"Ei kukaan enää tee noin", mitä vanhan ajan tapoja sinulla on?

Näpyttelen kännykkää etusormella. Nuorisolaiset naureskelevat. Pitäisi kuulemma peukaloilla :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytän kalenteria. Merkkaan siihen kaiken tärkeän sekä päivän lämpötilan ja sääolot.

Teen aivan samaa! Tarvitsen ehdottomasti paperisen taskukalemterin, muuten olen aivan hukassa.

Kyllä! Olin töissä paikassa, jossa ihmiset toivat sekunnin välein puhelimiaan kauhusta kankeina, kun ne puhelimet hajosivat 'Sinne meni mun kaikki kalenteritiedot' vaikka ois kuinka pilvipalveluita sun muita, niin se ei auta kun pitäisi tietää missä pitäisi olla kahden minuutin päästä. Ehdottomasti siis jäsenliiton paperinen kalenteri, kiitos :) 

Kangasservetit päivällisillä. 

Parsin sukat kun menee rikki niin helposti. Kehno laatu nykyajan sukissa. 

Käytän muovipussit useaan kertaan tyyppi leipäpussit voi säästää . 

Paperipussit/hedelmäpussit kaupoista täytän roskilla ja heitän , siinäkin säästää muutaman pussin per kk.

En omista älypuhelinta ja maksan ostokseni pääosin käteisellä. Minulla ei ole käyttäjätilejä sosiaalisessa mediassa. Luen myös ihan paperille painettuja kirjoja.

Olen parikymppinen mies.

Vien matot ulos tuulettumaan ja toisinaan tamppaus

Kirjoitan kauppalistan paperille

Vierailija kirjoitti:

Katson leffat ja sarjat dvd:ltä tai blu-ray:na, se on keräilyharrastus. Luen paperisia kirjoja ja ostan niitä omaksi. Digiboksiakin katsoisin, mutta kaukosäädin on tainnut hajota aikain saatossa kun ei enää aiheuta laitteessa reaktiota. Patterien vaihtoa vielä kerran ajattelin kokeilla. Käytän läppäriä nettiasioiden hoitoon enemmän kuin älypuhelinta, vaikka sellaisen omistankin.

SAMMA HÄR!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Katson TV:stä ja kuuntelen radiosta ohjelmia.

Luen paperisia kirjoja.

Tilaan useampaa lehteä.

Keitän perunoita kuorineen.

Olen ollut yhdessä saman naisen(olen mies) kanssa 30v.

Onko perunoiden keittäminen vanhanaikaista vai mitä se tekee listalla? :D

Ihmettelee N27, joka keittää perunat samalla lailla.

Kuorineen keitetyt perunat on kyllä sekä vanhanaikaisia, että todella hankalia syötäviä. Mitään en niin inhoa, kuin kuumien perunoiden kuorimista. Perunat polttaa sormia ja liimamaista töhnää tarttuu sormiin, ( keiteetyä perunaa voi käyttää liimana) peruna hajoaa kesken kuorimisen ja tippuu, minne nyt  milloinkin sattuu tippumaan. 

Aikuiset lapseni eivät ole oppineet kuorimaan kuumia perunoita, koska olen viimeiset 40v kuorinut perunat raakoina ja keittänyt vasta sitten. On niin paljon helpompaa ja kätevämpää kuoria vaikka 15 raakaa perunaa, kun 3 keiteetyä, kuumaan, murenevaa perunaa.

Joo ja kyllä olen koko lapsuuteni kuorinut noita kuumia perunoita ja osaan kyllä, mutta  en tee sitä enää, koska perunan kuoriminen raakana on niin paljon helpompaa. 

Kuorineen keitety peruna saa minun puolestani olla historiaa.

Kuorineen keitetyissä perunoissa pysyy paremmin vitamiinit ja maku on parempi.

Kuoriperunahifistely on vanhanaikaista. Ymmärtän, ettei kuoriperunoista tykkää ne, joilla on kokemusta vain kaupasta ostetuista koulujen suurtalouskeittiöissä keitetyistä tahmaperunoista.

