄY VÄY VÄY" ketjut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.
Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.
Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.
Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä.
Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.
Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.
Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.
Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.
Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.
Onhan se hassua, kun nykyään paheksutaan ja nimitellään rumasti naisia, jotka rupeavat suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa tai ovat sinkkuina hyvin seksuaalisesti aktiivisia. Jos naisten paheksunta loppuisi, niin päästäisiin taas tilanteeseen, jossa on avoimia parisuhteita ja rakastajan ottaminen on arkipäivää kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin oon pistänyt naisen vaihtoon aina, jos on alkanut pihtailemaan. Koko elämäni oon seurustellut ja vuosia kestäneitäkin pitkiä suhteita on ollut. Mutta kyllä se on niin, että jos seksi hiipuu ja aletaan pihtailemaan, niin parisuhdekin alkaa olla loppusuoralla. Olen ottanut sitten uuden puolison.
Tämä on yksi aivan validi ratkaisu.
Tuo tosiaan on hyvä ratkaisu.
Vielä kun pääsisi naisten uhriutumisesta kuinka mies jätti hänet toisen (halukkaan) naisen takia.
Älä nyt viitsi. Naisten "uhriutumisista" lukeminenhan on sinun pääasiallinen elämänsisältösi. Miksi, vaikea sanoa. Mutta kukin tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.
Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.
Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.
Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä.
Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.
Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.
Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.
Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.
Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.
Tämä näkemys jaksaa pöyristyttää minua aina. Olen parisuhteessa enemmän haluava osapuoli ja olen nainen. Siitä huolimatta en saa kiinni tästä sikamaisesta ajattelutavasta, että kun en joskus saa sitä mitä haluan, minulla olisi joku oikeus lähtä panemaan muita ja ottaa jalka(miehiä?) tai muita mieshuoria. En kai siis minäkään voi tässä todeta kun että hiton miehet, kun kontrolloivat minua kun en saa lähtä pettämään :)
Minä sain juuri viisi minuuttia sitten pakit mieheltäni. Ei ehdi vaimon kimppuun. Sellaista se on avioelämä, joskus saa ja joskus taas ei. En minä silti naapurin puoleen hädässäni käänny tai kiukuttelemaan rupea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin oon pistänyt naisen vaihtoon aina, jos on alkanut pihtailemaan. Koko elämäni oon seurustellut ja vuosia kestäneitäkin pitkiä suhteita on ollut. Mutta kyllä se on niin, että jos seksi hiipuu ja aletaan pihtailemaan, niin parisuhdekin alkaa olla loppusuoralla. Olen ottanut sitten uuden puolison.
Tämä on yksi aivan validi ratkaisu.
Tuo tosiaan on hyvä ratkaisu.
Vielä kun pääsisi naisten uhriutumisesta kuinka mies jätti hänet toisen (halukkaan) naisen takia.
No mitä sitä tarttee kuunnella. Blokkaukset päälle ja elämässä eteenpäin.
Meitä ei haittaa siitä lukeminen tai sen kuuleminen. Sinua haittaa. Älä lue äläkä kuuntele. Ei tämä ole monimutkaista.
Miksi sitten vingutte täällä :)
Varmaan koska se ei haittaaa meitä. Sinua kuulostaa haittaavan, joten sinun kannattaa tehdä asialle jotain. Ihan omin pikku kätösin. Ei sinun tarvitse meidän elämäämme siinä puntaroida.
Jos ei haittaa niin miksi kaikki nämä "MIEHET VÄY VÄY VÄY" ketjut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lukee näitä vuodatuksia, niin ei voi olla kuin kiitollinen että sain hyvän vaimon. Ajatus, että olisin mennyt naimisiin käytännössä kenenkään tähän ketjuun kirjoittaneen naisen kanssa aiheutta vilunpuistatuksia.
Mietin juuri samaa hymyssä suin. Ajattelin, että jos suomalainen nainen ei alottaisi jo lapsena persiinsä jakamista, niin suhtautuminen seksiin ja eritoten rakasteluun olisi aivan erilaista. Olen aina ihmetellyt, että miksi suomalaisilta naisilta puuttuu lähes kaikilta tietynlainen herkkyys, pehmeys ja rakastamisen taito, mikä tulee esiin kun mennään sänkyyn ensimmäisiä kertoja.
