Lue keskustelun säännöt.
Teini myrkyttää tunnelman perheessä
03.05.2015 |
Miten jaksatte teinien kanssa? Murjotus ja pahan tuulen levittäminen alkaa aamusta ja jatkuu iltaan. Itselläkin rankka työ ja tarvisin viikonloppuja palautumiseen. Sunnuntaisin tuntuu että huh, huomenna pääse töihin ja kukaan ei jatkuvasti murjota, valita ja haasta riitaa.
Teinillä on hyvätkin hetkensä, mutta valitettavasti tilanteet kärjistyy viikonloppuisin ja lomilla kun ollaan enemmän yhdessä. Ei täällä mitään isoja ongelma ole (vielä), mutta tosi ikävä ilmapiiri.
Miten te muut pidätte perheessä parempaa tunnelmaa yllä ja jaksatte itse teinien kanssa?
Kommentit (120)
Se olis outoa jos teini ois kuin Naantalin aurinko eikä vääntöä mistään.
Se on normaalia että hän näyttää kaikki tunteensa vaikka karjumalla ja hänen kanssaan väännetään monesta asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko kokeilleet lähteä mukaan siihen teinin puhetyyliin? Mitä teini tuumaa?
Mutta surkeinta tässä on se, että just kun ärsyttävästä teinistä kuoriutuu ihana, fiksu ja keskustelutaitoinen nuori, se alkaa tehdä muuttoa kotoa.
Onneksi vielä pari vuotta saan nauttia.
Vierailija kirjoitti:
Se olis outoa jos teini ois kuin Naantalin aurinko eikä vääntöä mistään.
Se on normaalia että hän näyttää kaikki tunteensa vaikka karjumalla ja hänen kanssaan väännetään monesta asiasta.
Juuri näin. Teinin kropassa ja aivoissa tapahtuu valtavia muutoksia ja kehitystä, joka ei voi olla vaikuttamatta ja näkymättä teinin elämässä ja vanhempien tehtävä on olla teinin tukena.
Joskus ihmettelen näitä aloituksia, kuinka teiniaika koetaan haasteelliseksi, jota se tietenkin on, mutta monet tuntuvat unohtaneet täysin oman teiniaikansa tai millaisessa myllerryksessä naiset ovat hormoonihöyryissään, kun ovat raskaana tai vaihdevuosien aikana ja läheisten on vain oltava tukena ja turvana, ainakin näin moni nainen olettaa. Eikä miehetkään ole tämän ulkopuolella, kun tulevat tiettyyn ikään, voi sitä äksyilyä, mutta jostakin syytä teineille ei tätä sallita ja vaatijana on omat vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Mutta surkeinta tässä on se, että just kun ärsyttävästä teinistä kuoriutuu ihana, fiksu ja keskustelutaitoinen nuori, se alkaa tehdä muuttoa kotoa.
Onneksi vielä pari vuotta saan nauttia.
Tuo on niin totta, niin totta. Ihan itkettää, miten ihana ja kiva ihminen sieltä lopulta kuoriutuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta surkeinta tässä on se, että just kun ärsyttävästä teinistä kuoriutuu ihana, fiksu ja keskustelutaitoinen nuori, se alkaa tehdä muuttoa kotoa.
Onneksi vielä pari vuotta saan nauttia.
Tuo on niin totta, niin totta. Ihan itkettää, miten ihana ja kiva ihminen sieltä lopulta kuoriutuu.
Joo, tässä vaiheessa sitä ihastelee taas yhtä innoissaan kuin vastasyntynyttä. Minäkö tämän olen oikeasti synnyttänyt.
Ihankun puhuisitte mun miehestä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kolme 14-17 vuotiasta ja he ovat opettaneet mulle paljon kärsivällisyyttä.
Toinen tärkeä juttu on se, että valikoin taisteluni. En puutu joka pikkuasiaan, annan päättää itsekin, pakotan harvoin mihinkään. Sitten kun päätän jotain, se myös pätee enkä lipsu siitä.
