Lue keskustelun säännöt.
Voiko alle 1v-3vuotiaalle sattua jotakin hengenvaarallista sillä välim kun aamutorkkuu aikuinen?
09.01.2022 |
Mulla on itellä vaivannut tää asia iha kauheesti mutta asutaan siis mun vanhempien naapurissa mun 11.1 3vuotta täyttävän tytön kaa ja vanha ongelma alkanu toistua(nyt asiaa korjannut taas) mut vanhat virheet tulee myös pintaan.
Kun tyttäreni oli alle 1v ja vähä yli 1v niin mulla oli väsyneenä tapana kun olin katellut videoita puhelimella ja chattaillut yöhön asti eli lapsi ei hereil pitänyt. Nii kun herätään tytön kas nii ottaa sohvalla ns aamuköllöttelyy yms kun mulla oli sillon isompi sohva kun odotin äidiltä viestiä naapuriin et ne on herännyt äiti ja iskä kun sillo siä syötii enemmän nii mun tyttö ryömisis iässkin touhuili lattialla ja makoilin sohvalla ja ehkä välil torkahtelin.
Olin kyllä sillee et havahduin vähä välii kurkkii mitä se tekee ja si monesti avasin silmät pelkästään siitä kun se nousi sohvaa vasten ja tuijotti mua.
Löysi välillä rikkinäisii pikku esineitä ja jotakin neuloja ja nastoja mikä si mua hirvittääkin mut hän ei ikinä laittanu kauheemmin suuhu mitää ja jos laittoi nii sylkäs tosi nopeesti pois kun tajus et ei kuulu suuhun.
Mut usein havahduin tähänkin jos sil joku nastakin kädes.
Siin olin tarkka kun alko liikkuu et jatkojohtoo ei laittais suuhun ja sen omas kämpäs otinkin ylös siltä ettei sitä laita mut nyt siis tää sama mut vaa makkaris on alkanu tulla kun tyttö isompi niin sillon aikasemmin mun porukat aamupäiväl hyökkäs tänne ja havahtu asiaan ja nyt myöhemmin vaa kerran nii et olin sängyl nii kaikkina näinä kertoina käyty läpi et niistä tää ei oo yhtää hyvä juttu.
Mustakaan tää ei oo yhtää hyvä juttu ja tuntuu et inhoon itteeni et se vaa toistunu varsinkin sillon kun tyttö pienempi vaik havahduinkin mitä tekee vaikken iha kaikkea laatikon availuja yms kuullutkaan.
Äiti tuonu esille että voi sattua jotakin ja oon sen kaa käyny monta kertaa myöhemmin läpi asiaa nii jälkäteen sanonut et ei se oo kauheen todennäköistä mut mahollista et kaukaa haettu et tapahtuis mut se ei ikinä itse laittanu mun hereil olles makuulle sekunnikskaan ettei nukaha vaik ei ole sikeeuninen.
Vaik asiaa ny oon korjannut nii varsinkin kun tyttö oli pienempi nii möröt kummittelee et jos se olis kuollut mun takia nii oonko ainoo joka näin tehny ja mitä muut on mieltä?
Huomaan ongelmaa tosiaankin ja siks muuttanut asiaa mut pelottaa jos mun rakkain olis kuollut mun takia🥺🥺
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Tais mennä monelta ohi, että puhutaan 2 vuoden takaisista jutuista. Olis voinut sattua jotain, mutta onneksi ei sattunut. Eli nyt vaan vaikka terapeutille, jos homma jää liikaa vaivamaan ja keskityt siihen, että koti on turvallinen paikka leikki-ikäiselle. Ja jos joskus tulee lisää lapsia, niin tiedät, mitä tehdä paremmin.
Ja nyt tulee alapeukkua, mut on minusta pahempiakin mokia vanhempana kuin torkahtaa samaan huoneeseen taaperon kanssa. Voihan taapero teloa itsensä äidin vessareissullakin tms. En toki kenellekään suosittele päivätorkkuja ton ikäsen kanssa.
Niin kyllä 3-vuotiaskin on vielä hyvin pieni jätettäväksi valvomatta. Jos sama meno jatkuu vieläkin, että lapsi on käytännössä yksin (kun äiti nukkuu), niin se ei ole hyvä asia.
