Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Ei kukaan enää tee noin", mitä vanhan ajan tapoja sinulla on?
Kehräätkö villaa itse? Teetkö makkaraa suolesta? Kirjoitatko nauhakirjoituskoneella?
Itse ostin lattiaharjan ja olipa hyvä ostos. Imuroin toki myös, mutta harjalla aina isot roskat, jos jotain tippuu lattialle. Luuttuan myös lattioita kontaten. Paljon paremmin tulee nurkat puhtaaksi.
Kommentit (871)
Oooh, ihanaa! Harmi vaan, että tuohon normaaliin keski-eurooppalaiseen tapaan kun tottuu, niin saa ovesta naamaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitan paperikirjeitä iäkkäille tuttaville.
Vierailija kirjoitti:
Olen alkanut jälleen kirjoittamaan 20 vuoden jälkeen ihmisten yhteystietoja muistivihkoon kun iPhone on nyt kahdesti hukannut ne kaikki.
Se om Ihan ok, mutta asetuksista saa kyllä varmuuskopiot taivtikulle toivo pilveen.
Lämmitän leivinuunia ja leivon siellä leipää, piirakoita, pullaa yms. Haen naapurista pänikällä tankkimaitoa ja toisesta naapurista leipäjauhoja. Kudon mattoja ja parsin villasukkia. Kylven saunassa oikealla, itse tekemälläni vastalla. Ajelen talvisin potkukelkalla tai hiihdän siinä kun toiset pyöräilevät ja kävelevät. Olen n 50-vuotias nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen alkanut jälleen kirjoittamaan 20 vuoden jälkeen ihmisten yhteystietoja muistivihkoon kun iPhone on nyt kahdesti hukannut ne kaikki.
Se om Ihan ok, mutta asetuksista saa kyllä varmuuskopiot taivtikulle toivo pilveen.
No, jopas puhelin sekoili :) Vai minä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaunokirjoitus on nopeaa ja kaunista. On järkyttävää, et lapset ja nuoret ei sitä opettele, vaan tekstaavat tökerösti jos edes kynää käyttävät. Kaik vaa koneella, tosi persoonatonta. Eivät osaa edes lukea kaunokirjoitusta.
Ei vaan nimenomaan kaunokirjoitus on persoonatonta. Nykyään kaikilla saa olla oma käsiala, mutta esim. 60-luvulla piti olla kaikilla täsmälleen sama ja jos joku yksi venkura on väärässä tuli sanomista. Siksi se on ylipäätään keksittykin, että kaikilla olisi sama käsiala. Eikä sitä kovin kauaa kestänyt, vain pari vuosikymmentä jonka jälkeen siirryttiin jo helpompaan sidosteiseen käsialakirjoitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaunokirjoitus on nopeaa ja kaunista. On järkyttävää, et lapset ja nuoret ei sitä opettele, vaan tekstaavat tökerösti jos edes kynää käyttävät. Kaik vaa koneella, tosi persoonatonta. Eivät osaa edes lukea kaunokirjoitusta.
Ei vaan nimenomaan kaunokirjoitus on persoonatonta. Nykyään kaikilla saa olla oma käsiala, mutta esim. 60-luvulla piti olla kaikilla täsmälleen sama ja jos joku yksi venkura on väärässä tuli sanomista. Siksi se on ylipäätään keksittykin, että kaikilla olisi sama käsiala. Eikä sitä kovin kauaa kestänyt, vain pari vuosikymmentä jonka jälkeen siirryttiin jo helpompaan sidosteiseen käsialakirjoitukseen.
Mun mielestä on aika erikoista, että juuri tämä yksi pieni ajanjakso niistä kaikista tyyppikirjaimista joita Suomen kouluissa on opetettu on muka se kaikkein tärkein.
