Kyllä se etäkoulu olisi nyt se helpoin vaihtoehto

En jaksanut koko ketjua lukea, mutta olenkohan ainoa, jota huolestuttaa ja hämmästyttää tässä testien saatavuuden lisäksi se, että näitä testejä pitäisi tehdä kotona säännöllisesti. Eikö se nyt ainakin ole perustuslain vastaista, että pakotetaan tällaiseen. Tähän asti testaaminen on kuitenkin vaadittu ainoastaan tilanteissa, joissa HALUTAAN matkustaa tai mennä jonnekin ravintolaan, mutta tässä kuitenkin PAKOTETAAN kouluu ja sen LISÄKSI PAKOTETAAN tekemään se testi. Eli ei ole sitä valintaa, että jos et tee testiä, jäät kotiin. Voidaanko oikeasti lapset pakottaa tällaiseen? Eikö tämä riko jotain fyysistä koskemattomuutta tai jotain? 

Vaihtoehdot ovat:

1. Jatkuvat lockdownit useiden vuosien ajan

2. Pakkorokotukset

3. Tautiluorman ja kuolemien hyväksyminen

Itse otan mielummin vaihtoehdon 2 tai 3. En kannata sitä, että ihmisiä kielletään elämästä täyttä elämää useiden, pahimmassa tapauksessa jopa kymmenien vuosien ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäkoulu olisi taannut kaikille oppilaille opetuksen (vaikkakin huonomman kuin lähinä). Lähikoulumääräys tarkoittaa automaattisesti sitä, että karanteenissa olevat jäävät ilman opetusta, kun opettajan ei tarvitse opettaa yhtä aikaa etänä ja lähinä.

Karanteeneja tulee olemaan paljon.

T. Ope lukiosta

No juuri tämä! Miten ihmeessä se etäkoulu voi olla huonompi vaihtoehto, kun joka tapauksessa porukkaa on vähän väliä karanteenissa? Miksi etäkoulu on täysin mahdoton ajatus, mutta karanteeniin ollaan valmiita ihan koska tahansa? 

Etäkoulu tarkoittaisi merkittävää henkilöstöpulaa monella alalla mukaan lukien terveydenhoito kun ei alakoululaisia voi jättää yksin kotiin ilman valvontaa. Karanteenissa tuskin olisi koko maa kerrallaan ja karanteeni lyhenee luultavasti viiteen päivään joten henkilöstövaje olisi merkittävästi pienempi tällä tavalla.

Tärkeämpää on lasten vähäinen sairastavuu koronaan ja toisaalta etäkoulun aiheuttama opetuksen jääminen tavoitteista. Tälläkin hetkellä on paljon koulupudokkaita ja etäkoulu lisäisi heidän ongelmia entisestään.

Kaksi vuotta on mennyt korona-aikaa eikä loppua näy. On tärkeää että lapset kärsivät mahdollisimman vähän nykykriisistä koska vanhassa muistissa on 1990-luvun laman aikaisten lapsien vaikeudet myöhemmässä elämässä.

Koronapandemia ei näytä loppuvan rajoitustoimilla vaan rokottaminen on ainoa tie päästä taudista jollain tavalla eroon tai vähentää haittoja. Rokotekattavuus pitää luultavasti olla yli 90 prosenttia väestötasolla ja siihen on vielä matkaa.

Vierailija kirjoitti:

Etäkoulun haitat realisoituvat koko ikäluokkaan. Omikron ei ole lapsille ja nuorille vaarallinen eikä työikäisillekään, jos ovat ottaneet rokotteet eivätkä ole sairaalloisen ylipainoisia.

Ei kai tässä pelätäkään mitään koronan "vaaraa", vaan sitä haittaa ja häiriötä mikä aiheutuu perheenjäsenille, lähipiirille ja työpaikoille.

Kun vuosi sitten keväällä yo-kirjoituksen lähestyivät, meillä pienemmät lapset jäivät kotiopetukseen jotta maksimoitiin abin mahdollisuudet osallistua kirjoituksiin. Läheltä piti että olisi lakki lykkäytynyt syksyyn ja opiskelupaikka vuodella. 

Eli koululaisen altistus ja tartunta vaikuttaa "kaikkeen elämään"; se että sitä ei ymmärretä tuntuu oudolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös lapset toivovat nyt etäkoulua.

Isä riskiryhmää ja sopivasti olisi työttömänä. Isä just aamulla sanoi, ettei haluaisi viedä nuorempaa päiväkotiin ja olisiko mahdollista pitää koululaiset kotona? Sanoin, että Suomessa oppivelvollisuus ja joku lupa täytyisi anoa, mutta ei me siihen lähdetä ja pitäisi kai olla silloin kotiopetus. Toivotaan vielä, että ne etäkoulut tulisi halukkaille. Silloin opettaja opettaa.

Jos vanhempi on riskiryhmää, lapsillanne on oikeus etäopetukseen.

Siihen on lomake, löytyy koululta ja rehtori myöntää sen saman tien.

Helppo homma.

Jos open kotona on riskiryhmäläinen, onhan opekin sitten oikeutettu etäopetukseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäkoulu olisi taannut kaikille oppilaille opetuksen (vaikkakin huonomman kuin lähinä). Lähikoulumääräys tarkoittaa automaattisesti sitä, että karanteenissa olevat jäävät ilman opetusta, kun opettajan ei tarvitse opettaa yhtä aikaa etänä ja lähinä.

