Lue keskustelun säännöt.
Voiko alle 1v-3vuotiaalle sattua jotakin hengenvaarallista sillä välim kun aamutorkkuu aikuinen?
09.01.2022 |
Mulla on itellä vaivannut tää asia iha kauheesti mutta asutaan siis mun vanhempien naapurissa mun 11.1 3vuotta täyttävän tytön kaa ja vanha ongelma alkanu toistua(nyt asiaa korjannut taas) mut vanhat virheet tulee myös pintaan.
Kun tyttäreni oli alle 1v ja vähä yli 1v niin mulla oli väsyneenä tapana kun olin katellut videoita puhelimella ja chattaillut yöhön asti eli lapsi ei hereil pitänyt. Nii kun herätään tytön kas nii ottaa sohvalla ns aamuköllöttelyy yms kun mulla oli sillon isompi sohva kun odotin äidiltä viestiä naapuriin et ne on herännyt äiti ja iskä kun sillo siä syötii enemmän nii mun tyttö ryömisis iässkin touhuili lattialla ja makoilin sohvalla ja ehkä välil torkahtelin.
Olin kyllä sillee et havahduin vähä välii kurkkii mitä se tekee ja si monesti avasin silmät pelkästään siitä kun se nousi sohvaa vasten ja tuijotti mua.
Löysi välillä rikkinäisii pikku esineitä ja jotakin neuloja ja nastoja mikä si mua hirvittääkin mut hän ei ikinä laittanu kauheemmin suuhu mitää ja jos laittoi nii sylkäs tosi nopeesti pois kun tajus et ei kuulu suuhun.
Mut usein havahduin tähänkin jos sil joku nastakin kädes.
Siin olin tarkka kun alko liikkuu et jatkojohtoo ei laittais suuhun ja sen omas kämpäs otinkin ylös siltä ettei sitä laita mut nyt siis tää sama mut vaa makkaris on alkanu tulla kun tyttö isompi niin sillon aikasemmin mun porukat aamupäiväl hyökkäs tänne ja havahtu asiaan ja nyt myöhemmin vaa kerran nii et olin sängyl nii kaikkina näinä kertoina käyty läpi et niistä tää ei oo yhtää hyvä juttu.
Mustakaan tää ei oo yhtää hyvä juttu ja tuntuu et inhoon itteeni et se vaa toistunu varsinkin sillon kun tyttö pienempi vaik havahduinkin mitä tekee vaikken iha kaikkea laatikon availuja yms kuullutkaan.
Äiti tuonu esille että voi sattua jotakin ja oon sen kaa käyny monta kertaa myöhemmin läpi asiaa nii jälkäteen sanonut et ei se oo kauheen todennäköistä mut mahollista et kaukaa haettu et tapahtuis mut se ei ikinä itse laittanu mun hereil olles makuulle sekunnikskaan ettei nukaha vaik ei ole sikeeuninen.
Vaik asiaa ny oon korjannut nii varsinkin kun tyttö oli pienempi nii möröt kummittelee et jos se olis kuollut mun takia nii oonko ainoo joka näin tehny ja mitä muut on mieltä?
