Lue keskustelun säännöt.
Miksi työelämä on nykyisin sellaista että erittäin monet on koko ajan ihan äärirajoilla?
Ei mielestäni ollut tavanomaista 70- tai 80-luvuilla tällainen suomalaisessa työelämässä. Työ oli enemmän vain yksi osa elämää silloin.
Eikö asioiden pitäisi mennä parempaan eikä huonompaan suuntaan?
Miksi näin on tapahtunut?
Onko asiaa tutkittu kunnolla?
Kommentit (1097)
Vierailija kirjoitti:
Soteuudistus ei pelastanut kuntia, vaan edessä voi olla tuloverojen ketjukorotukset
Nyt niitä veroja aletaan korottamaan,
Ja maakuntaveroa suunnitellaan
Eikös se nyt ollut ihan selkeää, että kun palkataan lisää mitä lie byrokraatteja nostelemaan kokouspalkkioita ja laaditaan joku outo himmeli, niin kulut vaan kasvavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän mikään nykyajan fyysinen työ ole niin rankkaa, että sen fyysisyyden takia uupuisi, itsekin väännän töissä punttia ja siitä saa vaan lisää virtaa työpäivään.
Valitettavasti ne työt on usein huonon työilmapiirin takia sellaisia, että siellä uupuu koska vituttaa koko ajan. Mutta niin yleisesti ajatustyö on selvästi rasittavampaa.
Kokeilepa työtä vanhusten hoivakodissa. Tuolla alalla pitäisi olla jo kuntotestit. Niin menee fyysiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Suurimalla osalla ihmisistä on ihan liian vaativa työ suhteessa heidän osaamiseensa. Vaikka tehdään simppeliä toimistotyötä, ei osata tarpeellisista ohjelmista kuin alkeet, vaikka luullaan olevan hyvin edistyneitä käyttäjiä. Eli syy on ihan oma. Suurin osa toimistotyöläisistä ei ole koskaan kuullutkaan esimerkiksi PowerAutomatesta tai PowerAppsista puhumattakaan siitä, että osaisi niiden avulla automatisoida töitään.
Niin tai kuin meillä, lykätään tuikituntematon ohjelma (ei mikään perusohjelma, ainakaan meidän organisaatiossa) nokan eteen, edellinen käyttäjä "perehdyttää" tunnin ja sen jälkeen pitäisi itsenäisesti käyttää tuota itselle uutta ohjelmaa. Netistä voi yrittää etsiä sieltä täältä opastusvideoita, ja loput ohjelman opettelusta menee yrityksen ja erehdyksen kautta. Työaikaa palanut varmasti paljon enemmän kuin jos olisi saanut kunnollisen opastuksen.
Vierailija kirjoitti:
Soteuudistus ei pelastanut kuntia, vaan edessä voi olla tuloverojen ketjukorotukset
Nyt niitä veroja aletaan korottamaan,
Ja maakuntaveroa suunnitellaan
Maakunta ja sotehimmelit, kiitos vaan sipilälle. Kuinkahan moni hänen kavereistaan pääsi jonninjoutuvaan virkaan törkypalkalla? Edellinen hallitus olisi voinnut peruuttaa nämä sekoilut mutta eipä kiinnostanut. No keskuskusetuspuolue sai mitä tilasi, pienpuolueen tittelin.
kokoomushan lukee tämän aloituksen pienissä ja ahtaissa kieroissa mielissään niinpäin, että ihan kaikki ei ole vielä loppuunpalaneita, joten työtahtia on vielä vara kiristää ja palkkaa pienentää. Jos ei kelpaa niin Suomesta voi vapaasti lähteä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ihan nuori enää ja sen vuoksi työnantaja hienovaraisesti hiostaa mua koko ajan lähtemään pois. Ääneen tätä ei tietysti sanota. Mutta esim. kehitys-ym keskustelut jätetään kohdallani pitämättä, välillä olen kuin ilmaa heille. Ai niin, silloin tietysti minutkin muistetaan, kun pitää ottaa vaikkapa joku ylimääräinen työ tehtäväksi. Lähtisin heti pois, jos jostain vain uuden paikan saisin, se on kivenkolossa. Työ on erittäin kuormittavaa, ei fyysisesti mutta henkisesti.
