"Lomaa lapsista". Miksi?

Sen ymmärrän, että jos on lasten kanssa 24/7, haluaa joskus rauhaa tehdä omia juttujaan. Mut sitä en oikein ymmärrä, että jos on jo töissä, ja viettää lasten kanssa melko vähän aikaa arkena, niin paljonko niistä lapsista on sitten vielä saatava lomaa? 

Samaa miettinyt. Siskonikin valitti vanhemmilleni lapsen syntymästä alkaen, että on "koko ajan lapsen kanssa". No aijaa..?! Velvoittanut joka viikko hoitaa lastaan.

Koska elämässä on muutakin kuin lastenhoitoa. "Äiti" ei ole ainoa taitoni eikä roolini eikä mielenkiintoni. Joitakin noista ei voi toteuttaa kun lapset ovat siinä. En nyt puhu monen viikon lomasta, mutta päivä tai pari voi todella virkistää elämää tai parisuhdetta. 

Riippuu varmaan tosi paljon lapsista, vanhemmista, turvaverkosta tai sen puutteesta, virikkeistä, siitä miten kukakin lomansa kokee ja haluaa viettää.

Meilläpäin päiväkodissa oletetaan lähtökohtaisesti, että vanhemman kesäloma = lapsen kesäloma. Mutta eihän se aina näin mene. Esim. opettajien oletetaan pitävän lapsensa poissa hoidosta 2,5 kk, mutta eivät läheskään kaikki opettajat pidä.

"Lomaa lapsista" ei välttämättä tarvita oman iän perusteella, vaan siksi, että lapsia on tullut hommattua enemmän tai tiheämmällä tahdilla kuin olisi järkevää ollut. Ja koska kasvatus saattaa siinä vaiheessa unohtua ja temperamenttikin voi lapsilla olla energisempi kuin vanhemmillaan, on tuloksena se, etteivät vanhemmat jaksa omia lapsiaan.

Harva aikuinen muistaa lapsuuden kesistä sen, kun oltiin kotona ja möllötettiin telkkarin ääressä tai luettiin sarjakuvia omassa huoneessa. Kyllä ne kesälomareissut, huvipuistot ja mummolan mökkirannassa uiminen on jääneet parhaiten mieleen. Mun ymmärtääkseni ihmiset, jotka ei kaipaa lomaa lapsista, on juuri niitä, jotka vie niitä paikkoihin ja touhuaa niiden kanssa. Köyhät ja masentuneet ihmiset ei siihen välttämättä pysty niin henkisesti kuin taloudellisestikaan. Silloin on ehkä parasta, etteivät vanhemmat vietä ainakaan ihan koko lomaansa lastensa seurassa.

[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 13:39"]

En kans tajua. Me ollaan perhe, miks yhdestä perheenjäsenestä pitäis ottaa "lomaa". Sama kun sanoisin, että tarviin lomaa miehestä. Tai mies minusta. Tai lapset äidistä. Toki ei tarvii olla koko aikaa yhdessä, ja voidaan välillä lomailla erikseenkin, esim. minä omien kavereiden kanssa tai joskus mies ja minä ilman lapsia, jos on tiedossa joku erityinen aikuisten illanvietto tai muu juttu johon lapsia ei voi viedä. Mut yhtä kivaa meillä on koko perheen kanssa, tuskin oltais tehty lapsia, jos ei haluttais niiden kanssa lomailla ja viettää aikaa!

[/quote]

No selvähän se että et ymmärrä, tuosta sun vastauksesta se käykin ilmi miksi et. Mitä sitten kun on ollut koko ajan yhdessä, mitään lomia erikseen ei ole, ei mitään erityisiä aikuisten illanviettoja (itsellä ainakaan). Niin luuletko ettet yhtään kaipaisi omaa aikaa jos sulla ei olisi mitään tuollaista vaan olisit jo N vuotta ollut kaiken vapaa-aikasi lasten kanssa etkä päässyt yhtään mihinkään yksin, edes vessaan? Että sun "aikaa itselle" on sitä että meet töihin? Ihan kiva jos nautit työstäsi mutta entä jos sielläkään ei kaikki niin ruusuista ole.

[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 13:50"]Koska elämässä on muutakin kuin lastenhoitoa. "Äiti" ei ole ainoa taitoni eikä roolini eikä mielenkiintoni. Joitakin noista ei voi toteuttaa kun lapset ovat siinä. En nyt puhu monen viikon lomasta, mutta päivä tai pari voi todella virkistää elämää tai parisuhdetta. 
[/quote]

Miksi sitten hankit lapset?