Aasialaisella vaimollani kun oli neitsyys tallella tavatessamme, niin onhan hänestä kehittynyt todella loistava kumppani kaikin puolin. Hänellä ei ole traumoja entisistä suhteista, ei ole tuhonnut mieltään e-pillereillä tai mielialalääkkeillä, eikä ole joutunut etsimään oppia pornosta. Mikään ei ole parempaa, kuin saada rakastella kaunista ja seksikästä naista, jossa on tietynlaista viattomuutta.
Kyllä nämä tässä ketjussa raivoavat naiset ovat varsinaisia riivinrautoja.
Kyllä ne on ne suomalaiset miehet, jotka ovat rikkoneet lapsuutani. 12-vuotiaana liehittely alkoi, miten minun olisi lapsena tässä olla ollut jotenkin kokenut ja osata haistatella aikuiselle miehelle?
Sieltä löytyii syy miesv ihalle.
---snip---
Niin löytyy, eli lapsia hyväksikäyttävä mies. Jostain syystä sinä tunnut pitävän tuota naisen syynä, kun joutui lapsena tuollaiseen tilanteeseen.
--snip tähänkin--
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin tuossa aiemmin siitä, kuinka kuivahtanut seksielämä parisuhteessa tuntuu ikävältä.
Sain mukavan ja tsemppaavan kommentin, kiitos siitä.
Kiitoksia myös niille naisille, jotka ovat rehellisesti avanneet pikkulapsiaikaisen haluttomuutensa kokemuksia.
Miesnäkökulmasta yksi asia tässä keskustelussa hieman tökkii: jos naiset tietävät, mikä miehen pahan olon aiheuttaa ja mistä se johtuu, ei tietenkään ole asiallista suostua miehen vonkaamiseen vastoin omaa tahtoa.
Sen sijaan peräänkuuluttaisin asennetta, jossa pystyisitte ymmärtämään ja asiallisesti avaamaan keskustelun ja oikeasti käsittelemään itsekin sen tosiasian, että seksittömyys satuttaa miltei jokaista parisuhteeseen sitoutunutta miestä, oli syy mikä tahansa. Se saattaa satuttaa syvästikin.
En ole itse parisuhteemme seksielämään oikein tyytyväinen, mutta se ei ole isoin asia tässä. En vaan millään kestäisi sitä tosiasiaa, että vaimoni kieltäytyy keskustelemasta asiasta. Jo puhuminen auttaisi todella paljon, mutta siitä pihtaaminen on minusta pahin asia koko tässä kuviossa.
Naiset, teidän pitäisi haluttomina osapuolina kantaa oma vastuunne asiasta, ja sanoa asiat rehellisesti, niin suoraan kuin pystytte. Keskustella, ja ottaa myös miestenne näkökulma huomioon. Tarvittaessa myös pariterapiaan lähteminen voisi olla monelle hyvä juttu.
Minusta on lähtökohtaisesti aivan väärin ja prseestä se oletus, että miesten pitäisi parisuhteessa tyynesti ja nurisematta hyväksyä se, että seksielämä joko kuivahtaa pitkäksi ajaksi tai (pahimmassa tapauksessa) käytännössä loppuu kokonaan. Eli toistuva torjutuksi tuleminen on se asia, joka eniten satuttaa, ahdistaa ja syö itsetuntoa.
Ei tällaista asiaa voi vaan lakaista maton alle, vaan tästä pitäisi käydä pitkiä keskusteluja ja löytää sellainen tahtotila, että asiat voidaan puhua läpi ja ratkaista yhdessä.
Ei kukaan voi ottaa vastuuta puolison seksuaalisesta tyydyttämisestä läpi elämän aina silloin, kun puoliso haluaa. Mutta toisten tunteiden, epävarmuuden ja itsetunnon huomioon ottaminen on kunnollisessa parisuhteessa aivan ensisijaisen tärkeää.
Kannattaa myös kuunnella, kun nainen kertoo elämästään ja tunteistaan. Silloin yleensä selviää syy haluttomuuteen. Harvaa kiinnostaa alkaa vääntämään rautalangasta seksiä mankuvalle miehelle. Tai, että kuuntelemattomuus paikataan terapeutin luona. Huokaus.
Kuuntelisin niin pirusti, mutta ei hän koskaan kerro esimerkiksi omista tunteistaan.