Ja ymmärrän ap:n äidin vastustuksen sille ajatukselle, että ap:n äiti ottaisi kokonaan hoitovastuun lapsesta. Sekin on iso päätös, riippuu tietystä äidin iästä ja kunnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja siis näin kahe vuoden jälkeen muisti hämärtyy aikalailla, en esim muista et löysikö mitää nuppineuloja vai olinko vas huomannut niitä et oli tippunut lipaston viereen yms mihi onkaan ennen lähti liikkuun tyttö, ryömiin oppi 7kk.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä41389 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä41389 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä vastuutonta menoa ap:lta. Pienen lapsen kotoa ei lattioilta ym. pitäisi löytyä mitään ”nastoja tai neuloja” tai pieniä esineitä joihin voi tukehtua tai jotka voi nielaista.
Tuollaisen typerän valvomisen ilman syytä on loputtava. Ihan käsittämätöntä että surffailee yön niin ettei jaksa päivällä pysyä hereillä pientä lasta hoitamassa.
Kyllä, olet asettanut lapsesi vaaraan, äitisi on ihan oikeassa. Lapsi tarvitsee parempaa huolenpitoa ja vanhemman läsnäoloa.
Lapsi ei ole mikään nukke, kyllä silloin pitää aikuistua ja ryhdistäytyä kun lapsen tähän maailmaan tuottaa.
Niin no tätähän en murehtisi jatkuvasti jos jotenkin kuvittelin asian olevan ok, tarkoitus on vaan kysyä että olenko ainoa joka niin tyhmä et lähinnä ny halusin kuulla muidenkin kun lähipiirin ajatuksia
No en ole lähipiiriäsi ja kerron sinulle, että olet todella vastuuton. Ensinnäkin tee kotisi lapsiturvalliseksi! Tilassa, missä lapsi on, ei saa olla pieniä tavaroita lattialla, ei pikkulegoja, puhumattakaan nastoista ja neuloista. Miksi sellaisia yleensä on kenenkään lattioilla? Laita kaikkiin sähköpistokkeisiin turvatulpat!
Toiseksi, kun lapsi on noin pieni, häntä ei voi jättää vahtimatta, ei edes toisen leikki-ikäisen seuraan. Ei vanhempi voi mennä nukkumaan ja jättää lasta valvomatta. Korjaa vuorokausirytmisi, pane puhelin ja muut härpäkkeet illalla kokonaan pois toiseen huoneeseen. Kasva aikuiseksi, kun olet lapsen hankkinut.
Pistorasioissa on turvajutut alusta asti ollut toiseksi jos luit sanoin että en nukkunut vaan havahduin mitä se tekee ja kolmanneksi sitä itekkin ihmettelin mistä ne tuli et niillä on pidetty kiinni julisteita yms muuta ja äitini asui siinä asunnossa 13-18v ja ehkä puol vuotta noin mun kaa kun olin 5v nii toki ne sit otettiin kaikki pois mutta mun jäljiltä ne ei ole
No eikö noin pientä kämppää ole imuroitu jo moneen kertaan jo siinä vaiheessa, kun pieni vauva tuli taloon? Jos "havahduit, mitä se tekee", et ollut silloin valppaana, vaan torkuit.
Miten jaksat olla nyt 3-vuotiaan kanssa? Jaksatko jutella, olla kiinnostunut, tehdä juttuja hänen kanssaan. Epäilit tuota kykyäsi huolehtia taaperosta, miten on nyt leikki-ikäisestä huolehtiminen?
Jaksan olla mutt lapsikin toki vaistoaa että mun ajatukset on muulla paljon, esim näis menneissä
Tarvitset terapiaa näiden ajatusten käsittelyyn sekä tukea ja ohjausta vanhemmuuteen.
Sinulla on mahdollisuus olla tästä lähtien parempi äiti kuin mitä tähän asti olet ollut, mutta se vaatii sinulta paljon työtä ja sitoutumista. Lapsi on ansainnut vastuullisen, huolehtivan, turvallisen ja läsnäolevan vanhemman. Sinun täytyy ryhdistäytyä ja hankkia apua lapsesi vuoksi. Kuvauksesi perusteella omat henkiset ongelmasi estävät sinua olemasta tasapainoinen vanhempi ja todennäköisesti esimerkiksi lapsesi turvallisen kiintymyssuhteen muodostuminen häiriintyy.
Sinä joudut asettamaan lapsesi hyvinvoinnin kaiken muun edelle. Esimerkiksi juuri tuollainen ”surffailen yöt ja torkun päivät” -tyyppinen toiminta on sellaista johon pienen lapsen vanhemmalla ei yksinkertaisesti ole varaa kuin korkeintaan satunnaisesti silloin kun lasta hoitaa joku toinen.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitset terapiaa näiden ajatusten käsittelyyn sekä tukea ja ohjausta vanhemmuuteen.