Karanteeneja tulee olemaan paljon.

T. Ope lukiosta

No juuri tämä! Miten ihmeessä se etäkoulu voi olla huonompi vaihtoehto, kun joka tapauksessa porukkaa on vähän väliä karanteenissa? Miksi etäkoulu on täysin mahdoton ajatus, mutta karanteeniin ollaan valmiita ihan koska tahansa? 

Etäkoulu tarkoittaisi merkittävää henkilöstöpulaa monella alalla mukaan lukien terveydenhoito kun ei alakoululaisia voi jättää yksin kotiin ilman valvontaa. Karanteenissa tuskin olisi koko maa kerrallaan ja karanteeni lyhenee luultavasti viiteen päivään joten henkilöstövaje olisi merkittävästi pienempi tällä tavalla.

Tärkeämpää on lasten vähäinen sairastavuu koronaan ja toisaalta etäkoulun aiheuttama opetuksen jääminen tavoitteista. Tälläkin hetkellä on paljon koulupudokkaita ja etäkoulu lisäisi heidän ongelmia entisestään.

Kaksi vuotta on mennyt korona-aikaa eikä loppua näy. On tärkeää että lapset kärsivät mahdollisimman vähän nykykriisistä koska vanhassa muistissa on 1990-luvun laman aikaisten lapsien vaikeudet myöhemmässä elämässä.

Koronapandemia ei näytä loppuvan rajoitustoimilla vaan rokottaminen on ainoa tie päästä taudista jollain tavalla eroon tai vähentää haittoja. Rokotekattavuus pitää luultavasti olla yli 90 prosenttia väestötasolla ja siihen on vielä matkaa.

Miljoonatta kertaa:

Etäopetuksen aikana erityisoppilaat ja luokat 1-3 olisi olleet lähiopetulsessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikaisemmin tätä jo kysyttiin, mutta miten aiotte toimia ensi viikolla, meneekö lapsenne kouluun? Tällä alueella vaikea epidemiatilanne ja perheessämme riskiryhmäläinen. Lapset alakouluikäisiä eikä heidän rokotuksia ole vielä aloitettukaan, joten asia pohdituttaa.

Eniten tässä ottaa päähän, että vanhempana ylipäätään joutuu miettimään tätä asiaa.

Että ylipäätään on ajettu tilanne tähän, että ei voi vain laittaa lasta kouluun turvallisin mielin.

Tässä pitää ottaa huomioon monta asiaa. Lapsen terveydentila, kuuluuko riskiryhmään, onko rokotettu. Suurin osa alle 12v ei ole vielä saanut rokotetta. Lisäksi pitää miettiä perheen tilanne, ketä kuuluu riskiryhmään, onko 3.rokote saatu vanhemmille. Suurin osa 60v ja nuoremmista ei ole saanut vielä 3. rokotetta. Oman koulun opettajien ikä huomioiden heistäkään suurin osa ei ole saanut 3.rokotetta. Tässä on suurta alueellista eroa.

Lisäksi pitää huomioida, miten koulussa on suhtauduttu koronaan. Onko järjestetty yhteistilaisuuksia, päivänavaukset ym. koko koululle vai luokissa tai kuten naapurikoulussa, jossa joulujuhlaan sai tulla myös vanhemmat. Onko tartuntoja pyritty ehkäisemään porrastamalla ruokailua, jaetaanko maskeja vasta luokissa, vai jo koulun ovella. Ylipäätään koulun suhtautuminen ratkaisee. Välinpitämättömään kouluun en menisi alueella, jossa terveydenhuolto on jo kuormittunut.

Parissa viikossa ei koulussa ehdi niin paljon oppia, ainakaan peruskoulussa.

Ei maskeja voida jakaa koulun ovella. Meillä ainakin yläkoululaisia tulee kouluun pitkin aamupäivää. Koulupäivä voi alkaa klo 8, 9, 10 tai 11. Entä kun heitä tulee varmaan viidestä eri ovesta. Jos koulu alkaa klo 10, osa saapuu jo puolelta, osa vasta tasan, muut siltä väliltä. Tämä tarkoittaisi sitä, että kouluun tarvittaisiin tuntikausiksi joka arkipäivä joku maskeja jakamaan. Ei ole sellaista henkilöä. Maskit jaetaan siis luokissa. Ongelma on vain se, että harva oppilas niitä käyttää, kun pakkoa ei ole.

EIkö siellä eteisissä voisi olla paria maskipakettia, että ne jotka haluavat sen maskin laittaa jo silloin, pystyvät tekemään niin? Meillä sama, että kun oppilaat tulee ulkoa niin ei ole maskeja  (kun ei niitä ole kuin luokissa ja satunnaisesti käytävillä). Itseä ainakin ahdistaa kävellä mahdollisesti toiselle puolelle koulua ahtailla käytävillä ilman turvavälejä ja maskeja.

Terveisin yläkoululainen

Minä en ainakaan halua lapselleni jonkun lääppimää maskia

Siis jos maskit on ihan asiallisesti paketissa, niin eihän kukaan niitä lääpi? Sieltä paketista ne aina itse otetaan (vaikkka samalla satuttaisiin niitä "lääppimään"), kun ei opettaja niitä voi yksitellen kaikille ojentaa.