Työnantaja kuvittelee saavansa uuden, nuoren ja näpsäkkään tekijän tilalleni. No, varmaan saakin, eri asia kuinka kauan alkaa tuollaista työmäärää sietämään. Lähtee melko nopsaan muualle, kun näkee todellisuuden.
Tämä on taas näitä ennen oli paremmin juttuja jolle ei todellisuudessa ole mitään perusteita. Jos katsotaan lukuja niin suomalaisten keskimääräinen vuosityöaika oli 70-luvulla 1800h, 80-luvulla 1700h ja nykyään alle 1600 tuntia vuodessa. Eli työaika on lyhentynyt melkein 15%.
Samaan aikaan palkansaajien ostovoima (pois lukien viimeinen 6kk) ja kotitalouksien varallisuus ovat jatkuvasti nousseet.
Bensakin oli 70 luvulla reilusti nykyistä kalliimpaa vaikka esson baarissa toisin tiedetään. 1975 keskivertopalkansaajan kk palkalla sai 1156 litraa bensiiniä jos käytti koko palkkansa bensaan. Tänä päivänä keskivertosuomalainen saa noin 2600€ käteen jolla ostaa noin 1300 litraa bensaa.
Kannattaa opetella etsimään tietoa ja laskemaan itse. Usein yllättyy kun huomaa että totena toistellut uskonukset eivät pidäkään paikkaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellisuudessa nykyään on kaikki paremmin kirjoitti:
Tämä on taas näitä ennen oli paremmin juttuja jolle ei todellisuudessa ole mitään perusteita. Jos katsotaan lukuja niin suomalaisten keskimääräinen vuosityöaika oli 70-luvulla 1800h, 80-luvulla 1700h ja nykyään alle 1600 tuntia vuodessa. Eli työaika on lyhentynyt melkein 15%.
Samaan aikaan palkansaajien ostovoima (pois lukien viimeinen 6kk) ja kotitalouksien varallisuus ovat jatkuvasti nousseet.
Bensakin oli 70 luvulla reilusti nykyistä kalliimpaa vaikka esson baarissa toisin tiedetään. 1975 keskivertopalkansaajan kk palkalla sai 1156 litraa bensiiniä jos käytti koko palkkansa bensaan. Tänä päivänä keskivertosuomalainen saa noin 2600€ käteen jolla ostaa noin 1300 litraa bensaa.
Kannattaa opetella etsimään tietoa ja laskemaan itse. Usein yllättyy kun huomaa että totena toistellut uskonukset eivät pidäkään paikkaansa.
80-luvulla tavallisella työllä sai ostettua itselleen omakotitalon, nykyään hyvä jos saa lainaa yksiöön, siinä sinulle tilastoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ihmiset ei halua maksaa tuotteista ja palveluista enempää.
Ei pystytä, kun ei ole ostovoimaa. Asumiseen ja elämiseen menee suurin osa rahoista.
Kysymys on moninainen, järjestelmä on rakennettu valtiososialismin moodiin.
Veroaste on hilattu tappiin,mikä tarkoittaa sitä, veroasteen noustessa vuosi vuodelta, on oravanpyörässä, lähinnä yksityisellä sektorilla juostava kovempaa.
Julkisella sektorilla on vain nettopalkansaajia. Kukaan ei maksa heistä veroja. Yksityinen sektori maksaa julkisen sektorin työntekijöiden verot.
Kun palkat ja kustannukset ovat julkisella sektorilla nousseet, monin osin ansiottomasti ja valtion velalla, lisää tämä painetta yksityisellä sektorilla, yksityissektorilla ei voida kuitenkaan maksaa tuottavuutta enempää.
Korkea veroaste aiheuttaa työttömyyttä ja konkursseja. Esimerkiksi korona-aika, monet yksityiset antoivat yrityksille vuokrahelpotuksia. Vastaavaa yhteiskuntavastuuta ei toteutettu julkisella sektorilla, juuri kukaan työntekijöistä ei kieltäytynyt palkankorotuksista, eikä palauttanut palkkojaan kunnalle tai valtiolle.
Pikemminkin oli havaittavissa kehitys, missä esimerkiksi liikuntahallien ollessa suljettuina, nostivat työntekijät palkkaa tekemättömästä työstä.