Huomaan ongelmaa tosiaankin ja siks muuttanut asiaa mut pelottaa jos mun rakkain olis kuollut mun takia🥺🥺
Kommentit (93)
Käyttäjä41389 kirjoitti:
Tiedostan asian myös, äitikin sanoi että ei niin turvallista kotis olekkaan ettei voisi vaikka olisikin epätodennäköistä
No ehkä nyt ihan joka kodissa ei rikkinäiset tavarat, neulat ja nastat pyöri pitkin lattiaa? Että jos nyt ton verran kattelisit sen asuntosi perään vaikka kerta päivään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin olen valvonut ihan omasta valinnastani monesti öisin liian myöhään vaikka lapset ovat meillä aina nukkuneet hyvin eivätkä öisin valvottaneet. Tottakai lapset joskus ovat voineet herätä käymään vessassa tai nähneet painajaisia, mutteivät ole mitenkään tosissaan valvottaneet, hulinoineet tai itkeneet öisin. Itse siis olen erehtynyt valvomaan senkin jälkeen kun palsta menee kiinni vaikka kaikki lapset meillä nukkuu viimeistään 21-22 mennessä. En muista kyllä kauheasti paikkailleeni huonosti nukuttuja öitä päikkäreillä vaan olen selvinnyt seuraavaan iltaan asti. Aamuisin olen kyllä voinut nukkua pitkään ja varsinkin esikoisen ja toisen kanssa pystyin vielä jotenkin jäämään sinne sänkyyn torkuttamaan ja kuuntelemaan lasten touhuja. Mitään ei kyllä koskaan sattunut. Nyt kun lapsia on kolme ja eri-ikäisiä ja koirakin niin en kyllä enää malta jäädä sänkyyn. Meteli vaan on niin kova, että en saa nukuttua enää kuitenkaan kun lapset ovat ylhäällä.
Vaikea sanoa kuinka suuressa vaarassa lapsi on ollut päikkäreilläsi. Perhetyöntekijä ei ilmeisesti ollut huolissaan silti? Ei se minustakaan ole mikään heittellejättö jos tulet olohuoneen sohvalle lapsen viereen torkkumaan. Kyllä siinä kuvittelisi olevansa kuitenkin aika hyvin perillä mitä huoneessa tapahtuu. Toki hyvä olisi sinunkin ollut nukkua yöllä eikä päivällä lapsen ollessa hereillä. Virhe oli unohtaa teräviä esineitä lapsen ulottuville. Iästäsi päätellen olet ollut n. 19-vuotias tuolloin, joten sekin voi olla vaikuttanut siihen kuinka et ole pystynyt samoihin aikoihin 20-21 mennä nukkumaan etkä vielä 23... sisäinen kello on ollut jäljessä.
Meidän lapset ovat monesti päiväkodissakin kiipeilleet yksin tikkaita ym. jo taaperoinakin ilman, että siellä on kukaan juuri silloin ollut lähelläkään kun olen hakenut lapsia kotiin. Vaikka pienten ryhmissä hoitajien vastuulla on vähemmän lapsia. Lapsia olen vienyt myös tikattavaksi vain päiväkodista, vanhempien valvonnassa ei ole sattunut mitään. Jos ei siitä podeta huonoa omaatuntoa eikä hoitajia syyllistetä niin ei mielestäni pidä noita äidin torkkujakaan jäädä vatvomaan varsinkaan kun kuinkaan ei käynyt.
Olet varmaan ainoa joka ees luki kunnolla.
Äitini siellä asuessa niil nastoil julisteita seinil pidetty niin en ymmärrä mistä ne aina vaa tippu lipastojen taa yms mihkä tippukaan kun aina enennkun kun makuulle hetkeksi laitoin varmistin et ei ole mitää vaarallista ja lipastot yms tiedän ettei niisskään ole mutta silti pompin pystyyn kattoon vähä välii mitä se tekee ja silmät avautui kun se tuijottaa mua vaan.
2vuotiaans vasta alko keskittyä ohjelmiin jolloin tätä aamutorkkujakaan ei ollut ja ikinä hänellekkää ei ole mitää edes meknannut sattua ja olin pelästynyt kyllä mut ei perhetyö joo ollut huolissaan sano vaa et niit sattuu ja tais sanoo et on itekkkn joskus niin tehny, en iha muista kun täs just tää kun näin vanhoil vaivaa päätä ni moni yksityiskohta hämärtyy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerästi toimittu kaiken kaikkiaan. Aikuisena ihmisenä sun pitäisi tajuta nukkua yöllä sen verran, että olet toimintakuntoinen lapsesi ollessa hereillä.
Just näin. Jos et tuon vertaa ymmärrä niin et ole lapsestasi kykenevä huolehtimaan.
Äidit on ihmisiä myös ja tekee myös virheitä.
