Jos työtön joutuu karanteeniin koronan takia, niin kuka hänelle tuo ruoat ja maksaa kuljetukset?

Viimeinen vaihtoehto on kunnan sosiaalitoimi, joka huolehtii kaupa- ja apteekkiasiat. 

Vierailija kirjoitti:

Minä jäin miettimään sellaista, kun kovin moni ehdottaa pyytämään naapuria käymään kaupassa. Mutta miten naapuriin voi ottaa yhteyttä, kun pitäisi olla eristyksessä/karanteenissa "tappavan taudin takia"? Ei kai nykyään niin tunneta naapureita (kerrostalossa esim.), että on vaihdettu puhelinnumeroita? Eikä kai sitä koronasairaana voi mennä naapurin oven taakse hönkimään ja ehdottelemaan, että käytkös kaupassa, tuossa setelit ja lista? Ja jos itsellä ei ole käteistä kotona, niin miten naapuri maksaa ostokset?

En todellakaan antaisi kenellekään korttia ja tunnusta siihen. Luottaako taas naapuri siihen, että tuntematon henkilö maksaa takaisin? Toki joku ehdottaa lapun tiputtamista postiluukusta, missä lukisi tilanne, mutta olisihan tämäkin hölmöä tuntemattomien kesken (itse voisin pitää vitsinä tai joidenkin nuorten kepposteluna) ja taas tulee hankaluudeksi, miten maksaa ostokset?

Olen itse muuttanut 4kk sitten uudelle paikkakunnalle kerrostaloon. Ainut naapuri kenet tiedän (pari kertaa vaihdettu kuulumisia), on seinän takana oleva joku yli 80v. mummo. Hän pääsee kyllä liikkumaan - ei kovin hyvin tosin (ylipainoa ja lonkkavikaa), mutta en ikinä kehtaisi häntä pyytää käymään kaupassa tällaiselle 40v. naiselle, joka koronasairaana olisi varmaan paremmassa kunnossa kuin tämä mummo terveenä. Ystäviä ei ole, eikä sukulaisia täällä, joten todellakin menisin itse kauppaan. Ensiksi tietenkin kaapit tyhjäksi, mutta jos vointi olisi ok, niin pieni ulkoilu kaupan kautta ei ole pahitteeksi. Maski, turvaväli ja käsidesi tietenkin käyttöön.

naapurille kun laittaa paperilapun, jossa on selitys pyynnölle ja ostoslista, sekä lupaus maksaa rahat ja kyyti kauppaan, niin se toimii tarvittaessa vaikka todisteena, jos sinä koronakuumehorkassa et muistakaan koko pyyntöä etkä halua maksaa tuotteita.

Lisäksi taksit voivat auttaa. Voit soittaa paikalliselle taksiyrittäjälle ja pyytää, että hän käy kaupassa ja jättää tavarat ovesi taakse ja sopia korvauksesta.

Tai jos asut ihan maalla, voit soittaa paikalliskaupan yrittäjälle, kertoa, että karanteeniin määräsivät, ruokaa ei ole, voisiko joku kaupan henkilökunnasta kerätä ostokseni, soittaa taksin ja laittaa taksin tuomaan ne perille. JOs ei ole käteistä, voi kysyä voiko tuotteet laittaa laskulle. (yleensä voi)

on lukuisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka saattavat hyvinkin voida auttaa esim. kauppa-asioinnin suhteen.

keinoja on monia, jos siis haluaa itse elää omaa elämäänsä eikä vain odottaa, että joku valtiollinen maijapoppanen tulee ja hoitaa kaiken toisen puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jäin miettimään sellaista, kun kovin moni ehdottaa pyytämään naapuria käymään kaupassa. Mutta miten naapuriin voi ottaa yhteyttä, kun pitäisi olla eristyksessä/karanteenissa "tappavan taudin takia"? Ei kai nykyään niin tunneta naapureita (kerrostalossa esim.), että on vaihdettu puhelinnumeroita? Eikä kai sitä koronasairaana voi mennä naapurin oven taakse hönkimään ja ehdottelemaan, että käytkös kaupassa, tuossa setelit ja lista? Ja jos itsellä ei ole käteistä kotona, niin miten naapuri maksaa ostokset?

En todellakaan antaisi kenellekään korttia ja tunnusta siihen. Luottaako taas naapuri siihen, että tuntematon henkilö maksaa takaisin? Toki joku ehdottaa lapun tiputtamista postiluukusta, missä lukisi tilanne, mutta olisihan tämäkin hölmöä tuntemattomien kesken (itse voisin pitää vitsinä tai joidenkin nuorten kepposteluna) ja taas tulee hankaluudeksi, miten maksaa ostokset?

Olen itse muuttanut 4kk sitten uudelle paikkakunnalle kerrostaloon. Ainut naapuri kenet tiedän (pari kertaa vaihdettu kuulumisia), on seinän takana oleva joku yli 80v. mummo. Hän pääsee kyllä liikkumaan - ei kovin hyvin tosin (ylipainoa ja lonkkavikaa), mutta en ikinä kehtaisi häntä pyytää käymään kaupassa tällaiselle 40v. naiselle, joka koronasairaana olisi varmaan paremmassa kunnossa kuin tämä mummo terveenä. Ystäviä ei ole, eikä sukulaisia täällä, joten todellakin menisin itse kauppaan. Ensiksi tietenkin kaapit tyhjäksi, mutta jos vointi olisi ok, niin pieni ulkoilu kaupan kautta ei ole pahitteeksi. Maski, turvaväli ja käsidesi tietenkin käyttöön.

naapurille kun laittaa paperilapun, jossa on selitys pyynnölle ja ostoslista, sekä lupaus maksaa rahat ja kyyti kauppaan, niin se toimii tarvittaessa vaikka todisteena, jos sinä koronakuumehorkassa et muistakaan koko pyyntöä etkä halua maksaa tuotteita.

Lisäksi taksit voivat auttaa. Voit soittaa paikalliselle taksiyrittäjälle ja pyytää, että hän käy kaupassa ja jättää tavarat ovesi taakse ja sopia korvauksesta.

Tai jos asut ihan maalla, voit soittaa paikalliskaupan yrittäjälle, kertoa, että karanteeniin määräsivät, ruokaa ei ole, voisiko joku kaupan henkilökunnasta kerätä ostokseni, soittaa taksin ja laittaa taksin tuomaan ne perille. JOs ei ole käteistä, voi kysyä voiko tuotteet laittaa laskulle. (yleensä voi)

on lukuisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka saattavat hyvinkin voida auttaa esim. kauppa-asioinnin suhteen.

keinoja on monia, jos siis haluaa itse elää omaa elämäänsä eikä vain odottaa, että joku valtiollinen maijapoppanen tulee ja hoitaa kaiken toisen puolesta.

Todella loistava vinkki pienituloiselle tämä taksin maksaminen (joko naapurille tai suoraan taksikuskille) - tuohan tulisi kalliimmaksi kuin se kauppojen kotiinkuljetus! Jos henkilön ongelma on se, että ei ole varaa tilata kotiinkuljetusta, niin luultavasti tuollaiseen taksilla tilailuun on vielä vähemmän mahdollisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jäin miettimään sellaista, kun kovin moni ehdottaa pyytämään naapuria käymään kaupassa. Mutta miten naapuriin voi ottaa yhteyttä, kun pitäisi olla eristyksessä/karanteenissa "tappavan taudin takia"? Ei kai nykyään niin tunneta naapureita (kerrostalossa esim.), että on vaihdettu puhelinnumeroita? Eikä kai sitä koronasairaana voi mennä naapurin oven taakse hönkimään ja ehdottelemaan, että käytkös kaupassa, tuossa setelit ja lista? Ja jos itsellä ei ole käteistä kotona, niin miten naapuri maksaa ostokset?

En todellakaan antaisi kenellekään korttia ja tunnusta siihen. Luottaako taas naapuri siihen, että tuntematon henkilö maksaa takaisin? Toki joku ehdottaa lapun tiputtamista postiluukusta, missä lukisi tilanne, mutta olisihan tämäkin hölmöä tuntemattomien kesken (itse voisin pitää vitsinä tai joidenkin nuorten kepposteluna) ja taas tulee hankaluudeksi, miten maksaa ostokset?