Kyseessä on siis suomalaisen Toivo Salervon keksintö, joka oli siis käytössä 1930-80 luvuilla ja on yksi tuhansista eri latinalaisen kirjaimiston fonteista ympäri maailmaa. Suomalaisilla näyttää olevan mielessä , että kyseessä olisi joku yleismaailmallinen ikiaikainen standardi, joka ollaan nyt tuhottu, vaikka ihan vaan yhden pienen maan oma väliaikainen juttu se oli. Joka maassa on ihan omat tyyppikirjaimet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaunokirjoitus on nopeaa ja kaunista. On järkyttävää, et lapset ja nuoret ei sitä opettele, vaan tekstaavat tökerösti jos edes kynää käyttävät. Kaik vaa koneella, tosi persoonatonta. Eivät osaa edes lukea kaunokirjoitusta.
Ei vaan nimenomaan kaunokirjoitus on persoonatonta. Nykyään kaikilla saa olla oma käsiala, mutta esim. 60-luvulla piti olla kaikilla täsmälleen sama ja jos joku yksi venkura on väärässä tuli sanomista. Siksi se on ylipäätään keksittykin, että kaikilla olisi sama käsiala. Eikä sitä kovin kauaa kestänyt, vain pari vuosikymmentä jonka jälkeen siirryttiin jo helpompaan sidosteiseen käsialakirjoitukseen.
Mun mielestä on aika erikoista, että juuri tämä yksi pieni ajanjakso niistä kaikista tyyppikirjaimista joita Suomen kouluissa on opetettu on muka se kaikkein tärkein.
Kyseessä on siis suomalaisen Toivo Salervon keksintö, joka oli siis käytössä 1930-80 luvuilla ja on yksi tuhansista eri latinalaisen kirjaimiston fonteista ympäri maailmaa. Suomalaisilla näyttää olevan mielessä , että kyseessä olisi joku yleismaailmallinen ikiaikainen standardi, joka ollaan nyt tuhottu, vaikka ihan vaan yhden pienen maan oma väliaikainen juttu se oli. Joka maassa on ihan omat tyyppikirjaimet.
Samasta tulee myös ajatus, ettei "lapset osaa lukea kaunoa".
No mietitäänpäs vaikka tuttuja tuotemerkkejä, esim, Fazer, Oululainen, tai vaikka Coca-Cola. Kaikkien näiden logo on "kaunolla", joskaan ei sillä kaunolla, josta nyt puhutaan. Näitä kirjaimia ei ole koskaan opetettu kellekään suomalaiselle, koska ne eivät ole suomalaisen tyyppikirjaimiston mukaisia. Jotenkin me vaan silti osataan ne lukea.
Kyllä minäkin pienenä luulin, että Oululainen on "Gululainen" sen venkuraisen O:n takia, mutta 6-vuotiaana sen joku minulle korjasi ja kappas vaan, opin senkin lukemaan.
Ajatus siis siitä, että jos jotain tiettyä yhden taiteilijan 30-luvulla kehittämää fonttia ei opeteta, muuttuu jotenkin sokeaksi kaikille maailman fonteille on ihan hassu ajatus. Kyllä nämä nykyisetkin lapset osaavat aikuisena lukea ties mitä venkuraa ihan niin kuin me muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaunokirjoitus on nopeaa ja kaunista. On järkyttävää, et lapset ja nuoret ei sitä opettele, vaan tekstaavat tökerösti jos edes kynää käyttävät. Kaik vaa koneella, tosi persoonatonta. Eivät osaa edes lukea kaunokirjoitusta.
Ei vaan nimenomaan kaunokirjoitus on persoonatonta. Nykyään kaikilla saa olla oma käsiala, mutta esim. 60-luvulla piti olla kaikilla täsmälleen sama ja jos joku yksi venkura on väärässä tuli sanomista. Siksi se on ylipäätään keksittykin, että kaikilla olisi sama käsiala. Eikä sitä kovin kauaa kestänyt, vain pari vuosikymmentä jonka jälkeen siirryttiin jo helpompaan sidosteiseen käsialakirjoitukseen.
Mun mielestä on aika erikoista, että juuri tämä yksi pieni ajanjakso niistä kaikista tyyppikirjaimista joita Suomen kouluissa on opetettu on muka se kaikkein tärkein.