Ei ainakaan mitään sellaista, mikä liittyisi minuun tai parisuhteeseemme millään lailla (työhuoliaan hän avaa minulle useinkin, ja kuuntelen silloinkin korva tarkkana). Yritän kysellä, mitä mieltä hän on parisuhteestamme, miten hän kokee sen jne. mutta en koskaan saa mitään muuta vastausta kuin sen, että hän on tyytyväinen suhteeseemme. Hän ei myöskään kuuntele, jos haluaisin keskustella jotakin parisuhteeseemme liittyvistä asioista. Uskoisin, että hänellä on jonkinlainen "onnellisuusmuuri", josta hän ei halua luopua.
Lisäyksenä tähän vielä: monilla naisilla tuntuu olevan tiukassa vanhanaikaiset stereotypiat siitä, että nainen puhuisi ja haluaisi keskustella tunteistaan, kun taas mies ei puhu (eikä pussaa).
Vaimoni ei halua keskustella parisuhteestaan eikä siihen liittyvistä tunteistaan avoimesti, hän vain kuittaa kaiken tyyliin "suhteemme on hyvä" -tokaisulla.
Vielä vaikeampaa puolisolleni (kuten yllättävän monelle naiselle!!) on se, jos MINÄ haluaisin puhua tunteistani ja keskustella asioista. Kerran, vuosia sitten, kun kerroin vaikeista tunteisiini liittyvistä asioista samalla itkien, hän jopa laittoi kädet korvilleen, ja sanoi, ettei halua kuunnella minua.
Sinulla on henkistä väkivaltaa harjoittava nainen. Ollut alusta saakka. Kukaan kumppaniaan kunnioittava ei totea, että suu suppuun, en kuuntele sun itkuasi, ja pistä käsiä korvilleen kuin 3-vuotias uhmaikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies kiukutteli seksin puutetta, kun meillä oli vielä pieniä lapsia, jotka olivat huonoja nukkumaan. Sanomattakin oli selvää, että minä hoidin yöheräämiset. En jaksanut ajatella seksiä, halusin vain nukkua. Tätä jatkui vuosia. Mies alkoi ihan oikeasti ällöttää. Tunsin suurta vastenmielisyyttä häntä kohtaan. En osaa selittää, että mistä se johtui.
Erottiin ja nyt mulla on miesystävä ja seksikin on hyvää. Minä haluaisin jopa enemmän. Toivottavasti tilanne jatkuu samanlaisena, eikä tule sitä ällötysreaktiota.
Opetus: mies teki virheen kun teki lapsia kanssasi.
Mies teki virheen, kun ei hoitanut osuuttaan lastensa yöheräämisistä.
Ei, kyllä miehen olisi ollut paljon fiksumpaa antaa toisten miesten siittää naisen lapset ja sen jälkeen kun nainen eroaa, niin ryhtyä suhteeseen. Näinhän tässä kävi, lasten isä ei saanut seksiä, nainen erosi ja toinen mies saa seksiä naisen kanssa. Kumpikohan mies oli tämän pelin voittaja?
Noinkin sen voi nähdä. Toivottavasti isä saa silloin tällöin jonkin ilon häivähdyksen lapsistaan. Laiha lohtuhan se voi toki olla.
Ei huolta, elarit kyllä muistuttaa lapsista.
Kela hoitaa, kun isästään ei ole maksamaan. Lapset ovat teinejä ja saavat ihan itse päättää isänsä tapaamisista, mutta eipä tunnu intoa olevan, vaikka välillä yritän vähän painostaakin. Mutta kun isä ei ole ollut läsnä ikinä, niin eipä sitten lapsiakaan kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin virhe miehelle on mennä naimisiin ja tehdä lapsia. Tämä ketju on hyvä todiste siitä.
Naisia kiinnostaa seksi niin kauan kuin näitä ei ole saatu.
Tarkennus: kun näitä ei ole saatu ja niitä yritetään. Yli-ikäisiä naisia ei seksi enää kiinnosta.
Voi pojat ja poikien testosteroniuho.