Ja kauan menee, että jonkun mussukka sylkee/aivastaa/yskii sinne pakettiin tai levittää maskit pitkin lattioita?

Siis jakaako joidenkin opettajat oikeasti yläkoululaisille maskit?

Kyllä. Välillä niitä tosin on niin vähän, että pitää hakea jostain. Siinä sitten odotellaan luokassa ilman maskia.

Normaalikäytäntö koko pandemian ajalta. Maskit näön vuoksi. Kaikki tietää ettei niitä pidetä ruokailussa, välitunneilla eikä liikuntatunneilla. Näin opitaan kajsinaismoraalia koulussa. Sääntöjä noudetataan, kunnes silmä välttää.

Meijän koulussa (kaakossa) ei koskaan ole ollut näin. Luokassa maskipaketti ja siitä oppilaat hakee maskit kun opettaja käskee. Käytävillä, välitunneilla, ruokailussa, liikuntatunneilla ei  huolehdita maskeista, turvaväleistä saatika siitä ettei luokat sekoitu keskenään

Toimistolla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäkoulun haitat realisoituvat koko ikäluokkaan. Omikron ei ole lapsille ja nuorille vaarallinen eikä työikäisillekään, jos ovat ottaneet rokotteet eivätkä ole sairaalloisen ylipainoisia.

Ei kai tässä pelätäkään mitään koronan "vaaraa", vaan sitä haittaa ja häiriötä mikä aiheutuu perheenjäsenille, lähipiirille ja työpaikoille.

Kun vuosi sitten keväällä yo-kirjoituksen lähestyivät, meillä pienemmät lapset jäivät kotiopetukseen jotta maksimoitiin abin mahdollisuudet osallistua kirjoituksiin. Läheltä piti että olisi lakki lykkäytynyt syksyyn ja opiskelupaikka vuodella. 

Eli koululaisen altistus ja tartunta vaikuttaa "kaikkeen elämään"; se että sitä ei ymmärretä tuntuu oudolta.

Mun täytyy sanoa että kaikkein vähiten tässä tilanteessa ymmärrän pk-seudun abien vanhempia riehuu lähiopetuksen puolesta.

Koko kirjoitukset menee plörinäksi jos ja kun abi nyt sairastuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nuo hallituksen suositukset tehty vain näön vuoksi?

Oikeastihan niitä ei tulla noudattamaan. Testejä ei kouluihin heti koulun alkuun saada. Eli tartunnat ehtii levitä jo ekalla viikolla, ja niissä kouluissa, jotka alkoi jo, on jo levinneet. Karanteeneista on luovuttu, jollei ole monta tartuntaa luokassa. Karanteenikäytännöistä odotellaan kuntien päätöksiä ensi viikolle, jos ne ylipäänsä voidaan toteuttaa, kun jäljitys on jo pulassa muutenkin.

Myös etäopetuksen ja lähiopetuksen yhdistäminen tai tarpeen vaatiessa pelkkä etäopetus mainitaan keinoina rajoittaa epidemiaa. Moniko opettaja pystyy opettamaan yhtä aikaa etänä ja lähinä?

Käytännössä mikään ei muutu.

Jokin lehti voisi nyt julkaista ne thl:n perustelut, miksi etäkoulu ei nyt käy.

Sehän se perustelu oli, että thl ei suositellut. Mihin tutkimuksiin? Mihin näyttöön perustuen?

Millä perusteella lähikoulu?

THL:n perustelut ovat olleet julkisuudessa joten jos et niitä ole löytänyt niin voit syyttää vain itseäsi. Yksi maininta oli että aiemman aallon aikana osa alueista oli etäkoulussa ja osa lähikoulussa eikä ero tartuntatapauksissa ollut. Etäkoulut ei siis auttanut yhtään vähentämään epidemian leviämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäkoulu olisi taannut kaikille oppilaille opetuksen (vaikkakin huonomman kuin lähinä). Lähikoulumääräys tarkoittaa automaattisesti sitä, että karanteenissa olevat jäävät ilman opetusta, kun opettajan ei tarvitse opettaa yhtä aikaa etänä ja lähinä.

Karanteeneja tulee olemaan paljon.

T. Ope lukiosta

No juuri tämä! Miten ihmeessä se etäkoulu voi olla huonompi vaihtoehto, kun joka tapauksessa porukkaa on vähän väliä karanteenissa? Miksi etäkoulu on täysin mahdoton ajatus, mutta karanteeniin ollaan valmiita ihan koska tahansa? 

Etäkoulu tarkoittaisi merkittävää henkilöstöpulaa monella alalla mukaan lukien terveydenhoito kun ei alakoululaisia voi jättää yksin kotiin ilman valvontaa. Karanteenissa tuskin olisi koko maa kerrallaan ja karanteeni lyhenee luultavasti viiteen päivään joten henkilöstövaje olisi merkittävästi pienempi tällä tavalla.

Tärkeämpää on lasten vähäinen sairastavuu koronaan ja toisaalta etäkoulun aiheuttama opetuksen jääminen tavoitteista. Tälläkin hetkellä on paljon koulupudokkaita ja etäkoulu lisäisi heidän ongelmia entisestään.