Kyseessä on siis suomalaisen Toivo Salervon keksintö, joka oli siis käytössä 1930-80 luvuilla ja on yksi tuhansista eri latinalaisen kirjaimiston fonteista ympäri maailmaa. Suomalaisilla näyttää olevan mielessä , että kyseessä olisi joku yleismaailmallinen ikiaikainen standardi, joka ollaan nyt tuhottu, vaikka ihan vaan yhden pienen maan oma väliaikainen juttu se oli. Joka maassa on ihan omat tyyppikirjaimet.
Samasta tulee myös ajatus, ettei "lapset osaa lukea kaunoa".
No mietitäänpäs vaikka tuttuja tuotemerkkejä, esim, Fazer, Oululainen, tai vaikka Coca-Cola. Kaikkien näiden logo on "kaunolla", joskaan ei sillä kaunolla, josta nyt puhutaan. Näitä kirjaimia ei ole koskaan opetettu kellekään suomalaiselle, koska ne eivät ole suomalaisen tyyppikirjaimiston mukaisia. Jotenkin me vaan silti osataan ne lukea.
Kyllä minäkin pienenä luulin, että Oululainen on "Gululainen" sen venkuraisen O:n takia, mutta 6-vuotiaana sen joku minulle korjasi ja kappas vaan, opin senkin lukemaan.
Ajatus siis siitä, että jos jotain tiettyä yhden taiteilijan 30-luvulla kehittämää fonttia ei opeteta, muuttuu jotenkin sokeaksi kaikille maailman fonteille on ihan hassu ajatus. Kyllä nämä nykyisetkin lapset osaavat aikuisena lukea ties mitä venkuraa ihan niin kuin me muutkin.
Mutta niiden lasten kirjoitusjälki on kammottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kuten anoppikin puhui saunassa KYLPEMISESTÄ.
Miten siellä kylvetään? Meillä kun se kävi saunassa ns. kylpemässä (meillä eikä sillä ollut kylpyammetta) haisi koko kylppäri, sauna ja anoppi pahemmalta kun ennen saunaa.
Mietin eikö se käynyt suihkussa x2?
Vai hikoiliko pelkästään saunassa. Aina piti tuulettaa sen jälkeen.
Ainakin sähköttömällä kesämökillä tulee olosuhteiden pakosta tehtyä kaikki hyvin vanhanaikaisesti.
Soutuveneellä soutaminen, polttopuiden teko, veden kantaminen, saunan lämmitys, patteriradion kuuntelu, ulkohuusissa käynti jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistän aina kaikki asunnon verhot kiinni, kun alkaa hämärtää. Nykyään näkee monia jopa alimman kerroksen asuntoja tai sellaisia, joilla on naapuri vastapäätä näköetäisyydellä, mutta verhoja ei käytetä, mielestäni omituista. Verhot kuitenkin tarjoavat yksityisyyttä itselle ja toisaalta on myös huomaavaista olla tuputtamatta yksityisyyden piiriin kuuluvia asioita muille yksipuolisella sopimuksella.
Mitä helvettiä :D Siis joo, jokainen saa tietenkin pitää omia verhojaan kiinni ihan miten tykkää, siihen ei ole mitään mielipidettä. Mutta jos minä keittiöni pöydän ääressä kirjoittamassa tätä on yhtä kuin "yksityisyyden piiriin kuuluvien asioiden tuputtaminen muille yksipuolisella sopimuksella", niin enpä edes tiedä mitä sanoa. Voipi ohikulkijat pitää silmät kiinni tai katsoa toiseen suuntaan, jos tämä näky häiritsee.
Ja ei, en pidä verhoja kiinni ellen ole vähissä pukeissa, koska minä haluan puolestani nähdä ulos myös pimeällä.
Kuinka hyvin pimeällä näkee ulos, jos koti on hyvin valaistu? Meillä on pihalla valot, mutta silti pitää mennä ihan ikkunan eteen, jotta pimeällä näkee ulos. Ulkoa kyllä näkyy sisälle oikein hyvin, joten pidän pimeällä kaihtimet suljettuna niin, että sisälle ei näy.
Vierailija kirjoitti:
Joku kuten anoppikin puhui saunassa KYLPEMISESTÄ.
Miten siellä kylvetään? Meillä kun se kävi saunassa ns. kylpemässä (meillä eikä sillä ollut kylpyammetta) haisi koko kylppäri, sauna ja anoppi pahemmalta kun ennen saunaa.
