"Ei kukaan enää tee noin", mitä vanhan ajan tapoja sinulla on?

Vierailija kirjoitti:

Hiihdän tervatuilla puusuksilla.

Saisipa tällaiset leveät puiset umpihankisukset. Parhaat pakkaskelillä. (Suojakelillä käyttökelvottomat) Minulla oli, mutta viimein toisen kärki katkesi. En ole saanut yhtä hyviä suksia.

Vierailija kirjoitti:

Sovin tapaamisista ajoissa kellontarkalleen ja sitovasti. En pidä yhtään nykyajan "kattellaan" -kulttuurista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että minua roikotetaan varalla, jos ei parempaakaan tekemistä tule. Tai sitten viestitellään viime hetkellä tapaamisaikamuutoksista, ärsyttävää aikani tuhlaamista.

Ainakin minun ystävä- ja tuttavapiirissä arvostetaan täsmällisyyttä ajan ja paikan suhteen etenkin jos tapaamisesta pitää sopia vähintään 3 ihmisen kanssa. Voimme sopia tekstiviestejä vaihtamalla esimerkiksi edellisenä päivänä että "tavataan sunnuntaina klo 14:00 Kauppakeskus X:n kahvilassa". Silloin jokainen osallistuja voi suunnitella oman aikataulunsa sen mukaisesti että on sitten täsmällisesti paikalla. Jos joku tulee paikan päälle myöhässä, niin silloin puhutaan ampumahiihdon termein "sakkominuuteista". Täsmällisyys mittaa myös ihmisen luotettavuutta ja kyky antaa lupauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin kirjoitan kaunoa. Ja tosoaan, monet lapset ja nuoret ei tunnu sitä osaavan lukea. Mutta se on heidän ongelmansa, minä en kirjoitustyyliäni ala muuttamaan sen takia, ettei lapsille opeteta perustaitoja.

Ei kauno ole perustaito. Sitä ei opeteta lapsille siksi, että sen opettaminen vie oikeasti aikaa, ja koska nykyään ei enää kirjoiteta kovin paljon käsin, se on vähän turha opetussuunnitelmassa, kun kaikenlaista muutakin pitää sinne mahtua.

Ainahan kaunokirjoituksen oppimiseen on aika riittänyt, miksei enää nykyään riittäisi?

Koska sitä ei enää tarvita. Ei konekirjoitustakaan enää opetella. (Osaan kyllä molempia)

Minusta on aika jännää, että tietokoneella naputellaan koko ajan, mutta silloin kun käytettiin vain kirjoituskoneita, opeteltiin kymmensormijärjestelmä. Moni tietokoneen käyttäjä on opetellut omanlaisensa nopean kirjoitustavan, mutta joskus diginatiivi lapseni katsoi, kun kirjoitin koneella ja oli ihan hämmästynyt, voinko minä fossiili kirjoittaa niin nopeasti :) Minulla oli kaupalliset aineet valinnaisaineena yläasteella ja siellä opeteltiin kymmensormijärjestelmä ja toisen kerran sitten kauppaoppilaitoksessa. On helpottanut elämääni tosi paljon.

Muuten tulee kyynisesti mieleen, että kaunokirjoitusta ei ehditä opetella (tekisi ehkä terää monen hienomotoriikalle), kun ei enää ehditä opettelemaan lukemistakaan. Onhan nyt ilmiöitä ja digiä ja esiintymistä ja tunnetaitoja...

Kymmensormijärjestelmä onkin hyvä juttu ja se asia, minkä vanhasta konekirjoitustaidosta voi nykyaikaan siirtää. Mutta sivun asettelutaidolla ja korjausnauhan käytöllä ei mitään tee.

