"Lomaa lapsista". Miksi?

[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 13:40"]Meillä päin tuo on sen merkki että lapset on tehty liian nuorena.
[/quote]

Täälläpäin taas päinvastoin. Yli kolmekymppiset vanhemmat usein kiikuttavat lapsia mummeille ja kummeille ja käyvät lomamatkoilla vain keskenään.

Mielestäni on ihan ok, että vanhemmat ottavat välillä "lomaa" lapsista. Vanhemmatkin tarvitsevat omaa aikaa jaksaakseen olla tasapainoinen vanhempi lapsille. Eikä äiti tai isä ole pelkästään vain sitä, he ovat muutakin. Parisuhdettakin pitää hoitaa. Ystävyyssuhteita täytyy hoitaa.
Kyllä minä ainakin koin lapsuuteni paremmaksi siitä päivästä alkaen, kun vanhempani alkoivat ottaa "lomaa" meistä lapsista. He jaksoivat paremmin, josta syystä koko perheen ilmapiiri muuttui parempaan.

Avaa vähän? kyllä itse tarvitsen välillä lomaa lapsista, mutta olenkin heidän kanssaan 24/7 - vanhimpien koulupäivät.

Samaa mietin. Mulle lomassa on juuri parasta se, kun saa olla lasten kanssa. Kuten arjessakin. T: Kahden lapsen yh

Miltä sinusta, joka haluat lomaa lapsista, olisi lapsuudessasi tuntunut, jos vanhempasi olisi halunnut sinusta lomaa ja riidellyt etäisäsi kanssa siitä, kumpi sinut ottaa luokseen, koska ei molemmat haluaa sinusta lomaa? Voisivatko nämä loman kerjääjät vastata tähän?

Turha sitten itkeä, että mieskin haluaa lomaa vaimosta ja perheestä.

Minä olen kyllä pitänyt tärkeänä viettää aikaa ystävien kanssa. Ja välillä ilman lastakin .

Onneksemme meillä on isovanhemmat ja kummit, jotka mielellään haluavat olla lapsen kanssa. On pienestä asti yökyläillyt heillä.

Varsinkin silloin kun olin nuori leski, oli vapauttavaa olla joskus vuorokausi ilman lasta.

Läheiset lämpimät välit meillä on tuon nyt teiniksi kasvaneen kanssa.

Kuten sanontakin kuuluu, kannattaa muistaa että sun rasittava arkesi on lapsesi lapsuus.

Ehkä ne lapsetkin joskus haluaa lomaa teistä:)

Ainakin yhdet rakkaimpia omia lapsuusmuistoja ovat kesäiset viikot mummolassa ( kun vanhemmilla ei vielä ollut kesäoma alkanut ja olin pieni koululainen)

[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 13:31"]

Minä olen kyllä pitänyt tärkeänä viettää aikaa ystävien kanssa. Ja välillä ilman lastakin . Onneksemme meillä on isovanhemmat ja kummit, jotka mielellään haluavat olla lapsen kanssa. On pienestä asti yökyläillyt heillä. Varsinkin silloin kun olin nuori leski, oli vapauttavaa olla joskus vuorokausi ilman lasta. Läheiset lämpimät välit meillä on tuon nyt teiniksi kasvaneen kanssa.

[/quote]

tuskinpa esim. keulit facessa kuinka nyt on "lomaa lapsista" ja rälläsit kuin viimeistä päivää.

En kans tajua. Me ollaan perhe, miks yhdestä perheenjäsenestä pitäis ottaa "lomaa". Sama kun sanoisin, että tarviin lomaa miehestä. Tai mies minusta. Tai lapset äidistä. Toki ei tarvii olla koko aikaa yhdessä, ja voidaan välillä lomailla erikseenkin, esim. minä omien kavereiden kanssa tai joskus mies ja minä ilman lapsia, jos on tiedossa joku erityinen aikuisten illanvietto tai muu juttu johon lapsia ei voi viedä. Mut yhtä kivaa meillä on koko perheen kanssa, tuskin oltais tehty lapsia, jos ei haluttais niiden kanssa lomailla ja viettää aikaa!

Meillä päin tuo on sen merkki että lapset on tehty liian nuorena.

[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 13:39"][quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 13:31"]

Minä olen kyllä pitänyt tärkeänä viettää aikaa ystävien kanssa. Ja välillä ilman lastakin . Onneksemme meillä on isovanhemmat ja kummit, jotka mielellään haluavat olla lapsen kanssa. On pienestä asti yökyläillyt heillä. Varsinkin silloin kun olin nuori leski, oli vapauttavaa olla joskus vuorokausi ilman lasta. Läheiset lämpimät välit meillä on tuon nyt teiniksi kasvaneen kanssa.