Mietin eikö se käynyt suihkussa x2?
Vai hikoiliko pelkästään saunassa. Aina piti tuulettaa sen jälkeen.
Saunassa käyminen on myös kylpemistä. Siinä ollaan löylyssä, ja sen jälkeen peseydytään huolellisesti ja lopuksi vilvoitellaan. Miten hiki alkaa saunassa heti haisemaan? Minun pitää varmaan olla monta päivää peseytymättä ennen kuin hiki alkaa haisemaan. Käyn suihkussa joka päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Katson TV:stä ja kuuntelen radiosta ohjelmia.
Luen paperisia kirjoja.
Tilaan useampaa lehteä.
Keitän perunoita kuorineen.
Olen ollut yhdessä saman naisen(olen mies) kanssa 30v.
Onko perunoiden keittäminen vanhanaikaista vai mitä se tekee listalla? :D
Ihmettelee N27, joka keittää perunat samalla lailla.
No, moni ihminen tuntuu ketiiävän perunst kuorittuina tai sitten ei keitä perunoita ollenkaan, vaan syö joþsin muuta.
Useampikin lasten kaveri on ollut meillä ruokapöydässä ihmeissään keitetyn perunan kuorimisen kanssa.
Olin yläasteella 1990-luvulla ja tuolloinkaan ei kaikki osanneet kuoria niitä pottuja kunnolla, ainakin meidän koulussa oli joskus kuoripottuja ruokalassa.
Ja minä epäilen että suurin osa edes osaa kuoria perunaa oikein, siis hienosti.
Sitä EI saa nostaa ylös lautaselta. Se kuoritaan lautasella. Mitään muutakaan ruokaa ei nosteta ilman ja rassata ilmassa, esim leipää voidella kädessä.
Meillä koulussa tähän kiinnitettiin tiukka huomio.Mä olen pitänyt tuota ihan petustapana kuoria peruna. Mut ehkä oon väärässä, kun joku oli sitä mieltä että kuuma peruna polttaa kuorittaessa sormia... Miten ihmeessä, kun eihän siihen sormin kosketa?
Kyllä minun ainakin pitää koskea. Miten sinä sitten saat sen kuoren siitä vedettyä irti?
En vedä, vaan työnnän. Veitsi kuoren alle ja työnnetään. Perunaa pidetään haarukalla paikallaan lautasta vasten.
Hassu tapa.
Vierailija kirjoitti:
Joku kuten anoppikin puhui saunassa KYLPEMISESTÄ.
Miten siellä kylvetään? Meillä kun se kävi saunassa ns. kylpemässä (meillä eikä sillä ollut kylpyammetta) haisi koko kylppäri, sauna ja anoppi pahemmalta kun ennen saunaa.
Mietin eikö se käynyt suihkussa x2?
Vai hikoiliko pelkästään saunassa. Aina piti tuulettaa sen jälkeen.
Suomen itämurteissa saunominen on kylpemistä. Karjalan kielellä sauna on kyly.
Onpa joillekin vaikeaa tuo murre- ja kielierojen ymmärtäminen. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Katson TV:stä ja kuuntelen radiosta ohjelmia.
Luen paperisia kirjoja.
Tilaan useampaa lehteä.
Keitän perunoita kuorineen.
Olen ollut yhdessä saman naisen(olen mies) kanssa 30v.
Onko perunoiden keittäminen vanhanaikaista vai mitä se tekee listalla? :D
Ihmettelee N27, joka keittää perunat samalla lailla.
No, moni ihminen tuntuu ketiiävän perunst kuorittuina tai sitten ei keitä perunoita ollenkaan, vaan syö joþsin muuta.
Useampikin lasten kaveri on ollut meillä ruokapöydässä ihmeissään keitetyn perunan kuorimisen kanssa.
Olin yläasteella 1990-luvulla ja tuolloinkaan ei kaikki osanneet kuoria niitä pottuja kunnolla, ainakin meidän koulussa oli joskus kuoripottuja ruokalassa.
