Lue keskustelun säännöt.
Miksi olet sinkku?
27.04.2015 |
Itse olen sinkku, koska kuuleman mukaan kukaan ei uskalla lähestyä minua kun omaan niin vihaisen näköisen perusilmeen. On se vaan niin vaikeaa hymyillä! :-D Enpä kyllä myöskään itse kauheasti etsi ketään. Haluisin olla ulkoisesti iloisen ja aurinkoisen näköinen, muta se on vaikeaa hahah. Vaikka sisäisesti iloinen olenkin ja nauran usein. :-) Minulle on jopa baarissa tultu sanomaan että voitko hymyillä... :-D
Entä te?
Kommentit (108)
En tykkää tulla kontrolloiduksi, mutta toisaalta ihan tossukatkaan miehet ei kinnosta. Välimuotoa ei ole löytynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua parisuhdetta.
Tosin luotto siihen, että saisin tuosta vaan jonkun, ei myöskään ole korkea, mutta yllä mainittu syy on ensisijainen.
Siksi.
Olen naiseksi melko ruma ja kotkamaisen näköinen. Minun on vaikea luottaa kehenkään, ja yleensä petyn suuresti ihmisiin heihin paremmin tutustuessani. En siedä virheitä enkä vajavaisuuksia muilta enkä itseltäni. Ja oikeastaan yksin on ihan hyvä olla; ei ainakaan tarvitse yrittää muuttua.
Olen onnellinen sinkkuna, en kaipaa muutosta enkä tunne yksinäisyyttä. Työnnän kaikki miehet pois, kun alkaa mennä liian läheiseksi touhu. Minua ahdistaa läheisyys eikä seksi oikeastaan edes kiinnosta (paitsi itseni kanssa). Minulla ei mitään lapsuuden traumoja tai huonoja kokemuksia nuoruudessa. Olen 32v fm, luonnostaan hoikka, meikkaan ja muutenkin pidän itsestäni huolta. Käyn usein ulkona, mutta en tuo koskaan mitään yhden illan juttuja kotiini. En etsi parisuhdetta, olen tottunut elämään yksin ja itsenäisesti. Haluan tuntea oloni vapaaksi. Ainoa syy pariutua olisi se, että tekisin vanhempani ja sukulaiseni onnelliseksi. Ehkä se ei kuitenkaan ole tarpeeksi hyvä syy ryhtyä moiseen. :)
Koska olen kyllästynyt olemaan miehille pelkkä panopuu, enkä muuhunkaan tunnu kelpaavan. Hittojakos siinä, olen sitten yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä viihdyn omissa oloissani. Siitä seuraa kaikenlaista, muun muassa se, että en halua kotiini muita ihmisiä ja että parisuhteet ovat minun nähdäkseni silkkaa ikävien kompromissien tekemistä.
Olen sekä omalaatuinen ihminen että toivoton romantikko. Ei vaan tule vastaan sielunkumppaneita joka kadun nurkassa, mutta sellaista on kuitenkin tapahtunut että moiseen viitsii uskoa. Voisin päästä suhteeseen kivan miehen kanssa, mutta kokisin sen jotenkin häviönä sitoutua sellaiseen, joka on vain kiva. Nykyään (+25) kyllä yksinäisyys painaa sen verran, että päädyn varmaan yhteen jonkun kanssa oli oikea tai ei. Pitemmän päälle pelkkä "kiva" kumppani on parempi kuin yksinolo. Pelkään silti että päädyn hankkimaan lapsia väärän miehen kanssa ja sitten se oikea kävelee vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska en kelpaa kenellekään, enkä toisaalta itse huoli mitään juoppoa naistenhakkaajaa. Nyt laihdutan, katsotaan sitten kelpaako paremmin.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 16:36"]Olen sekä omalaatuinen ihminen että toivoton romantikko. Ei vaan tule vastaan sielunkumppaneita joka kadun nurkassa, mutta sellaista on kuitenkin tapahtunut että moiseen viitsii uskoa. Voisin päästä suhteeseen kivan miehen kanssa, mutta kokisin sen jotenkin häviönä sitoutua sellaiseen, joka on vain kiva. Nykyään (+25) kyllä yksinäisyys painaa sen verran, että päädyn varmaan yhteen jonkun kanssa oli oikea tai ei. Pitemmän päälle pelkkä "kiva" kumppani on parempi kuin yksinolo. Pelkään silti että päädyn hankkimaan lapsia väärän miehen kanssa ja sitten se oikea kävelee vastaan.
