Miksi olet sinkku?

en ole tavannut ketään kenen kanssa haluaisin seurustella

En halua parisuhdetta, viihdyn parhaiten yksin.

koska kukaan mies ei ole sellainen johon rakastuisi.

Olen sinkku koska olen kyllästynyt miehiin ja treffipyyntöihin. Lisäksi, en halua olla tyttöystävä tai vaimo, haluan olla tasavertainen miehen kanssa. En halua olla ahtaassa tyttöystävän roolissa. En halua olla se joka jää perjantaina kotiin odottamaan miestään joka lähtee kavereidensa kanssa ryyppyreisulle. En halua olla miehen äidinkorvike, joka huolehtii että koti on siisti, ruokaa pöydässä ja nalkuttaa miehelleen. Enkä halua katsoa romanttisia komedioita ja raahata miestä shoppailemaan jne. Inhoan näitä tyttöystävänä olemiseen liittyviä stereotypioita. Liian usein on hyvä ihmissuhde kaatunut seurusteluun. Olen luullut pari kertaa löytäneeni täydellisen kumppanin joka tuntee minut ja on paras kaverini, mutta sitten kaikki on muuttunut seurustelun myötä.

[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 16:31"]

Koska olen kyllästynyt olemaan miehille pelkkä panopuu, enkä muuhunkaan tunnu kelpaavan. Hittojakos siinä, olen sitten yksin.

[/quote]

Totta joka sana. Sala- ja/tai seksisuhde on ainut mikä miehiä kiinnostaa ja itse taas haluan sen "perinteisen" parisuhteen yhteisine arkineen.

[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 16:54"]

[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 16:11"]

Mulla on vähän ongelmia itseni kanssa, ja pään sisällä jotain estoja, jotka vähän haittaavat. Haluaisin kyllä miesystävän, mutta mua on jotenkn ruennut hirveästi pelottamaan kaikki deittikuviot. Menen jotenkin ihan lukkoon ajatuksesta tinder-treffeistä ja muusta sellaisesta. Mulla on tosi ikäviä kokemuksia taustalla, ja pelkään että jotain ikävää tapahtuu. Haluaisin tavata miehen jossain muussa kontekstissa kuin väkinäisillä treffeillä, ja sitten jonkun muunlaisen tuttavuuden kautta päätyä seurustelemaan. Mutta jotenkin näin kolmekymppisellä on aina vähän rajalliset noi sosiaaliset kuviot, niin ei niitä vapaita miehiä oikein tapaa missään :) 

Olen ihan nätti, koulutettu, hyvätuloinen ja hauskaksi väitetty. Mulla on vaan vähän solmuja päässä, niin en oikein osaa sillein rennosti ja uteliaasti lähteä minnekään treffailuihin. Pelottaa vaan kamalasti ajatuskin. En tiedä mitä terapiaa tarvitsisin.

[/quote]

Et sä mitään terapiaa tarvitse. Olen itse ihan samanlainen, enkä tykkää tai ymmärrä tota nettideittikuviota ollenkaan. En halua olla kuin jossain lihatiskillä josta valkataan parhaimmat. Mieluummin ihan oikeassa elämässä tapaan jonkun, ihan niinkuin ennen internettiäkin.

[/quote]

Voi kiitos viestistäsi! Kiva tietää, etten ole ihan "outo". Mä olen ahdistuksen takia käynyt pariin otteeseen psykologilla, ja tämäkin asia tuli ilmi. Sen psykan mielestä mä lähinnä torppasin itseltäni mahdollisuudet onneen, kun en uskalla tehdä mitään tälle asialle. Mutta piru vie kun en vaan kertakaikkiaan pysty mihinkään deittikuvioihin, koska pelkään sitä epäaitoa pelailua. Ovat muutkin ihmiset löytäneet kumppaneita ilman mitään nettihommia, ja mäkin haluaisin niin tapahtuvan. Tottakai jotkut ovat löytäneet netistäkin, mutta mua vaan jotenkin pelottaa ja ahdistaa kamalasti ajatus siitä, että pitäisi jollain suoralla taka-ajatuksella pariutumisesta tavata miehiä. Ja ihan oikeasti aika moni mieskin on ihan täysin seksin perässä, ja pelkään sitäkin että poltan jotenkin näppini sellaisen kanssa. Tuntuu helpommalta olla tekemättä mitään.

George Gloooney meni naimisiin ja ne kaksi jotka kotoa yrittivät tulla hakemaan ovat olleet ihan liian epätoivoisia.

Tässä iässä, lähes 50v, kun erosta on kohta 10v ja lapset tehty, ei ihan kuka tahansa kelpaa, itse on päänsä selvittänyt eron jälkeen tiedän mitä tahdon, enkä ihan ketä tahansa kelpuuta.

Enkä varmaan ihan kenelle tahansa kelpaisikaan, liikaa läskiä, liian outo perhekuvio, liian itsenäinen, liikaa kiinni tässä kotipaikassa jne.