Mutta ne oikeat... maaperä, kasvuvuosi varastointi, lajike, keittoaika... Kaikki ne merkkaa siinä, miten hyviä tulee.

Tahmaisuus on myös lajikeominaisuus.

Esimrkiksi herkullinen Nicola on mainiota paperiliimaa.

Jos sen kuorii vanhanajan tyyliin veitsen ja peukalon kanssa, saa todellakin sormensa tahmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Kymmensormijärjestelmä onkin hyvä juttu ja se asia, minkä vanhasta konekirjoitustaidosta voi nykyaikaan siirtää. Mutta sivun asettelutaidolla ja korjausnauhan käytöllä ei mitään tee.

Juu ei, ihan totta. Mutta se tekniikka nyt oli aika yksinkertaista ja kyllä meillä ainakin valtaosa konekirjoitustaidosta oli sitä kymmensormijärjestelmää. Sinänsä se tekniikka oli ihanan yksinkertaista. Nykyisin jos tietokoneessa on jotain häikkää, en yhtään tiedä mitä tehdä.

Ennen ilmeisesti kopiointiin paljon tekstejä?

Nykyään skanneri osaa suoraan tehdä tekstin sähköiseen muotoon paperilta.

Uuden tekstin tuottaminen sen sijaan on niin hidasta, että nopeuden pullonkaula on aivoissa, eikä näpyttelytavassa. Ainakaan ohjelmoinnissa ei kirjoitusnopeus auta juuri lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Käytän herätyskelloa. (Kännykkä on yön äänettömällä laukussa, ei taatusti unohdu kotiin, kun lähden töihin.)

Sama täällä, herään lähes aina muutama minuutti ennen kellon sointia, niin kellon nuppi on helppo painaa alas. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huolehdin että leipä on aina oikein päin pöydällä. Olen tarkka ettei ruokaa mene koskaan roskiin. Käytän esiliinaa ja huivia leipoessa. Teen itse korppujauhot.

Leivänkääntelijä täälläkin 🙋

Lähetän myös joulu- ja onnittelukortteja.

Jatkan vielä

Joulu- ja onnittelukortteja lähetän minäkin. Kirjoitin myös viime vuonna 12 kirjettä

Ap leivän kääntelijä

Saisko kysyä että miksi leipää käännellään? En ole kuullut tällaisesta.

Luitko kokonaan tämän leipäjutun?

Vanhastaan on ollut tapa, että leipä on oikein päin. Siis jauhopuoli alaspäin. Leipä on Jumalan viljaa, ja sitä pitää kunnioittaa.

Näin olen lapsesta asti oppinut.

Ok, ymmärsitkö nyt?

Ei tarvitse olla  ilkeä, on ihan uusi juttu tällainen (ehkä olen liian nuorekas). Onko tässä siis joku uskonnollinen tausta? Miten se "jauhopuoli" on muka alaspäin jos leipä on oikeinpäin? Ihan tosissani oon kiinnostunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin kirjoitan kaunoa. Ja tosoaan, monet lapset ja nuoret ei tunnu sitä osaavan lukea. Mutta se on heidän ongelmansa, minä en kirjoitustyyliäni ala muuttamaan sen takia, ettei lapsille opeteta perustaitoja.

Ei kauno ole perustaito. Sitä ei opeteta lapsille siksi, että sen opettaminen vie oikeasti aikaa, ja koska nykyään ei enää kirjoiteta kovin paljon käsin, se on vähän turha opetussuunnitelmassa, kun kaikenlaista muutakin pitää sinne mahtua.

Ainahan kaunokirjoituksen oppimiseen on aika riittänyt, miksei enää nykyään riittäisi?

Jos kaunokirjoitusta ei opeteta koulussa, niin millä tavoin ne nykynuoret sitten vahvistavat jonkun asiakirjan omalla nimikirjoituksella? Eihän niissä tapauksissa voi käyttää tikkukirjaimia tai tekstausta!

Tekstauksella örmivät. Miten muutenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytän kalenteria. Merkkaan siihen kaiken tärkeän sekä päivän lämpötilan ja sääolot.

Teen aivan samaa! Tarvitsen ehdottomasti paperisen taskukalemterin, muuten olen aivan hukassa.