Sinulla on mahdollisuus olla tästä lähtien parempi äiti kuin mitä tähän asti olet ollut, mutta se vaatii sinulta paljon työtä ja sitoutumista. Lapsi on ansainnut vastuullisen, huolehtivan, turvallisen ja läsnäolevan vanhemman. Sinun täytyy ryhdistäytyä ja hankkia apua lapsesi vuoksi. Kuvauksesi perusteella omat henkiset ongelmasi estävät sinua olemasta tasapainoinen vanhempi ja todennäköisesti esimerkiksi lapsesi turvallisen kiintymyssuhteen muodostuminen häiriintyy.
Sinä joudut asettamaan lapsesi hyvinvoinnin kaiken muun edelle. Esimerkiksi juuri tuollainen ”surffailen yöt ja torkun päivät” -tyyppinen toiminta on sellaista johon pienen lapsen vanhemmalla ei yksinkertaisesti ole varaa kuin korkeintaan satunnaisesti silloin kun lasta hoitaa joku toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä41389 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitset terapiaa näiden ajatusten käsittelyyn sekä tukea ja ohjausta vanhemmuuteen.
Sinulla on mahdollisuus olla tästä lähtien parempi äiti kuin mitä tähän asti olet ollut, mutta se vaatii sinulta paljon työtä ja sitoutumista. Lapsi on ansainnut vastuullisen, huolehtivan, turvallisen ja läsnäolevan vanhemman. Sinun täytyy ryhdistäytyä ja hankkia apua lapsesi vuoksi. Kuvauksesi perusteella omat henkiset ongelmasi estävät sinua olemasta tasapainoinen vanhempi ja todennäköisesti esimerkiksi lapsesi turvallisen kiintymyssuhteen muodostuminen häiriintyy.
Sinä joudut asettamaan lapsesi hyvinvoinnin kaiken muun edelle. Esimerkiksi juuri tuollainen ”surffailen yöt ja torkun päivät” -tyyppinen toiminta on sellaista johon pienen lapsen vanhemmalla ei yksinkertaisesti ole varaa kuin korkeintaan satunnaisesti silloin kun lasta hoitaa joku toinen.
No kiintymissuhde on hyvä, haluaa mun kansaa iltaisin tänne meidän asuntoon ja kun olen tanssitreenis yms nii itkee et haluu äidin, äitini saa onneksi nopeasti rauhottuun kun selittää
Etätöissä, torkun jos lapsi 2,5v nukkuu päikkäreitä. Iso saksanpaimenkoirauros opetti aikanaan kääntymään vatsalleen ja nousemaan seisomaan. Karheasta turkista saa hyvin kiinni. Nyt vahtii unta eikä lähde sängyn vierestä mihinkään. Eikä tarvitse kenenkään vieraan mennä edes huoneen kynnykselle koska koira ei päästä. Ei tarvita itkuhälyttimiä, koira ilmoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä41389 kirjoitti:
Käyttäjä41389 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitset terapiaa näiden ajatusten käsittelyyn sekä tukea ja ohjausta vanhemmuuteen.
Sinulla on mahdollisuus olla tästä lähtien parempi äiti kuin mitä tähän asti olet ollut, mutta se vaatii sinulta paljon työtä ja sitoutumista. Lapsi on ansainnut vastuullisen, huolehtivan, turvallisen ja läsnäolevan vanhemman. Sinun täytyy ryhdistäytyä ja hankkia apua lapsesi vuoksi. Kuvauksesi perusteella omat henkiset ongelmasi estävät sinua olemasta tasapainoinen vanhempi ja todennäköisesti esimerkiksi lapsesi turvallisen kiintymyssuhteen muodostuminen häiriintyy.
Sinä joudut asettamaan lapsesi hyvinvoinnin kaiken muun edelle. Esimerkiksi juuri tuollainen ”surffailen yöt ja torkun päivät” -tyyppinen toiminta on sellaista johon pienen lapsen vanhemmalla ei yksinkertaisesti ole varaa kuin korkeintaan satunnaisesti silloin kun lasta hoitaa joku toinen.
No kiintymissuhde on hyvä, haluaa mun kansaa iltaisin tänne meidän asuntoon ja kun olen tanssitreenis yms nii itkee et haluu äidin, äitini saa onneksi nopeasti rauhottuun kun selittää
Kiintymyssuhdemalli tarkoittaa eri asiaa kuin sitä, että lapsi haluaa viettää aikaansa vanhemman kanssa: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunn…
Edelleen, hanki apua ja lue niitä kasvatusoppaita äläkä puolustele käytöstäsi täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma lapsi meinas just tommosena 1-vuotiaana tukehtua 5 sentin kolikkoon. Olin siinä vieressä, kun rupesi kakomaan ja oli selvästi hädissään. Kaivoin kurkkua _todella_ syvältä, ja kolikko sieltä löytyi. En yhtään tiedä, mistä sellaisen oli löytänyt. Jos olisin vaan koisannut sohvalla, ei minulla varmaan enää tätä lasta olisi.