Olen itse muuttanut 4kk sitten uudelle paikkakunnalle kerrostaloon. Ainut naapuri kenet tiedän (pari kertaa vaihdettu kuulumisia), on seinän takana oleva joku yli 80v. mummo. Hän pääsee kyllä liikkumaan - ei kovin hyvin tosin (ylipainoa ja lonkkavikaa), mutta en ikinä kehtaisi häntä pyytää käymään kaupassa tällaiselle 40v. naiselle, joka koronasairaana olisi varmaan paremmassa kunnossa kuin tämä mummo terveenä. Ystäviä ei ole, eikä sukulaisia täällä, joten todellakin menisin itse kauppaan. Ensiksi tietenkin kaapit tyhjäksi, mutta jos vointi olisi ok, niin pieni ulkoilu kaupan kautta ei ole pahitteeksi. Maski, turvaväli ja käsidesi tietenkin käyttöön.

naapurille kun laittaa paperilapun, jossa on selitys pyynnölle ja ostoslista, sekä lupaus maksaa rahat ja kyyti kauppaan, niin se toimii tarvittaessa vaikka todisteena, jos sinä koronakuumehorkassa et muistakaan koko pyyntöä etkä halua maksaa tuotteita.

Lisäksi taksit voivat auttaa. Voit soittaa paikalliselle taksiyrittäjälle ja pyytää, että hän käy kaupassa ja jättää tavarat ovesi taakse ja sopia korvauksesta.

Tai jos asut ihan maalla, voit soittaa paikalliskaupan yrittäjälle, kertoa, että karanteeniin määräsivät, ruokaa ei ole, voisiko joku kaupan henkilökunnasta kerätä ostokseni, soittaa taksin ja laittaa taksin tuomaan ne perille. JOs ei ole käteistä, voi kysyä voiko tuotteet laittaa laskulle. (yleensä voi)

on lukuisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka saattavat hyvinkin voida auttaa esim. kauppa-asioinnin suhteen.

keinoja on monia, jos siis haluaa itse elää omaa elämäänsä eikä vain odottaa, että joku valtiollinen maijapoppanen tulee ja hoitaa kaiken toisen puolesta.

Todella loistava vinkki pienituloiselle tämä taksin maksaminen (joko naapurille tai suoraan taksikuskille) - tuohan tulisi kalliimmaksi kuin se kauppojen kotiinkuljetus! Jos henkilön ongelma on se, että ei ole varaa tilata kotiinkuljetusta, niin luultavasti tuollaiseen taksilla tilailuun on vielä vähemmän mahdollisuuksia.

ei voi kuin syyttää itseään: jos ei ole osannut ennakoida, niin voivoi, tyhmyydestä sakotetaan

ruoan kotiinkuljetus (se kauppojen normaalikuljetus) voi loppupeleissä tulla halvemmaksi, jos osaa suunnitella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jäin miettimään sellaista, kun kovin moni ehdottaa pyytämään naapuria käymään kaupassa. Mutta miten naapuriin voi ottaa yhteyttä, kun pitäisi olla eristyksessä/karanteenissa "tappavan taudin takia"? Ei kai nykyään niin tunneta naapureita (kerrostalossa esim.), että on vaihdettu puhelinnumeroita? Eikä kai sitä koronasairaana voi mennä naapurin oven taakse hönkimään ja ehdottelemaan, että käytkös kaupassa, tuossa setelit ja lista? Ja jos itsellä ei ole käteistä kotona, niin miten naapuri maksaa ostokset?

En todellakaan antaisi kenellekään korttia ja tunnusta siihen. Luottaako taas naapuri siihen, että tuntematon henkilö maksaa takaisin? Toki joku ehdottaa lapun tiputtamista postiluukusta, missä lukisi tilanne, mutta olisihan tämäkin hölmöä tuntemattomien kesken (itse voisin pitää vitsinä tai joidenkin nuorten kepposteluna) ja taas tulee hankaluudeksi, miten maksaa ostokset?

Olen itse muuttanut 4kk sitten uudelle paikkakunnalle kerrostaloon. Ainut naapuri kenet tiedän (pari kertaa vaihdettu kuulumisia), on seinän takana oleva joku yli 80v. mummo. Hän pääsee kyllä liikkumaan - ei kovin hyvin tosin (ylipainoa ja lonkkavikaa), mutta en ikinä kehtaisi häntä pyytää käymään kaupassa tällaiselle 40v. naiselle, joka koronasairaana olisi varmaan paremmassa kunnossa kuin tämä mummo terveenä. Ystäviä ei ole, eikä sukulaisia täällä, joten todellakin menisin itse kauppaan. Ensiksi tietenkin kaapit tyhjäksi, mutta jos vointi olisi ok, niin pieni ulkoilu kaupan kautta ei ole pahitteeksi. Maski, turvaväli ja käsidesi tietenkin käyttöön.

naapurille kun laittaa paperilapun, jossa on selitys pyynnölle ja ostoslista, sekä lupaus maksaa rahat ja kyyti kauppaan, niin se toimii tarvittaessa vaikka todisteena, jos sinä koronakuumehorkassa et muistakaan koko pyyntöä etkä halua maksaa tuotteita.

Lisäksi taksit voivat auttaa. Voit soittaa paikalliselle taksiyrittäjälle ja pyytää, että hän käy kaupassa ja jättää tavarat ovesi taakse ja sopia korvauksesta.

Tai jos asut ihan maalla, voit soittaa paikalliskaupan yrittäjälle, kertoa, että karanteeniin määräsivät, ruokaa ei ole, voisiko joku kaupan henkilökunnasta kerätä ostokseni, soittaa taksin ja laittaa taksin tuomaan ne perille. JOs ei ole käteistä, voi kysyä voiko tuotteet laittaa laskulle. (yleensä voi)

on lukuisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka saattavat hyvinkin voida auttaa esim. kauppa-asioinnin suhteen.

keinoja on monia, jos siis haluaa itse elää omaa elämäänsä eikä vain odottaa, että joku valtiollinen maijapoppanen tulee ja hoitaa kaiken toisen puolesta.

Todella loistava vinkki pienituloiselle tämä taksin maksaminen (joko naapurille tai suoraan taksikuskille) - tuohan tulisi kalliimmaksi kuin se kauppojen kotiinkuljetus! Jos henkilön ongelma on se, että ei ole varaa tilata kotiinkuljetusta, niin luultavasti tuollaiseen taksilla tilailuun on vielä vähemmän mahdollisuuksia.

ei voi kuin syyttää itseään: jos ei ole osannut ennakoida, niin voivoi, tyhmyydestä sakotetaan

ruoan kotiinkuljetus (se kauppojen normaalikuljetus) voi loppupeleissä tulla halvemmaksi, jos osaa suunnitella.

No, näinkin voi ajatella, että ei voi kuin syyttää itseään. Sitten se henkilö siis katsoo peiliin ja sanoo itselleen: "Olipas hölmöä kun en tullut tähän varautuneeksi." Sitten hän pukee takin ja kengät, kohauttaa olkapäitään ja jatkaa peilikuvalleen: "No, ei voi mitään. Täytyy käydä nyt itse kaupassa, kun en keksi muutakaan vaihtoehtoa."

Ja sitten hän menee kauppaan. Tältä voitaisiin välttyä, mutta koska nyt homma perustuu siihen, että "no se on voi voi jos sä et ole varautunut", niin voidaan olla varmoja, että karanteenista livahdetaan kyllä kaupan hyllyjen väliin.

Ja vaikka olen tästä kirjoittanut ja jopa sanonut, että ymmärrän sen, ei se sitä tarkoita, että se minusta olisi hyvä juttu tai mitenkään toivottavaa. Toivoisin, että mieluummin saisivat yhteiskunnalta apua nopeasti ja saman päivän aikana, jotta heidän ei tarvitsisi harkitakaan sitä kauppaan menoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jäin miettimään sellaista, kun kovin moni ehdottaa pyytämään naapuria käymään kaupassa. Mutta miten naapuriin voi ottaa yhteyttä, kun pitäisi olla eristyksessä/karanteenissa "tappavan taudin takia"? Ei kai nykyään niin tunneta naapureita (kerrostalossa esim.), että on vaihdettu puhelinnumeroita? Eikä kai sitä koronasairaana voi mennä naapurin oven taakse hönkimään ja ehdottelemaan, että käytkös kaupassa, tuossa setelit ja lista? Ja jos itsellä ei ole käteistä kotona, niin miten naapuri maksaa ostokset?

En todellakaan antaisi kenellekään korttia ja tunnusta siihen. Luottaako taas naapuri siihen, että tuntematon henkilö maksaa takaisin? Toki joku ehdottaa lapun tiputtamista postiluukusta, missä lukisi tilanne, mutta olisihan tämäkin hölmöä tuntemattomien kesken (itse voisin pitää vitsinä tai joidenkin nuorten kepposteluna) ja taas tulee hankaluudeksi, miten maksaa ostokset?