Kaksi vuotta on mennyt korona-aikaa eikä loppua näy. On tärkeää että lapset kärsivät mahdollisimman vähän nykykriisistä koska vanhassa muistissa on 1990-luvun laman aikaisten lapsien vaikeudet myöhemmässä elämässä.

Koronapandemia ei näytä loppuvan rajoitustoimilla vaan rokottaminen on ainoa tie päästä taudista jollain tavalla eroon tai vähentää haittoja. Rokotekattavuus pitää luultavasti olla yli 90 prosenttia väestötasolla ja siihen on vielä matkaa.

kyllä minun maalaisjärkeni sanoo, että jos se oppilas joutuu karanteeniin samaan aikaan, kun muu luokka on lähiopetuksessa, tällä oppilaalla on paljon suurempi todennäköisyys pudota kuin etäkoulussa, joka järjestetään ihan kaikille samanlaisena. 

Vierailija kirjoitti:

Toimistolla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäkoulun haitat realisoituvat koko ikäluokkaan. Omikron ei ole lapsille ja nuorille vaarallinen eikä työikäisillekään, jos ovat ottaneet rokotteet eivätkä ole sairaalloisen ylipainoisia.

Ei kai tässä pelätäkään mitään koronan "vaaraa", vaan sitä haittaa ja häiriötä mikä aiheutuu perheenjäsenille, lähipiirille ja työpaikoille.

Kun vuosi sitten keväällä yo-kirjoituksen lähestyivät, meillä pienemmät lapset jäivät kotiopetukseen jotta maksimoitiin abin mahdollisuudet osallistua kirjoituksiin. Läheltä piti että olisi lakki lykkäytynyt syksyyn ja opiskelupaikka vuodella. 

Eli koululaisen altistus ja tartunta vaikuttaa "kaikkeen elämään"; se että sitä ei ymmärretä tuntuu oudolta.

Mun täytyy sanoa että kaikkein vähiten tässä tilanteessa ymmärrän pk-seudun abien vanhempia riehuu lähiopetuksen puolesta.

Koko kirjoitukset menee plörinäksi jos ja kun abi nyt sairastuu.

Tuskin menee kun taudinkuva on lievä ja rokotteet on otettuna. Etäkoulussa oppiminen ei monelle onnistu joten lähiopetusta on tärkeä järjestää. Jos olisin abi niin käyttäisin ehdottomasto vähintään FFP2 tason maskia jotta riski sairastumiseen olisi pieni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimistolla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäkoulun haitat realisoituvat koko ikäluokkaan. Omikron ei ole lapsille ja nuorille vaarallinen eikä työikäisillekään, jos ovat ottaneet rokotteet eivätkä ole sairaalloisen ylipainoisia.

Ei kai tässä pelätäkään mitään koronan "vaaraa", vaan sitä haittaa ja häiriötä mikä aiheutuu perheenjäsenille, lähipiirille ja työpaikoille.

Kun vuosi sitten keväällä yo-kirjoituksen lähestyivät, meillä pienemmät lapset jäivät kotiopetukseen jotta maksimoitiin abin mahdollisuudet osallistua kirjoituksiin. Läheltä piti että olisi lakki lykkäytynyt syksyyn ja opiskelupaikka vuodella. 

Eli koululaisen altistus ja tartunta vaikuttaa "kaikkeen elämään"; se että sitä ei ymmärretä tuntuu oudolta.

Mun täytyy sanoa että kaikkein vähiten tässä tilanteessa ymmärrän pk-seudun abien vanhempia riehuu lähiopetuksen puolesta.

Koko kirjoitukset menee plörinäksi jos ja kun abi nyt sairastuu.

Tuskin menee kun taudinkuva on lievä ja rokotteet on otettuna. Etäkoulussa oppiminen ei monelle onnistu joten lähiopetusta on tärkeä järjestää. Jos olisin abi niin käyttäisin ehdottomasto vähintään FFP2 tason maskia jotta riski sairastumiseen olisi pieni.

Jonkun random besserwisserin mutu-tuskin ei riitä.

Ja niihin kirjoituksiin pitää lukeakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäkoulu olisi taannut kaikille oppilaille opetuksen (vaikkakin huonomman kuin lähinä). Lähikoulumääräys tarkoittaa automaattisesti sitä, että karanteenissa olevat jäävät ilman opetusta, kun opettajan ei tarvitse opettaa yhtä aikaa etänä ja lähinä.

Karanteeneja tulee olemaan paljon.

T. Ope lukiosta

No juuri tämä! Miten ihmeessä se etäkoulu voi olla huonompi vaihtoehto, kun joka tapauksessa porukkaa on vähän väliä karanteenissa? Miksi etäkoulu on täysin mahdoton ajatus, mutta karanteeniin ollaan valmiita ihan koska tahansa? 

Etäkoulu tarkoittaisi merkittävää henkilöstöpulaa monella alalla mukaan lukien terveydenhoito kun ei alakoululaisia voi jättää yksin kotiin ilman valvontaa. Karanteenissa tuskin olisi koko maa kerrallaan ja karanteeni lyhenee luultavasti viiteen päivään joten henkilöstövaje olisi merkittävästi pienempi tällä tavalla.