Julkisesta sektorista ei kannata valittaa. Äänestäkää valtaan puolue, joka yksityistää koulut ja sairaalat. Helppoa kuin mikä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on valtava etenkin fyysisissä suorittavissa töissä mm seuraavista syistä.
1. Pienemmät ikäluokat
2. Yhä useampi huonokuntoinen (esim. alokkaiden cooperin keskiarvo 2800m->2200m)
3. Yhä useampi käy kuitenkin korkeakoulun
4. Talouden on pakko kasvaa, jotta sijoittajat saa osinkonsa -> Yhä pienemmästä määrästä porukkaa otetaan yhä enemmän irti...
Voisin ennustaa, että tämä on kestämätön tilanne, ellei robotiikka ratkaise kaikkea, ja IT-alan ammattilaisena tiedän että se ei tule kaikkea suorittavaa työtä korvaamaan vielä pitkään aikaan. Hype on toki kovaa ja auttaa saamaan sijoittajien rahoja, mutta tekoäly on aina "10 vuoden päässä".
Hyvä fyysinen kunto auttaa myös aivoterveydessä ja henkisessä työssä. Olen sattumalta alkanut harrastaa juoksua 40 vuotta sitten ja harrastan edelleen. Teen vaativaa työtä, mutta en juurikaan stressaa, eikä väsytä. Luulen, että erinomainen fyysinen kunto auttaa.
Vuonna 88 keskipalkka oli aika tarkkaan 1000€ ja asuntojen keskimääräinen neliöhinta (koko maa) oli 1063€. Toisin sanoen bruttopalkalla sai keskimäärin yhden neliön.
Viime vuonna bruttopalkka oli keskimäärin 3700€ ja asuntojen neliöhinta (koko maa) keskimäärin 2437€.
Toisin sanoen, halvalla 80-luvulla piti tehdä kuukausi töitä jotta olisi ansainnut bruttona yhden asumisneliön hinnan, mutta vuonna 2022 siihen riitti noin kolmen viikon työ.
Miten saat tästä sen tuloksen että 80 luvulla asuminen oli halvempaa?
Ihan sama pätee lähes kaikkiin hintoihin. Jos vertaa montako päivää piti 20v sitten tehdä töitä jotta voi ostaa ravintoillallisen, uuden auton tai etelänmatkan niin lähes kaikissa tulee tulokseksi että tänä päivänä suomalaisen tarvitsee tehdä vähemmän töitä kuin aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskimääräinen uusi auto maksoi vuonna 2017 57% vähemmän kuin vuonna 1986, kun palkkakehitys lasketaan mukaan. (Lähde: YLE ja Tilastokeskus artikkeli vuodelta 2017).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asiantuntijatyössä, mutta joudun oman työni ohella selvittelemään tiimin matkavaraukset, kirjanpito- ja laskutusasioita, budjettisotkuja (ei kuulu työhöni), esimiehen sotkemia ja hukkaamia sopimuksia, joudun etsimään tiedostoja eri ihmisille ja tekemään jopa videotallenteista ohjelmien käytöstä jollekin joka ei sitä osaa. Joudun selvittämään, mistä joku löytää piuhan, lennon, kuvan, graafikon, iPadin tai tietyn henkilön. En ole siis sihteeri (kaikki kunnia heille, arvostan todella!), HR-ihminen tai talousihminen. Kuuntelen vittuilua siitä, miksi en ole tilannut ohjelmaa X henkilölle Y, vaikka talossa on henkilö, jonka työtehtäviin ohjelmien tilaaminen työntekijöille kuuluu. Joudun selittämään kokonaisille osastoille, miksi en ole tehnyt asiaa jota minulta on pyydetty, (koska asia ei kuulu minulle, ja joku vaan on keksinyt, että työn voi antaa minulle hoidettavaksi, ja sitten minä viimeistään selvitän, kuka voisi hoitaa - jos en selvitä, saan siitä vittuilua). Joudun selittämään yrityksen esimiehille, mitkä työtehtävät ovat vastuullani ja mitkä eivät. Silti tämä tieto ei ilmeisesti tavoita heidän tiimejään, eikä aina heitä itseäänkään. Esimieheni keksii ex tempore "selvitäpäs mistä saadaan huomiseksi Jari Sarasvuo puhumaan Kymijoessa kelluvassa iglussa ja tehdään siitä mainos Ruotsin televisioon kolmen euron budjetilla" -tyylisiä aivopieruideoita.