Hitto, tulin ihan oikeasti surulliseksi kun luin ap:n sepustuksia. Lapsesi ansaitsee parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä niin toivon että nää on trollin juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä41389 kirjoitti:
Käyttäjä41389 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitset terapiaa näiden ajatusten käsittelyyn sekä tukea ja ohjausta vanhemmuuteen.
Sinulla on mahdollisuus olla tästä lähtien parempi äiti kuin mitä tähän asti olet ollut, mutta se vaatii sinulta paljon työtä ja sitoutumista. Lapsi on ansainnut vastuullisen, huolehtivan, turvallisen ja läsnäolevan vanhemman. Sinun täytyy ryhdistäytyä ja hankkia apua lapsesi vuoksi. Kuvauksesi perusteella omat henkiset ongelmasi estävät sinua olemasta tasapainoinen vanhempi ja todennäköisesti esimerkiksi lapsesi turvallisen kiintymyssuhteen muodostuminen häiriintyy.
Sinä joudut asettamaan lapsesi hyvinvoinnin kaiken muun edelle. Esimerkiksi juuri tuollainen ”surffailen yöt ja torkun päivät” -tyyppinen toiminta on sellaista johon pienen lapsen vanhemmalla ei yksinkertaisesti ole varaa kuin korkeintaan satunnaisesti silloin kun lasta hoitaa joku toinen.
No kiintymissuhde on hyvä, haluaa mun kansaa iltaisin tänne meidän asuntoon ja kun olen tanssitreenis yms nii itkee et haluu äidin, äitini saa onneksi nopeasti rauhottuun kun selittää
Kiintymyssuhdemalli tarkoittaa eri asiaa kuin sitä, että lapsi haluaa viettää aikaansa vanhemman kanssa: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunn…
Edelleen, hanki apua ja lue niitä kasvatusoppaita äläkä puolustele käytöstäsi täällä.
Mä joo tosiaan tässä puolustelen tekojani, sit et oo yhtää lukenut mun noita juttuja jos tällänen käsitys
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä niin toivon että nää on trollin juttuja.
Kuk tälläsellä trollais? Ei kukaa tervejärkinen
Vierailija kirjoitti:
Oma lapsi meinas just tommosena 1-vuotiaana tukehtua 5 sentin kolikkoon. Olin siinä vieressä, kun rupesi kakomaan ja oli selvästi hädissään. Kaivoin kurkkua _todella_ syvältä, ja kolikko sieltä löytyi. En yhtään tiedä, mistä sellaisen oli löytänyt. Jos olisin vaan koisannut sohvalla, ei minulla varmaan enää tätä lasta olisi.
Ainoo millon mun tytön ulottivilla ollutkaan kolikkoja on kun olen täysin hereillä. Oon nähnyt hereil tilanteen et kun kolikko osuukaa huuleen nii se sylkäsee pois sillä kaikki ei niin toimi mutta tuo jostakin syystä jättänyt suuhun laittamatta tai jos laittaa nii välitömösti kun tavara huulen kohalla sylkäsee pois ja syö vaa sellasta mikä suuhun kuuluu, toki siihen ei saa turvautua koska aina voi sattua jotakin ekaa kertaa, se mitä ei ennen oo tehny voi jonakin kertana tehä ekan kerran.
Tälläset palstat taiskin olla huono idea hakea vertaistukea ja käsitellä mielen mörköjä menneisyydestä, varsinkin niin kaukasia kun yksityiskohti oikein muista ja saatan joitakin väärin muistaa.
Tällästä varmasti sattunu joillekin ihmisille mutta ne onkin niin fiksuja ettei palstoil näit puhu vaan puhuu lähipiirin kanssa pelkästään, mulla onneksi äiti kenen ka puhu mutta ei sitäkään voi miljoona kertaa vaivata varsinkin kun se on jo vastannut mulle että ei voi valehdella ettei vois jotakin sattua mutta aika epätodennäköistä.
Tässä nyt moni kommenteissa unohtanut etten ole varsinaisesti nukkunut sillä vähä väliä pomppinut sohval kattoo missä se lapsi menee ja mitä tekee ja havahtunut kun se sohvaa vasten nousee ja tuijottaa mua.