Tärkeämpää on lasten vähäinen sairastavuu koronaan ja toisaalta etäkoulun aiheuttama opetuksen jääminen tavoitteista. Tälläkin hetkellä on paljon koulupudokkaita ja etäkoulu lisäisi heidän ongelmia entisestään.

Kaksi vuotta on mennyt korona-aikaa eikä loppua näy. On tärkeää että lapset kärsivät mahdollisimman vähän nykykriisistä koska vanhassa muistissa on 1990-luvun laman aikaisten lapsien vaikeudet myöhemmässä elämässä.

Koronapandemia ei näytä loppuvan rajoitustoimilla vaan rokottaminen on ainoa tie päästä taudista jollain tavalla eroon tai vähentää haittoja. Rokotekattavuus pitää luultavasti olla yli 90 prosenttia väestötasolla ja siihen on vielä matkaa.

kyllä minun maalaisjärkeni sanoo, että jos se oppilas joutuu karanteeniin samaan aikaan, kun muu luokka on lähiopetuksessa, tällä oppilaalla on paljon suurempi todennäköisyys pudota kuin etäkoulussa, joka järjestetään ihan kaikille samanlaisena. 

Kaikilla se oppiminen ei etäkoulussa onnistu samalla tavalla. Jos ei osaa kysyä netin kautta jotain niin sitten ei osaa ja oppi jää saamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

on

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miten lapset ei osaa olla etäkoulussa ilman vanhemman poisjääntiä töistä? Kyse on kuitenkin 4. luokista ylöspäin. Eli vähintään 10-vuotiaita. Kone auki ja ope opettaa. Ruoka välillä mukroon ja opetus jatkuu.

Miten tällaiset lapset pärjää kesäloman, joululoman, syysloman ja hiitoloman? Onko vanhemmat aina silloinkin kotona?

Tämä on niin mielettömän upea kansa. Lomat selvitään, eikä 2,5kk esim. kesällä ketään kiinnosta, onko jollain muksulla joku kotona vahtimassa tai löytääkö se ruokaa. Viidellä eri laitteella istutaan päivät. Luurilla voi pelata, kirjoittaa viestejä, katsoa leffoja ja tehdä ihan mitä vaan, kunnes....

Etäkoulussa ei pärjätä. Koneita ei ole. Niitä ei osata käyttää. Ruoka lopussa. Puhelin on, mutta ei sillä voi kirjoittaa, laskea, soittaa mitään puheluita tai katsoa edes opetusvideota. Ja mikä pahinta, enää ei edes pysy hereillä ja tuli ainakin neljä mt-ongelmaa...

Sä oot tässä niin oikeassa. Ja ainoa ongelma oikeasti on se, kun Jennajustiina itkee ettei pääse leikkimään kouluun Idalumikristiinan kanssa. Niin etäkoulu ei käy siksi, siellähä vain opiskellaan ja kaikki viihde on pois.

Olisikin se viihde pois.. Vaikka etäkoulu on välillä tarpeen, voi se olla esim. esiteini poikien kanssa melkoista vahtimista ja vääntöä, ettei poika sorru pelaamaan ja viestittelemäån kavereiden kanssa, kun pitäisi kuunnella opetusta ja tehdä tehtäviä. Valitettavasti se, että lapsella on netti käytössään kaiken aikaa, on ongelma.

Siksi toivoosikin, että opettajat antaisivat ylipäätään sellaisia tehtäviä jotka tehdään kirjaan tai paperille, kun on lähikoulua. Etäkoulussakin olisi hyvästä voida opiskella ilman nettitehtäviä, kirjojen ja paperin avulla.

Etäopetuksen suurin haitta on, että se ei toteudu tasa-arvoisesti eri kouluissa. Sama henkilö saa kahdesta eri koulusta erilaista opetusta ja erilaisen arvosanan todistukseen.

Minulla on kaksi maisterintutkintoa kahdesta eri yliopistosta eli olen todistetusti kyennyt opiskelemaan itsenäisesti ja pitkälle sillä toisen tutkinnon tein täysin etänä. Silti oli haastavaa seurata 2020 sekavaa etäopetusta ja viestintää useista eri kanavista. Erityisesti yläkoululainen sai aivan sattumanvaraisesti tehtäviä, joissa oli puutteellinen ohjeistus, opettajaa ei saanut kiinni Wilmasta eikä Teamsista edes kahden päivän varoitusjalla, tunnin varoitusjalla kuitenkin tipahteli kalenteriin kokouskutsuja oppitunnelle, joissa ei noudatettu millään tavalla normaalia lukujärjestystä. Eli rutiinia ei ollut. Tehtävänantoja annettiin teamsin kautta chatissa, virallisessa tehtävänanto-osiossa sekä wilmassa. Osa tuli suullisesti etätunnin aikana. Piti olla todella tarkkana, että hoksasi kaikki ajoissa ja ehti palauttamaan myös. Tuntui, että opettajille sallittiin sekoilu, mutta oppilaita rankaistiin jos ei pysynyt tässä sekoilussa mukana. Opetus oli ainakin meillä ala-arvoista verrattuna lähikouluun. Suurin osa oli tehtävälistoja ja, koska open aika ei riittänyt vastaanaan kysymyksiin, ooettaminen jäi täysin vanhempien vastuulle. Onneksi lapseni ei ollut kriittisessä iässä eli ysillä, joka ratkaisee millaisilla arvosanoilla päättää koulun ja käytännössä määrittää loppuelämän suunnan (mihin lukioon arvosanat riittävät). Ja onneksi meillä vanhemmilla on laaja koulutus, jonka avulla pystyimme pitämään lapsen mukana eikä arvosanat tipahtaneet pahasti. Rutiinien puuttuminen ja motivointi oli haastavin osuus.