Olen itse muuttanut 4kk sitten uudelle paikkakunnalle kerrostaloon. Ainut naapuri kenet tiedän (pari kertaa vaihdettu kuulumisia), on seinän takana oleva joku yli 80v. mummo. Hän pääsee kyllä liikkumaan - ei kovin hyvin tosin (ylipainoa ja lonkkavikaa), mutta en ikinä kehtaisi häntä pyytää käymään kaupassa tällaiselle 40v. naiselle, joka koronasairaana olisi varmaan paremmassa kunnossa kuin tämä mummo terveenä. Ystäviä ei ole, eikä sukulaisia täällä, joten todellakin menisin itse kauppaan. Ensiksi tietenkin kaapit tyhjäksi, mutta jos vointi olisi ok, niin pieni ulkoilu kaupan kautta ei ole pahitteeksi. Maski, turvaväli ja käsidesi tietenkin käyttöön.

naapurille kun laittaa paperilapun, jossa on selitys pyynnölle ja ostoslista, sekä lupaus maksaa rahat ja kyyti kauppaan, niin se toimii tarvittaessa vaikka todisteena, jos sinä koronakuumehorkassa et muistakaan koko pyyntöä etkä halua maksaa tuotteita.

Lisäksi taksit voivat auttaa. Voit soittaa paikalliselle taksiyrittäjälle ja pyytää, että hän käy kaupassa ja jättää tavarat ovesi taakse ja sopia korvauksesta.

Tai jos asut ihan maalla, voit soittaa paikalliskaupan yrittäjälle, kertoa, että karanteeniin määräsivät, ruokaa ei ole, voisiko joku kaupan henkilökunnasta kerätä ostokseni, soittaa taksin ja laittaa taksin tuomaan ne perille. JOs ei ole käteistä, voi kysyä voiko tuotteet laittaa laskulle. (yleensä voi)

on lukuisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka saattavat hyvinkin voida auttaa esim. kauppa-asioinnin suhteen.

keinoja on monia, jos siis haluaa itse elää omaa elämäänsä eikä vain odottaa, että joku valtiollinen maijapoppanen tulee ja hoitaa kaiken toisen puolesta.

Todella loistava vinkki pienituloiselle tämä taksin maksaminen (joko naapurille tai suoraan taksikuskille) - tuohan tulisi kalliimmaksi kuin se kauppojen kotiinkuljetus! Jos henkilön ongelma on se, että ei ole varaa tilata kotiinkuljetusta, niin luultavasti tuollaiseen taksilla tilailuun on vielä vähemmän mahdollisuuksia.

ei voi kuin syyttää itseään: jos ei ole osannut ennakoida, niin voivoi, tyhmyydestä sakotetaan

ruoan kotiinkuljetus (se kauppojen normaalikuljetus) voi loppupeleissä tulla halvemmaksi, jos osaa suunnitella.

Niin, tyhmyydestä sakotetaan MUITA IHMISIÄ. Karanteenirikkuri menee kauppaan ja saa ostettua sieltä haluamansa, ja se on riski MUILLE. HÄN ei tässä menetä mitään. Eli tässä tyhmyydestä sakotettu häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jäin miettimään sellaista, kun kovin moni ehdottaa pyytämään naapuria käymään kaupassa. Mutta miten naapuriin voi ottaa yhteyttä, kun pitäisi olla eristyksessä/karanteenissa "tappavan taudin takia"? Ei kai nykyään niin tunneta naapureita (kerrostalossa esim.), että on vaihdettu puhelinnumeroita? Eikä kai sitä koronasairaana voi mennä naapurin oven taakse hönkimään ja ehdottelemaan, että käytkös kaupassa, tuossa setelit ja lista? Ja jos itsellä ei ole käteistä kotona, niin miten naapuri maksaa ostokset?

En todellakaan antaisi kenellekään korttia ja tunnusta siihen. Luottaako taas naapuri siihen, että tuntematon henkilö maksaa takaisin? Toki joku ehdottaa lapun tiputtamista postiluukusta, missä lukisi tilanne, mutta olisihan tämäkin hölmöä tuntemattomien kesken (itse voisin pitää vitsinä tai joidenkin nuorten kepposteluna) ja taas tulee hankaluudeksi, miten maksaa ostokset?

Olen itse muuttanut 4kk sitten uudelle paikkakunnalle kerrostaloon. Ainut naapuri kenet tiedän (pari kertaa vaihdettu kuulumisia), on seinän takana oleva joku yli 80v. mummo. Hän pääsee kyllä liikkumaan - ei kovin hyvin tosin (ylipainoa ja lonkkavikaa), mutta en ikinä kehtaisi häntä pyytää käymään kaupassa tällaiselle 40v. naiselle, joka koronasairaana olisi varmaan paremmassa kunnossa kuin tämä mummo terveenä. Ystäviä ei ole, eikä sukulaisia täällä, joten todellakin menisin itse kauppaan. Ensiksi tietenkin kaapit tyhjäksi, mutta jos vointi olisi ok, niin pieni ulkoilu kaupan kautta ei ole pahitteeksi. Maski, turvaväli ja käsidesi tietenkin käyttöön.

naapurille kun laittaa paperilapun, jossa on selitys pyynnölle ja ostoslista, sekä lupaus maksaa rahat ja kyyti kauppaan, niin se toimii tarvittaessa vaikka todisteena, jos sinä koronakuumehorkassa et muistakaan koko pyyntöä etkä halua maksaa tuotteita.

Lisäksi taksit voivat auttaa. Voit soittaa paikalliselle taksiyrittäjälle ja pyytää, että hän käy kaupassa ja jättää tavarat ovesi taakse ja sopia korvauksesta.

Tai jos asut ihan maalla, voit soittaa paikalliskaupan yrittäjälle, kertoa, että karanteeniin määräsivät, ruokaa ei ole, voisiko joku kaupan henkilökunnasta kerätä ostokseni, soittaa taksin ja laittaa taksin tuomaan ne perille. JOs ei ole käteistä, voi kysyä voiko tuotteet laittaa laskulle. (yleensä voi)

on lukuisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka saattavat hyvinkin voida auttaa esim. kauppa-asioinnin suhteen.

keinoja on monia, jos siis haluaa itse elää omaa elämäänsä eikä vain odottaa, että joku valtiollinen maijapoppanen tulee ja hoitaa kaiken toisen puolesta.

Taksilla?? Maksaa ainakin 30e.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jäin miettimään sellaista, kun kovin moni ehdottaa pyytämään naapuria käymään kaupassa. Mutta miten naapuriin voi ottaa yhteyttä, kun pitäisi olla eristyksessä/karanteenissa "tappavan taudin takia"? Ei kai nykyään niin tunneta naapureita (kerrostalossa esim.), että on vaihdettu puhelinnumeroita? Eikä kai sitä koronasairaana voi mennä naapurin oven taakse hönkimään ja ehdottelemaan, että käytkös kaupassa, tuossa setelit ja lista? Ja jos itsellä ei ole käteistä kotona, niin miten naapuri maksaa ostokset?

En todellakaan antaisi kenellekään korttia ja tunnusta siihen. Luottaako taas naapuri siihen, että tuntematon henkilö maksaa takaisin? Toki joku ehdottaa lapun tiputtamista postiluukusta, missä lukisi tilanne, mutta olisihan tämäkin hölmöä tuntemattomien kesken (itse voisin pitää vitsinä tai joidenkin nuorten kepposteluna) ja taas tulee hankaluudeksi, miten maksaa ostokset?

Olen itse muuttanut 4kk sitten uudelle paikkakunnalle kerrostaloon. Ainut naapuri kenet tiedän (pari kertaa vaihdettu kuulumisia), on seinän takana oleva joku yli 80v. mummo. Hän pääsee kyllä liikkumaan - ei kovin hyvin tosin (ylipainoa ja lonkkavikaa), mutta en ikinä kehtaisi häntä pyytää käymään kaupassa tällaiselle 40v. naiselle, joka koronasairaana olisi varmaan paremmassa kunnossa kuin tämä mummo terveenä. Ystäviä ei ole, eikä sukulaisia täällä, joten todellakin menisin itse kauppaan. Ensiksi tietenkin kaapit tyhjäksi, mutta jos vointi olisi ok, niin pieni ulkoilu kaupan kautta ei ole pahitteeksi. Maski, turvaväli ja käsidesi tietenkin käyttöön.

naapurille kun laittaa paperilapun, jossa on selitys pyynnölle ja ostoslista, sekä lupaus maksaa rahat ja kyyti kauppaan, niin se toimii tarvittaessa vaikka todisteena, jos sinä koronakuumehorkassa et muistakaan koko pyyntöä etkä halua maksaa tuotteita.

Lisäksi taksit voivat auttaa. Voit soittaa paikalliselle taksiyrittäjälle ja pyytää, että hän käy kaupassa ja jättää tavarat ovesi taakse ja sopia korvauksesta.