Koska mä tarvitsen välillä omaa aikaa ja rauhaa, se auttaa jaksamaan pienten lasten kanssa. Enkä oikein ymmärrä, mitä pahaa siinä on. Esikoinen tykkää tosi paljon olla välillä isovanhempien luona yötä (ja kuopus on niin pieni, ettei vielä yökyläile). Haaveilee myös, että pääsisi toisten isovanhempien luo ja esim. ystäväperheeseen yökylään ihan yksistään.

[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 13:39"]En kans tajua. Me ollaan perhe, miks yhdestä perheenjäsenestä pitäis ottaa "lomaa". Sama kun sanoisin, että tarviin lomaa miehestä. Tai mies minusta. Tai lapset äidistä. Toki ei tarvii olla koko aikaa yhdessä, ja voidaan välillä lomailla erikseenkin, esim. minä omien kavereiden kanssa tai joskus mies ja minä ilman lapsia, jos on tiedossa joku erityinen aikuisten illanvietto tai muu juttu johon lapsia ei voi viedä. Mut yhtä kivaa meillä on koko perheen kanssa, tuskin oltais tehty lapsia, jos ei haluttais niiden kanssa lomailla ja viettää aikaa!
[/quote]
Kyllä mää ainakin välillä haluan "lomaa" miehestä ja mies minusta :D pysyy parisuhde hyvänä kun välillä jompikumpi on viikonlopun yli kavereiden kanssa esim mökillä. Ja mulle tuo lomaa lapsista tarkoittaa sitä että haluaa hetken hengähtää arjen keskellä ihan yksin tai miehen kans kaksin. Tarkoittaa siis yhtä iltaa.

No mä yritän selittää. Rakastan yksinoloa silloin tällöin. Tarvitsen sitä. Stressaannun helposti taukoamattomasta hälinästä, oli se sitten työpaikalla tai kotona. Kun olen kotona ihan yksin, mun aivot lepää ja rentoudun ihan fyysisetikin. Mun lapseni ovat sellaisia iloisia pölöttöjiä joiden seurassa ei juuri hiljaisia hetkiä tule.

Ovathan he ihania, mutta kaikesta rakkaudesta huolimatta kaipaan ja tarvitsen välillä omaa aikaa toisinaan myös ihan yksin. Hiljaisuus auttaa saamaan ajatukset järjestykseen, rauhoittaa ja rentouttaa, auttaa jaksamaan sitä rakasta mutta silti stressaavaa arkea.

Mulla on ihana anoppi joka ihan omasta aloitteestaan pyytää lapset silloin tällöin viikonlopuksi luokseen. Ja mielellään lapset mummolaan menevätkin. Tällä omalla ajalla me vanhemmat tehdään ihan tavallisia asioita; nautitaan esimerkiksi siitä että voi siivota ilman jatkuvia keskeytyksiä, että voidaan lähteä kaupungille kävelylle ihan tuosta vain miettimättä lasten ruokailuja tms.

Ja nyt tulee se juttu mitä täällä aina kesälomakaudella paheksutaan: pidän yleensä kesälömastani viikon niin, että lapset ovat päiväkodissa. Ihan. Omaa. Lomaa. Mieheni tekee näin myös. Se on ihanaa. Tuon oma viikon aikana teen vaateostoksia, säilön puutarhan satoa ja / tai marjoja, nukun päiväunia jos siltä tuntuu, teen ruokaa pakkaseen, siivoan vaatehuoneen jne. Lasten loman määrästä tämä ei ole pois, sillä lomailemme mieheni kanssa limittäin niin että lapsilla on aina vähintään viiden viikon loma. :)

[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 13:53"]

[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 13:50"]Koska elämässä on muutakin kuin lastenhoitoa. "Äiti" ei ole ainoa taitoni eikä roolini eikä mielenkiintoni. Joitakin noista ei voi toteuttaa kun lapset ovat siinä. En nyt puhu monen viikon lomasta, mutta päivä tai pari voi todella virkistää elämää tai parisuhdetta.  [/quote] Miksi sitten hankit lapset?

[/quote]

En ole tuo, jolle kommentoit, mutta en ymmärrä, miksi tuollaista pitää edes kysyä. Mun mielestä on ihan normaalia haluta aikaa itselleen, ja onhan se nyt lapsillekin kivaa olla välillä muidenkin aikuisten kuin vanhempien kanssa. Ihan ihme asennemaailmaa täällä!

Ihan vaan siksi kun he ovat niin ärsyttäviä joskus, ihan kuin vanhempansakin. Ihania ovat ja rakastan enemmän kuin voisi ajatella. Tämä vaan rehellinen mielipide. Onneksi on tukiverkko.

Lapsemme ovat 3v., 5v., 11.v ja 18v. Maailman parhaat muksut, jotka "heitetty" välillä muiden hoiviin ihan tosi pienestä pitän.

[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 13:50"]

Riippuu varmaan tosi paljon lapsista, vanhemmista, turvaverkosta tai sen puutteesta, virikkeistä, siitä miten kukakin lomansa kokee ja haluaa viettää.