Yliopisto-opinnot etänä oli hyvin huolellisesti suunniteltu ja kokonaisuus jäsennetty niin, että pääpaino oli oppimisessa eikä sekavien ohjeistuksien tulkinnassa. Aika harva yläkoululainen kykenee tuon kaiken selvittämiseen itsenäisesti pahimman murrosiän myrskyissä. Mielestäni tämä ketju vilisee trolleja (nämä LiisaPetteri-kommentit). Mikä on teidän motiivinne, kun selvästi omia lapsia ei ole vai oletteko katkeroituneita ja syrjäytyneitä ihmisiä ja pitää päästä purkamaan omaa pahaa oloa muihin?

Ketä palvelee kouluarvosanojen huonontuminen ja ihmisten yleissivistyksen romahtaminen jos lapsella ei ole kotona vanhempien tukea tai jos lapsi ei ole jotenkin poikkeava yksilö ja kykene työskentelemään kuin aikuinen? Miksi ei aina ole etäkoulua jos se on kerran yhtä hyvä kuin normaali koulu, esim. miksi koulukiusatut eivät saa käydä aina etäkoulua? Mihin opettajia oikeastaan edes tarvitaan jos kaiken voi suorittaa videoita katsomalla etänä?

Minusta noita kahta koulutussysteemiä ei oikein voi verrata. Yliopisto-opiskelu perustuu tosi paljon itsenäiseen työskentelyyn. On erilaisia kirjallisia töitä, kirjojen lukemista, tenttimistä jne. Luennon, jonka kuuntelee luentosalissa, voi hyvin kuunnella myös teamsissa tms. Ei netin kautta luennoivan luennoitsijan tarvitse koko ajan vahdata, onko opiskelija paikalla, eikä häntä keskeytetä joka heti kysymyksillä, kun ei ymmärretä asiaa. Ei hänen myöskään luennon jälkeen tarvitse metsästellä opiskelijoita, missä he olivat tai koittaa ratkoa tietoteknisiä ongelmia kesken luennon. Ensimmäinen etäkoulu polkaistiin parissa päivässä peruskoulussa käyntiin. Osalla opettajista tai oppilaista ei ollut edes sopivia laitteita, tai oppilailla taitoa käyttää niitä. Tottahan toki siinä oli sählinkiä, että saatiin oppilaille edes jotain sopivia tehtäviä tai runkoa päivään. Miksi tuota aina muistellaan. Siitä on opittu. Osalla toimi etäopetus silloinkin hienosti, mutta vuosi sittenhän se toimi hienosti varmaan lähes joka puolella Suomea. Voisihan tuota viime vuottakin muistella.

Pääosin samaa mieltä, mutta tilanne ei ole yliopistoissa ihan noin hyvä: yhä enemmän on opiskelijoita, joita opettajien pitää enemmän tai vähemmän paapoa ja paimentaa. Pääasiallisena syynä yliopistojen tuloksellisuusmittarit, joihin kuuluvat opiskeluaikojen lyhentäminen ja mahdollisimman korkea läpivirtausprosentti. Se, mikä on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta kodeissa ja kouluissa, näkyy yhä useamman nuoren aikuisen kohdalla kyvyttömyytenä ottaa vastuuta omasta elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nuo hallituksen suositukset tehty vain näön vuoksi?

Oikeastihan niitä ei tulla noudattamaan. Testejä ei kouluihin heti koulun alkuun saada. Eli tartunnat ehtii levitä jo ekalla viikolla, ja niissä kouluissa, jotka alkoi jo, on jo levinneet. Karanteeneista on luovuttu, jollei ole monta tartuntaa luokassa. Karanteenikäytännöistä odotellaan kuntien päätöksiä ensi viikolle, jos ne ylipäänsä voidaan toteuttaa, kun jäljitys on jo pulassa muutenkin.

Myös etäopetuksen ja lähiopetuksen yhdistäminen tai tarpeen vaatiessa pelkkä etäopetus mainitaan keinoina rajoittaa epidemiaa. Moniko opettaja pystyy opettamaan yhtä aikaa etänä ja lähinä?

Käytännössä mikään ei muutu.

Jokin lehti voisi nyt julkaista ne thl:n perustelut, miksi etäkoulu ei nyt käy.

Sehän se perustelu oli, että thl ei suositellut. Mihin tutkimuksiin? Mihin näyttöön perustuen?

Millä perusteella lähikoulu?

THL:n perustelut ovat olleet julkisuudessa joten jos et niitä ole löytänyt niin voit syyttää vain itseäsi. Yksi maininta oli että aiemman aallon aikana osa alueista oli etäkoulussa ja osa lähikoulussa eikä ero tartuntatapauksissa ollut. Etäkoulut ei siis auttanut yhtään vähentämään epidemian leviämistä.