Tai jos asut ihan maalla, voit soittaa paikalliskaupan yrittäjälle, kertoa, että karanteeniin määräsivät, ruokaa ei ole, voisiko joku kaupan henkilökunnasta kerätä ostokseni, soittaa taksin ja laittaa taksin tuomaan ne perille. JOs ei ole käteistä, voi kysyä voiko tuotteet laittaa laskulle. (yleensä voi)

on lukuisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka saattavat hyvinkin voida auttaa esim. kauppa-asioinnin suhteen.

keinoja on monia, jos siis haluaa itse elää omaa elämäänsä eikä vain odottaa, että joku valtiollinen maijapoppanen tulee ja hoitaa kaiken toisen puolesta.

Todella loistava vinkki pienituloiselle tämä taksin maksaminen (joko naapurille tai suoraan taksikuskille) - tuohan tulisi kalliimmaksi kuin se kauppojen kotiinkuljetus! Jos henkilön ongelma on se, että ei ole varaa tilata kotiinkuljetusta, niin luultavasti tuollaiseen taksilla tilailuun on vielä vähemmän mahdollisuuksia.

ei voi kuin syyttää itseään: jos ei ole osannut ennakoida, niin voivoi, tyhmyydestä sakotetaan

ruoan kotiinkuljetus (se kauppojen normaalikuljetus) voi loppupeleissä tulla halvemmaksi, jos osaa suunnitella.

Niin, tyhmyydestä sakotetaan MUITA IHMISIÄ. Karanteenirikkuri menee kauppaan ja saa ostettua sieltä haluamansa, ja se on riski MUILLE. HÄN ei tässä menetä mitään. Eli tässä tyhmyydestä sakotettu häntä.

se on tyhmyyttä, jos ei ole kerännyt itselleen kotivaraa tai pidä ylimääräistä käteistä hätätilanteiden varalta. koronarikkurit saavat lisärangaistuksen sitten kun jäävät kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jäin miettimään sellaista, kun kovin moni ehdottaa pyytämään naapuria käymään kaupassa. Mutta miten naapuriin voi ottaa yhteyttä, kun pitäisi olla eristyksessä/karanteenissa "tappavan taudin takia"? Ei kai nykyään niin tunneta naapureita (kerrostalossa esim.), että on vaihdettu puhelinnumeroita? Eikä kai sitä koronasairaana voi mennä naapurin oven taakse hönkimään ja ehdottelemaan, että käytkös kaupassa, tuossa setelit ja lista? Ja jos itsellä ei ole käteistä kotona, niin miten naapuri maksaa ostokset?

En todellakaan antaisi kenellekään korttia ja tunnusta siihen. Luottaako taas naapuri siihen, että tuntematon henkilö maksaa takaisin? Toki joku ehdottaa lapun tiputtamista postiluukusta, missä lukisi tilanne, mutta olisihan tämäkin hölmöä tuntemattomien kesken (itse voisin pitää vitsinä tai joidenkin nuorten kepposteluna) ja taas tulee hankaluudeksi, miten maksaa ostokset?

Olen itse muuttanut 4kk sitten uudelle paikkakunnalle kerrostaloon. Ainut naapuri kenet tiedän (pari kertaa vaihdettu kuulumisia), on seinän takana oleva joku yli 80v. mummo. Hän pääsee kyllä liikkumaan - ei kovin hyvin tosin (ylipainoa ja lonkkavikaa), mutta en ikinä kehtaisi häntä pyytää käymään kaupassa tällaiselle 40v. naiselle, joka koronasairaana olisi varmaan paremmassa kunnossa kuin tämä mummo terveenä. Ystäviä ei ole, eikä sukulaisia täällä, joten todellakin menisin itse kauppaan. Ensiksi tietenkin kaapit tyhjäksi, mutta jos vointi olisi ok, niin pieni ulkoilu kaupan kautta ei ole pahitteeksi. Maski, turvaväli ja käsidesi tietenkin käyttöön.

naapurille kun laittaa paperilapun, jossa on selitys pyynnölle ja ostoslista, sekä lupaus maksaa rahat ja kyyti kauppaan, niin se toimii tarvittaessa vaikka todisteena, jos sinä koronakuumehorkassa et muistakaan koko pyyntöä etkä halua maksaa tuotteita.

Lisäksi taksit voivat auttaa. Voit soittaa paikalliselle taksiyrittäjälle ja pyytää, että hän käy kaupassa ja jättää tavarat ovesi taakse ja sopia korvauksesta.

Tai jos asut ihan maalla, voit soittaa paikalliskaupan yrittäjälle, kertoa, että karanteeniin määräsivät, ruokaa ei ole, voisiko joku kaupan henkilökunnasta kerätä ostokseni, soittaa taksin ja laittaa taksin tuomaan ne perille. JOs ei ole käteistä, voi kysyä voiko tuotteet laittaa laskulle. (yleensä voi)

on lukuisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka saattavat hyvinkin voida auttaa esim. kauppa-asioinnin suhteen.

keinoja on monia, jos siis haluaa itse elää omaa elämäänsä eikä vain odottaa, että joku valtiollinen maijapoppanen tulee ja hoitaa kaiken toisen puolesta.

Todella loistava vinkki pienituloiselle tämä taksin maksaminen (joko naapurille tai suoraan taksikuskille) - tuohan tulisi kalliimmaksi kuin se kauppojen kotiinkuljetus! Jos henkilön ongelma on se, että ei ole varaa tilata kotiinkuljetusta, niin luultavasti tuollaiseen taksilla tilailuun on vielä vähemmän mahdollisuuksia.

ei voi kuin syyttää itseään: jos ei ole osannut ennakoida, niin voivoi, tyhmyydestä sakotetaan

ruoan kotiinkuljetus (se kauppojen normaalikuljetus) voi loppupeleissä tulla halvemmaksi, jos osaa suunnitella.

No, näinkin voi ajatella, että ei voi kuin syyttää itseään. Sitten se henkilö siis katsoo peiliin ja sanoo itselleen: "Olipas hölmöä kun en tullut tähän varautuneeksi." Sitten hän pukee takin ja kengät, kohauttaa olkapäitään ja jatkaa peilikuvalleen: "No, ei voi mitään. Täytyy käydä nyt itse kaupassa, kun en keksi muutakaan vaihtoehtoa."

Ja sitten hän menee kauppaan. Tältä voitaisiin välttyä, mutta koska nyt homma perustuu siihen, että "no se on voi voi jos sä et ole varautunut", niin voidaan olla varmoja, että karanteenista livahdetaan kyllä kaupan hyllyjen väliin.

Ja vaikka olen tästä kirjoittanut ja jopa sanonut, että ymmärrän sen, ei se sitä tarkoita, että se minusta olisi hyvä juttu tai mitenkään toivottavaa. Toivoisin, että mieluummin saisivat yhteiskunnalta apua nopeasti ja saman päivän aikana, jotta heidän ei tarvitsisi harkitakaan sitä kauppaan menoa.

ei tarvi mennä kauppaan rikkomaan karanteenia, kun vaihtoehtojakin on

Vierailija kirjoitti:

Aina narisemassa jos jostakin asiasta. Ite oon täyspäiväsesti töissä, maksan elatukset lapsista yms. ja mulle jää kk käteen 480e enkä oo täällä ruikuttamassa että kuka maksaa ja auttaa. Tee asialle sit jotain ja lopeta se vinkuminen. 

Lopeta itse se vinkuminen. Ap:n kysymys oli oikein osuva. Ei kaikilla työttömillä ole lähipiiriä auttamassa ja säästöjä woltittamista varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jäin miettimään sellaista, kun kovin moni ehdottaa pyytämään naapuria käymään kaupassa. Mutta miten naapuriin voi ottaa yhteyttä, kun pitäisi olla eristyksessä/karanteenissa "tappavan taudin takia"? Ei kai nykyään niin tunneta naapureita (kerrostalossa esim.), että on vaihdettu puhelinnumeroita? Eikä kai sitä koronasairaana voi mennä naapurin oven taakse hönkimään ja ehdottelemaan, että käytkös kaupassa, tuossa setelit ja lista? Ja jos itsellä ei ole käteistä kotona, niin miten naapuri maksaa ostokset?

En todellakaan antaisi kenellekään korttia ja tunnusta siihen. Luottaako taas naapuri siihen, että tuntematon henkilö maksaa takaisin? Toki joku ehdottaa lapun tiputtamista postiluukusta, missä lukisi tilanne, mutta olisihan tämäkin hölmöä tuntemattomien kesken (itse voisin pitää vitsinä tai joidenkin nuorten kepposteluna) ja taas tulee hankaluudeksi, miten maksaa ostokset?

