Onko armeijassa joku kokoraja?

Ennen vanhaan (30 vuotta sitten) intti oli tunnettu siitä, että varusteet löytyi ukolle kuin ukolle. Meidänkin komppaniassa oli yksi joka painoi varmaan 140 kiloa, mutta niin vaan löytyi erikoisvyö joka sen tynnyrimahan yli meni. Kaveri kyllä laihtuikin sitten varmaan sen 40 kiloa. Toisella oli valtavat jalat, muistaakseni kengännumero oli yli 50. Rättivaraston ukko vaan vilkaisi ja viskasi sopivat kengät jostakin samantien.

Nykyään toki nämä olisi pistetty c-luokkaan ja syrjäytetty, mutta ennen vanhaan armeija halusi joka miehen ja otti ne vaikka väkisin.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 162-senttinen kuperaselkäinen ja minut olisi kyllä pistetty normaalisti palvelukseen kutsunnoissa. Valitsin kuitenkin sivarin juurikin tuon takia, että en halunnut että saan elinikäiset fyysiset vammat palveluksesta koska mitään mahkuja minulla ei olisi ollut kantaa useamman kymmenen kilon varusteita metsässä rämpiessä.

Olisit mennyt vaan. Meillä oli suunnilleen samankokoinen kaveri ja olipa sähäkkä jätkä maastossa. Kapteenikin kehui että tuota perkelettä ei luotikaan tavoita kun liikuu niin nopeasti, ottakaa mallia. Toki hänellä oli raskasta täyspakkausmarsseilla ja näin, mutta muuten kyllä oli komppanian parhaimmistoa ja hyväkuntoinen.

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan (30 vuotta sitten) intti oli tunnettu siitä, että varusteet löytyi ukolle kuin ukolle. Meidänkin komppaniassa oli yksi joka painoi varmaan 140 kiloa, mutta niin vaan löytyi erikoisvyö joka sen tynnyrimahan yli meni. Kaveri kyllä laihtuikin sitten varmaan sen 40 kiloa. Toisella oli valtavat jalat, muistaakseni kengännumero oli yli 50. Rättivaraston ukko vaan vilkaisi ja viskasi sopivat kengät jostakin samantien.

Nykyään toki nämä olisi pistetty c-luokkaan ja syrjäytetty, mutta ennen vanhaan armeija halusi joka miehen ja otti ne vaikka väkisin.

Ja 220cm pituiselle kaverille kannettiin erikoispitkä sänky tupaan.

Vierailija kirjoitti:

[Minulla oli tupakaveri tuon kokoinen ja hyvin pärjäsi. Kantoi omat kamansa ja auttoi muitakin. Mutta hän ei ollutkaan kaltaisesi vinkuja.

Mieluummin terve vinkuja kuin vammautunut loppuiäksi. Armeijassa saatu marssimurtuma on pilannut monen miehen myöhemmän elämänlaadun totaalisesti kun alkaa sitten selkäkin pettämään sen takia. Mitään korvausta et valtiolta koskaan saa siitä, että sinut on vammautettu nuorena rauhanajan sotaleikkikoulussa.

Sodassa juostaan ja liikutaan hyvin paljon joten jumppaan ja kuntosalille tai hölkälle myös muita on autettava mutta ei saa häiritä. Naiset on kovia hölkkäämään ja hyppää narua.

Kyllä se on upseerikouluun pyrkivällä lepotilassa vähintään 30 senttinen heiluri oltava!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[Minulla oli tupakaveri tuon kokoinen ja hyvin pärjäsi. Kantoi omat kamansa ja auttoi muitakin. Mutta hän ei ollutkaan kaltaisesi vinkuja.

Mieluummin terve vinkuja kuin vammautunut loppuiäksi. Armeijassa saatu marssimurtuma on pilannut monen miehen myöhemmän elämänlaadun totaalisesti kun alkaa sitten selkäkin pettämään sen takia. Mitään korvausta et valtiolta koskaan saa siitä, että sinut on vammautettu nuorena rauhanajan sotaleikkikoulussa.

Tolla periaatteella kukaan ei tehdä mitään kun voi sattua jotain. Myös työssä urheilussa.Vai marssi murtuma.Älä nyt vaan liiku yhtään voi tulla murtumia.

Käsittääkseni jos on alle 12cm, niin ei tarvitse käydä julkisessa suihkussa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sieltä ainakin xxs ja miesten 44 kokoa löytyy vaatteissa. Kengissäkin ainakin 36. Nuo mahtui minulle, 50kg olen ja 163. En ole armeijaa käynyt, niin en tiedä kuin olisin pärjännyt, varmaan jotenkin. En kuitenkaan ole niin heikko kuin päälle näyttää. 27kg eli lapseni jaksan vielä käsille nostaa, selässä menisi varmaan vähän enemmän. Olin siis joskus töissä pv:llä niin nuo kokojutut tiedän, tosin en ihan varma että onko pienempiäkin kokoja.