Meillä käytiin esim. esikoisen kanssa kauheita tappeluja siitä, pitääkö hänen tulla isovanhempien luo vai ei. Jossain vaiheessa tajusin luovuttaa, enkä pakottanut mukaan. No nykyään tuo teini tulee ihan pyytämättä mukaan. Olen huomannut, että kun antaa enemmän narua ja oikeasti kuuntelee ja osoittaa välittävänsä, auttavat parhaiten teinimyllerrykseen.
Tämä. Itsellä on kaksi teiniä, 17- ja 14-vuotiaat ja jo aikoja sitten opin että kysyn heitä mukaan, minne sit ollaankin menossa, ja jos eivät halua tulla niin eivät vaan tule. Jos oli kyseessä meno mummulaan, niin sanoin että olisi kiva jos tulisit ja mummukin tykkäis, mut pakko ei ole. Jonkun kerran olivat poissa, mut sen jälkeen ovat tulleet mukaan ihan mielellään. Ei heillä aina välttämättä ole mitään puhuttavaa mummun kanssa, mutta useimmiten on ja kuka teini nyt ei tykkäis mummun huomiosta? (ja lätyistä) :)
Mut ihan samalla tavalla siis meillä toimitaan.
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös teini, joka suoraan sanottuna halveksii koko perhe-elämää kokonaisuutena, ja on tämän suoraan sanonutkin. Ruokailuissa vino hymy, joka paikassa kuittaus ”teeskentelystä” ja ”biologian tarpeesta lisääntyä”, ”yhteiskunnan orjuuttaamista rooleista”. Tekee kyllä pilkallisena osuutensa, mutta nyt täysi-ikäisyyden lähestyessä on säästänyt ja lähdössä ”niin kauan kuin mahdollista”, koska ”esiintymosenme kuvottaa häntä”. Olemme ”totaalisen turhia ja säälittäviä, aivopestyjä yksilöitä ilman omaa ajattelua”.
Mahtavaa!
Ehkä hän ajattelee muutama vuosi myöhemmin kuten Mark Twain lausui:
"Ollessani 14-vuotias isäni oli niin tietämätön, että tuskin siedin häntä lähelläni. Mutta kun täytin 21, hämmästyin kuinka paljon hän oli oppinut seitsemässä vuodessa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun puolestani saa olla omissa oloissaan naama nurinpäin vaikka aamusta iltaan. Mutta kusipäistä ylimielisyyttä ja valehtelua en kestä. Silloin menee kuppi nurin minullakin.
Mutta kyllä se yhden perheenjäsenen jatkuva negatiivisyys vaikuttaa koko perheeseen. Onneksi tämä elämänvaihe on pian ohi kun kuopuskin on jo 17v.
Miten vaikea on perus mamman ymmärtää, että se pllusta putkahtanut söpö olento on lopulta kaikkea muuta kuin söpö? Viimeistään 10 vuoden päästä arki alkaa sahaamaan päätä irti.
Kannattaisiko asioita vähän miettiä, ennen kuin hankkii itselleen elinkautisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teinin kanssa pitää muistaa että teini ei juuri koskaan suoraan sano mikä oikeasti mättää tai harmittaa. Hän pukee sen aina johonkin muuhun muotoon. Ei siis kannata provosoitua siitä mitä teini sanoo tai tekee koska sen pääasiallinen tarkoitus on näyttää teinin tunnetila, ei kertoa itse varsinaisesta ongelmasta.
Nykyään kun teinimme raivoavat tai mököttävät jostain täydellisen turhalta tuntuvasta asiasta, kysyn aina että mikä sinua ihan OIKEASTI nyt harmittaa. Ja yllättävän usein siihen asiaan päästään jossain vaihessa käsiksi. Joskus jopa rakentavasti :)
Tuskin teinit 40 tai viiskytluvulla jaksoivat vittuil-la vanhemmilleen ihan pienistä. Elämä oli ihan erilaista silloin. Sai ylipäätään olla iloinen, että selvisi sodassa hengissä, niin lapset kuin aikuiset. Silloin sai olla tyytyväinen jos oli edes kenkäpari ja perunaa mitä syödä. Ajan kuva on nyt ihan toinen. Teinille kaikki on aina päin persettä, vaikka saisi mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teinillä on tylsää ja riittämätön olo, siksi purkautuu huonona ilmapiirinä. Joku harrastus tai mielekäs toiminta voisi korjata asian. Esim. menette vaikka joka sunnuntai kahville ja leivokselle, käytte kaupoissa, konsertissa tai leffassa. Tai vaikka pieni päivämatka toiseen kaupunkiin. Ja tätä tulisi nimenomaan tehdä yhdessä, niin kotonakin on helpompi viettää aikaa keskenään.