Toiset toisenlaisii ja toiset toisenlaisii ja en missä nimess väitä olevani mikää täydellinen.
Olen ihan varma et teen virheitä enemmän kun kukaan et aika pahasti ilman näitä tälläsii kommentteja osaan itteäni ruoskia ja syytellä.
Asiat olisi ehkä tullut tajuttua aijemmin jos perhetyö olisi ollut mun äidin kaa samalla kannalla kun äiti toi ääritapukset esiin vaikka on kuulemma hyvin epätodennköistä mut ei voi valehdellakaan ettei mahollista niin perhetyö sen si kumos, joo perhetyön tehtävä olla mun tukena mut se sai sen käsityksen mulle etten ny kii väärin tehnykkään kun alunperin aattelin mutta kyl mä silti toisiaankin oon aina tiedostanut ja tiedostan yhä tän VAKAVAKSI ongelmaksi.
Tällä keskustelulla haen just vertaistukee ja sitä et voi mp sanoa mutta osaan ilman syytöksiä ruoskia itteäni jo ihan tarpeeksi miten väärin toimin.
Vanhempani ovat oheishuoltajia ja oon monta kertaa itkenyt äidille et ota toi lapsi multa et se pysyy turvassa ettei satu mitään niin ei hän ole aihetta silti nähnyt ottaa. Kysyin et ottaisko hän jos lapsi olisi hengenvaarassa mun kansaa nii sanoi että kyllä hän tytöstä huomehtii et lähinnä ongelma nyt hänen näkökannasta on se et lapsi tarvii läsnä oloa aikuiselta tai muuten kokee turvattomuutta.
Vaikka vaaratilanteet onkin epätodennäköisiä niin ei mahottomia.
Käyttäjä41389 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin olen valvonut ihan omasta valinnastani monesti öisin liian myöhään vaikka lapset ovat meillä aina nukkuneet hyvin eivätkä öisin valvottaneet. Tottakai lapset joskus ovat voineet herätä käymään vessassa tai nähneet painajaisia, mutteivät ole mitenkään tosissaan valvottaneet, hulinoineet tai itkeneet öisin. Itse siis olen erehtynyt valvomaan senkin jälkeen kun palsta menee kiinni vaikka kaikki lapset meillä nukkuu viimeistään 21-22 mennessä. En muista kyllä kauheasti paikkailleeni huonosti nukuttuja öitä päikkäreillä vaan olen selvinnyt seuraavaan iltaan asti. Aamuisin olen kyllä voinut nukkua pitkään ja varsinkin esikoisen ja toisen kanssa pystyin vielä jotenkin jäämään sinne sänkyyn torkuttamaan ja kuuntelemaan lasten touhuja. Mitään ei kyllä koskaan sattunut. Nyt kun lapsia on kolme ja eri-ikäisiä ja koirakin niin en kyllä enää malta jäädä sänkyyn. Meteli vaan on niin kova, että en saa nukuttua enää kuitenkaan kun lapset ovat ylhäällä.
Vaikea sanoa kuinka suuressa vaarassa lapsi on ollut päikkäreilläsi. Perhetyöntekijä ei ilmeisesti ollut huolissaan silti? Ei se minustakaan ole mikään heittellejättö jos tulet olohuoneen sohvalle lapsen viereen torkkumaan. Kyllä siinä kuvittelisi olevansa kuitenkin aika hyvin perillä mitä huoneessa tapahtuu. Toki hyvä olisi sinunkin ollut nukkua yöllä eikä päivällä lapsen ollessa hereillä. Virhe oli unohtaa teräviä esineitä lapsen ulottuville. Iästäsi päätellen olet ollut n. 19-vuotias tuolloin, joten sekin voi olla vaikuttanut siihen kuinka et ole pystynyt samoihin aikoihin 20-21 mennä nukkumaan etkä vielä 23... sisäinen kello on ollut jäljessä.
