Teini myrkyttää tunnelman perheessä
Miten jaksatte teinien kanssa? Murjotus ja pahan tuulen levittäminen alkaa aamusta ja jatkuu iltaan. Itselläkin rankka työ ja tarvisin viikonloppuja palautumiseen. Sunnuntaisin tuntuu että huh, huomenna pääse töihin ja kukaan ei jatkuvasti murjota, valita ja haasta riitaa.
Teinillä on hyvätkin hetkensä, mutta valitettavasti tilanteet kärjistyy viikonloppuisin ja lomilla kun ollaan enemmän yhdessä. Ei täällä mitään isoja ongelma ole (vielä), mutta tosi ikävä ilmapiiri.
Miten te muut pidätte perheessä parempaa tunnelmaa yllä ja jaksatte itse teinien kanssa?
Kommentit (120)
Täällä sama juttu. Odotan vaan, että tuo menisi pian ohi. Neiti ei muutenkaan mikään päivänpaiste ole ollut, mutta on tosi rasittavaa, kun on sitruuna hanurissa aamusta iltaan. Mikään ei sovi ja mitään ei halua perheen kannsa tehdä. Vaikka kuinka yrittää, vaikuttaa se väkisinkin tunnelmaan.
Laita teini johonkin erikoislukioon toiselle paikkakunnalle.
Ei me mitään iloista tunnelmaa mitenkään väkisin yritetä pitää yllä, nautin niistä pienistä hetkistä, jolloin teinillä ok fiilis, sitten kun näyttää murjottavaa naamaa, en ota itseeni. Salaa toki toivon koko ajan, että tilanne pian muuttuisi, mutta pessimistinä en luota tähän ollenkaan.
Hyvin jaksetaan. Meidän teinit eivät ole tuollaisia, onneksi.
Eikö ole parempi antaa niiden olla omissa oloissaan, kun ovat rasittuneita?
Näin se on että yksi perheenjäsen voi pilata fiilikset muilta jatkuvasti jos on naama norsunvitulla ja sitruuna perseessä aamusta iltaan ja sen ei tarvitse olla perheen teini...voipi olla isä tai äitikin. Meillä se on teinityttö ja yritän olla välittämättä mutta ei se aina onnistu ja paska leviää ja pian on koko perhe kuin perseeseen ammutut karhut :(
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 14:25"]Eikö ole parempi antaa niiden olla omissa oloissaan, kun ovat rasittuneita?
[/quote]
Aivan. Miksi teinit pitää väkisin raahata mukana, jos eivät tahdo. Jättäkää kotiin tai vaihtoehtoisesti antakaa mennä ulos, kun tahtovat.
Mulla on kolme 14-17 vuotiasta ja he ovat opettaneet mulle paljon kärsivällisyyttä.
Toinen tärkeä juttu on se, että valikoin taisteluni. En puutu joka pikkuasiaan, annan päättää itsekin, pakotan harvoin mihinkään. Sitten kun päätän jotain, se myös pätee enkä lipsu siitä.
Meillä käytiin esim. esikoisen kanssa kauheita tappeluja siitä, pitääkö hänen tulla isovanhempien luo vai ei. Jossain vaiheessa tajusin luovuttaa, enkä pakottanut mukaan. No nykyään tuo teini tulee ihan pyytämättä mukaan. Olen huomannut, että kun antaa enemmän narua ja oikeasti kuuntelee ja osoittaa välittävänsä, auttavat parhaiten teinimyllerrykseen.
Kai sinä ja teinin isä olette olleet joskus teinejä? Ellette muista millaista se oli, niin ei voi auttaa.
Meillä 14-vuotias on jatkuvassa sodassa äitinsä (=minä) kanssa. Koitan, usein hampaat irvessä, muistaa että kapinointi ja oman tilan ja itsenäisyyden hakeminen on teinien "työtä" etten saisi ihan totaalihepulia. Onnistuu joskus, usein ei. :)
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 14:32"]
Kai sinä ja teinin isä olette olleet joskus teinejä? Ellette muista millaista se oli, niin ei voi auttaa.
Meillä 14-vuotias on jatkuvassa sodassa äitinsä (=minä) kanssa. Koitan, usein hampaat irvessä, muistaa että kapinointi ja oman tilan ja itsenäisyyden hakeminen on teinien "työtä" etten saisi ihan totaalihepulia. Onnistuu joskus, usein ei. :)
[/quote]
Miksi sinua hymyilyttää, kun et onnistu?
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 14:34"]
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 14:32"]
Kai sinä ja teinin isä olette olleet joskus teinejä? Ellette muista millaista se oli, niin ei voi auttaa.
Meillä 14-vuotias on jatkuvassa sodassa äitinsä (=minä) kanssa. Koitan, usein hampaat irvessä, muistaa että kapinointi ja oman tilan ja itsenäisyyden hakeminen on teinien "työtä" etten saisi ihan totaalihepulia. Onnistuu joskus, usein ei. :)
[/quote]
Miksi sinua hymyilyttää, kun et onnistu?
[/quote]
Ei kukaan meistä ole täydellinen, armollisuudella itseään kohtaan voi paremmin. Hymy on parempi kuin kiukku. - ohis
Meillä jos haluaa olla huonessaan ja pelailla, niin annan olla. Välillä täytyy toki tehdä vähän jotain muutakin, mm. määrätyt kotihommat + läksyt.
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 14:35"]
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 14:34"]
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 14:32"]
Kai sinä ja teinin isä olette olleet joskus teinejä? Ellette muista millaista se oli, niin ei voi auttaa.
Meillä 14-vuotias on jatkuvassa sodassa äitinsä (=minä) kanssa. Koitan, usein hampaat irvessä, muistaa että kapinointi ja oman tilan ja itsenäisyyden hakeminen on teinien "työtä" etten saisi ihan totaalihepulia. Onnistuu joskus, usein ei. :)
[/quote]
Miksi sinua hymyilyttää, kun et onnistu?
[/quote]
Ei kukaan meistä ole täydellinen, armollisuudella itseään kohtaan voi paremmin. Hymy on parempi kuin kiukku. - ohis
[/quote]
Entä kun se, ettei onnistu on sille teinille huono asia. Miten se voi hymyilyttää?
Siihen ihmiseen ne kiukkunsa purkaa, keneen eniten luottavat. Tuollain sanoi mun viisas tätini, kun omat teinini kapinoivat. Ei vaan olisi jaksanut odottaa sitä ihmettä, että heistä(kin) kunnon kansalaisia tulee. Ja on tullutkin.
18 jatkaa. Piti tuohon vielä lisätä, että kun niitä kolme oli melko pienellä ikäerolla, niin ei joskus oikein naurattanut..
Kunhan koulun hoitavat ja tekevät jotain kotitöitä. Eikö se riitä?
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 14:30"]
[quote author="Vierailija" time="03.05.2015 klo 14:25"]Eikö ole parempi antaa niiden olla omissa oloissaan, kun ovat rasittuneita? [/quote] Aivan. Miksi teinit pitää väkisin raahata mukana, jos eivät tahdo. Jättäkää kotiin tai vaihtoehtoisesti antakaa mennä ulos, kun tahtovat.
[/quote]
Ja sitten kun teinit jätetään omiin oloihinsa, niin sitten haukutaan vanhemmat välinpitämättömiksi. Tee niin tai näin, aina menee jonkun mielestä vikaan. ;)
Tai ehkä tää on vaan meidän ongelma ja muualla perheet teineineen iloisesti siivoaa, ulkoilee ja pelaa lautapelejä kaikki viikonloput.