Olen itse muuttanut 4kk sitten uudelle paikkakunnalle kerrostaloon. Ainut naapuri kenet tiedän (pari kertaa vaihdettu kuulumisia), on seinän takana oleva joku yli 80v. mummo. Hän pääsee kyllä liikkumaan - ei kovin hyvin tosin (ylipainoa ja lonkkavikaa), mutta en ikinä kehtaisi häntä pyytää käymään kaupassa tällaiselle 40v. naiselle, joka koronasairaana olisi varmaan paremmassa kunnossa kuin tämä mummo terveenä. Ystäviä ei ole, eikä sukulaisia täällä, joten todellakin menisin itse kauppaan. Ensiksi tietenkin kaapit tyhjäksi, mutta jos vointi olisi ok, niin pieni ulkoilu kaupan kautta ei ole pahitteeksi. Maski, turvaväli ja käsidesi tietenkin käyttöön.

naapurille kun laittaa paperilapun, jossa on selitys pyynnölle ja ostoslista, sekä lupaus maksaa rahat ja kyyti kauppaan, niin se toimii tarvittaessa vaikka todisteena, jos sinä koronakuumehorkassa et muistakaan koko pyyntöä etkä halua maksaa tuotteita.

Lisäksi taksit voivat auttaa. Voit soittaa paikalliselle taksiyrittäjälle ja pyytää, että hän käy kaupassa ja jättää tavarat ovesi taakse ja sopia korvauksesta.

Tai jos asut ihan maalla, voit soittaa paikalliskaupan yrittäjälle, kertoa, että karanteeniin määräsivät, ruokaa ei ole, voisiko joku kaupan henkilökunnasta kerätä ostokseni, soittaa taksin ja laittaa taksin tuomaan ne perille. JOs ei ole käteistä, voi kysyä voiko tuotteet laittaa laskulle. (yleensä voi)

on lukuisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka saattavat hyvinkin voida auttaa esim. kauppa-asioinnin suhteen.

keinoja on monia, jos siis haluaa itse elää omaa elämäänsä eikä vain odottaa, että joku valtiollinen maijapoppanen tulee ja hoitaa kaiken toisen puolesta.

Todella loistava vinkki pienituloiselle tämä taksin maksaminen (joko naapurille tai suoraan taksikuskille) - tuohan tulisi kalliimmaksi kuin se kauppojen kotiinkuljetus! Jos henkilön ongelma on se, että ei ole varaa tilata kotiinkuljetusta, niin luultavasti tuollaiseen taksilla tilailuun on vielä vähemmän mahdollisuuksia.

ei voi kuin syyttää itseään: jos ei ole osannut ennakoida, niin voivoi, tyhmyydestä sakotetaan

ruoan kotiinkuljetus (se kauppojen normaalikuljetus) voi loppupeleissä tulla halvemmaksi, jos osaa suunnitella.

Niin, tyhmyydestä sakotetaan MUITA IHMISIÄ. Karanteenirikkuri menee kauppaan ja saa ostettua sieltä haluamansa, ja se on riski MUILLE. HÄN ei tässä menetä mitään. Eli tässä tyhmyydestä sakotettu häntä.

se on tyhmyyttä, jos ei ole kerännyt itselleen kotivaraa tai pidä ylimääräistä käteistä hätätilanteiden varalta. koronarikkurit saavat lisärangaistuksen sitten kun jäävät kiinni.

Miten he jäisivät kiinni?

Vierailija kirjoitti:

Se työnantajako meille töissäkäyville nämä toimet tekee? Vai miten ap kuvitteli hänen työttömyytensä liittyvän asiaan? Sinulla on vara siihen mihin nyt sattuu olemankaan vara. Varallisuuttesi tai köyhyytesi ei ainakaan minua kiinnosta vähäänkään.

Jos Suomeen tulee vielä uusi sisällissota niin tälläiset henkilöt ovat heittäneet bensaa niihin liekkeihin.

Soita Rämetille tai Nohynekille ja kysy virallinen kanta, lähetä kysymys Ylen aamuohjelmaan tai käy kysymässä paikalliselta Kokoomuksen edustajalta ohjeita. Jos ei ole varaa tilata ruokia kotiin eikä saa lähteä itse ostamaan niin sitten jää mahdollisuudeksi kuolla nälkään kotiinsa. Karun oikeistolainen laki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jäin miettimään sellaista, kun kovin moni ehdottaa pyytämään naapuria käymään kaupassa. Mutta miten naapuriin voi ottaa yhteyttä, kun pitäisi olla eristyksessä/karanteenissa "tappavan taudin takia"? Ei kai nykyään niin tunneta naapureita (kerrostalossa esim.), että on vaihdettu puhelinnumeroita? Eikä kai sitä koronasairaana voi mennä naapurin oven taakse hönkimään ja ehdottelemaan, että käytkös kaupassa, tuossa setelit ja lista? Ja jos itsellä ei ole käteistä kotona, niin miten naapuri maksaa ostokset?

En todellakaan antaisi kenellekään korttia ja tunnusta siihen. Luottaako taas naapuri siihen, että tuntematon henkilö maksaa takaisin? Toki joku ehdottaa lapun tiputtamista postiluukusta, missä lukisi tilanne, mutta olisihan tämäkin hölmöä tuntemattomien kesken (itse voisin pitää vitsinä tai joidenkin nuorten kepposteluna) ja taas tulee hankaluudeksi, miten maksaa ostokset?

Olen itse muuttanut 4kk sitten uudelle paikkakunnalle kerrostaloon. Ainut naapuri kenet tiedän (pari kertaa vaihdettu kuulumisia), on seinän takana oleva joku yli 80v. mummo. Hän pääsee kyllä liikkumaan - ei kovin hyvin tosin (ylipainoa ja lonkkavikaa), mutta en ikinä kehtaisi häntä pyytää käymään kaupassa tällaiselle 40v. naiselle, joka koronasairaana olisi varmaan paremmassa kunnossa kuin tämä mummo terveenä. Ystäviä ei ole, eikä sukulaisia täällä, joten todellakin menisin itse kauppaan. Ensiksi tietenkin kaapit tyhjäksi, mutta jos vointi olisi ok, niin pieni ulkoilu kaupan kautta ei ole pahitteeksi. Maski, turvaväli ja käsidesi tietenkin käyttöön.

naapurille kun laittaa paperilapun, jossa on selitys pyynnölle ja ostoslista, sekä lupaus maksaa rahat ja kyyti kauppaan, niin se toimii tarvittaessa vaikka todisteena, jos sinä koronakuumehorkassa et muistakaan koko pyyntöä etkä halua maksaa tuotteita.

Lisäksi taksit voivat auttaa. Voit soittaa paikalliselle taksiyrittäjälle ja pyytää, että hän käy kaupassa ja jättää tavarat ovesi taakse ja sopia korvauksesta.

Tai jos asut ihan maalla, voit soittaa paikalliskaupan yrittäjälle, kertoa, että karanteeniin määräsivät, ruokaa ei ole, voisiko joku kaupan henkilökunnasta kerätä ostokseni, soittaa taksin ja laittaa taksin tuomaan ne perille. JOs ei ole käteistä, voi kysyä voiko tuotteet laittaa laskulle. (yleensä voi)

on lukuisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka saattavat hyvinkin voida auttaa esim. kauppa-asioinnin suhteen.

keinoja on monia, jos siis haluaa itse elää omaa elämäänsä eikä vain odottaa, että joku valtiollinen maijapoppanen tulee ja hoitaa kaiken toisen puolesta.

Todella loistava vinkki pienituloiselle tämä taksin maksaminen (joko naapurille tai suoraan taksikuskille) - tuohan tulisi kalliimmaksi kuin se kauppojen kotiinkuljetus! Jos henkilön ongelma on se, että ei ole varaa tilata kotiinkuljetusta, niin luultavasti tuollaiseen taksilla tilailuun on vielä vähemmän mahdollisuuksia.

ei voi kuin syyttää itseään: jos ei ole osannut ennakoida, niin voivoi, tyhmyydestä sakotetaan

ruoan kotiinkuljetus (se kauppojen normaalikuljetus) voi loppupeleissä tulla halvemmaksi, jos osaa suunnitella.

No, näinkin voi ajatella, että ei voi kuin syyttää itseään. Sitten se henkilö siis katsoo peiliin ja sanoo itselleen: "Olipas hölmöä kun en tullut tähän varautuneeksi." Sitten hän pukee takin ja kengät, kohauttaa olkapäitään ja jatkaa peilikuvalleen: "No, ei voi mitään. Täytyy käydä nyt itse kaupassa, kun en keksi muutakaan vaihtoehtoa."