[/quote]Olen myös romanttinen ja samoin ajatteleva mies. Enkä liioin voisi olla ihan jeesin naisen kanssa. Surullista, että persoonalliset ihmiset eivät Suomessa menesty niin hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 16:11"]
Mulla on vähän ongelmia itseni kanssa, ja pään sisällä jotain estoja, jotka vähän haittaavat. Haluaisin kyllä miesystävän, mutta mua on jotenkn ruennut hirveästi pelottamaan kaikki deittikuviot. Menen jotenkin ihan lukkoon ajatuksesta tinder-treffeistä ja muusta sellaisesta. Mulla on tosi ikäviä kokemuksia taustalla, ja pelkään että jotain ikävää tapahtuu. Haluaisin tavata miehen jossain muussa kontekstissa kuin väkinäisillä treffeillä, ja sitten jonkun muunlaisen tuttavuuden kautta päätyä seurustelemaan. Mutta jotenkin näin kolmekymppisellä on aina vähän rajalliset noi sosiaaliset kuviot, niin ei niitä vapaita miehiä oikein tapaa missään :)
Olen ihan nätti, koulutettu, hyvätuloinen ja hauskaksi väitetty. Mulla on vaan vähän solmuja päässä, niin en oikein osaa sillein rennosti ja uteliaasti lähteä minnekään treffailuihin. Pelottaa vaan kamalasti ajatuskin. En tiedä mitä terapiaa tarvitsisin.
[/quote]
Et sä mitään terapiaa tarvitse. Olen itse ihan samanlainen, enkä tykkää tai ymmärrä tota nettideittikuviota ollenkaan. En halua olla kuin jossain lihatiskillä josta valkataan parhaimmat. Mieluummin ihan oikeassa elämässä tapaan jonkun, ihan niinkuin ennen internettiäkin.
Yksinäisyyden ja yksinolon tarpeeni on niin suuri, etten mitenkään kykenisi elämään parisuhteessa. Pelkkä ajatuskin tuntuu kuristavalta.
Olen silti ns. normaali-ihminen, sosiaalinen, perusluonteeltani erittäin positiivinen ja hyväntuulinen, koulutettu, hyvässä työssä, asun kivassa asunnossa hyvällä alueella, en ole susiruma enkä millään lailla luonnehäiriöinen, minulla on läheisiä ystäviä, ihana suku ja paljon harrastuksia.
Mutta kun tulen riennoista kotiin, haluan painaa oven perässäni kiinni ja tietää, että omassa kodissani voin olla ja elää täydellisessä rauhassa ja hiljaisuudessa. Tällaisiakin ihmisiä on. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole helppoa löytää ihmistä tai edes seksikumppania kun on intersukupuolinen (tai niinku ennen vanhaan sanottiin, hermafrodiitti). Mutta olen totutellut asiaan joten sinkkuus ei sinänsä ole minulle ongelma. :)
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 17:15"]
Ei ole helppoa löytää ihmistä tai edes seksikumppania kun on intersukupuolinen (tai niinku ennen vanhaan sanottiin, hermafrodiitti). Mutta olen totutellut asiaan joten sinkkuus ei sinänsä ole minulle ongelma. :)
[/quote]
Anteeksi kun kyselen. Toivottavasti ei häiritse. Oletko bi-seksuaali? Oletko omaksunut enemmän jomman kumman sukupuolen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väärä sukupuoli.
-Mies 29v + 1v-
Miehiä olisin saanut, mut kun naiset vain kiinnostaa. Jos joskus sopiva vastaan tulee, niin... Viihdyn myös hyvin itsekseni.
-Nainen
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 17:18"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 17:15"]
Ei ole helppoa löytää ihmistä tai edes seksikumppania kun on intersukupuolinen (tai niinku ennen vanhaan sanottiin, hermafrodiitti). Mutta olen totutellut asiaan joten sinkkuus ei sinänsä ole minulle ongelma. :)
[/quote]
Anteeksi kun kyselen. Toivottavasti ei häiritse. Oletko bi-seksuaali? Oletko omaksunut enemmän jomman kumman sukupuolen?
[/quote]
Eipä haittaa! Olen biseksuaali ja olen ulkoisesti mies. Minua ei siis erota niin sanotusta tavallisesta perus Petteristä muuta kuin poikkeavien genitaalien suhteen. Valitettavasti se vaan on iso asia monelle niin ihan helppoa ei ole. Ettei mene avautumiseksi niin todettakoon lyhyesti että aiemmin on tullut itkettyä itsensä uneen asian takia mut eteenpäin sano akka lumessa :-)
Koska haluan keskittyä opiskeluun ja en halua sitoutua. En lisäksi ole kovin seksuaalinen ihminen, ja olen ollut 2 vuotta ilman seksiä eikä se haittaa, varmaan miestä alkaisi jo vituttamaan haluttomuuteni. En tarvi parisuhdetta välttämättä koko loppuelämäni aikana, jos tulee niin on tullakseen mutta en etsimällä etsi miehiä.
Mies kuoli neljä vuotta sitten, eikä vaan kiinnosta alkaa etsimään uutta.
Perusilmeeni on diivamainen.
kuullut niin monesti.
huoh, vaikea päästää siitä irti.
Kaipuuni olisi varmasti isompi, jos isompi osa naisista tuntuisi tosi kivoilta ja näteiltä. Uskon ihastumiseen ensi silmäyksellä. Ja sitä käy harvoin. T. 10, 34v M.