Jos työtön joutuu karanteeniin koronan takia, niin kuka hänelle tuo ruoat ja maksaa kuljetukset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jäin miettimään sellaista, kun kovin moni ehdottaa pyytämään naapuria käymään kaupassa. Mutta miten naapuriin voi ottaa yhteyttä, kun pitäisi olla eristyksessä/karanteenissa "tappavan taudin takia"? Ei kai nykyään niin tunneta naapureita (kerrostalossa esim.), että on vaihdettu puhelinnumeroita? Eikä kai sitä koronasairaana voi mennä naapurin oven taakse hönkimään ja ehdottelemaan, että käytkös kaupassa, tuossa setelit ja lista? Ja jos itsellä ei ole käteistä kotona, niin miten naapuri maksaa ostokset?

En todellakaan antaisi kenellekään korttia ja tunnusta siihen. Luottaako taas naapuri siihen, että tuntematon henkilö maksaa takaisin? Toki joku ehdottaa lapun tiputtamista postiluukusta, missä lukisi tilanne, mutta olisihan tämäkin hölmöä tuntemattomien kesken (itse voisin pitää vitsinä tai joidenkin nuorten kepposteluna) ja taas tulee hankaluudeksi, miten maksaa ostokset?

Olen itse muuttanut 4kk sitten uudelle paikkakunnalle kerrostaloon. Ainut naapuri kenet tiedän (pari kertaa vaihdettu kuulumisia), on seinän takana oleva joku yli 80v. mummo. Hän pääsee kyllä liikkumaan - ei kovin hyvin tosin (ylipainoa ja lonkkavikaa), mutta en ikinä kehtaisi häntä pyytää käymään kaupassa tällaiselle 40v. naiselle, joka koronasairaana olisi varmaan paremmassa kunnossa kuin tämä mummo terveenä. Ystäviä ei ole, eikä sukulaisia täällä, joten todellakin menisin itse kauppaan. Ensiksi tietenkin kaapit tyhjäksi, mutta jos vointi olisi ok, niin pieni ulkoilu kaupan kautta ei ole pahitteeksi. Maski, turvaväli ja käsidesi tietenkin käyttöön.

naapurille kun laittaa paperilapun, jossa on selitys pyynnölle ja ostoslista, sekä lupaus maksaa rahat ja kyyti kauppaan, niin se toimii tarvittaessa vaikka todisteena, jos sinä koronakuumehorkassa et muistakaan koko pyyntöä etkä halua maksaa tuotteita.

Lisäksi taksit voivat auttaa. Voit soittaa paikalliselle taksiyrittäjälle ja pyytää, että hän käy kaupassa ja jättää tavarat ovesi taakse ja sopia korvauksesta.

Tai jos asut ihan maalla, voit soittaa paikalliskaupan yrittäjälle, kertoa, että karanteeniin määräsivät, ruokaa ei ole, voisiko joku kaupan henkilökunnasta kerätä ostokseni, soittaa taksin ja laittaa taksin tuomaan ne perille. JOs ei ole käteistä, voi kysyä voiko tuotteet laittaa laskulle. (yleensä voi)

on lukuisia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka saattavat hyvinkin voida auttaa esim. kauppa-asioinnin suhteen.

keinoja on monia, jos siis haluaa itse elää omaa elämäänsä eikä vain odottaa, että joku valtiollinen maijapoppanen tulee ja hoitaa kaiken toisen puolesta.

Todella loistava vinkki pienituloiselle tämä taksin maksaminen (joko naapurille tai suoraan taksikuskille) - tuohan tulisi kalliimmaksi kuin se kauppojen kotiinkuljetus! Jos henkilön ongelma on se, että ei ole varaa tilata kotiinkuljetusta, niin luultavasti tuollaiseen taksilla tilailuun on vielä vähemmän mahdollisuuksia.

ei voi kuin syyttää itseään: jos ei ole osannut ennakoida, niin voivoi, tyhmyydestä sakotetaan

ruoan kotiinkuljetus (se kauppojen normaalikuljetus) voi loppupeleissä tulla halvemmaksi, jos osaa suunnitella.

