Lue keskustelun säännöt.
Arvostatko ihmisiä koulutuksen perusteella?
05.01.2022 |
Tämä aina silloin tällöin mietityttää, kun mm. mieheni yksi hyvä ystävä arvostaa akateemista koulutusta melkeinpä pilviin.. Aina kun on tavannut uuden naishenkilön, muistaa kyllä hehkuttaa jos tämä on akateemisesti koulutettu tai jopa tohtori, dosentti, professori tai mitä niitä onkaan. Välillä tuntuu hölmöltä, että onko se koulutus kaikki kaikessa?
Itse olen AMK tutkinnon ja muutaman muun koulun suorittanut ja en todellakaan koe itseäni huonosti kouluttautuneeksi - tosin ei ole sitä akateemista loppututkintoa.
Se on vielä jännä, miten iän myötä (29v.) arvostaa ihan eri asioita kuin 20-vuotiaana.. Nyt lapset ja hyvä mies (joka silloin tuntui niin kliseeltä!!) on kyllä asiat joita arvostan eniten omassa elämässäni.. Plääh. No, tämä nyt on vaan jos jotakin kiinnostaisi tästä asiasta keskustella...
Kommentit (131)
En, mutta erikoisempi koulutus tai työ tekee ihmisestä kyllä kiinnostavan. On mukava jutella ihmisen kanssa jolla on paljon sellaista kerrottavaa mistä ei itse mitään tiedä, oli se ammatti sitten tutkija tai vaikka haudankaivaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua kiinnostaa ihminen sen kuoren sisällä. Kunnioitan kaikkia ihmisiä ja kun arvostus on asia, mikä ansaitaan, pelkkä koulutus ei siihen riitä. Mulkku on mulkku ja sitä asiaa ei koulutus muuta.
No kyllä arvostan. Itselleni oli jo ala-asteella selvää, että menen yliopistoon. Lukioon meno oli helpotus, kun opetusta häiritsevä kuraosasto jäi pois. Nykyään tutuistani ylivoimaisesti suurin osa on akateemisia. Epäilemättä elän kuplassa.
Arvostan siis mutta ihmisinä en pidä heitä sen parempina ihmisinä. Sen ratkaisee sydämen sivistys.
Arvostan toki koulutusta ja ihmistä koulutuksen perusteella. Mutta en ehkä sillä perinteisellä tavalla.
Akateeminen ei ole sen parempi kansalainen kuin ammatillisen tutkinnon omaava. Se mitä arvostan koulutuksessa on koulutuksen työllistävyys. Ihmisen täytyy osata hankkia koulutus, joka työllistää. Se, että joku on lukenut jotain tanhutaidetta yliopistossa ei herätä minussa arvostusta, mutta sähköasentajan koulutus ammattikoulussa herättää arvostusta. Ihan sen vuoksi että tanhutaidetta ei kenenkään kannata opiskella viittä vuotta yliopistossa verorahoilla päätyäkseen työttömyyskortistoon valtion elätettäväksi.
Minulla on itselläni hyvin työllistävä akateeminen koulutus.
Minkälainen ihminen seurustelee jonkin amislaisen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En arvosta tippaakaan. Esim. kolme tohtorintutkintoa ja sitten mäkkärin kassalle, kun ei muuta ole, niin mitä väliä sellaisella koulutuksella on. Ei ole muuta kuin mitättömän egon pönkittämistä. Enemmän arvostan amis-kiinteistönhoitajaa, joka tulee korjaamaan vuotavan vessanpytyn, kun vika ilmenee.
Arvostan kaikkea koulutusta, opintotaso tai professori. En luokittele heitä koulutuksen perusteella paremmuusjärjestykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen ihminen seurustelee jonkin amislaisen kanssa?
Ihminen, joka ei määrittele toista ihmistä pelkän paperin perusteella.
Arvostan. Arvostan ahkeruutta ja viitseliäisyyttä ja pitkä kouluttautuminen on yksi merkki näistä ominaisuuksista. Uh riu tumista ja laisk uuden muuksi selittelyä inho an.
En jaksa näitä koulutusjank kaajia kuitenkaan, en akateemisuudesta jauhantaa (anoppini, ihmiset on titteleitä, ei ole naapurin Markkua vaan naapurin filosofian tohtori Nieminen, onneksi en tunne muita vastaavia kuin anoppi)
Enkä jaksa näitä joilla ei ole koulutusta ja huutavat hirveässä hädässä kunniaa: koulutus ei takaa sydämen sivistystä! Koulutettu ei välttämättä…. (tähän voi laittaa vaikka minkä tyhjänpäiväisyyden jatkoksi) tai monet akateemiset ei osaa käytännön asioita! Nyt arvostakaa minua!