Puolet työajasta menee esimiehen pakottamiin palavereihin, jotka olisivat voineet olla sähköposti. Otan vastaan puheluita, jotka eivät kuulu minulle (kaupparatsuja ja mainostoimistoja) ja en ole niin korkeassa päättävässä asemassa, että voisin päättää, voisimmeko ostaa mainostoimiston palveluita/printti-t-paitoja/virkistyspäiväaktiviteettia.
Olen uupunut, koska joudun venymään pystyäkseni hoitamaan sen työn, johon minut on palkattu. Hyvin en sitä ehdi hoitamaan.
Mistä tämä kaikki alkoi? Oliko ensin yksi pikkujuttu, jonka lupasit hoitaa, sitten toinen, kolmas...? Vai ehdotitko ihan itse, et hei, voin kyllä järjestää ne matkavaraukset jne?
Tunnistan nimittäin tästä yhden työkaverini joka on vuosia säätänyt siellä ja täällä ja kerännyt vastuita itselleen, jotka ei hänelle kuuluisi tai joita voisi jakaa muillekin. En tarkoita että sinä olisit tällainen, mutta tällä kyseisellä henkilöllä on valtava pätemisen tarve, eikä luota että muut hoitaisi asiat yhtä hyvin, joten haluaa olla näppeineen joka asiassa. Tämä on ärsyttänyt monia ja aiheuttanut sen, että moni on nostanut kätensä pystyyn, että pärjäile sitten ihan itse. Nyt sitten uupuneena martyroi, kun hän hoitaa aina kaiken ja häneltä odotetaan aina kaiken hoitamista. No kyllä, koska hän itse ei ole vuosiin antanut muille mahdollisuutta! Jotkut tehtävät ovat niin vakiintuneita hänen hoidettavaksi, ettei kukaan edes muista, että joskus on ollut toisin. Tuollaisessa tilanteessa kun sitten yhtäkkiä päättää jättää jotain tekemättä, kun ei se hänelle edes kuulu, niin kyllähän sieltä "haukut" tulee, kun kaikki on siinä uskossa, että tehtävä on hänen vastuualuettaan.
Vastaus kertoo myös omalta osaltaan nykytyöyhteisöjen ilmapiiristä. Etsitään syitä uhreista itsestään. Kiusaaminenkin on oikeastaan kiusatun syy, niinhän se joo menee. Jos joku on 15 vuotta sitten oman työnsä ohella auttanut matkan varaamisessa, on vain hänen syytänsä, että vielä tänä päivänäkin hänelle yritetään sitä asiaa antaa tehtäväksi. Ja juuri asenne, että "et vain ole sanonut riittävän kuuluvalla äänellä, että tämä työ ei kuulu sinulle, syy on siis sinun, oletko oikeastaan martyroiva ja pätemisentarpeinen työnhaalija" kertoo siitä, että monet työpaikat ovat pullollaan niitä päsmäreitä jotka eivät voi käsittää toisten työyhteisöjen ongelmia = huonoa johtamista. Johtajan palkka kelpaa, mutta ei ymmärretä, että palkan ikävänä sivutuotteena usein tulevaa alaismassaa pitäisi jotenkin myös ohjata ja tiedottaa. Jos alaiset voivat huonosti, siitä sitten syytellään alaisia itsestään kun eivät ymmärrä mitä heidän työhönsä kuuluu eivätkä kommunikoi riittävän voimallisesti muulle työyhteisölle, mitä heidän työhönsä kuuluu, eivätkä kommunikoi riittävän voimallisesti muulle työyhteisölle, mitä heidän työhönsä ei kuulu. Siinäpä vasta viisasta työntekijöiden ajankäyttöä.