Niin, tyhmyydestä sakotetaan MUITA IHMISIÄ. Karanteenirikkuri menee kauppaan ja saa ostettua sieltä haluamansa, ja se on riski MUILLE. HÄN ei tässä menetä mitään. Eli tässä tyhmyydestä sakotettu häntä.

se on tyhmyyttä, jos ei ole kerännyt itselleen kotivaraa tai pidä ylimääräistä käteistä hätätilanteiden varalta. koronarikkurit saavat lisärangaistuksen sitten kun jäävät kiinni.

Köyhällä ylimääräistä käteistä hätätilanteiden varalla? Ihanaa kun taas varakkaat antavat neuvoja. Jos mulla olisi laittaa ylimääräisiä rahoja säilöön, niin en tietenkään silloin olisi köyhä. Yleensä nämä satunnaiset jemmarahat (n. 20e) joutuu käyttämään muihin hätätilanteisiin kuin johonkin helkatin karanteenin ruokaostoksiin. Samoin kotivaraa on hankala toteuttaa, kun "kotivaran" ruoat - ne vähäiset - joutuu käyttämään pois yleensä kuun loppupuolella, kun tilillä ei ole enää tarpeeksi rahaa ruokaan. Jos korona tulee juuri tällöin, niin minkäs sille voi ettei enää kotivaraa ole.

Ja monella ei ole kunnon pakastinta mihin kerätä punalaputettuja tuotteita tai muutakaan pakasteen kestävää. Mulla on sellainen pieni lokero jääkaapin yläpuolella, että sinne ei mahdu kuin pari kasvispussia ja joku lihapullapaketti ja leipäpussi. Tähän asuntoon ei edes mahdu lisäpakastinta, vaikka sen saisikin jostain halvalla.

Just tuosta jemmarahasta tuli hyvä esimerkki mieleen. Viime syksynä sairastuin flunssaan ja oli taas se aika, kun seuraavat päivärahat olivat tulossa noin viikon päästä ja tili aikas lailla tyhjänä - ei ihan, mutta ei niillä hiluilla "juhlittu". Jemmassa oli onneksi muutama kymppi ja ne rahat menivät kaikki erilaisiin apteekin flunssatuotteisiin. Oli nenäsumutetta, särkylääkettä, yskänlääkettä ja kaikkihan me tiedämme, että tällaiset eivät ole halpoja.

Mulle käy aina näin, että jos on saanut jemmattua joitakin kymppejä, niin iskee flunssa / muu sairaus / muu terveydenhoitoa vaativa juttu - jokin tärkeä reseptilääke (migreeni) on just loppu ja rahat menee sen hoitoon (en saa tt-tukea, joten ostan lääkkeeni itse, eikä tt-tuki edes maksa käsikauppalääkkeitä). Esim. kerran iski korvatulehdus ja sen hoitoon tarkoitetut korvatipat x2 maksoivat yhteensä n. 40e. Nuokin olisi ollut kiva käyttää vaikka siihen kotivaran keräämiseen, mutta menikin muuhun.

Varakkaammalla ei ole tällaisia taloudellisia ongelmia ja siksi ei voi ymmärtää miten joku sairaus vaikkapa voi kaataa koko kuukauden budjetin ja suunnitelmat. Tästä syystä en paljoa liiku kodin ulkopuolella nyt, koska ei ole varaa sairastua. Kaupassa käyn hyvin harvakseltaan ja pidän todellakin huolen turvaetäisyyksistä sun muista. 

Muu vastaaja

Tässä tullaan taas asiaan jota mä en ymmärrä. Nyt olen vähemmän varaton kuin nuorena, mutta mä säikähdin 90-luvun lamassa totaalisesti kun jouduin tulemaan kolme kuukautta toimeen sillä mitä sattui tilillä olemaan. Sossu ei auttanut opiskelijaa kun olin luullut olevani kesän töissä enkä hakenut kesäopintotukea joten myöhästyin ja jäin ilman tuloja kun töitä ei ollutkaan. 

Sen jälkeen en koskaan ole kokenut olevani niin varoissani, että ostaisin jotain apteekin flunssatuotteita. Ne on minusta turhia ja kalliita. Kun olen tuon kokemuksen kerran saanut, en ikimaailmassa uskalla päästää tilannetta siihen, että olisin muiden avun varassa täysin. Eli kotivaraa on niin että sillä elää pari kuukautta ihan sujuvasti, ja jos loppuu c-vitamiinin saanti niin voin idättää kaikenlaista. 