Meidän lapset ovat monesti päiväkodissakin kiipeilleet yksin tikkaita ym. jo taaperoinakin ilman, että siellä on kukaan juuri silloin ollut lähelläkään kun olen hakenut lapsia kotiin. Vaikka pienten ryhmissä hoitajien vastuulla on vähemmän lapsia. Lapsia olen vienyt myös tikattavaksi vain päiväkodista, vanhempien valvonnassa ei ole sattunut mitään. Jos ei siitä podeta huonoa omaatuntoa eikä hoitajia syyllistetä niin ei mielestäni pidä noita äidin torkkujakaan jäädä vatvomaan varsinkaan kun kuinkaan ei käynyt.
Olet varmaan ainoa joka ees luki kunnolla.
Äitini siellä asuessa niil nastoil julisteita seinil pidetty niin en ymmärrä mistä ne aina vaa tippu lipastojen taa yms mihkä tippukaan kun aina enennkun kun makuulle hetkeksi laitoin varmistin et ei ole mitää vaarallista ja lipastot yms tiedän ettei niisskään ole mutta silti pompin pystyyn kattoon vähä välii mitä se tekee ja silmät avautui kun se tuijottaa mua vaan.
2vuotiaans vasta alko keskittyä ohjelmiin jolloin tätä aamutorkkujakaan ei ollut ja ikinä hänellekkää ei ole mitää edes meknannut sattua ja olin pelästynyt kyllä mut ei perhetyö joo ollut huolissaan sano vaa et niit sattuu ja tais sanoo et on itekkkn joskus niin tehny, en iha muista kun täs just tää kun näin vanhoil vaivaa päätä ni moni yksityiskohta hämärtyy
Ja kyllä olin tuolloin 19v
Hanki ap pari nykyaikaista kirjaa lasten kasvatuksesta ja lue ne kunnolla. Olet niin ulalla perusasioista, että tulet olemaan lapsen kanssa vielä pulassa ja omalla toiminnallasi aiheutat lapselle traumoja ja ongelmia. Lapsi tarvitsee valtavasti huomiota ja läsnäoloa sekä tasapainoiset kotiolot, jotta hänelle kehittyy terve psyyke ja turvallinen kiintymyssuhde.
Etkö koskaan esim. siivoa kunnolla, vai miten tätä vaarallista pikkusälää löytyy lattioilta?
Olisi varmasti parempi, jos lapsi asuisi vanhempiesi luona, ja sinä näkisit lasta pari tuntia päivässä silloin kun kykenet pysymään hereillä. Sinulla on iso ryhtiliike ja paljon kasvamista vielä edessä. En edes kysy missä lapsen isä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hanki ap pari nykyaikaista kirjaa lasten kasvatuksesta ja lue ne kunnolla. Olet niin ulalla perusasioista, että tulet olemaan lapsen kanssa vielä pulassa ja omalla toiminnallasi aiheutat lapselle traumoja ja ongelmia. Lapsi tarvitsee valtavasti huomiota ja läsnäoloa sekä tasapainoiset kotiolot, jotta hänelle kehittyy terve psyyke ja turvallinen kiintymyssuhde.
Etkö koskaan esim. siivoa kunnolla, vai miten tätä vaarallista pikkusälää löytyy lattioilta?
Olisi varmasti parempi, jos lapsi asuisi vanhempiesi luona, ja sinä näkisit lasta pari tuntia päivässä silloin kun kykenet pysymään hereillä. Sinulla on iso ryhtiliike ja paljon kasvamista vielä edessä. En edes kysy missä lapsen isä on.
Tätä olen äidilleni toitottanut että tytöllä parempi niillä mutta hän uskoo että mun luona hyvä koska olen äiti kuitenkin ja lapsi pyytää iltasin päästä mun luo.
Siivoominen multa aika huonoa kyllä mutta siis lähinnä nyt puhun alle 1v ja vähä yli 1v lapsesta ja tyttö täyttää huomenna 3v.