Ehkä niistäkin on vähän hyötyä. Silmä harjaantui näkemään sommittelua ja asettelua. Nykyisin jonkun työhakemuksen voi tehdä valmiiseen pohjaan, mutta sommittelukyvystä ja esteettisetä silmästä ei ole koskaan haittaa, päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

HSL-kortti, ei sovellusta

Muutin Helsingistä pois 6 vuotta sitten ja pakko nyt kysyä, että ihan oikeastiko matkakortti olisi jotenkin mennyttä aikaa? Pystyykö sovelluksella maksaessa hyödyntämään työnantajan tarjoamaa työmatkaetua? Ja voiko sen työmatkaedun ladata sovellukselle arvoksi, jota voi käyttää myöhemmin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huolehdin että leipä on aina oikein päin pöydällä. Olen tarkka ettei ruokaa mene koskaan roskiin. Käytän esiliinaa ja huivia leipoessa. Teen itse korppujauhot.

Leivänkääntelijä täälläkin 🙋

Lähetän myös joulu- ja onnittelukortteja.

Jatkan vielä

Joulu- ja onnittelukortteja lähetän minäkin. Kirjoitin myös viime vuonna 12 kirjettä

Ap leivän kääntelijä

Saisko kysyä että miksi leipää käännellään? En ole kuullut tällaisesta.

Luitko kokonaan tämän leipäjutun?

Vanhastaan on ollut tapa, että leipä on oikein päin. Siis jauhopuoli alaspäin. Leipä on Jumalan viljaa, ja sitä pitää kunnioittaa.

Näin olen lapsesta asti oppinut.

Ok, ymmärsitkö nyt?

Ei tarvitse olla  ilkeä, on ihan uusi juttu tällainen (ehkä olen liian nuorekas). Onko tässä siis joku uskonnollinen tausta? Miten se "jauhopuoli" on muka alaspäin jos leipä on oikeinpäin? Ihan tosissani oon kiinnostunut.

En tosiaan oo ilkeä. Ymmärsin itsekin miten vaikea on selittää, kun itselle aina ollut niin selkeä. Kuvittele ruislimppu. Kun laitat sen pöydälle jauhoinen pohja alaspäin, se on oikein päin. Ennen vanhaan myös siunattiin leipä tekemällä viiltoja tai risti limpun päälle ennen paistamista.

Ettekö oikeasti ole kuulleet tälläisestä?

Minä kirjoitin aiemmin siunaamisesta. Mutta käsin leivotun leivän malli on minun mielessäni aina sellaine kupera, eihän kukaan laittaisi leipää "nurinpäin", jos vaihtoehtona on tasainen pohja. Mutta kiva kuulla tällaisestakin tavasta.

Vierailija kirjoitti:

Laitan joskus papiljotit kuin hiukset kuivuvat. Lempeä tapa kihartaa, kunhan papiljotit eivät ole sellaiset jotka tarraavat hiuksiin.

Nykyisin näkee harvoin naisia papiljotit päässä.

Vierailija kirjoitti:

En tiennyt, että harja on vanhanaikainen. Meillä on useampia. Kangasnenäliinoja varmasti moni pitää vanhanaikaisina.

johtunee siitä ettei se ole vanhanaikainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vien kyläilyllä tuliaisia. Siis jos menen kaverille kahville, voin viedä mukanani kahvipaketin, herkkukeksejä, itsetehtyä pullaa, litran jäätelöä... Ei ole yleinen tapa varsinkaan nuorilla ja nuoriso naureskelee. Kun lapset olivat pieniä ja menivät kaverille yökylään, laitoin mukaan sipsipussin, kesällä mansikoita tai herneitä, hyvää mehua tai limua.

Kun itse olin lapsi, niin kylään mennessä aina vietiin joku pikku tuliainen.

Olen viisikymppinen nainen.

Asun Tampereella ja täällä kaverit tuo kylään tullessaan aina jotain pientä, esim. keksipaketin, kissoille lelun tms. Pääkaupunkiseudulla asuessani ei ollut kamuilla tuollaista tapaa (minulla kyllä oli) ja edelleen sieltä tänne tulevat vieraat tulee tyhjin käsin. En tiedä, onko tässä aluekohtaisia eroja vai onko mun nykyiset kaverit vaan vanhanaikaisia. Minusta se kuuluu hyviin tapoihin, eikä "tuliaisen" tarvitse olla kuin tosiaan joku parin euron keksipaketti tms., ei missään tapauksessa mitään kallista siis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huolehdin että leipä on aina oikein päin pöydällä. Olen tarkka ettei ruokaa mene koskaan roskiin. Käytän esiliinaa ja huivia leipoessa. Teen itse korppujauhot.