Totta, moni nainen tuntee itsensä yli-ikäiseksi seksiin joissakin suhteissa. Se muuttuu yleensä kun nainen kohtaa jonkun miehen, jonka aivot ovat, hmm.. sanotaan nyt sitten yli-ikäiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hei, olisiko jollakuilla antaa vinkkiä miten mies voisi parantaa taitojaan? Jotain konkrettista kaipaisi, ihan oikeasti.
Kiinnostusta seksiin, mutta täysin kyvytön tuottamaan minkäänlaista mielihyvää toiselle.
Step by step vinkkejä otan ilolla vastaan, kiitos. Ja miten juuri miehet olette opetelleet toisen nautinnon huomioimisen?
Kaikki lähtee oikeastaan siitä, että sinun pitää ensin opetalla itse löytämään vartalosi herkimmät paikat, hyväillä itsellesi sellaisia orgasmeja, että taju meinaa lähteä. Sitten voit alkaa pikkuhiljaa opastamaan miestä, miten ja mistä kohtaa tuntuu hyvältä.
Jokainen nainen kun on erilainen, niin vaikka mies olisi kuinka kokenut ja nainen liian passiivinen, mies voi käyttää vääränlaista tyyliä, kuten liian kovakouraisia tai liian helliä kosketuksia ja nainen ei syty kunnolla ollenkaan.
Kiitos, olen tehnyt näin. Mies ei uskalla koskea naiseen, koska on aika kokematon. Eli hän ei löydä , ei tee kuin pyydän. Se jatkuva opettaminen vuosien ajan on todella turhauttavaa kun oikeasti tekisi mieli saada kunnolla. + ei käytä käsirasvaa, terävät kynnen reunat, porno opetusmateriaalina (en ole varma).
Tarvitsen vielä lisää, miksi miehellä motivaatio toisen tyydyttämiseen ei syty? miten kehtaa olla huomioimatta yli 10 vuotta? Näihin kysymyksiin en saa kotoa vastauksia, koska tunteiden tunnistus miehellä lapsenkengissä.
Ota ketjun vastaukset naisilta ja vaihda sukupuolet.
Luulisi kelpaavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin oon pistänyt naisen vaihtoon aina, jos on alkanut pihtailemaan. Koko elämäni oon seurustellut ja vuosia kestäneitäkin pitkiä suhteita on ollut. Mutta kyllä se on niin, että jos seksi hiipuu ja aletaan pihtailemaan, niin parisuhdekin alkaa olla loppusuoralla. Olen ottanut sitten uuden puolison.
Tämä on yksi aivan validi ratkaisu.
Tuo tosiaan on hyvä ratkaisu.
Vielä kun pääsisi naisten uhriutumisesta kuinka mies jätti hänet toisen (halukkaan) naisen takia.
No mitä sitä tarttee kuunnella. Blokkaukset päälle ja elämässä eteenpäin.
Miksi sitten vingutte täällä :)
Varmaan koska se ei haittaaa meitä. Sinua kuulostaa haittaavan, joten sinun kannattaa tehdä asialle jotain. Ihan omin pikku kätösin. Ei sinun tarvitse meidän elämäämme siinä puntaroida.
Jos ei haittaa niin miksi kaikki nämä "MIEHET VÄY VÄY VÄY" ketjut?
Ok. Rautalankaa. Naisilla on ihan oikeus uhriutua ja kälättää. Se ei haittaa meitä vaan sen takia me tässäkin ketjussa olemme ja jaamme kokemuksiamme. Sinua se uhriutuminen ja kälättäminen haittaa. Miksi sinä olet tässä ketjussa? Uhriutuminen ja kälätys häviää elämästäsi, kun suljet tämän sivun. Ole hyvä vinkistä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.
Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.
Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.
Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä.
Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.
Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.
Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.
Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.
Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.
Onhan se hassua, kun nykyään paheksutaan ja nimitellään rumasti naisia, jotka rupeavat suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa tai ovat sinkkuina hyvin seksuaalisesti aktiivisia. Jos naisten paheksunta loppuisi, niin päästäisiin taas tilanteeseen, jossa on avoimia parisuhteita ja rakastajan ottaminen on arkipäivää kaikille.
Varmasti näinkin, katkerat naiset niitä nimittelee ja paheksuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.
Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.
Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.
Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä.
Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.
Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.
Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.
Asiassa ei olisi ongelmaa jos naiset päättäisivät vain omasta seksielämästään. Ennen ratkaisu oli jalkavaimot ja avoimet avioliiton ulkopuoliset suhteet.