[/quote]

tuskinpa esim. keulit facessa kuinka nyt on "lomaa lapsista" ja rälläsit kuin viimeistä päivää.
[/quote] ei ollut fb:täkään :D

[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 13:33"]

Kuten sanontakin kuuluu, kannattaa muistaa että sun rasittava arkesi on lapsesi lapsuus.

[/quote]

Hyvin sanottu!

Myös lapsia pitää opettaa olemaan yksin, ja en tietenkään tarkoita pieniä lapsia, mutta pikku hiljaa lasten kasvaessa lapset saavat viettää enemmän ja enemmän aikaa myös ns. yksin. Ja tuo ei tarkoita mitään lasten hylkäämistä yksin kotiin, vaan sitä että lapsi oppii myös olemaan yksinään. En ymmärrä ns. "mikkolaista" ajattelumallia jossa lapseen ollaan liimautuneina ns. 24/7/365 koska jossain vaiheessa (toivottavasti...) se lapsi muuttaa omilleen esim. kun lähtee opiskelemaan 2. asteen jälkeen --> tuossa vaiheessa on myöhäistä alkaa opettamaan sitä "kotona yksin olemista" (johon kuuluumm.  kotityöt ym. mutta myös esim. se ettei pelkää jos ketään muuta ei ole kotona jne.)

Mutta olen omissa tutuissani huomannut sen, että joillain ei ole muuta elämää kun se että on äiti. Joillakin ei kerta kaikkiaan ole mitään ns. omaa elämää (ei ole koskaan ollutkaan) jolloin ei sellaista kaipaakaan. Itse saan valtavasti voimaa siitä kun yhdellä tyttöporukalla käymme kaksi kertaa vuodessa ensin teatterissa ja sitten syömässä sen jälkeen, lapsia hoitaa tuolloin isä. Vastaavia juttuja on muitakin, kerran viikossa lenkki tmv. kaverin kanssa, eivät nuo ole lapsilta pois vaan päin vastoin saavat enemmän kun äiti on piristänyt mieltään :)

Minäkään en oikein ymmärrä, lomalta odotan aina juuri sitä, että saadaan olla koko perhe yhdessä mahdollisimman paljon. Eri asia toki joku yhden yön mummolassa kyläily, jotta äiti ja isä saisivat hetken olla kahdestaan.

Ja ei minua edes kiinnosta, jos joku muu tarvitsee sitä lomaa lapsistaan, mutta on ärsyttävää kun sitä tuputetaan minullekin ja saadaan sellainen olo, että jotain on vialla, kun en tarvitse lomaa lapsistani.

Siksi, että he ovat joskus niin ketun ärsyttäviä.:). Rehellinen mielipide pienellä sarkasmilla. Ja joo en rakasta ketään enemmän kun lapsiani. Uskon silti, että mukuloillekin on joskus ihan llomaa olla meistä vanhemmista erossa. Ihanaa, kun löytyy niin ihanat isovanhemmat, sukulaiset, kummit ja ystävät.

Ps. En ole muutenkaan 24/7 vanhempi.

No kyllä me joskus kaipaamme kahdenkeskeistä aikaa, ilman tätä palstaa en olisi ikinä käsittänyt, että siinä on jotakin pahaa.

Ja juu, ei ole ikinä tarvinnut riidellä, ei ole exiä eikä exän nyxiä eikä nyxän exiä, on vain me 25 vuotta yhdessä olleet vanhemmat ja jo teini-ikään ehtineet lapset. Ja on mummit ja vaarit ja kummit, jotka ovat pikemminkin pyytäneet lapsia heille.

Oman lapsuuteni parhaat muistot littyvät mökille, jonne lähdettiin heti kun koulu loppui mummin ja vaarin kanssa. Uitiin ja leikittiin kaikki päivät ja omat vanhemmat tulivat viikonloppuna heti kun töistä pääsivät. Ja sitten heidän loma tietty koko perheen kanssa yleensä ihan samassa paikassa. Mulla oli ihana lapsuus! Kyllä mä ajattelen, että vanhemmille se lähtö mökiltä sunnuntaina töihin oli kovempi paikka kuin mulle sinne jääminen mummin ja vaarin kanssa.

[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 13:33"]Kuten sanontakin kuuluu, kannattaa muistaa että sun rasittava arkesi on lapsesi lapsuus.
[/quote]
No niin on. Se ei silti muuta sitä, että haluan joskus lomaa lapsesta. Olla hetken ihan vain itseäni varten olemassa. Jaksaa paremmin taas rämpiä tämän rakkaan lapsen lapsuutta eteenpäin.
*
Kolmannen viestin kaltainen tilanne ei ole hyväksyttävää käytöstä. Aikuisen ihmisen se pitäisi ymmärtää ja sovittaa elämänsä sen mukaan.
*
Minulle ei ole ongelma vaikka en saisikaan loma lapsesta vaan nautin elosta hänenkin kanssaan. Silti haluan välillä hänestä lomaa. Tajuan kuitenkin olla kertomatta sitä hänelle.