Myöskään entisaikoina ei kaikenmaailman tuure borrelioosit olisi kuuminta hottia. Kai se on itseisarvo kun on hinaaja ja kertoo siitä somessa Tuurehan tienaa mukamas enempi kuin pankinjohtaja. Tai sitten joku tyhjäpää haluaa olla joku ihmisKen, ei saa ta na. Muuten ihan mielenkiintoinen keskustelu tämä kuitenkin on.
Vierailija kirjoitti:
Myöskään entisaikoina ei kaikenmaailman tuure borrelioosit olisi kuuminta hottia. Kai se on itseisarvo kun on hinaaja ja kertoo siitä somessa Tuurehan tienaa mukamas enempi kuin pankinjohtaja. Tai sitten joku tyhjäpää haluaa olla joku ihmisKen, ei saa ta na. Muuten ihan mielenkiintoinen keskustelu tämä kuitenkin on.
Aion leikkauttaa ja muovata itseni Paavo Pesusieneksi. Vuosien unelma toteutumassa vihdoinkin. Syön jo nyt testosteronia. Olen syntynyt väärään kroppaan, olen oikeasti piirroshahmo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöskään entisaikoina ei kaikenmaailman tuure borrelioosit olisi kuuminta hottia. Kai se on itseisarvo kun on hinaaja ja kertoo siitä somessa Tuurehan tienaa mukamas enempi kuin pankinjohtaja. Tai sitten joku tyhjäpää haluaa olla joku ihmisKen, ei saa ta na. Muuten ihan mielenkiintoinen keskustelu tämä kuitenkin on.
Aion leikkauttaa ja muovata itseni Paavo Pesusieneksi. Vuosien unelma toteutumassa vihdoinkin. Syön jo nyt testosteronia. Olen syntynyt väärään kroppaan, olen oikeasti piirroshahmo.
Onks sulla mitään sponsoria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöskään entisaikoina ei kaikenmaailman tuure borrelioosit olisi kuuminta hottia. Kai se on itseisarvo kun on hinaaja ja kertoo siitä somessa Tuurehan tienaa mukamas enempi kuin pankinjohtaja. Tai sitten joku tyhjäpää haluaa olla joku ihmisKen, ei saa ta na. Muuten ihan mielenkiintoinen keskustelu tämä kuitenkin on.
Aion leikkauttaa ja muovata itseni Paavo Pesusieneksi. Vuosien unelma toteutumassa vihdoinkin. Syön jo nyt testosteronia. Olen syntynyt väärään kroppaan, olen oikeasti piirroshahmo.
Onks sulla mitään sponsoria?
On mulla onneksi oma cartoon daddy.
Vierailija kirjoitti:
Laita teini johonkin erikoislukioon toiselle paikkakunnalle.
Meillä kävi juuri näin. Välit oli melko kireät ennen muuttoa, mutta oikeasti paranivat paljon kun teini pääsi pois kotoa. Nyt kun ajattelen, olisi voinut käydä huonostikin. Mutta teini hoiti koulunsa ja heräämisensä itsenäisesti ja suoritti lukion toisella paikkakunnalla. Olin ensin surullinen kun katselin lähes tyhjää huonettaan, mutta sitten iski helpotus. Välimme paranivat tosi paljon. Kävi kotona pari kertaa kuussa. Siinä kai se napanuora sitten katkaistiin.
Vielä lisäys: Siis ainoastaan ihmiset jotka eivät viihdy liian hyvin vanhempiensa kanssa lopulta pariutuvat ja lisääntyvät. Kotiin jäävät eivät lisäänny. Tämä ominaisuus sitten vahvistuu.