Leivänkääntelijä täälläkin 🙋

Lähetän myös joulu- ja onnittelukortteja.

Jatkan vielä

Joulu- ja onnittelukortteja lähetän minäkin. Kirjoitin myös viime vuonna 12 kirjettä

Ap leivän kääntelijä

Saisko kysyä että miksi leipää käännellään? En ole kuullut tällaisesta.

Luitko kokonaan tämän leipäjutun?

Vanhastaan on ollut tapa, että leipä on oikein päin. Siis jauhopuoli alaspäin. Leipä on Jumalan viljaa, ja sitä pitää kunnioittaa.

Näin olen lapsesta asti oppinut.

Ok, ymmärsitkö nyt?

Ei tarvitse olla  ilkeä, on ihan uusi juttu tällainen (ehkä olen liian nuorekas). Onko tässä siis joku uskonnollinen tausta? Miten se "jauhopuoli" on muka alaspäin jos leipä on oikeinpäin? Ihan tosissani oon kiinnostunut.

Anteeksi jos olen ilkeä mut olet säkin vähän tyhmä jos et tajua miten leipä on oikein päin. Katso sitä leipää ja mieti vähän. Nyt puhutaan siitä kun sitä leipää säilytetään. Ei mistään valmiista voileivästä. Anteeks!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoriso on kärkäs arvostelemaan vanhempien ihmisten tapoja että ei "kukaan" enää tee noin, vaikka ihminen olisi vaikka 40 vuotta tehnyt samoin. Nuorisolla ei ole elämänkokemusta, vaan kuvittelevat että heidän tapansa on ainoa oikea, mikä on virhe.

Minä kannatan semmoista "best of the both worlds" ajattelua eli voihan sitä arvioida kiihkottomasti mitä hyvää jossain vanhassa tai uudessa asiassa on. Ei minulla ole tarvetta esittää ikäistäni nuorempaa ja seurata sokeasti "uusimpia trendejä". Luen kirjoja mieluiten paperille painettuna ja kuuntelen mielummin radiokuunnelmia kuin luettua e-kirjaa.

Hyvä periaate. Minä luen sekä paperikirjoja, että e-kirjoja JA kuuntelen audiokirjoja. Esim. lenkillä ja siivotessa on mahtavaa kuunnella samalla jotain kiinnostavaa.

Seuraan myös somea, esim. instaa ja tiktokkia, mutta pyyhällän ohi kaikesta mikä ei itselläni nappaa. Molemmat ovat täynnä ihan typerää sisältöä ja myös mainoksia. Valikoin vain ne mitkä minua viihdyttävät, huvittavat tai joista on joskus jopa hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitan joskus papiljotit kuin hiukset kuivuvat. Lempeä tapa kihartaa, kunhan papiljotit eivät ole sellaiset jotka tarraavat hiuksiin.

Nykyisin näkee harvoin naisia papiljotit päässä.

Minulla on melkein joka yö, mutta en tosiaan hengaile julkisesti ne päässä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huolehdin että leipä on aina oikein päin pöydällä. Olen tarkka ettei ruokaa mene koskaan roskiin. Käytän esiliinaa ja huivia leipoessa. Teen itse korppujauhot.

Leivänkääntelijä täälläkin 🙋

Lähetän myös joulu- ja onnittelukortteja.

Jatkan vielä

Joulu- ja onnittelukortteja lähetän minäkin. Kirjoitin myös viime vuonna 12 kirjettä

Ap leivän kääntelijä

Saisko kysyä että miksi leipää käännellään? En ole kuullut tällaisesta.

Luitko kokonaan tämän leipäjutun?

Vanhastaan on ollut tapa, että leipä on oikein päin. Siis jauhopuoli alaspäin. Leipä on Jumalan viljaa, ja sitä pitää kunnioittaa.

Näin olen lapsesta asti oppinut.

Ok, ymmärsitkö nyt?