Ja minä epäilen että suurin osa edes osaa kuoria perunaa oikein, siis hienosti.
Sitä EI saa nostaa ylös lautaselta. Se kuoritaan lautasella. Mitään muutakaan ruokaa ei nosteta ilman ja rassata ilmassa, esim leipää voidella kädessä.
Meillä koulussa tähän kiinnitettiin tiukka huomio.Mä olen pitänyt tuota ihan petustapana kuoria peruna. Mut ehkä oon väärässä, kun joku oli sitä mieltä että kuuma peruna polttaa kuorittaessa sormia... Miten ihmeessä, kun eihän siihen sormin kosketa?
Kyllä minun ainakin pitää koskea. Miten sinä sitten saat sen kuoren siitä vedettyä irti?
En vedä, vaan työnnän. Veitsi kuoren alle ja työnnetään. Perunaa pidetään haarukalla paikallaan lautasta vasten.
Hassu tapa.
Siisti ja hyvien pöytätapojen mukainen. 😎
Kumarran neidon nähdessäni ja suutelen kämmenselkåänsä. Puhun naisista leideinä. Enkä salli yhdenkään miehen pilkkaavan minua tai haastan ne kaksintaisteluun. Teen tätä oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Katson TV:stä ja kuuntelen radiosta ohjelmia.
Luen paperisia kirjoja.
Tilaan useampaa lehteä.
Keitän perunoita kuorineen.
Olen ollut yhdessä saman naisen(olen mies) kanssa 30v.
Onko perunoiden keittäminen vanhanaikaista vai mitä se tekee listalla? :D
Ihmettelee N27, joka keittää perunat samalla lailla.
No, moni ihminen tuntuu ketiiävän perunst kuorittuina tai sitten ei keitä perunoita ollenkaan, vaan syö joþsin muuta.
Useampikin lasten kaveri on ollut meillä ruokapöydässä ihmeissään keitetyn perunan kuorimisen kanssa.
Olin yläasteella 1990-luvulla ja tuolloinkaan ei kaikki osanneet kuoria niitä pottuja kunnolla, ainakin meidän koulussa oli joskus kuoripottuja ruokalassa.
Ja minä epäilen että suurin osa edes osaa kuoria perunaa oikein, siis hienosti.
Sitä EI saa nostaa ylös lautaselta. Se kuoritaan lautasella. Mitään muutakaan ruokaa ei nosteta ilman ja rassata ilmassa, esim leipää voidella kädessä.
Meillä koulussa tähän kiinnitettiin tiukka huomio.Mä olen pitänyt tuota ihan petustapana kuoria peruna. Mut ehkä oon väärässä, kun joku oli sitä mieltä että kuuma peruna polttaa kuorittaessa sormia... Miten ihmeessä, kun eihän siihen sormin kosketa?
Kyllä minun ainakin pitää koskea. Miten sinä sitten saat sen kuoren siitä vedettyä irti?
En vedä, vaan työnnän. Veitsi kuoren alle ja työnnetään. Perunaa pidetään haarukalla paikallaan lautasta vasten.
Hassu tapa.
Tuo on täysin normaali tapa kuoria peruna.
Vierailija kirjoitti:
Kun lähden kotoa esim. kauppaan, en laita ovea lukkoon, vaan laitan harjan nojaamaan oven eteen vinottain. Tämä on siis merkki pihaan saapuvalle, että meillä ei ole ketään kotona. Aiemmin tämä oli hyvin yleistä, täällä ainakin.
Etkö pelkää varkaita?
Alue: Aihe vapaa
Tosi tiiviillä kaupunkialueilla monet pitävät verhoja/kaihtimia kiinni koko ajan, päivälläkin, koska naapurit ovat niin lähellä. Jotenkin surullista, ettei sisällä ollessa oikeastaan koskaan katsota, mitä ulkona tapahtuu, mutta ymmärrän yksityisyyden tarpeen. Aamu-tv:ssä oli tästä kerran mainintakin, kun haastateltiin kaupunkitutkijaa ja näytettiin ainakin yksi valokuva uudesta lähiöstä, jossa kaikissa ikkunoissa oli verhot kiinni päivällä.