Mennyt tuo muistipuoli sen verran sirpaleiseksi että on ihan pakko kirjata tekemiset kalenteriin että muistan mitä lupasin/tein / suunnittelin ja puhuin. Eikä muuten mahdu taskukalenteriin vaan ns. päiväkirjaan jossa on kokosivu jokaiselle päivälle. Säätilat ja myös painokäyrä näkyy siellä että voi muistella kui se oikkein menikään.. 😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sovin tapaamisista ajoissa kellontarkalleen ja sitovasti. En pidä yhtään nykyajan "kattellaan" -kulttuurista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että minua roikotetaan varalla, jos ei parempaakaan tekemistä tule. Tai sitten viestitellään viime hetkellä tapaamisaikamuutoksista, ärsyttävää aikani tuhlaamista.

Tämä on nykynuorissa suunnilleen raivostuttavin piirre että mitään ei voi sopia. Omatkin jo aikuiset lapset kuvittelee että minä istun aina kotona ja kaapit on täynnä ruokaa ja he voivat mitään ilmoittamatta tulla syömään. Joskus ilmoittavat että tullaan viikonloppuna käymään, mutta ei näy eikä kuulu, ei peruta eikä pyydellä anteeksi. Ruokia on ostettu kymmenien eurojen edestä heitä varten.  Sitten kun ajattelee että taas turha lupaus eivät kuitenkaan tule, enkä osta ruokia, niin ihan taatusti ovat ovella. Kyllä oon epäonnistunut tässä kasvatusasiassa. Ylimielistä käytöstä kun ei oteta toisen aikatauluja tms huomioon. Enkä kuulemma ole ainoa jonka lapset näin käyttäytyy.

Lasten kasvatus ei lopu siihen, että  he täyttävät 18. Kyllä minä edelleen sanon omilleni, jotka ovat jo 30 ja 28 ja vuosia asuneet omillaan, jos on tarpeen. Yleensä kysyn, että kasvatinko minä teidät noin. Perille menee. Harvoin noita tilanteita tulee, mutta joskus, jotain pientä, esim. jos eivät vie lautasia pois pöydästä kun ovat meillä syömässä ja tällaista aika pikkujuttua. Aikatauluissa osaavat pysyä, siihen ovat pienestä pitäen oppineet, että niistä pidetään kiinni. 

Mun äitini toimi ennen noin, mutta muutti tapansa, kun aloin kasvattaa häntä.

Kun käyttäytyi huonosti, kysyin "kuka sinut on opettanut käyttäytymään noin", "ennen tuollainen ehkä oli hyväksyttävää, mutta ei nykyään" jne.

Meillä lapset kyllä kasvattaa myös. Kun esikoisen ollessa sairaana kävin auttamassa ja tiskasin, hän motkotti minulle tiskiainepurkin auki jättämisestä. 

Käsin tiskaus nyt ei ole mitenkään vanhanaikaista. Näen päivätyössäni paljon vanhoja asuntoja, eikä tiskikone ole mitenkään itsestäänselvyys, karkeasti arvioisin joka neljännessä olevan tiskikoneen, joissain taloyhtiöissä enemmän ja joissain tosi vähän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin kirjoitan kaunoa. Ja tosoaan, monet lapset ja nuoret ei tunnu sitä osaavan lukea. Mutta se on heidän ongelmansa, minä en kirjoitustyyliäni ala muuttamaan sen takia, ettei lapsille opeteta perustaitoja.

Ei kauno ole perustaito. Sitä ei opeteta lapsille siksi, että sen opettaminen vie oikeasti aikaa, ja koska nykyään ei enää kirjoiteta kovin paljon käsin, se on vähän turha opetussuunnitelmassa, kun kaikenlaista muutakin pitää sinne mahtua.

Ainahan kaunokirjoituksen oppimiseen on aika riittänyt, miksei enää nykyään riittäisi?