39 oli ennen pienin kengänkoko. Silloin kun naisten asepalvelus alkoi, tilattiin myös kokoja 36-38 valikoimaan. 😃 Voi nykyään olla pienempiäkin.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 162-senttinen kuperaselkäinen ja minut olisi kyllä pistetty normaalisti palvelukseen kutsunnoissa. Valitsin kuitenkin sivarin juurikin tuon takia, että en halunnut että saan elinikäiset fyysiset vammat palveluksesta koska mitään mahkuja minulla ei olisi ollut kantaa useamman kymmenen kilon varusteita metsässä rämpiessä.

Mitähän sinä siellä sitten olisit mielestäsi kantanut?

Invalidi varmuuden vuoksi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[Minulla oli tupakaveri tuon kokoinen ja hyvin pärjäsi. Kantoi omat kamansa ja auttoi muitakin. Mutta hän ei ollutkaan kaltaisesi vinkuja.

Mieluummin terve vinkuja kuin vammautunut loppuiäksi. Armeijassa saatu marssimurtuma on pilannut monen miehen myöhemmän elämänlaadun totaalisesti kun alkaa sitten selkäkin pettämään sen takia. Mitään korvausta et valtiolta koskaan saa siitä, että sinut on vammautettu nuorena rauhanajan sotaleikkikoulussa.

Tolla periaatteella kukaan ei tehdä mitään kun voi sattua jotain. Myös työssä urheilussa.Vai marssi murtuma.Älä nyt vaan liiku yhtään voi tulla murtumia.

Eiköhän se ole selvää, että liikuntaa on aiemminkin vältelty!

Tässäkin aloituksessa kyse ei taida olla pojan pienikasvuisuudesta vaan äidin huoli siitä, että pojan psyyke ei kestäisi. Olisi kunniakkaampaa saada vapautus fyysisistä kuin psyykkisistä syistä.

Olet kasvattanut ämmän etkä mitään poikaa.

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni jos on alle 12cm, niin ei tarvitse käydä julkisessa suihkussa.

Ei mene enää niin. Silloin saa käyttää uimahousuja suihkussa, mutta ei ole mitään erityislupaa käyttää yksityissuihkua, vaikka ois alle 12cm.

Lääkärintarkastus ja kutsunnoissa ammattilaisten tekemä arvointi riittää. Ei tartte itse vaivata päätään tuollaisilla asioilla. Kyllä ne kertoo siellä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan (30 vuotta sitten) intti oli tunnettu siitä, että varusteet löytyi ukolle kuin ukolle. Meidänkin komppaniassa oli yksi joka painoi varmaan 140 kiloa, mutta niin vaan löytyi erikoisvyö joka sen tynnyrimahan yli meni. Kaveri kyllä laihtuikin sitten varmaan sen 40 kiloa. Toisella oli valtavat jalat, muistaakseni kengännumero oli yli 50. Rättivaraston ukko vaan vilkaisi ja viskasi sopivat kengät jostakin samantien.

Nykyään toki nämä olisi pistetty c-luokkaan ja syrjäytetty, mutta ennen vanhaan armeija halusi joka miehen ja otti ne vaikka väkisin.

Ei kai 140 kiloa nykyään ole mitään? Siis pitkälle ja isolle kaverille? Varusmiehet on nykyään kasvaneet kovasti sekä pituutta että leveyttä. 188 cm / 140 kg on BMI 39 eikä nykyään mikään harvinaisuus.

Ja miten iso kengänkoko haittaa palvelusta?

Piti googlata ja kenkiä löytyy hyllystä koot 35-50, useimmille löytynee sopivat.

Alus- ja välivaatteissa pienin koko on XS, joka vastaa naisten kokoa 32-34.

yli 3.5 metriset ei kelpaa, syynä liian lyhyet sängyt

Vierailija kirjoitti:

Liian lihavia ei oteta armeijaan.

Eikä liian laihoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No itse olin naisena siellä, pituus vähän vajaa 160 senttiä ja painoa silloin noin 48 kiloa. Saman kannoin kuin miehetkin, täpäri painaa noin 30-35 kg.. Kyllähän se täyspakkaus painoi itselle suhteessa enemmän kuin monelle muulle, mutta minkäs teet, ei sitä sodassakaan mitään helpotuksia pituuden ja painon suhteen saa.

Kova mimmi olet, jos noilla spekseillä itse kannoit pakkauksesi etkä kannattanut niitä muilla. Esimerkki siitä, että vahvuus lähtee ihmisellä korvien välistä, ei lihaksista. Mikäli pää pettää, pettää myös kaikki muu. Kaikkea hyvää sinulle.

Meidän poikaa taas ei voisi vähempää kiinnostaa mokoma puuhailu. Uhkailee ryhtyvänsä totaalikieltäytyjäksi asepalveluksen epätasa-arvoisuuden vuoksi. Painoa hänellä vähemmän, kuin aiemmalla naisella, eli varmasti raskasta tulisi olemaan.

AP

Minkä såijahåmån olet lapsestasi kasvattanut?

Kääpiöiden kutsunnat järjestetään erikseen joko Moriassa tai Yksinäisellä Vuorella.

Kumpaan tahansa saa mennä ilmoittautumaan, mutta Moria on kovempi palveluspaikka, koska siellä harjoitellaan jostain syystä tosi paljon napalmin kanssa.