Naiset nyt vain ovat päättäneet ettei sekään sovi heille, seksi on heille tapa kontrolloida miehiä.
Onhan se hassua, kun nykyään paheksutaan ja nimitellään rumasti naisia, jotka rupeavat suhteeseen naimisissa olevan miehen kanssa tai ovat sinkkuina hyvin seksuaalisesti aktiivisia. Jos naisten paheksunta loppuisi, niin päästäisiin taas tilanteeseen, jossa on avoimia parisuhteita ja rakastajan ottaminen on arkipäivää kaikille.
Varmasti näinkin, katkerat naiset niitä nimittelee ja paheksuu.
Naiset? Tällä palstalla? Teepä naisena aloitus, jossa kerrot harrastaneesi nuorena pari kertaa irtoseksiä ja tule sitten kertomaan, kuka ja miten paljon sinua paheksui.
Oikeassa elämässä naisillakin olisi rakastajat. Aviomies voi jäädä päiväksi lasten kanssa kotiin, kun nainen lähtee rakastajansa luokse koko päiväksi sänkyyn. Voi kuule, haluttomia naisia ei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lukee näitä vuodatuksia, niin ei voi olla kuin kiitollinen että sain hyvän vaimon. Ajatus, että olisin mennyt naimisiin käytännössä kenenkään tähän ketjuun kirjoittaneen naisen kanssa aiheutta vilunpuistatuksia.
Mietin juuri samaa hymyssä suin. Ajattelin, että jos suomalainen nainen ei alottaisi jo lapsena persiinsä jakamista, niin suhtautuminen seksiin ja eritoten rakasteluun olisi aivan erilaista. Olen aina ihmetellyt, että miksi suomalaisilta naisilta puuttuu lähes kaikilta tietynlainen herkkyys, pehmeys ja rakastamisen taito, mikä tulee esiin kun mennään sänkyyn ensimmäisiä kertoja.
Aasialaisella vaimollani kun oli neitsyys tallella tavatessamme, niin onhan hänestä kehittynyt todella loistava kumppani kaikin puolin. Hänellä ei ole traumoja entisistä suhteista, ei ole tuhonnut mieltään e-pillereillä tai mielialalääkkeillä, eikä ole joutunut etsimään oppia pornosta. Mikään ei ole parempaa, kuin saada rakastella kaunista ja seksikästä naista, jossa on tietynlaista viattomuutta.
Kyllä nämä tässä ketjussa raivoavat naiset ovat varsinaisia riivinrautoja.
Niin, miksiköhän naiset ovat pilalle menneet? Moniko suomalainen mies seurustellessaan suostuu seksittä olemaan? Itse en ole p****kellut ympäriinsä, mutta niin vaan tulin jätetyksi ensimmäisen kerran 14-vuotiaana poikaystävän toimesta, kun en halunnut vielä seksiä. Mieti, 14-vuotiaana! Poikakaveri oli 16 v. Minä olin ihan lapsi vielä, olisin halunnut vain pussailla ja pitää kädestä. Toki tähän on sellainen ratkaisu, että aloittaisi seurustelun kokonaan vasta myöhemmällä iällä. Mutta miehet, älkää pilatko nuorten naisten seksuaalisuutta vonkumalla jo eka treffeillä. Valitettavasti jo nuorille teinitytöille annetaan ymmärtää että pitää ymmärtää antaa. Omalleni aion opettaa, ettei missään nimessä kannata suostua seksiin, jos yhtään epäilyttää eikä jokaisen kanssa. Mieluummin odottaa, että kohtaa sen oikean ihmisen.
---snip---
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä mielessä tyytyväinen seksielämäämme, että sitä edelleen on, vaikka meillä on kaksi lasta - toinen päiväkoti-ikäinen, toinen kouluikäinen - eikä lainkaan tukiverkkoja, eli mummoloita tai sukulaisia, jotka voisivat hoitaa lapsia.
Silti pidemmässä juoksussa harmittaa ja vähän masentaa seksielämän kuivahtaminen. Seksiä on noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Se on siinä mielessä OK, että pystyn toki elämään tämän kanssa, mutta siitä huolimatta harmittaa ajatus etenkin siitä, että spontaania seksiä ei ole. Ei arkiseksiä, ei tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin yhteisen kiinnostuksen syttyessä.