En tietty voi olla varma olenko ollut koko ajan ns horrostilassa vai en ja meillä edelleen olkkari ja keittiö samaa että pieni tila on missä lapsi sekä minä oltu.
Mikään näistä ei poista tosi asiaa että väärin oeln toiminut sitä en puolustele vaan liikaakin ruoskin itteäni henkisesti.
Käyttäjä41389 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma lapsi meinas just tommosena 1-vuotiaana tukehtua 5 sentin kolikkoon. Olin siinä vieressä, kun rupesi kakomaan ja oli selvästi hädissään. Kaivoin kurkkua _todella_ syvältä, ja kolikko sieltä löytyi. En yhtään tiedä, mistä sellaisen oli löytänyt. Jos olisin vaan koisannut sohvalla, ei minulla varmaan enää tätä lasta olisi.
Ainoo millon mun tytön ulottivilla ollutkaan kolikkoja on kun olen täysin hereillä. Oon nähnyt hereil tilanteen et kun kolikko osuukaa huuleen nii se sylkäsee pois sillä kaikki ei niin toimi mutta tuo jostakin syystä jättänyt suuhun laittamatta tai jos laittaa nii välitömösti kun tavara huulen kohalla sylkäsee pois ja syö vaa sellasta mikä suuhun kuuluu, toki siihen ei saa turvautua koska aina voi sattua jotakin ekaa kertaa, se mitä ei ennen oo tehny voi jonakin kertana tehä ekan kerran.
Joo, ei meilläkään pitänyt olla kolikkoja lapsen ulottuvilla. Vaan jostain se oli sen 5-senttisen napannut.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä41389 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma lapsi meinas just tommosena 1-vuotiaana tukehtua 5 sentin kolikkoon. Olin siinä vieressä, kun rupesi kakomaan ja oli selvästi hädissään. Kaivoin kurkkua _todella_ syvältä, ja kolikko sieltä löytyi. En yhtään tiedä, mistä sellaisen oli löytänyt. Jos olisin vaan koisannut sohvalla, ei minulla varmaan enää tätä lasta olisi.
Ainoo millon mun tytön ulottivilla ollutkaan kolikkoja on kun olen täysin hereillä. Oon nähnyt hereil tilanteen et kun kolikko osuukaa huuleen nii se sylkäsee pois sillä kaikki ei niin toimi mutta tuo jostakin syystä jättänyt suuhun laittamatta tai jos laittaa nii välitömösti kun tavara huulen kohalla sylkäsee pois ja syö vaa sellasta mikä suuhun kuuluu, toki siihen ei saa turvautua koska aina voi sattua jotakin ekaa kertaa, se mitä ei ennen oo tehny voi jonakin kertana tehä ekan kerran.
Joo, ei meilläkään pitänyt olla kolikkoja lapsen ulottuvilla. Vaan jostain se oli sen 5-senttisen napannut.
Joo siis anteeksi tarkoitin että on ollut niin ettei ole siinä iässä joutua hänelle mutta ymmärrän siis mitä tarkoitat että jostakin löytynyt ja niitä toki sattuu et jostakin vaan löytyy vaikkei olisi itse jättänyt
Vierailija kirjoitti:
Yleensä koti tehdään mahdollisimman turvalliseksi lapselle, juuri siksi että sä voit vaikka ottaa torkut ja tiedät että lapsi ei pääse ulos ovesta tai ikkunasta tai syö jotain myrkyllistä. Vanhemmat tarvitsevat myös unta ja lepoa. Vaarallisempaa ois että sä vaikka nukahdat väsyneenä auton rattiin.
Olipa pitkä ap:n kirjoitus. En olisi uskaltanut 1-vuotiaan kanssa nukahtaa ja ottaa torkkuja niin, että lapsi olisi ollut yksin hereillä.
Varmaan ap voi olla iloinen, ettei mitään sattunut ja myös siitä, että ap:lla on varmaan aika välittävä ja järkevä äiti tukenaan.
No eikö noin pientä kämppää ole imuroitu jo moneen kertaan jo siinä vaiheessa, kun pieni vauva tuli taloon? Jos "havahduit, mitä se tekee", et ollut silloin valppaana, vaan torkuit.
Miten jaksat olla nyt 3-vuotiaan kanssa? Jaksatko jutella, olla kiinnostunut, tehdä juttuja hänen kanssaan. Epäilit tuota kykyäsi huolehtia taaperosta, miten on nyt leikki-ikäisestä huolehtiminen?