Huh. Onneks lähipiirini koostuu normaaleista ihmisistä jotka eivät keski-iässä jää jank kaamaan tällaisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvostan esimerkiksi jokaista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta, koska se ei todellakaan tule tuosta vaan kenellekään. Eri asia on se, että se ei sinällään tee heitä minua kiinnostavaksi ihmisenä tai ystävänä, joiden kanssa haluaisin jakaa aikaani tai elämääni. Siihen kategoriaan taasen ei ole mitään koulutusvaatimuksia taholtani.
En. Valitsen ystäväni sen perusteella millaisia he ovat en sen perusteella mikä heidän koulutuksensa on tai mitä vaatteita he pitävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki tarvitaan - minua on hämmsätyttänyt joskus sekin, että lähes kaikkiin ammatteihin löytyy sopiva määrä tekijöitä. Osin tämä on tietysti koulutussuunnittelun tulos, mutta silti...
Sen sijaan en pidä luokittelusta tyyliin:
- akateemiset ovat fiksuja ja ovat nähneet vaivaa koulutuksensa eteen, joten he ansaitsevat asemansa. Jopa aika tyhmäkin ihminen pystyy saamaan itselleen akateemisen tittelin helposti joiltakin koulutusaloilta. Sijoittuminen ammattiin on sitten osin onnen kauppaa. Itse olen nähnyt kirjanpitäjiä, joiden pitäisi olla talousjohtajia ja päinvastoin.
- amis = keskikaljaa kittaava likainen autonrassaaja tms. Ammattikoululainenkin voi olla kunnianhimoinen ja pyrkiä työssään täydellisyyteen. Meillä on näitä huippu puuseppiä tai sähköasentajia, jotka miettivät perinpohjin turvallisuuden ja estetiikan
Sen sijaan en pidä ilman mitään tavoitteita seilaavien elämäm koululaisten ulinasta tyyliin "meidänkin poika on niiiiin hyvä ihmisten kanssa, että hänen pitäisi päästä lääkikseen ilman pääsykokeita". Jos haluaa jotain, sen eteen pitää nähdä vaivaa. Parhaimmillaan suunnittelu alkaa jo peruskoulun jälkeen, siis aivan liian nuorelle iällä.
t. KTM, DI
PS. Huolimatta edellisistä sanoistani, en malta olla kirjoittamatta kulunutta vitsiä:
- Mitä ekonomi sanoi tradenomille, kun näkivät Mäkkärillä ?
- Big Mac ateria kokiksella, kiitos
Tietysti. Mutta ei se nyt mikään itsetarkoitus ole olla koulutettu. Sivistyneisyyttä arvostan vielä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvostan muissa ihmisissä paljon enemmän sydämen sivistystä kuin titteleitä.
Harvoin muistan nimeä, kun uuden ihmisen tapaan. Koulutus ja titteli ne tärkeimmät.
No en. Ei ole yhtään ainakaan sen tasokkaampi tai fiksumpi sama mikä koulutus on... Moni kouluttautunut on todella sellainen tökerö, robottimainen, jolta puuttuu äly ihan kokonaan...
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen ihminen seurustelee jonkin amislaisen kanssa?
Harvoin kyllä tulee edes kysyttyä kun menee vaikka treffeille ja tutustuu toiseen että mikä olet koulutukseltasi. Todella harvoin se näkyy päällepäin onko amis vai korkeakoulututkinnon suorittanut ja mitä väliä sillä on. Sisin ratkaisee. Työpaikka on tärkeä...
Kyllä jonkun verran. Itsellä ei ole lahjakkuutta eikä mikään ala ole aivan erityisesti kiinnostanut, niin en ole jatkanut ammattikoulun jälkeen.
Nyt vanhempana kun ongelma ovat jossain määrin myös terveys ja jaksaminen ja ehkä uuden oppiminenkin, niin en enää edes haaveile mistään. Tämä riittää minulle. Joku arvostaa tai sitten ei, eipä sillä kovin paljon ole väliä, näillä on pärjättävä.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen ihminen seurustelee jonkin amislaisen kanssa?
Minä! Puolisollani ammattikoulu pohjalla, töitä ollut koko ajan. Itselläni useampi korkeakoulututkinto, välillä olen kokenut myös työttömyyttä, vaikka on hienot tittelit. Yhdessä oltu 30 vuotta ja hyvin on pärjätty. Rakastuin ja rakastan edelleen häntä ihmisenä, en statusta kaipaa. Lapsista toisella amis ja toisella yliopistotutkinto. Myös ystävistä löytyy herroja ja duunareita. Tyytyväinen olen elämääni ja oikeat valinnat aikoinaan tehnyt.
Jess. Meikäläinen pääsi akateemisen kuraportaan duunarina yläluokkaan.