Lähtökohtaisesti harrastamme seksiä kerran viikossa, sunnuntaisin, saunan jälkeen, lasten mentyä nukkumaan, paitsi jos vaimolla on kuukautisviikko, mieltä painavia huolia, sairautta tai muita syitä, jotka estävät tämän seksin. Käytännössä kuukausittain seksiä on siis joko 3 kertaa tai 2 kertaa. Aivan poikkeuksellisesti, esimerkiksi lomalla, vaimo on saattanut ehdottaa seksiä jopa keskellä viikkoa, jos edellisestä seksikerrasta on kulunut yli viikko. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kuin ehkä 1-2 kertaa vuodessa.
Vaimo on seksielämäämme ilmeisen tyytyväinen ja hän kertoo usein (myös spontaanisti), että pitää seksistä kanssani, seksi on hyvää, tykkää kosketuksestani, nauttii rakastella minua ja nauttii asioista, joita hänen kanssaan teen. Hän tekee suurimman osan seksialoitteista, jotka tosin ovat yleensä suullisia, eli lähinnä varmistaa, haluanko taas sunnuntaina seksiä.
Sen sijaan hän on kertonut myös sellaisia asioita, jotka eivät ilahduta, vaan ennemminkin satuttavat: hän ei kaipaa lainkaan enempää seksiä kanssani, hänellä ei ole usein spontaaneja seksihaluja, hän on tyytyväinen seksielämään silloin, kun kaikki sujuu niin kuin hän haluaa ja toimitaan kalenterin mukaisesti. Hän on käytännössä kieltänyt sen, että minulla voisi olla erilaisia toiveita, että "saisin" haluta seksiä useammin kuin hän, että minun pitäisi olla tilanteeseen täysin tyytyväinen, ja että minun puoleltani aloitteet eivät ole toivottuja (paitsi silloin, kun on oikea kellonaika, oikea viikonpäivä ja oikea aika kuukaudesta). Hän ei halua keskustella seksielämästämme. Toisaalta myöskään kieltäytymiset eivät ole omalta puoleltani toivottuja.
Ennen kaikkea olen tyytymätön siihen, että tässä tilanteessa vaimoni on ikään kuin katsonut oikeudekseen sanella seksielämämme pelisäännöt. Ehkä hän ei näe tätä asiaa niin, vaan omasta mielestään toimii täysin reilusti ja kunnioittavasti, mutta minusta tämä ei ole tosiaankaan koko totuus.
Valitettavasti minäkin olen törmännyt naisiin, jotka katsovat oikeudekseen määritellä parisuhteen seksielämän säännöt yksin. Ja moni tekee tämän myös lasten hoidon suhteen. En tiedä miksi, mutta jotkut naiset vain katsovat olevansa joillakin alueilla yksinvaltiaan asemassa.
Muuta keinoa ei kai ole kuin olla puolison silmissä riittävän haluttava. Häneltä kannattaa kysyä, mitä voisi itse tehdä haluttavuutensa lisäämiseksi. Se voi olla se, että jospa voisit välillä nousta lasten kanssa viikonloppuna ja minä saisin nukkua pitkään. Tai jospa kävisit hoitamassa joka toinen päivä ruokaostokset ja ruuanlaiton, minä voisin käydä lenkillä tai kaverin kanssa kahvilla. Tai jospa voisit laittaa kivat alusvaatteet, olet niissä kaunis. Tai jospa vain juteltaisiin ja halailtaisiin hetki ja katsotaan, kiinnostaako jokin muukin. Tai jospa kuuntelisit paremmin mitä haluan sinulle sanoa. Jospa et nalkuttaisi siitä samasta asiasta aina, se loukkaa minua kun parhaani yritän. Jospa et dissaisi mielipiteitäni. Jospa joskus koskettaisit niin, että se on vain rakkauden osoitus, ei seksikutsu. Jospa hellittäisiin toisiamme enemmän. Olisi kiva keksiä yhteinen harrastus, kaipaan kanssasi vietettyä aikaa muualla kuin kotona.
Vaikka mitä. Parisuhde koostuu tuhansista pienistä asioista, joista monelle voi tehdä jotain, jos halua vain on.