Ja sitten hän menee kauppaan. Tältä voitaisiin välttyä, mutta koska nyt homma perustuu siihen, että "no se on voi voi jos sä et ole varautunut", niin voidaan olla varmoja, että karanteenista livahdetaan kyllä kaupan hyllyjen väliin.

Ja vaikka olen tästä kirjoittanut ja jopa sanonut, että ymmärrän sen, ei se sitä tarkoita, että se minusta olisi hyvä juttu tai mitenkään toivottavaa. Toivoisin, että mieluummin saisivat yhteiskunnalta apua nopeasti ja saman päivän aikana, jotta heidän ei tarvitsisi harkitakaan sitä kauppaan menoa.

ei tarvi mennä kauppaan rikkomaan karanteenia, kun vaihtoehtojakin on

Syödä naapuri, vai ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jäin miettimään sellaista, kun kovin moni ehdottaa pyytämään naapuria käymään kaupassa. Mutta miten naapuriin voi ottaa yhteyttä, kun pitäisi olla eristyksessä/karanteenissa "tappavan taudin takia"? Ei kai nykyään niin tunneta naapureita (kerrostalossa esim.), että on vaihdettu puhelinnumeroita? Eikä kai sitä koronasairaana voi mennä naapurin oven taakse hönkimään ja ehdottelemaan, että käytkös kaupassa, tuossa setelit ja lista? Ja jos itsellä ei ole käteistä kotona, niin miten naapuri maksaa ostokset?

En todellakaan antaisi kenellekään korttia ja tunnusta siihen. Luottaako taas naapuri siihen, että tuntematon henkilö maksaa takaisin? Toki joku ehdottaa lapun tiputtamista postiluukusta, missä lukisi tilanne, mutta olisihan tämäkin hölmöä tuntemattomien kesken (itse voisin pitää vitsinä tai joidenkin nuorten kepposteluna) ja taas tulee hankaluudeksi, miten maksaa ostokset?

Olen itse muuttanut 4kk sitten uudelle paikkakunnalle kerrostaloon. Ainut naapuri kenet tiedän (pari kertaa vaihdettu kuulumisia), on seinän takana oleva joku yli 80v. mummo. Hän pääsee kyllä liikkumaan - ei kovin hyvin tosin (ylipainoa ja lonkkavikaa), mutta en ikinä kehtaisi häntä pyytää käymään kaupassa tällaiselle 40v. naiselle, joka koronasairaana olisi varmaan paremmassa kunnossa kuin tämä mummo terveenä. Ystäviä ei ole, eikä sukulaisia täällä, joten todellakin menisin itse kauppaan. Ensiksi tietenkin kaapit tyhjäksi, mutta jos vointi olisi ok, niin pieni ulkoilu kaupan kautta ei ole pahitteeksi. Maski, turvaväli ja käsidesi tietenkin käyttöön.

naapurille kun laittaa paperilapun, jossa on selitys pyynnölle ja ostoslista, sekä lupaus maksaa rahat ja kyyti kauppaan, niin se toimii tarvittaessa vaikka todisteena, jos sinä koronakuumehorkassa et muistakaan koko pyyntöä etkä halua maksaa tuotteita.

Lisäksi taksit voivat auttaa. Voit soittaa paikalliselle taksiyrittäjälle ja pyytää, että hän käy kaupassa ja jättää tavarat ovesi taakse ja sopia korvauksesta.

Tai jos asut ihan maalla, voit soittaa paikalliskaupan yrittäjälle, kertoa, että karanteeniin määräsivät, ruokaa ei ole, voisiko joku kaupan henkilökunnasta kerätä ostokseni, soittaa taksin ja laittaa taksin tuomaan ne perille. JOs ei ole käteistä, voi kysyä voiko tuotteet laittaa laskulle. (yleensä voi)

on lukuisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka saattavat hyvinkin voida auttaa esim. kauppa-asioinnin suhteen.

keinoja on monia, jos siis haluaa itse elää omaa elämäänsä eikä vain odottaa, että joku valtiollinen maijapoppanen tulee ja hoitaa kaiken toisen puolesta.

Todella loistava vinkki pienituloiselle tämä taksin maksaminen (joko naapurille tai suoraan taksikuskille) - tuohan tulisi kalliimmaksi kuin se kauppojen kotiinkuljetus! Jos henkilön ongelma on se, että ei ole varaa tilata kotiinkuljetusta, niin luultavasti tuollaiseen taksilla tilailuun on vielä vähemmän mahdollisuuksia.

ei voi kuin syyttää itseään: jos ei ole osannut ennakoida, niin voivoi, tyhmyydestä sakotetaan

ruoan kotiinkuljetus (se kauppojen normaalikuljetus) voi loppupeleissä tulla halvemmaksi, jos osaa suunnitella.

No, näinkin voi ajatella, että ei voi kuin syyttää itseään. Sitten se henkilö siis katsoo peiliin ja sanoo itselleen: "Olipas hölmöä kun en tullut tähän varautuneeksi." Sitten hän pukee takin ja kengät, kohauttaa olkapäitään ja jatkaa peilikuvalleen: "No, ei voi mitään. Täytyy käydä nyt itse kaupassa, kun en keksi muutakaan vaihtoehtoa."

Ja sitten hän menee kauppaan. Tältä voitaisiin välttyä, mutta koska nyt homma perustuu siihen, että "no se on voi voi jos sä et ole varautunut", niin voidaan olla varmoja, että karanteenista livahdetaan kyllä kaupan hyllyjen väliin.

Ja vaikka olen tästä kirjoittanut ja jopa sanonut, että ymmärrän sen, ei se sitä tarkoita, että se minusta olisi hyvä juttu tai mitenkään toivottavaa. Toivoisin, että mieluummin saisivat yhteiskunnalta apua nopeasti ja saman päivän aikana, jotta heidän ei tarvitsisi harkitakaan sitä kauppaan menoa.

ei tarvi mennä kauppaan rikkomaan karanteenia, kun vaihtoehtojakin on

Syödä naapuri, vai ?

onhan niitä tässä ketjussa esitelty, tosin uusavuttomat takertuivat hädissään siihen ettei taksiin ole varaa, kun tajusivat, että vaihtoehtoja tosiaan on ja nyt pitää keksiää joku tekosyy ettei nähdä niitä muita vaihtoehtoja

Eiköhän työttömällä ole aikaa varautua ja metsästää niitä punalapputuotteita kaapin perälle. Kuivaherneitä ja muuta kuivamuonaa. Kyllä sillä yhen karanteeniin pärjää. Ne piirtää kellä on liitua, näin se vaan valitettavasti menee..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jäin miettimään sellaista, kun kovin moni ehdottaa pyytämään naapuria käymään kaupassa. Mutta miten naapuriin voi ottaa yhteyttä, kun pitäisi olla eristyksessä/karanteenissa "tappavan taudin takia"? Ei kai nykyään niin tunneta naapureita (kerrostalossa esim.), että on vaihdettu puhelinnumeroita? Eikä kai sitä koronasairaana voi mennä naapurin oven taakse hönkimään ja ehdottelemaan, että käytkös kaupassa, tuossa setelit ja lista? Ja jos itsellä ei ole käteistä kotona, niin miten naapuri maksaa ostokset?

En todellakaan antaisi kenellekään korttia ja tunnusta siihen. Luottaako taas naapuri siihen, että tuntematon henkilö maksaa takaisin? Toki joku ehdottaa lapun tiputtamista postiluukusta, missä lukisi tilanne, mutta olisihan tämäkin hölmöä tuntemattomien kesken (itse voisin pitää vitsinä tai joidenkin nuorten kepposteluna) ja taas tulee hankaluudeksi, miten maksaa ostokset?

Olen itse muuttanut 4kk sitten uudelle paikkakunnalle kerrostaloon. Ainut naapuri kenet tiedän (pari kertaa vaihdettu kuulumisia), on seinän takana oleva joku yli 80v. mummo. Hän pääsee kyllä liikkumaan - ei kovin hyvin tosin (ylipainoa ja lonkkavikaa), mutta en ikinä kehtaisi häntä pyytää käymään kaupassa tällaiselle 40v. naiselle, joka koronasairaana olisi varmaan paremmassa kunnossa kuin tämä mummo terveenä. Ystäviä ei ole, eikä sukulaisia täällä, joten todellakin menisin itse kauppaan. Ensiksi tietenkin kaapit tyhjäksi, mutta jos vointi olisi ok, niin pieni ulkoilu kaupan kautta ei ole pahitteeksi. Maski, turvaväli ja käsidesi tietenkin käyttöön.

naapurille kun laittaa paperilapun, jossa on selitys pyynnölle ja ostoslista, sekä lupaus maksaa rahat ja kyyti kauppaan, niin se toimii tarvittaessa vaikka todisteena, jos sinä koronakuumehorkassa et muistakaan koko pyyntöä etkä halua maksaa tuotteita.