Ei tarvitse olla  ilkeä, on ihan uusi juttu tällainen (ehkä olen liian nuorekas). Onko tässä siis joku uskonnollinen tausta? Miten se "jauhopuoli" on muka alaspäin jos leipä on oikeinpäin? Ihan tosissani oon kiinnostunut.

Anteeksi jos olen ilkeä mut olet säkin vähän tyhmä jos et tajua miten leipä on oikein päin. Katso sitä leipää ja mieti vähän. Nyt puhutaan siitä kun sitä leipää säilytetään. Ei mistään valmiista voileivästä. Anteeks!

Olen silleen vähän vanhanaikainen, että mielestäni on hienoa kun joku uskaltaa kysyä. "Tyhmiä kysymyksiä ei ole". Itselle tulee joskus ihan omituisia stoppeja eikä tajua jotain, sallittakoon se kaikille.

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Katson TV:stä ja kuuntelen radiosta ohjelmia.

Luen paperisia kirjoja.

Tilaan useampaa lehteä.

Keitän perunoita kuorineen.

Olen ollut yhdessä saman naisen(olen mies) kanssa 30v.

Onko perunoiden keittäminen vanhanaikaista vai mitä se tekee listalla? :D

Ihmettelee N27, joka keittää perunat samalla lailla.

Kuorineen keitetyt perunat on kyllä sekä vanhanaikaisia, että todella hankalia syötäviä. Mitään en niin inhoa, kuin kuumien perunoiden kuorimista. Perunat polttaa sormia ja liimamaista töhnää tarttuu sormiin, ( keiteetyä perunaa voi käyttää liimana) peruna hajoaa kesken kuorimisen ja tippuu, minne nyt  milloinkin sattuu tippumaan. 

Aikuiset lapseni eivät ole oppineet kuorimaan kuumia perunoita, koska olen viimeiset 40v kuorinut perunat raakoina ja keittänyt vasta sitten. On niin paljon helpompaa ja kätevämpää kuoria vaikka 15 raakaa perunaa, kun 3 keiteetyä, kuumaan, murenevaa perunaa.

Joo ja kyllä olen koko lapsuuteni kuorinut noita kuumia perunoita ja osaan kyllä, mutta  en tee sitä enää, koska perunan kuoriminen raakana on niin paljon helpompaa. 

Kuorineen keitety peruna saa minun puolestani olla historiaa.

Kuorineen keitetyissä perunoissa pysyy paremmin vitamiinit ja maku on parempi.

Kuoriperunahifistely on vanhanaikaista. Ymmärtän, ettei kuoriperunoista tykkää ne, joilla on kokemusta vain kaupasta ostetuista koulujen suurtalouskeittiöissä keitetyistä tahmaperunoista.

Mutta ne oikeat... maaperä, kasvuvuosi varastointi, lajike, keittoaika... Kaikki ne merkkaa siinä, miten hyviä tulee.

Tahmaisuus on myös lajikeominaisuus.

Esimrkiksi herkullinen Nicola on mainiota paperiliimaa.

Jos sen kuorii vanhanajan tyyliin veitsen ja peukalon kanssa, saa todellakin sormensa tahmaiseksi.

Ei sitä valita tuohon tarkoitukseen. Ja miksi käyttää peukaloa.

Ehdoin tahdoinko te haluatte sormenne tahmaistaa?

Kuuntelen JA nauhoitan c-kasetille. Valokuvat tilaan aina paperisina. Kännykässäni ei ole nettiä eikä kameraa. Käytän johdollisia kuulokkeita, ja vihaan kaikkea mitä ei saa yhdistettyä laitteisiin johdolla, bluetooth ei vain toimi sillä varmuudella kuin vaadin.

Vien patjat, täkit ja tyynnyt pakkasella parvekkeelle. Vien sinne myös sohvatyynnyt ja muut peitot. Tuuletan myös kenkiä, takkeja ja vaatteita.

Tärkein funktio petivaatteiden tuuletuksessa on se tuoksu mikä illalla on sängyssä, se raikkaus mikä tulee tuuletetuista tavaroista ja puhtaista juuri vaihdetuista lakanoista. Esim. jouluaatto ei ole jouluaatto, jos ei aatonaattona saa kömpiä tuuletettuihin täkkeihin. Jos aatonaattona ei ole pakkasta, vien kaikki ulos heti aamusta ja pidän siellä iltaan asti.