Minä kehottaisin miehiä koskettelemaan naisianne hellyydellä ja rakkaudella (ei siis seksin vuoksi) paljon enemmän. Mieheni suutelee minua aina aamuisin ja iltaisin ja tullessaan töistä ja aina jos huuleni sattuvat sopivasti hänen lähelleen. Kulkiessaan kotona hän hipaisee minua aina ohi mennessään ja pitää yllä kosketusyhteyttä, joka on hellää, rakastavaa ja seksuaalista, mutta ei seksiin tähtäävää.
Monet naiset kertovat, etteivät uskalla tehdä samaa miehille, koska pelkäävät miehen ottavan sen seksikutsuna. Tämä pelko koskettaa hellästi vähentää parisuhteen läheisyyttä todella paljon ja on myös merkki ongelmista, jos nainen "pelkää" miehen seksuaalisen halun heräämistä.
Mies ei voi sille mitään, että vaikka halatessa tai suudellessaan naistaan heppi jysähtää pystyyn. Ei siinä ole mitään seksuaalista tarkoitusta välttämättä, vaan rakastunut mies tuntee hyvän olon virtauksen läpi vartalon, mikä rentouttaa veitikassa sijaitsevat "portit" ja saa veren virtaamaan paisuvaiskudoksiin. Ihan vastaavalla tavalla rakastunut nainenkin kiihottuu pelkästä läheisyydestä.
Kyllä minäkin rakastan miestäni, mutta en minä jokaisesta suukosta enää 30 vuoden jälkeen syty. Eikä erektio haittaa, jos ei sillä joka kerta rupea heti tökkimään, vaan pitää hyväilyn hellänä, vaikka innostuukin. Kannattaa sanoa suoraan puolin ja toisin, että nyt on hellä suukko tulossa tai toisella kerralla voi taas toiveikkaasti kysyä, että kelpaisiko kiihkeämpi suukko. Onneksi on myös sanat käytössä selventämään asioita.
Kuulostaapä typerältä. Seksi on parasta silloin, kun siihen syttyy luonnostaan. Ei ihme, jos miehet ei halua muijaansa, jos jo suudelman voimakkuusaste täytyy varmistaa etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hei, olisiko jollakuilla antaa vinkkiä miten mies voisi parantaa taitojaan? Jotain konkrettista kaipaisi, ihan oikeasti.
Kiinnostusta seksiin, mutta täysin kyvytön tuottamaan minkäänlaista mielihyvää toiselle.
Step by step vinkkejä otan ilolla vastaan, kiitos. Ja miten juuri miehet olette opetelleet toisen nautinnon huomioimisen?
Kaikki lähtee oikeastaan siitä, että sinun pitää ensin opetalla itse löytämään vartalosi herkimmät paikat, hyväillä itsellesi sellaisia orgasmeja, että taju meinaa lähteä. Sitten voit alkaa pikkuhiljaa opastamaan miestä, miten ja mistä kohtaa tuntuu hyvältä.
Jokainen nainen kun on erilainen, niin vaikka mies olisi kuinka kokenut ja nainen liian passiivinen, mies voi käyttää vääränlaista tyyliä, kuten liian kovakouraisia tai liian helliä kosketuksia ja nainen ei syty kunnolla ollenkaan.
Kiitos, olen tehnyt näin. Mies ei uskalla koskea naiseen, koska on aika kokematon. Eli hän ei löydä , ei tee kuin pyydän. Se jatkuva opettaminen vuosien ajan on todella turhauttavaa kun oikeasti tekisi mieli saada kunnolla. + ei käytä käsirasvaa, terävät kynnen reunat, porno opetusmateriaalina (en ole varma).
Tarvitsen vielä lisää, miksi miehellä motivaatio toisen tyydyttämiseen ei syty? miten kehtaa olla huomioimatta yli 10 vuotta? Näihin kysymyksiin en saa kotoa vastauksia, koska tunteiden tunnistus miehellä lapsenkengissä.
Ota ketjun vastaukset naisilta ja vaihda sukupuolet.
Luulisi kelpaavan.
Minä en muista yhtään vastausta, jossa naisten terävien kynsien reunoista olisi valitettu.
Täällä on sitten enemmänkin poikkeuksia. Hyvää seksiä haluaa vielä lapsiperheen jälkeenkin, ajatelkaas.