80% minusta uskoo että ikinä enää minulle ei kumppania löydy, 10% toivoo prinssin tulevan valkealla ratsulla ja 10% ei välitä miten käy.

Koska ei kukaan mies halua seurustella mun kanssa. Eipä sillä, en mäkään seurustelisi itseni kanssa, hyi helvetti :-D

Koska naiset on niin vaativia ja olen  hoikkarakenteellinen mies. Lihaksia pitäisi varmaan olla enemmän ja myös menestyvä työpaikka. Olen sentään 187 cm pitkä että siitä saa anteeksi lihaksista ilmeisesti jotain. En vain liho vaikka syön 3 ateriaa päivässä koska käyn myös paskalla 3 kertaa päivässä :DD. Muistakaahan ihmiset se että laihuuskin voi olla ongelma ja lihominen .. se ettei liho vaikka kuinka syö

-mies25

[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 20:31"]

koska kukaan mies ei ole sellainen johon rakastuisi.

[/quote]

Sullo ongelmana se ettei kukaan kelpaa ja se on sun oma syy. Kuvittele jos olisi toistepäin niinkuin minulla se etten itse kelpaa vaikka mitä koitan ja sille ei juuri mitään voi. Ei auta kuin koittaa tavata ja treffailla lisää vaikka alan olla jo pakkeihin niin lopen kyllästynyt ette njaksa enää tehdä aloitetta

- hoikka mukava mies

[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 20:31"]

koska kukaan mies ei ole sellainen johon rakastuisi.

[/quote]

Kyllä saakin olla yksin jos mikään ei kelpaa :D se on ihan oma syy

Jännä juttu yhteenvetona " naisille ei kelpaa mutta se on syy johon voi itse vaikuttaa. Miehillä taas ei itse kelpaa ja siihen on hankalampi vaikuttaa kuin siihen että ottaa pään pois perseestä laskee rimaa. 

Eihän pinnallinen nirso nainen voi mitenkään valittaa ettei ole miestä kun ei itse sitä miestä halua silloin ja toiminnallaan sen mahdollisuuden torjuu. Miettikää toistepäin että ette itse kelpaa  ??

Etsin uskollista miestä.

En halua parisuhdetta enkä lapsia. Siksi olen sinkku. 

Vaikka olen hyvännäköinen ja iloinen, isot kaveripiirit omaava nainen, olen "ikisinkku" koska olen rauhaton, haluan mennä ja matkustella ympäri maailmaa, se kiinnostaa enemmän. Jos joskus on ollut jotain juttua aluillaan, onkin pidempi reissu tms odottanut jo muutaman viikon päässä. Perhe-elämä ei tunnu omalta ja ajatuskin menemistäni hidastavasta miehestä vain ahdistaa. Onneksi ihastuinkin todella harvoin.:)

[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 17:15"]Ei ole helppoa löytää ihmistä tai edes seksikumppania kun on intersukupuolinen (tai niinku ennen vanhaan sanottiin, hermafrodiitti). Mutta olen totutellut asiaan joten sinkkuus ei sinänsä ole minulle ongelma. :)
[/quote]

Onko sinulla kaikki vehkeet haaruksissasi?

Ruma naama ja vähän epäsuhtainen vartalo. Jos olisin hyvännäköinen, kuuluisin parhaaseen prosenttiin ominaisuuksiltani.

Itseasiassa mä olen miettinyt tätä usein ! Oikeastaan mun tavallinen arkipäivä koostuu siitä että herään, menen töihin, töiden jälkeen käyn kaupassa ja makaan uupunena yksin kotona :-D Taidan olla niin elämääni kyllästyneen näköinen että kukaan tuskin haluaa lähestyä minua aamukuudelta kun istun metrossa naama väärinpäin ja kuulokkeet korvilla.

Ja mitä tulee sosiaaliseen elämään tai sen puutteeseen. Kaveriporukkani koostuu pariskunnista / seurustelevista ihmisistä. Aina jos joku järjestää juhlat niin paikalla on sama porukka, aika usein olen ainoa sinkku paikalla. Teininä kaikissa bileissä oli uusia naamoja ja uusia tuttavuuksia syntyi, mutta vuosien kuluessa kait ihmiset jotenkin sulkeutuvat omiin tuttuihin ympyröihinsä eikä sosiaalisoituminen
ole enää niin vapaata?

Summa summarum enpä minä tällä nykyisellä tyylilläni keneenkään tule törmäämään. Mutta en nyt keksi mitä haluaisin muuttaa ihan vaan sen takia että löytäisin äkkiä kumppanin itselleni. T. Gay M24

Olenko ainoa, jota naurattaa seuraava vitsi, tarkoitan kommentti? Tietenkin on väärin nauraa Älykkään miehen kirjoitusvirheelle. :)

Olen liian komea ja älykäs tavallisille Suomalaisille naisille.