Lisäksi taksit voivat auttaa. Voit soittaa paikalliselle taksiyrittäjälle ja pyytää, että hän käy kaupassa ja jättää tavarat ovesi taakse ja sopia korvauksesta.

Tai jos asut ihan maalla, voit soittaa paikalliskaupan yrittäjälle, kertoa, että karanteeniin määräsivät, ruokaa ei ole, voisiko joku kaupan henkilökunnasta kerätä ostokseni, soittaa taksin ja laittaa taksin tuomaan ne perille. JOs ei ole käteistä, voi kysyä voiko tuotteet laittaa laskulle. (yleensä voi)

on lukuisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka saattavat hyvinkin voida auttaa esim. kauppa-asioinnin suhteen.

keinoja on monia, jos siis haluaa itse elää omaa elämäänsä eikä vain odottaa, että joku valtiollinen maijapoppanen tulee ja hoitaa kaiken toisen puolesta.

Todella loistava vinkki pienituloiselle tämä taksin maksaminen (joko naapurille tai suoraan taksikuskille) - tuohan tulisi kalliimmaksi kuin se kauppojen kotiinkuljetus! Jos henkilön ongelma on se, että ei ole varaa tilata kotiinkuljetusta, niin luultavasti tuollaiseen taksilla tilailuun on vielä vähemmän mahdollisuuksia.

ei voi kuin syyttää itseään: jos ei ole osannut ennakoida, niin voivoi, tyhmyydestä sakotetaan

ruoan kotiinkuljetus (se kauppojen normaalikuljetus) voi loppupeleissä tulla halvemmaksi, jos osaa suunnitella.

Niin, tyhmyydestä sakotetaan MUITA IHMISIÄ. Karanteenirikkuri menee kauppaan ja saa ostettua sieltä haluamansa, ja se on riski MUILLE. HÄN ei tässä menetä mitään. Eli tässä tyhmyydestä sakotettu häntä.

se on tyhmyyttä, jos ei ole kerännyt itselleen kotivaraa tai pidä ylimääräistä käteistä hätätilanteiden varalta. koronarikkurit saavat lisärangaistuksen sitten kun jäävät kiinni.

Köyhällä ylimääräistä käteistä hätätilanteiden varalla? Ihanaa kun taas varakkaat antavat neuvoja. Jos mulla olisi laittaa ylimääräisiä rahoja säilöön, niin en tietenkään silloin olisi köyhä. Yleensä nämä satunnaiset jemmarahat (n. 20e) joutuu käyttämään muihin hätätilanteisiin kuin johonkin helkatin karanteenin ruokaostoksiin. Samoin kotivaraa on hankala toteuttaa, kun "kotivaran" ruoat - ne vähäiset - joutuu käyttämään pois yleensä kuun loppupuolella, kun tilillä ei ole enää tarpeeksi rahaa ruokaan. Jos korona tulee juuri tällöin, niin minkäs sille voi ettei enää kotivaraa ole.

Ja monella ei ole kunnon pakastinta mihin kerätä punalaputettuja tuotteita tai muutakaan pakasteen kestävää. Mulla on sellainen pieni lokero jääkaapin yläpuolella, että sinne ei mahdu kuin pari kasvispussia ja joku lihapullapaketti ja leipäpussi. Tähän asuntoon ei edes mahdu lisäpakastinta, vaikka sen saisikin jostain halvalla.

Just tuosta jemmarahasta tuli hyvä esimerkki mieleen. Viime syksynä sairastuin flunssaan ja oli taas se aika, kun seuraavat päivärahat olivat tulossa noin viikon päästä ja tili aikas lailla tyhjänä - ei ihan, mutta ei niillä hiluilla "juhlittu". Jemmassa oli onneksi muutama kymppi ja ne rahat menivät kaikki erilaisiin apteekin flunssatuotteisiin. Oli nenäsumutetta, särkylääkettä, yskänlääkettä ja kaikkihan me tiedämme, että tällaiset eivät ole halpoja.

Mulle käy aina näin, että jos on saanut jemmattua joitakin kymppejä, niin iskee flunssa / muu sairaus / muu terveydenhoitoa vaativa juttu - jokin tärkeä reseptilääke (migreeni) on just loppu ja rahat menee sen hoitoon (en saa tt-tukea, joten ostan lääkkeeni itse, eikä tt-tuki edes maksa käsikauppalääkkeitä). Esim. kerran iski korvatulehdus ja sen hoitoon tarkoitetut korvatipat x2 maksoivat yhteensä n. 40e. Nuokin olisi ollut kiva käyttää vaikka siihen kotivaran keräämiseen, mutta menikin muuhun.

Varakkaammalla ei ole tällaisia taloudellisia ongelmia ja siksi ei voi ymmärtää miten joku sairaus vaikkapa voi kaataa koko kuukauden budjetin ja suunnitelmat. Tästä syystä en paljoa liiku kodin ulkopuolella nyt, koska ei ole varaa sairastua. Kaupassa käyn hyvin harvakseltaan ja pidän todellakin huolen turvaetäisyyksistä sun muista. 

Muu vastaaja

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän työttömällä ole aikaa varautua ja metsästää niitä punalapputuotteita kaapin perälle. Kuivaherneitä ja muuta kuivamuonaa. Kyllä sillä yhen karanteeniin pärjää. Ne piirtää kellä on liitua, näin se vaan valitettavasti menee..

Tätähän te toivotte, että pienituloisilla ja köyhillä olisi vielä ankeampi karanteeni kuin teillä. Mutta siinä käy sitten vaan niin, että he hakevat kaupasta tarvitsemansa, ja te kärsitte, jos osutte samaan aikaan kauppaan ja saatte tartunnan. Sellaista se on. Eivät ihmiset suostu mihin tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei työtön ole valmistautunut tilanteeseen etukäteen?

Luulisi ainakin aikaa olleen.

Ollut jo hyvä tovi huolehtia kotivarasta.

No, näinkin voi tietysti suhtautua asiaan. Tuskin se henkilön itsensä kannalta niin iso ongelma on mennä kauppaan, vaikka olisikin karanteenissa.

Oikeasti toimivan kotivaran pitäminen on aika mahdotonta - huomasin keväällä 2020. Purkkiruokia yms voi toki varastoida, mutta ajatus siitä, että olisi jatkuvasti hedelmiä, vihanneksia ja maitotuotteita kahden seuraavan viikon ajalle, oli käytännössä mahdoton toteuttaa. Kyllä näissä karanteeniasioissa ratkaisu pitää olla jokin muu kuin kotivara. Joko ihminen saa apua kaupassakäyntiin, tai sitten hyväksytään, että hän menee itse kauppaan.

Kuka syö hedelmiä karanteenissa? Silloin syödään sitä mikä säilyy... Toki mitään karanteenia nuhan takia tarvitse pitää.

No, itse en ainakaan söisi karanteenissakaan pelkkää purkkiruokaa, vaan haluaisin edelleen tuoreita kasviksia joka päivä, ja muutenkin haluaisin syödä juuri sitä, mitä tekee mieli, eikä mitä nyt sattuu säilykkeenä olemaan.

Aina ei saa sitä mitä haluaa, valitettavasti.

Tuohon pitäisi ihmiset totuttaa pienestä pitäen.

Samoin kuin siihen, että joskus on tylsää, eikä siihen voi aina joku muu roudata paikalle sirkuspelleä korjaamaan tilannetta.

Aina ei tosiaan saa, mitä haluaa, mutta jos kaupassa on myynnissä haluttu tuote ja itsellä siihen rahaa, silloinhan sen saa ostettua.

Mjoo, yllättävän pitkään sait baitattua, mutta trollihan se sieltä paljastui.

Kieltämättä on viihdyttävää, miten kauheasti ihmiset ovat tästä hermostuneet. Olen koko ajan ketjussa tuonut esiin sen, että en kirjoita omasta tilanteestani, mutta että ymmärrän ihmisiä, jotka joissain tilanteissa menevät kauppaan vaikka karanteenissa, ja olen tuonut esiin, millaisia nämä tilanteet voisivat olla. Ei siis mitään trollaamista. En ole sanonut käyneeni kaupassa karanteenissa. Ihmiset vaan tuntuvat tällä palstalla kuvittelevan aina, että jos ihminen kirjoittaa jostain asiasta, sen on pakko liittyä häneen itseensä.

