Kolmen kympin kriisi: "Kaikilla" kavereilla jo avioliitto, omistusasunto, lapsia. Itsellä elämä junnaa paikallaan!
Kohtalotovereita? Miten selvitä tästä, että tuntuu kuin omassa elämässä ei tapahdu yhtään mitään muuta kuin päivän salkkarit teeveestä?
Kommentit (126)
Olen 44v eikä mulla ole mitään noista. Silti mun elämässä tapahtuu koko ajan jotain.
Sä elät omaa elämääsi, et kenenkään muun. Tee siitä sellainen kuin itse haluat. Vertailemalla tuhlaat vain aikaasi.
No voi kauheeta, joku elää näköjään vielä edellisessä elämässä...
Etsää niillä säästöillä tee mittää jos oot käyny piikillä, mää taas vaan odottelen että suku kuolee alta poies ja saan heidän omaisuuden sitten aikanaa, olen vissii ainoa joka k ieltäytyy.
En meinaa tälläselle systeemille enää töitä tehdä, on iha k orruptoitunu.
Olisit vain tyytyväinen. Perheelliset valittavat, että kunpa olisi aikaa katsoa salkkarit.
Voi kuule,ei ole ollenkaan paha kun elämä on huoletonta.Jos on perhe ja omistusasunto on myös paljon tehtävää,hässäkkää ja huolta.Joskus paras aika on se ,kun ei juuri tapahdu mitään ,koska ei ne kaikki tapahtumat ole aina niin onnellisia.Ja voihan tulevaisuus tuoda sinullekin esim.perheen.Mutta ei se onni ole aina muualla välttämättä.
Siis mitä sä ap valitat? Elämä on hyvää vaikka siihen ei kuuluisi noita sun mainitsemia asioita!
Mulla on omistusasunto ja vakityö, lapsia eikä puolisoa ole mutta elämä on näin juuri täydellistä!
En mä edes lapsia enkä puolisoa halua koska ne pilaa tämän täydellisen elämän mitä nyt elän.
Nii joo ja muutes.. salkkarit on surkea sarja joten kato vakkka top gearia.
M31
Niillä ole muuta kuin stressiä ja kulissi onni. Nauti elämästä. Moni jättäis koko perhe leikin väliin jos vois valita uudestaan. 40v sit erotaan ja tapellaan lapsista jne
Kovavelkainen omistusasunto, nykyisessä epävarmassa työtilanteessa.
Avioliitto joka tilastojen mukaan kosahtaa muutamassa vuodessa ja velat jää ja vetutus.
Lapsista riittää tappelemista, kasvatusasioista, rahasta, tapaamisit, huoltajuudesta, jne.....
Järkyttävä painolasti seuraavaa suhdetta ajatellen hommattu monilla jo kolmikymppisenä.
Kylläpä käy kateeksi, jee.
Kannattiko kiirehtiä.
Joillekin käy niin, että ekan raskauden jälkeen romahtaa terveys niin että pukkaa peräkanaa kaikenlaisia autoimmuunisairauksia. Tällaista tulee harvoin ajatelleeksi, ainakaan etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole kriisejä kun minulla oli otsikon mainitsemat asiat sekä hyväpalkkainen vakityö 21-vuotiaana.
Niinpä oli minullakin ja kolmenkympin kriisi tuli rajuna kun oli jäänyt moni nuoruuteen kuuluva asia elämättä.
En ole pystynyt katsomaan Salkkareita sitten yläasteen. Se on vaan niin huono. Älä ainakaan sitä katso, jos on paha mieli jo valmiiksi. Olen itsekin +30v nainen eikä ole noita asioita, mutta toisaalta ei voisi vähempää kiinnostaakaan. Lapsia en ole ikinä halunnut. Miehiä on ollut ihan riittävästi. Oman kodin aion hankkia ja se ehkä toteutuu tänä vuonna. Tein juuri pitkän lenkin meren jäällä ja kohta lähden hoitamaan muita asioita päivän listalta pois. Tämä elämä riittää ihan näin.