Teen hernekeittoa parhaillaan. Samalla kertaa 1/2 kg herneistä. Tulee monta annosta. Usein pakastan osan.

Samalla paistan uunissa mustikkapiirakan. Ja kun uuni kerran on kuuma, pyöräytän pitsan samaan lämpöön.

Tuo uunin lämmitys perustuu lapsuuskotini leivinuuniin. Ensin kuumimmassa lämmössä paistettiin karjalanpiiraat. Sitten leivät, pullat. Loppulämpöön laatikkoruokaa tai karjalanpaistia. Siis yhdellä uuninlämmityksellä tehtiin paljon syötävää.

Nyt kyllä siis sähköuuni...

Luen uutisia netistä enkä tilaa sanomalehtejä - mutta kuuntelen niitä myös radiosta. Pidän myös puheohjelmista ja kuunnelmista. Ja podcasteista. On mahtavaa ottaa "radio" mukaan kännykän avulla kun lähtee vaikka ulos. Valitsen siis parhaat palat vanhoista ja uusista!

Vierailija kirjoitti:

Teitittelen miestäni <3. Koska kunnioitan ja rakastan.

Siis tyyppiin oletteko herra valmis syömään laittamani aamiaisen. Kuuostaa ikävältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin kirjoitan kaunoa. Ja tosoaan, monet lapset ja nuoret ei tunnu sitä osaavan lukea. Mutta se on heidän ongelmansa, minä en kirjoitustyyliäni ala muuttamaan sen takia, ettei lapsille opeteta perustaitoja.

Ei kauno ole perustaito. Sitä ei opeteta lapsille siksi, että sen opettaminen vie oikeasti aikaa, ja koska nykyään ei enää kirjoiteta kovin paljon käsin, se on vähän turha opetussuunnitelmassa, kun kaikenlaista muutakin pitää sinne mahtua.

Ainahan kaunokirjoituksen oppimiseen on aika riittänyt, miksei enää nykyään riittäisi?

Koska sitä ei enää tarvita. Ei konekirjoitustakaan enää opetella. (Osaan kyllä molempia)

Minusta on aika jännää, että tietokoneella naputellaan koko ajan, mutta silloin kun käytettiin vain kirjoituskoneita, opeteltiin kymmensormijärjestelmä. Moni tietokoneen käyttäjä on opetellut omanlaisensa nopean kirjoitustavan, mutta joskus diginatiivi lapseni katsoi, kun kirjoitin koneella ja oli ihan hämmästynyt, voinko minä fossiili kirjoittaa niin nopeasti :) Minulla oli kaupalliset aineet valinnaisaineena yläasteella ja siellä opeteltiin kymmensormijärjestelmä ja toisen kerran sitten kauppaoppilaitoksessa. On helpottanut elämääni tosi paljon.

Muuten tulee kyynisesti mieleen, että kaunokirjoitusta ei ehditä opetella (tekisi ehkä terää monen hienomotoriikalle), kun ei enää ehditä opettelemaan lukemistakaan. Onhan nyt ilmiöitä ja digiä ja esiintymistä ja tunnetaitoja...

Kymmensormijärjestelmä onkin hyvä juttu ja se asia, minkä vanhasta konekirjoitustaidosta voi nykyaikaan siirtää. Mutta sivun asettelutaidolla ja korjausnauhan käytöllä ei mitään tee.

Ehkä niistäkin on vähän hyötyä. Silmä harjaantui näkemään sommittelua ja asettelua. Nykyisin jonkun työhakemuksen voi tehdä valmiiseen pohjaan, mutta sommittelukyvystä ja esteettisetä silmästä ei ole koskaan haittaa, päinvastoin.

Minusta taas nykymaailma on niin visuaalinen, että nuoret tekee vaikka miten upeita sommitelmia ihan luonnostaan ja opettamatta. Meillä vanhemmilla se sommittelu on paljon kaavoihin jämähtänermpää. T. Graafikko

Kirjotan kauppalistan kynällä paperilapulle.