Itse nimenomaan olisin toivonut mietitympiä ja parempia koronaohjeistuksia, ja olisin toivonut, että päätöksissä olisi huomioitu kaikenlaiset tilanteet - myös pienituloisten tilanne. Tätä ei ole juurikaan huiomioitu, kun päätökset ja ohjeistukset on tehty nopeasti keskiluokkaisen, hyvätuloisen päättäjän todellisuuden näkökulmasta.

Niin, aikuisille ihmisille on jätetty edes jonkin verran vastuuta itsestään.

Se on monelle uusavuttomalle ihan sietämätön tilanne.

"Mut määrättiin karanteeniin mut kukaan ei tuu pyyhkimään mun pyllyä! Mitä tekee hallitus?!?!!?"

Jos ei ole kahdessa vuodessa ehtinyt koota kotivaraa, voi syyttää vain itseään.

Jos ei selviä kahta viikkoa ilman tuoreita hedelmiä ja lähtee siksi oireisena kauppaan, on naurettava kermaperse, joka ansaitsee kaiken vittuilun ja arvostelun.

Mitä itse tekisit, jos sinulla olisi vaikka lapsia ja jokin oikeasti tärkeä tuote pääsisi kesken karanteenin loppumaan - vaikka vauvan vaipat tai ruoka kävisi niin vähiin, että tietäisit lastesi näkevän nälkää? Oletetaan, että kotiinkuljetuspalvelua joko ei olisi, tai se ei olisi saatavilla, etkä saisi ketään tuttua tuomaan sinulle ruokaa? Pitäisitkö lastasi päiväkausia likaisissa vaipoissa ja antaisitko lastesi nähdä nölkää, vai söisitkö kunniallisen kansalaisen periaatteesi ja uhmaisit karanteenimääräystä saadaksesi vauvallesi vaippoja ja lapsillesi ruokaa?

Ja vastaukseksi ei nyt kelpaa se, että sinulla on kotivara, koska kuvitellaan, että sinulla ei ole. Vastaukseksi ei kelpaa sekään, että vain tyhmällä ei ole riittävästi vaippoja varastossa - kuvitellaan, että kaikki eivät ole niin fiksuja, että ostavat niitä riittävästi varastoon.

Kyselisin sitten apua eri tahoilta, seurakunnan diakonilta, hyväntekeväisyysjärjestöiltä, sosiaalitoimelta, netin kaupunginosaryhmiltä tms. Varmasti jostain saisi apua. Ja vaippojen loppuessa turvautuisin vanhan ajan vaippoihin, harsoihin ja muovikuoriin. leikkelisin vaikka muovikasseista H:n mallisia vaipansuojia, mitä ennen käytettiin. Monella on kestovaipat käytössä.

Kannattaa jo etukäteen hankkia jonkinlainen kotivara kaappeihin niin pärjää vaikkei hakijoita olisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei työtön ole valmistautunut tilanteeseen etukäteen?

Luulisi ainakin aikaa olleen.

Ollut jo hyvä tovi huolehtia kotivarasta.

No, näinkin voi tietysti suhtautua asiaan. Tuskin se henkilön itsensä kannalta niin iso ongelma on mennä kauppaan, vaikka olisikin karanteenissa.

Oikeasti toimivan kotivaran pitäminen on aika mahdotonta - huomasin keväällä 2020. Purkkiruokia yms voi toki varastoida, mutta ajatus siitä, että olisi jatkuvasti hedelmiä, vihanneksia ja maitotuotteita kahden seuraavan viikon ajalle, oli käytännössä mahdoton toteuttaa. Kyllä näissä karanteeniasioissa ratkaisu pitää olla jokin muu kuin kotivara. Joko ihminen saa apua kaupassakäyntiin, tai sitten hyväksytään, että hän menee itse kauppaan.

Kuka syö hedelmiä karanteenissa? Silloin syödään sitä mikä säilyy... Toki mitään karanteenia nuhan takia tarvitse pitää.

No, itse en ainakaan söisi karanteenissakaan pelkkää purkkiruokaa, vaan haluaisin edelleen tuoreita kasviksia joka päivä, ja muutenkin haluaisin syödä juuri sitä, mitä tekee mieli, eikä mitä nyt sattuu säilykkeenä olemaan.

Aina ei saa sitä mitä haluaa, valitettavasti.

Tuohon pitäisi ihmiset totuttaa pienestä pitäen.

Samoin kuin siihen, että joskus on tylsää, eikä siihen voi aina joku muu roudata paikalle sirkuspelleä korjaamaan tilannetta.

Aina ei tosiaan saa, mitä haluaa, mutta jos kaupassa on myynnissä haluttu tuote ja itsellä siihen rahaa, silloinhan sen saa ostettua.

Mjoo, yllättävän pitkään sait baitattua, mutta trollihan se sieltä paljastui.

Kieltämättä on viihdyttävää, miten kauheasti ihmiset ovat tästä hermostuneet. Olen koko ajan ketjussa tuonut esiin sen, että en kirjoita omasta tilanteestani, mutta että ymmärrän ihmisiä, jotka joissain tilanteissa menevät kauppaan vaikka karanteenissa, ja olen tuonut esiin, millaisia nämä tilanteet voisivat olla. Ei siis mitään trollaamista. En ole sanonut käyneeni kaupassa karanteenissa. Ihmiset vaan tuntuvat tällä palstalla kuvittelevan aina, että jos ihminen kirjoittaa jostain asiasta, sen on pakko liittyä häneen itseensä.

Itse nimenomaan olisin toivonut mietitympiä ja parempia koronaohjeistuksia, ja olisin toivonut, että päätöksissä olisi huomioitu kaikenlaiset tilanteet - myös pienituloisten tilanne. Tätä ei ole juurikaan huiomioitu, kun päätökset ja ohjeistukset on tehty nopeasti keskiluokkaisen, hyvätuloisen päättäjän todellisuuden näkökulmasta.

Niin, aikuisille ihmisille on jätetty edes jonkin verran vastuuta itsestään.

Se on monelle uusavuttomalle ihan sietämätön tilanne.

"Mut määrättiin karanteeniin mut kukaan ei tuu pyyhkimään mun pyllyä! Mitä tekee hallitus?!?!!?"

Jos ei ole kahdessa vuodessa ehtinyt koota kotivaraa, voi syyttää vain itseään.

Jos ei selviä kahta viikkoa ilman tuoreita hedelmiä ja lähtee siksi oireisena kauppaan, on naurettava kermaperse, joka ansaitsee kaiken vittuilun ja arvostelun.

Mitä itse tekisit, jos sinulla olisi vaikka lapsia ja jokin oikeasti tärkeä tuote pääsisi kesken karanteenin loppumaan - vaikka vauvan vaipat tai ruoka kävisi niin vähiin, että tietäisit lastesi näkevän nälkää? Oletetaan, että kotiinkuljetuspalvelua joko ei olisi, tai se ei olisi saatavilla, etkä saisi ketään tuttua tuomaan sinulle ruokaa? Pitäisitkö lastasi päiväkausia likaisissa vaipoissa ja antaisitko lastesi nähdä nölkää, vai söisitkö kunniallisen kansalaisen periaatteesi ja uhmaisit karanteenimääräystä saadaksesi vauvallesi vaippoja ja lapsillesi ruokaa?

Ja vastaukseksi ei nyt kelpaa se, että sinulla on kotivara, koska kuvitellaan, että sinulla ei ole. Vastaukseksi ei kelpaa sekään, että vain tyhmällä ei ole riittävästi vaippoja varastossa - kuvitellaan, että kaikki eivät ole niin fiksuja, että ostavat niitä riittävästi varastoon.

Kyselisin sitten apua eri tahoilta, seurakunnan diakonilta, hyväntekeväisyysjärjestöiltä, sosiaalitoimelta, netin kaupunginosaryhmiltä tms. Varmasti jostain saisi apua. Ja vaippojen loppuessa turvautuisin vanhan ajan vaippoihin, harsoihin ja muovikuoriin. leikkelisin vaikka muovikasseista H:n mallisia vaipansuojia, mitä ennen käytettiin. Monella on kestovaipat käytössä.

Juu, itse kestovaippoja lapsillani käyttäneenä en todellakaan tekisi mitään hautovia muovipussiviritelmiä. Ja harsoja saa olla aika paljon, jos meinaa niitä käyttää - ne tosiaan toimivat vaippoina kyllä, mutta niistä menee kaikki läpi (isommalla vauvalla aika nopeastikin), ja tuollainen muovipussivaippa on pelkkää vauvan kiusaamista. Melkein jo tuntuu, että vanhemman täytyy olla täysin epäinhimillinen, jos ei hae lapselleen asiallisia vaippoja, vaan pitää vauvaa muovipussivaipoissa.  Ne kestovaipat eivät todellakaan ole tuollaisia muovikuorisia, niissä on hengittävä kosteussuojakangas.