Koska sitä ei enää tarvita. Ei konekirjoitustakaan enää opetella. (Osaan kyllä molempia)

Minusta on aika jännää, että tietokoneella naputellaan koko ajan, mutta silloin kun käytettiin vain kirjoituskoneita, opeteltiin kymmensormijärjestelmä. Moni tietokoneen käyttäjä on opetellut omanlaisensa nopean kirjoitustavan, mutta joskus diginatiivi lapseni katsoi, kun kirjoitin koneella ja oli ihan hämmästynyt, voinko minä fossiili kirjoittaa niin nopeasti :) Minulla oli kaupalliset aineet valinnaisaineena yläasteella ja siellä opeteltiin kymmensormijärjestelmä ja toisen kerran sitten kauppaoppilaitoksessa. On helpottanut elämääni tosi paljon.

Muuten tulee kyynisesti mieleen, että kaunokirjoitusta ei ehditä opetella (tekisi ehkä terää monen hienomotoriikalle), kun ei enää ehditä opettelemaan lukemistakaan. Onhan nyt ilmiöitä ja digiä ja esiintymistä ja tunnetaitoja...

Ja noita mainitsemiasi todella tarvitaan. Etenkin tunnetaitojen opetuksen tarve on ollut huutava. Toivotan ilolla tervetulleeksi.

Mihin tarvitaan näpertelyä, johon 99% kykenemättömien lasten aika menee hukkaan ja itsetunto kärsii?

No riippuu miten mitäkin nyt opetetaan. Suomessa otetaan aina riemulla vastaan kaikki uusi riippumatta siitä, onko uudistus hyvä vai huono. Pojallani on aina ollut tosi hyvä käytösnumero koulussa ja on kaikin puolin tasapainoinen ihminen, pärjää ihmisten kanssa jne. Heillä oli noita tunnetaitojuttuja joidenkin oppituntien sijaan ja hän sanoi, että ne olivat ihan turhanpäiväisiä. Mutta se nyt vaan kuulostaa hienolta. Fiksu opettaja osaa opettaa samat asiat kaiken muun ohella tekemättä siitä numeroa. Heidän opettajansa sanoi käyttäytymisestä mm. sen, että jos ei koske toiseen ihmiseen tai tämän tavaroihin ilman lupaa, ollaan jo aika pitkällä. Tällaisia asioita lapset ymmärtävät, ovat riittävän konkreettisia. En epäile etteikö näissä uusissa jutuissa olisi hyvä tarkoitus takana, mutta aina tuppaa keulimaan liikaa.

En minäkään sitä kaunokirjoitusta pidä maailman tärkeimpänä asiana koulussa, lukeminen voi sitä ollakin.

Leivän kääntelystä:

Siis taikauskon mukaan tulee taloon nälkä, jos leipä on arinapuoli ylöspäin.

Juuri eilen vein matot pesulle lumihankeen.

- Käytän seinä- ja paperikalenteria

- Minulla on paperinen osoite ja puh. numero kirja

-Leivon säännöllisesti pullaa, kakkua ja sämpylöitä

- Teen itse leipää, voileipäkakut ja perunasalaatit

- kasvatan pihalla marjoja ja hedelmiä,joista teen mehua/hilloa/piirakkaa

- Vien pakkasella petivaatteet ja matot tuulettumaan

- Kirjoitan käsin kauppalaput ja erilaiset to do listat

Vierailija kirjoitti:

Vien matot ulos tuulettumaan ja toisinaan tamppaus

Kirjoitan kauppalistan paperille

Täällä Tukholmassa on otettu pois mattotelineet pihoilta. Löysin meidän vintin parvekkeeta onnellisena. Ei kuulemma saa käyttää! Paljonkohan se sotkisi ilmaa jos käyttäisin matot tuulettumassa, ne pari räsymattoa? 

- En omista mikroaaltouunia. En syö mitään mikä on lämmitetty mikrossa.

- En omista älypuhelinta. En halua.

- Valmistan joka päivä lounaan pitkän kaavan mukaan itselleni uunilla ja liedellä.

- Tykkään ropata moottoripyörää. Korjaaminen ei ole rasite, vaan nautinto.

Käytän avainlukulistaa sähköisissä pankkipalveluissa, enkä ikinä ole ottanut mobilepayta käyttöön, enkä varmaan otakaan...