Jos koodarin työhön ei kuulu tykypäivän järjestely, kovin montaa tuntia viikossa ei kannattaisi koodarin aikaa käyttää kyseisen asian pyörittelyyn eli käymään keskusteluja eri kanavissa siitä, miksei tykypäivää ole vieläkään järjestetty, kukas sen sitten järjestää, etkös sinä järjestänyt sen vuonna 89, voisitko kuitenkin auttaa järjestelyssä, mikset ehdi, mitä kiireellisempää teet, selvitätkö kuka sen järjesti viime vuonna, voisitko pyytää X ja Y hoitamaan tykypäivän, selvitätkö koska X ja Y ovat töissä, mikset selvitä, eikös X asu sinun lähelläsi jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eri mieltä kirjoitti:
Vuonna 88 keskipalkka oli aika tarkkaan 1000€ ja asuntojen keskimääräinen neliöhinta (koko maa) oli 1063€. Toisin sanoen bruttopalkalla sai keskimäärin yhden neliön.
Viime vuonna bruttopalkka oli keskimäärin 3700€ ja asuntojen neliöhinta (koko maa) keskimäärin 2437€.
Toisin sanoen, halvalla 80-luvulla piti tehdä kuukausi töitä jotta olisi ansainnut bruttona yhden asumisneliön hinnan, mutta vuonna 2022 siihen riitti noin kolmen viikon työ.
Miten saat tästä sen tuloksen että 80 luvulla asuminen oli halvempaa?
Ihan sama pätee lähes kaikkiin hintoihin. Jos vertaa montako päivää piti 20v sitten tehdä töitä jotta voi ostaa ravintoillallisen, uuden auton tai etelänmatkan niin lähes kaikissa tulee tulokseksi että tänä päivänä suomalaisen tarvitsee tehdä vähemmän töitä kuin aiemmin.
Nykyään on elintaso ja odotukset aivan eri tasolla kuin 80-luvulla eli ihmiset käyttävät paljon rahaa juttuihin, joita ei ollut olemassakaan 80-luvulla, eikö?
Vierailija kirjoitti:
Eri mieltä kirjoitti:
Vuonna 88 keskipalkka oli aika tarkkaan 1000€ ja asuntojen keskimääräinen neliöhinta (koko maa) oli 1063€. Toisin sanoen bruttopalkalla sai keskimäärin yhden neliön.
Viime vuonna bruttopalkka oli keskimäärin 3700€ ja asuntojen neliöhinta (koko maa) keskimäärin 2437€.
Toisin sanoen, halvalla 80-luvulla piti tehdä kuukausi töitä jotta olisi ansainnut bruttona yhden asumisneliön hinnan, mutta vuonna 2022 siihen riitti noin kolmen viikon työ.
Miten saat tästä sen tuloksen että 80 luvulla asuminen oli halvempaa?
Ihan sama pätee lähes kaikkiin hintoihin. Jos vertaa montako päivää piti 20v sitten tehdä töitä jotta voi ostaa ravintoillallisen, uuden auton tai etelänmatkan niin lähes kaikissa tulee tulokseksi että tänä päivänä suomalaisen tarvitsee tehdä vähemmän töitä kuin aiemmin.
Nykyään on elintaso ja odotukset aivan eri tasolla kuin 80-luvulla eli ihmiset käyttävät paljon rahaa juttuihin, joita ei ollut olemassakaan 80-luvulla, eikö?
Pitäisi verrata nettopalkkaa eikä bruttopalkkaa. Paljonko jäi ja jää käytettävissä olevaa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa nykyään on kaikki paremmin kirjoitti:
Tämä on taas näitä ennen oli paremmin juttuja jolle ei todellisuudessa ole mitään perusteita. Jos katsotaan lukuja niin suomalaisten keskimääräinen vuosityöaika oli 70-luvulla 1800h, 80-luvulla 1700h ja nykyään alle 1600 tuntia vuodessa. Eli työaika on lyhentynyt melkein 15%.
Samaan aikaan palkansaajien ostovoima (pois lukien viimeinen 6kk) ja kotitalouksien varallisuus ovat jatkuvasti nousseet.
Bensakin oli 70 luvulla reilusti nykyistä kalliimpaa vaikka esson baarissa toisin tiedetään. 1975 keskivertopalkansaajan kk palkalla sai 1156 litraa bensiiniä jos käytti koko palkkansa bensaan. Tänä päivänä keskivertosuomalainen saa noin 2600€ käteen jolla ostaa noin 1300 litraa bensaa.