Ole huoleti ap, nuo asiat itsessään ei onnea tuo. En mistään hinnasta haluais tuohon oravanpyöräsirkukseen. Älä kiirehdi, kaikki aikanaan.
Mitä sinä haluat? Älä jää vellomaan tunteisiin, vaan tee asioiden eteen itse jotain. Lopeta ensimmäiseksi se Salkkareiden katsominen, ja käytä se puoli tuntia vaikka vapaavalintaiselle toiminnalle tulevaisuuden parantamiseksi :D
Ei kantsi tavotella mitää ni ei tuu kriisejä
Elän elämäni pois ja thats it
Niillä on myös
-jumalaton velka (eli pankki todellisuudessa omistaa asunnon, eivät he)
-kauhea (pakko)työrymba jumalattoman velan vuoksi
-hirveästi ylimääräistä työtä ja väsymystä lasten myötä
-jatkuvasti riitoja siitä ylimääräisestä työstä ja lapsista
-riitoja rahasta
-riitoja seksistä
-riitoja oman ajan puutteesta
-kasvavaa katkeruutta puolisoa kohtaan, kun se jotenkin tuntuu pääsevän vähemmällä
-ajatuksia siitä, että kunpa tämä rumba loppuisi ja pelko siitä, että loppuuko se koskaan
-Ja, eihän se lopu.
Näin sivusta seuranneena...
Terveisin, onnellinen nelikymppinen vuokralla asuva työssäkäyvä sinkku-velanainen.
Odota vaan! Pian oot 40 vee ja fiilis on hälläkö väliä! Treffailet alle 30 fuckboytä ja oot sillai, että jees poks!
Ei kannata verrata itseä muihin, vaan itseesi. Jos et ole kehittynyt tai saavuttanut mitään elämässäsi, niin alat tehdä muutoksia. Perhe, vakityö ja parisuhde eivät ole mitään menestyksen mittareita, ne on valintoja.
Haluatko noita asioita sitten?? Mikset ole tehnyt mitään sen eteen? Vai haluatko vain koska muutkin? Itse en ole halunnut noita asioita, ainoastaan rakastavan parisuhteen ja sen löysin 25-vuotiaana. Naimisiin tai lapsia en halua joten ei ole koskaan ollut mitään kriisejä.
Vierailija kirjoitti:
Haluatko noita asioita sitten?? Mikset ole tehnyt mitään sen eteen? Vai haluatko vain koska muutkin? Itse en ole halunnut noita asioita, ainoastaan rakastavan parisuhteen ja sen löysin 25-vuotiaana. Naimisiin tai lapsia en halua joten ei ole koskaan ollut mitään kriisejä.
Miksi aina oletetaan, ettei ole tehnyt mitään asioiden eteen? On voinut vaikka parisuhde päätyä eroon, ja uutta ei ole löytynyt. On vaikka ura-asiat mennytkin huonosti, eikä ole koskaan ollut rahaa asuntoon. Aika moni yrittää ja yrittää, mutta mitään ei saavuta koska on Aku Ankan tuuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko noita asioita sitten?? Mikset ole tehnyt mitään sen eteen? Vai haluatko vain koska muutkin? Itse en ole halunnut noita asioita, ainoastaan rakastavan parisuhteen ja sen löysin 25-vuotiaana. Naimisiin tai lapsia en halua joten ei ole koskaan ollut mitään kriisejä.
Miksi aina oletetaan, ettei ole tehnyt mitään asioiden eteen? On voinut vaikka parisuhde päätyä eroon, ja uutta ei ole löytynyt. On vaikka ura-asiat mennytkin huonosti, eikä ole koskaan ollut rahaa asuntoon. Aika moni yrittää ja yrittää, mutta mitään ei saavuta koska on Aku Ankan tuuri.
En tiedä. Ap ei juuri kertonut mitään onko ollut suhteita.
Eipä ole kriisejä kun minulla oli otsikon mainitsemat asiat sekä hyväpalkkainen vakityö 21-vuotiaana.