Lapsen isän yksityis asioista en avaa vaikka omista puhunkin avoimesti mutta lapsen isä on elämässä ja lapsi on 17vuotiaina suunitellusti haluttu.
Tiedän etten ole ainoa joka näin mokailee vaikka siltä kyllä tuntuu että olisin mutta ei näistä ihmiset avoimesti puhu ja just tästä syystä ei puhukkaan kun si vaa syytöksiä yms.
Mä olen poikkeuksellisen avoin joka hakee vertaistukea ja asian pohtimista netin kautta mikä ei myöskään ole hyvä juttu mutta onneksi myös sanotaan näis mitä hyvään niin oma järk sanoo että toimintani on ERITTÄIN väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP:lta ja muilta vammaisilta pitäisi ottaa lapset huostaan :( Sääliksi käy pienet.
Käyttäjä41389 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:lta ja muilta vammaisilta pitäisi ottaa lapset huostaan :( Sääliksi käy pienet.
Surullista että näin ajattelet että vamman syystä pois pitäisi ottaa, mun äidillä on yhen kunnan sossu vakkari asiakkana ja sanonut että vamma ei ole huostaan oton syy, mulla yksi ystävä jolla kanssa lievä kehitysvamma ja kahen pienen lapsen äiti ja pärjännyt ihaiktavasti, paremmin kun minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ihmeen järki on hankkia lapsi tarkoituksella teini-iläisenä, jos minkäänlaisia kykyjä hänestä huolehtimiseen ei ole? Oliko vauvat vaan niin söpöjä, että piti saada oma nukke, ja tulikin yllätyksenä että se on elävä olento jolla on omat tarpeet?
Tämä on vaan niin älytöntä, ja tällaisten vastuuttomien ihmisten takia lapset syntyy huonoihin oloihin ja joudutaan mm. huostaanottoihin sekä lapset traumatisoituu loppuiäkseen.
Pistää kyllä vihaksi, kun lapsi on aina se joka näistä hölmöilyistä kärsii.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen järki on hankkia lapsi tarkoituksella teini-iläisenä, jos minkäänlaisia kykyjä hänestä huolehtimiseen ei ole? Oliko vauvat vaan niin söpöjä, että piti saada oma nukke, ja tulikin yllätyksenä että se on elävä olento jolla on omat tarpeet?
Tämä on vaan niin älytöntä, ja tällaisten vastuuttomien ihmisten takia lapset syntyy huonoihin oloihin ja joudutaan mm. huostaanottoihin sekä lapset traumatisoituu loppuiäkseen.
Pistää kyllä vihaksi, kun lapsi on aina se joka näistä hölmöilyistä kärsii.
Vastuu on alusta asti tiedetty, ei ollut kyse vaan että ne on nii söpöjä vaan siitä että haluttiin olla vanhemmat ja pitää huolta, toki moni asia tullut silti yllätyksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja siis huomio mitä en oo huomannu täs sanoa että meillä siis kyseessä aik pieni asunto, makkari on erikseen mutta olkkari ja keittiö käytännös samaa tilaa eli sohvalta siis näkee kuikuileen mitä tapahtuu, enää ei siis toki oo pitkään aikaan tuo kyseinen iso sohva ollut
Et saa nukkua silloin kun lapsi on hereillä. Lattialla ei saa olla nastoja. Nuku öisin, älä päivisin.
Jos et pysty huolehtimaan lapsesta päivällä, laita edes päiväkotiin. Eikö perhetyöntekijä ole ehdottanut päiväkotia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et saa nukkua silloin kun lapsi on hereillä. Lattialla ei saa olla nastoja. Nuku öisin, älä päivisin.
Jos et pysty huolehtimaan lapsesta päivällä, laita edes päiväkotiin. Eikö perhetyöntekijä ole ehdottanut päiväkotia?
Tais mennä monelta ohi, että puhutaan 2 vuoden takaisista jutuista. Olis voinut sattua jotain, mutta onneksi ei sattunut. Eli nyt vaan vaikka terapeutille, jos homma jää liikaa vaivamaan ja keskityt siihen, että koti on turvallinen paikka leikki-ikäiselle. Ja jos joskus tulee lisää lapsia, niin tiedät, mitä tehdä paremmin.