THL tutki kokemuksia, ei faktoja.

Ja niitä kysyttiin johdattelevilla kysymyksillä ”olihan etäopetus raskasta paskaa, myönnä, tunnusta!”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäkoulu olisi taannut kaikille oppilaille opetuksen (vaikkakin huonomman kuin lähinä). Lähikoulumääräys tarkoittaa automaattisesti sitä, että karanteenissa olevat jäävät ilman opetusta, kun opettajan ei tarvitse opettaa yhtä aikaa etänä ja lähinä.

Karanteeneja tulee olemaan paljon.

T. Ope lukiosta

No juuri tämä! Miten ihmeessä se etäkoulu voi olla huonompi vaihtoehto, kun joka tapauksessa porukkaa on vähän väliä karanteenissa? Miksi etäkoulu on täysin mahdoton ajatus, mutta karanteeniin ollaan valmiita ihan koska tahansa? 

Etäkoulu tarkoittaisi merkittävää henkilöstöpulaa monella alalla mukaan lukien terveydenhoito kun ei alakoululaisia voi jättää yksin kotiin ilman valvontaa. Karanteenissa tuskin olisi koko maa kerrallaan ja karanteeni lyhenee luultavasti viiteen päivään joten henkilöstövaje olisi merkittävästi pienempi tällä tavalla.

Tärkeämpää on lasten vähäinen sairastavuu koronaan ja toisaalta etäkoulun aiheuttama opetuksen jääminen tavoitteista. Tälläkin hetkellä on paljon koulupudokkaita ja etäkoulu lisäisi heidän ongelmia entisestään.

Kaksi vuotta on mennyt korona-aikaa eikä loppua näy. On tärkeää että lapset kärsivät mahdollisimman vähän nykykriisistä koska vanhassa muistissa on 1990-luvun laman aikaisten lapsien vaikeudet myöhemmässä elämässä.

Koronapandemia ei näytä loppuvan rajoitustoimilla vaan rokottaminen on ainoa tie päästä taudista jollain tavalla eroon tai vähentää haittoja. Rokotekattavuus pitää luultavasti olla yli 90 prosenttia väestötasolla ja siihen on vielä matkaa.

kyllä minun maalaisjärkeni sanoo, että jos se oppilas joutuu karanteeniin samaan aikaan, kun muu luokka on lähiopetuksessa, tällä oppilaalla on paljon suurempi todennäköisyys pudota kuin etäkoulussa, joka järjestetään ihan kaikille samanlaisena. 

Kaikilla se oppiminen ei etäkoulussa onnistu samalla tavalla. Jos ei osaa kysyä netin kautta jotain niin sitten ei osaa ja oppi jää saamatta.

Karanteenissa nää sitten pärjääkin. Not

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Marin paheksuu haastattelussa kuinka etäkoulua edes ehdotettiin "yllättäen". Parissa viikossa nähdään kumpi oli oikeassa, Kiuru vai Marin. Uskon Kiurun olevan oikeassa. Tilanne voi pahentua nykyisestä ja se myös pahenee. Koulujen alkaessa tautitilanne räjähtää. Nykyinen tilanne ei ole vielä yhtään mitään.

Tilastoja tottakai kaunistaa se, ettei kaikkia enää suostuta testaamaan. Tartuntatilastoissa tulee siitä syystä katto vastaan. Mutta testien loppuminen ei muuta koronapotilaiden määrän lisääntymistä. Nyt on jo yli 500 koronapotilasta Suomen sairaaloissa ja määrä kasvaa siitä vielä huomattavasti. Joudumme aivan yhtä pahaan tilanteeseen kuin mitä olemme aiemmin kauhistelleet Italian ja Espanjan sairaaloissa. Rokotteetkin auttavat vain tiettyyn rajaan saakka joten jos altistut joka päivä, saat tartunnan.

Mitä ihmeen kauhukuvia maalailet? Kiuru oli hädissään ja yritti paikata aiempaa toimettomuuttaan sekoilemalla ohi muun hallituksen. Kuka tahansa osaa hädissään huutaa, että "kaikki kiinni heti, täällä on virus!"

Se ei nyt ole se pointti, vaan nyt on nähty, että omikron on lievempi ja koululaisille vaaraton. Siksi voidaan mennä eteenpäin ilman koulujen sulkutoimia.

Omikron voi sairastuttaa myös lapsia ja nuoria. Ja heidän opettajiaan ja muuta kouluhenkilökuntaa. Ja vanhempia ja isovanhempia. Ja ihan sivullisia, jotka kulkevat samoissa busseissa, ratikoissa, junissa ja metrovaunuissa kouluun menijöiden ja koulusta palaavien kanssa. Kannattaisi oikeasti miettiä koko palettia. Kiuru toimi vastuullisesti, mutta muut halusivat mielistellä tyhjäpäitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimistolla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäkoulun haitat realisoituvat koko ikäluokkaan. Omikron ei ole lapsille ja nuorille vaarallinen eikä työikäisillekään, jos ovat ottaneet rokotteet eivätkä ole sairaalloisen ylipainoisia.