Kannattaa opetella etsimään tietoa ja laskemaan itse. Usein yllättyy kun huomaa että totena toistellut uskonukset eivät pidäkään paikkaansa.
80-luvulla tavallisella työllä sai ostettua itselleen omakotitalon, nykyään hyvä jos saa lainaa yksiöön, siinä sinulle tilastoja.
Kasarilla omakotitalot rakennettiin "itse" (= teetettiin pimeästi ammattilaisilla). Rahat loppuivat aina kesken inflaation ja lainasäännöstelyn vuoksi, joten perheet muuttivat keskeneräisiin taloihin ja teettivät niitä valmiiksi sitä mukaa kun saivat tienattua rahaa
Varmastikin monen muun tekijän lisäksi se että johtamistaidot ovat monilla johto-/esimiestehtävissä varsin alkeelliset.
Edelleenkään ei ymmärretä sitä että ihmisiä ei voi, eikä saa enää johtaa käskyttävällä äänensävyllä, jopa huutamalla, ilkeilemällä, matriarkaalisesti käyttäytymällä, pelottelulla, uhkailulla jne.
Ihmiset ei vaan kestä sitä nykypäivänä. Henkinen kuormittavuus lisää fyysistä uupumusta.
Ehkä myös työmäärä ja se loputon tunne siitä riittämättömyydestä ja että pitäisi osata paremmin olla nopeampi, vaaditaan täydellisyyttä vaikka hyvä riittäisi.
Kokoajan leikataan, säästetään, 2v välein on yt:tjossa taas uhataan potkuilla lamaannuttaa ihmiset.
Ei ihme että työelämässä voidaan huonosti.
Tehostetaan, tehostetaan.
Tosiasiassa, näin yli 20 vuoden työkokemuksella sanon, että ihmisten elämäntilanteiden ja pahoinvoinnin syynä on se, että on tehostettu liikaa.
Ihmistyössä ( opetustyö, terveydenhuolto, sosiaaliala jne.) tärkeintä hyvien tulosten aikaansaamiseksi on se, että työntekijöillä on riittävästi aikaa jokaiselle asiakkaalle/oppilaalle/potilaalle. Myös työntekijät voisivat paremmin ja heillä olisi aikaa käyttää koko ammattitaitonsa työtehtäviensä tekemiseen kansalaisten hyväksi. Tätä riittävää aikaa ei ole ollut enää vuosi-vuosikausiin.
Väitän, että jos työntekijöiden määrää lisättäisiin ihmistyön aloilla, alkaisi kansalaiset voimaan paremmin ja pitkällä tähtäimellä koko Suomi hyötyisi asiasta myös taloudellisesti.
Nyt tehdään juuri päinvastoin ja tehostetaan. Näin vain kaivetaan yhä suurempaa kuoppaa ja mennään jyrkästi kohti pahoinvointiyhteiskuntaa, josta lopulta kärsivät kaikki.
Mun työ eräässä tunnetussa tavarataloketjussa vie mun kaikki mehut. Meitä on ensinnäkin aivan liian vähän siellä töissä ja on vain yksi asia mitä meiltä vaaditaan yli muiden: tehokkuutta tehokkuutta. Ainut mitä katsotaan on se, että hyllytetään työpäivän aikana tarpeeksi. Mutta miten ehtii hyllyttämään, kun hinnanmuutoksia on joka päivä kymmeniä ellei satoja, asiakkaat vaativat laadukasta asiakaspalvelua ja edullisia hintoja, ymmärtäkää jo että nämä kaksi asiaa eivät voi kulkea käsi kädessä! Tuotamme lukuisia eri palveluita myymälässä ja nämä jo sitovat kätemme muuhun työhön. Suurin osa meistä jättää nykyään tauot pitämättä, kun ei vaan ehdi. Se on virhe, mutta siihen ollaan ajauduttu.
Perään soitellaan töihin vapaapäivinä. Työviestejä pukkaa joka päivä. Tämä työ on vaan niin kuormittavaa ja pieni palkka. Ja tiedän sen, ettei helppoa ole muillakaan aloilla.
Naulan kantaan.