Ja nyt tulee alapeukkua, mut on minusta pahempiakin mokia vanhempana kuin torkahtaa samaan huoneeseen taaperon kanssa. Voihan taapero teloa itsensä äidin vessareissullakin tms. En toki kenellekään suosittele päivätorkkuja ton ikäsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Et saa nukkua silloin kun lapsi on hereillä. Lattialla ei saa olla nastoja. Nuku öisin, älä päivisin.
Jos et pysty huolehtimaan lapsesta päivällä, laita edes päiväkotiin. Eikö perhetyöntekijä ole ehdottanut päiväkotia?
On ollut päiväkodissa jo 1 vuotiasta asti
Vierailija kirjoitti:
Et saa nukkua silloin kun lapsi on hereillä. Lattialla ei saa olla nastoja. Nuku öisin, älä päivisin.
Jos et pysty huolehtimaan lapsesta päivällä, laita edes päiväkotiin. Eikö perhetyöntekijä ole ehdottanut päiväkotia?
En ole jättänyt, tarkistanut ettei mitään ole mutta varmaa seinältä tippunut lipaston taa tai viereen, en muista noin kaua tarkkaa, ehkä senkään takia ei ole sittenkään hyvä idea 2vuoden takaisia murehtia kun tarkat yksityiskohdat muistissa hämärtyy
Vierailija kirjoitti:
Meillä aikoinaan lapsi kiipesi lipaston ovien päälle ja sai yläkaapin kaatumaan alas, lapsi jäi osittain alle. Onneksi ei vammoja tullut. En olisi ikinä uskonut, että näin voi käydä. Eli kokemuksesta voin sanoa, että kaikkea voi sattua.
Eihän tämä ole mikään yllättävä tapaturma, tietysti tällaiset huonekalut pitää kiinnittää seinään! Ikean huonekaluissa tämä jopa lukee ohjeissa ja tarvikkeetkin tulee mukana, muutamissa muissakin nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Tais mennä monelta ohi, että puhutaan 2 vuoden takaisista jutuista. Olis voinut sattua jotain, mutta onneksi ei sattunut. Eli nyt vaan vaikka terapeutille, jos homma jää liikaa vaivamaan ja keskityt siihen, että koti on turvallinen paikka leikki-ikäiselle. Ja jos joskus tulee lisää lapsia, niin tiedät, mitä tehdä paremmin.
Ja nyt tulee alapeukkua, mut on minusta pahempiakin mokia vanhempana kuin torkahtaa samaan huoneeseen taaperon kanssa. Voihan taapero teloa itsensä äidin vessareissullakin tms. En toki kenellekään suosittele päivätorkkuja ton ikäsen kanssa.
Joo siis itsekkin sen tiedostanut aina että siit ei pääse yli eikä ympäri että aina voi sattua, on aikuinen hereillä tai ei mutta tää just kun liikaa miettii nii vanhoja nii noi nasta yms jutut nii niissäkin varmasti yksityiskohdissa muisti hämärtyy et oliko ne sen kädessä vai vaan jossakin sohvan yms pielessä mut ei se silti asiaa muuta että sellaset vaarallisia. Järki sanoo ilman kysymistäkin että voi sattua mutta sitä just mietin kun nousin kuikuileen vähä väliä mitä se tekee kun tosiaan olkkari ja keittiö samaa et jos ois tullu jotain oisinko havahtunut ja et oonko ns nukkunut siinä välissä vai vaan horrostilassa nukkunut sitä en tiedä.
Perhetyön ja äidin kaa asia käsiteltiin ja äidin kaa viäkin et ääritapauksiahan ne pahimmat on vaikka ei mahotonta.
Just näin. Jos et tuon vertaa ymmärrä niin et ole lapsestasi kykenevä huolehtimaan.