Ei kai tässä pelätäkään mitään koronan "vaaraa", vaan sitä haittaa ja häiriötä mikä aiheutuu perheenjäsenille, lähipiirille ja työpaikoille.

Kun vuosi sitten keväällä yo-kirjoituksen lähestyivät, meillä pienemmät lapset jäivät kotiopetukseen jotta maksimoitiin abin mahdollisuudet osallistua kirjoituksiin. Läheltä piti että olisi lakki lykkäytynyt syksyyn ja opiskelupaikka vuodella. 

Eli koululaisen altistus ja tartunta vaikuttaa "kaikkeen elämään"; se että sitä ei ymmärretä tuntuu oudolta.

Mun täytyy sanoa että kaikkein vähiten tässä tilanteessa ymmärrän pk-seudun abien vanhempia riehuu lähiopetuksen puolesta.

Koko kirjoitukset menee plörinäksi jos ja kun abi nyt sairastuu.

Tuskin menee kun taudinkuva on lievä ja rokotteet on otettuna. Etäkoulussa oppiminen ei monelle onnistu joten lähiopetusta on tärkeä järjestää. Jos olisin abi niin käyttäisin ehdottomasto vähintään FFP2 tason maskia jotta riski sairastumiseen olisi pieni.

Voisiko joku vähän avata tätä, että etäkoulussa oppiminen ei onnistu, mutta lähiopetuksessa oppiminen onnistuu? Jos tunnit järjestetään säännöllisesti esim Teamsissä ja opetus valmistellaan huolellisesti, miksi se etäluento olisi huonompi juttu kuin lähiopetus? Jollain pienillä koululaisilla ymmärrän, mutta esimerkiksi yläkoululla ja lukiolla en. Jos sitä opetusta ei jakseta kuunnella kotona, miten sitä muka sen kummemmin kuunnellaan siellä lähiopetustunnillakaan. Ainahan niillä lähitunneillakin on näitä oppilaita, jotka tuijottelevat ikkunasta ulos tai piirtelevät vihkoon tai pulpetin kanteen ja sitten heräävät vasta, kun pitäisi tehdä tehtäviä tai kun opettaja kysyy jotain. 

Toimistolla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etäkoulun haitat realisoituvat koko ikäluokkaan. Omikron ei ole lapsille ja nuorille vaarallinen eikä työikäisillekään, jos ovat ottaneet rokotteet eivätkä ole sairaalloisen ylipainoisia.

Ei kai tässä pelätäkään mitään koronan "vaaraa", vaan sitä haittaa ja häiriötä mikä aiheutuu perheenjäsenille, lähipiirille ja työpaikoille.

Kun vuosi sitten keväällä yo-kirjoituksen lähestyivät, meillä pienemmät lapset jäivät kotiopetukseen jotta maksimoitiin abin mahdollisuudet osallistua kirjoituksiin. Läheltä piti että olisi lakki lykkäytynyt syksyyn ja opiskelupaikka vuodella. 

Eli koululaisen altistus ja tartunta vaikuttaa "kaikkeen elämään"; se että sitä ei ymmärretä tuntuu oudolta.

Kotonakin voi eristäytyä ja vähentää koronariskiä käyttämällä maskia. Tuntuu pienten lasten kiusaamiselta ottaa heidät kotiopetukseen ja estää tapaamasta kavereita. Luulisi että hermot menevät jos kaikki ovat saman katon alla ympäri vuorokauden mukaan lukien abiturientti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nuo hallituksen suositukset tehty vain näön vuoksi?

Oikeastihan niitä ei tulla noudattamaan. Testejä ei kouluihin heti koulun alkuun saada. Eli tartunnat ehtii levitä jo ekalla viikolla, ja niissä kouluissa, jotka alkoi jo, on jo levinneet. Karanteeneista on luovuttu, jollei ole monta tartuntaa luokassa. Karanteenikäytännöistä odotellaan kuntien päätöksiä ensi viikolle, jos ne ylipäänsä voidaan toteuttaa, kun jäljitys on jo pulassa muutenkin.

Myös etäopetuksen ja lähiopetuksen yhdistäminen tai tarpeen vaatiessa pelkkä etäopetus mainitaan keinoina rajoittaa epidemiaa. Moniko opettaja pystyy opettamaan yhtä aikaa etänä ja lähinä?

Käytännössä mikään ei muutu.

Jokin lehti voisi nyt julkaista ne thl:n perustelut, miksi etäkoulu ei nyt käy.

Sehän se perustelu oli, että thl ei suositellut. Mihin tutkimuksiin? Mihin näyttöön perustuen?

Millä perusteella lähikoulu?

THL:n perustelut ovat olleet julkisuudessa joten jos et niitä ole löytänyt niin voit syyttää vain itseäsi. Yksi maininta oli että aiemman aallon aikana osa alueista oli etäkoulussa ja osa lähikoulussa eikä ero tartuntatapauksissa ollut. Etäkoulut ei siis auttanut yhtään vähentämään epidemian leviämistä.

Oliko siinä lähde siihen tutkimukseen? Miten lapset testattiin?

Vain koko luokan testaamalla tietää, kuinka monella on korona. Tietääkseni laajoja kaikkien alueen koulujen testauksia on tehty vähän.

Eli mihin tutkimustulokset perustuukaan?