Meilläpäin päiväkodissa oletetaan lähtökohtaisesti, että vanhemman kesäloma = lapsen kesäloma. Mutta eihän se aina näin mene. Esim. opettajien oletetaan pitävän lapsensa poissa hoidosta 2,5 kk, mutta eivät läheskään kaikki opettajat pidä.

"Lomaa lapsista" ei välttämättä tarvita oman iän perusteella, vaan siksi, että lapsia on tullut hommattua enemmän tai tiheämmällä tahdilla kuin olisi järkevää ollut. Ja koska kasvatus saattaa siinä vaiheessa unohtua ja temperamenttikin voi lapsilla olla energisempi kuin vanhemmillaan, on tuloksena se, etteivät vanhemmat jaksa omia lapsiaan.

Harva aikuinen muistaa lapsuuden kesistä sen, kun oltiin kotona ja möllötettiin telkkarin ääressä tai luettiin sarjakuvia omassa huoneessa. Kyllä ne kesälomareissut, huvipuistot ja mummolan mökkirannassa uiminen on jääneet parhaiten mieleen. Mun ymmärtääkseni ihmiset, jotka ei kaipaa lomaa lapsista, on juuri niitä, jotka vie niitä paikkoihin ja touhuaa niiden kanssa. Köyhät ja masentuneet ihmiset ei siihen välttämättä pysty niin henkisesti kuin taloudellisestikaan. Silloin on ehkä parasta, etteivät vanhemmat vietä ainakaan ihan koko lomaansa lastensa seurassa.

[/quote]

Hmm, meillä touhutaan ja harrastetaan lasten kanssa paljon ja nautitaan täysillä myös lapsivapaasta ajasta. Sitä pyritään tietoisesti myös silloin tällöin järkkämään.

Täällä mammat heittäytyvät tyhmiksi ja silmät pyöreinä kyselevät "mitä ihmeen lomaa lapsista, kyllä me vaan vietetään lomat yhdessä ja se on meille parasta maailmassa <3" Ihan kuin eivät oikeasti tajuaisi, että tuolla tarkoitetaan hengähdystaukoa vanhemmalle. Tai molemmille vanhemmille.- Ja ihan oikein, kyllä lapsetkin voivat kaivata vaihtelua hengähdystä isistä ja äidistä ja mennä vaikka yökylään kummitädille :D

Joku saattaa olla niin väsynyt, että tarvitsee vaikka kokonaisen viikonlopun ihan vain aikaa nukkua. Toiset tarvitsevat pienen pysähtymishetken avioliitossa, että ehtivät hoitaa myös aikuista parisuhdetta. JOtkut tarvitsevat näitä usein, toiset eivät koskaan ja kumpikaan ei ole maata mullistavan ällistyttävän käsittämätöntä eikä osoita huonoa tai epäkypsää vanhemmuutta.

On viisasta pitää huolta omista voimavaroistaan henkisesti, että voi itse hyvin ja sen myötä myöskin lapset voivat hyvin. Jos on mahdollisuus laittaa lapsia vaikka mummolaan joskus ja käydä miehen kanssa moottoripyöräreissulla... tai vaikka vain nostaa jalat sohvan käsinojalle ja lukea kokonainen kirja hiljaisessa talossa, niin mikä sen rentouttavampaa/ virkistävämpää!

Eikä tietenkään tällaista asiaa mennä lapselle esittelemään "äiti on väsynyt sinuun, tarvitsen sinusta lomaa. Sinun arkesi uuvuttaa minut". Ootte te pöhelöjä.

Kai jokainen vanhempi haluaa välillä olla omassa rauhassa. Mua vaan tökkii tuo sanamuoto "lomaa". Ihan kuin lapset olisivat niin rasittavia että ne pitää säännöllisesti lykätä jonnekin muualle että vanhempi voi ladata akkujaan. Meidän lapset on ehkä kaksi kertaa vuodessa yökylässä mummolassa tai tädillä, enkä tosiaan mainosta että tämä on nyt sitten sitä LOMAA omista vapaaehtoisesti hankituista lapsista. On kyllä virkistävää viettää aikaa ilman lapsia sen pari kertaa vuodessa, mutta ei mikään välttämätön pakko.

Se on ihan normaalia, että joskus halutaan vapaailta tai viikonloppuvapaa aikuisten kesken. Mutta se ei sitten ole normaalia eikä hyväksyttävää, että pidetään lapset päiväkodissa samalla kun itse ollaan lomalla. 

Aloitin lasten teon vasta 35 vuotiaana joten saadakseni useamman lapsen, jäivät ikäerot pieniksi. Tarkoittaa sitä, että arki on rankkaa ja univelat kovat. Välillä hankin lapsivapaata ihan vain nukkuakseni!