Sossu on opettanut ihmiset elämään tilit tyhjinä ja luottamaan huomiseen niinkin, mutta mä en uskaltaisi. Rahaa on aina käteisenä ja sitä paremmalla syyllä jos kotivara tulee syötyä kuun lopussa, se ostetaan alkukuussa taas takaisin. Jos sillä käteisellä on tapana kulua jonnekin, sitten on hankittava rahaa jostain lisää, se tarkoittaa sitä. Kun ei se raha yhtään paremmin tilillä säily. Impulsiiviset on sitten asia erikseen ja ne, jotka ovat sisäistäneet samppoomainoksen viestin: because you're worth it. Ei kiitos. Olen jotain ihan muuta kuin samppoopullon tai funssatuotteen arvoinen. Jotain paljon enemmän. Ette saa minua mittaamaan arvoani sellaisella. Toivon etteivät muutkaan niin tekisi. 

Vaan että kaikki ymmärtäisivät, ettei tällainen ole ihmisen elämää, että et tunne naapuria tai ketään muutakaan sen vertaa että apua et anna etkä saa. Siihen on voitu ajautua luksuksena kun on kasvettu ympäristössä, jonka ihmissuhteet ovat niin huonoja että parempi on elää ilman ja olla aina varuillaan. Mutta se on suurin menetys, kun menetämme luottamuksen siihen, että valtaosa ihmisistä kuitenkin haluaa toisille hyvää. Tosin asumme maaseudulla ja meidät tunnetaan täällä, mutta kun koronakaranteenista kerrottiin naapureille, apua saatiin heti. Kaupungissa sen estää vain ihmisten arkuus ja pelokkuus. Kummastakin voi hankkiutua eroon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotikunnan sosiaalitoimi auttaa.

On kyllä typerää, että altistuneiden oletusarvoisesti pitää itse maksaa karanteenista aiheutuneet kustannukset, kuten nyt vaikka ne kotiinkuljetusmaksut tai karanteenitilat (jos kotoka ei voi olla esim. riskiryhmään kuuluvan puolison takia). Viranomaiset määräävät karanteenin, joten heidän pitäisi myös huolehtia sen järjestelyistä.

On tietoinen valinta, että asia on jätetty puolitiehen. Nyt kunnan/valtion ei tarvitse maksaa kuluja, vaan ihmiset joutuvat maksamaan ne itse. Kyllä tämä on ihan tietoisesti tehty näin.

Jos viranomaiset/kunta/valtio maksaisi kulut, se tarkoittaisi veronmaksajien maksavan kulut. Ei ole olemassa mitään kasvotonta kustantavaa tahoa, vaan aina se on jostain muusta pois.

Mietin millainen se kauppa-avun järjestelmä sitten olisi. Jos olisi tarkoitus saada nopeallakin varoitusajalla ostosapua ihmisille, se tarkoittaisi aivan valtavaa määrää palkattua henkilökuntaa. Iso kustannus se olisi. 🤔

Tuokin on totta. Ehkä pitää vain hyväksyä sitten se, että täydellistä systeemiä ei olekaan, ja että tietty prosentti ihmisiä rikkoo karanteeni- tai eristysmääräyksiä. Valtaosa toki kuitenkin noudattaa, joten ehkä voimme hyväksyä sen, että jotkut pienituloiset/köyhät hakevat itse ruokansa kaupasta, jos ei heillä ole ketään läheistä auttamassa. Toisaalta, nyt kun omikron on livempi ja leviää muutenkin niin helposti, ehkä tuollaisilla asioilla ei ole enää niin suurta väliä...

tuon vuoksi köyhät ajautuvatkin köyhyysloukkoihin, koska he tekevät tyhmiä ratkaisuja. Joo, voi olla, ettei jää kiinni karanteenin rikkomsiesta, mutta sitten kun jää, niin rapsahtaa sakot, sitten tulee taas uusi "yllättävä" kuluerä, jonka olisi voinut säästää.

köyhän pitää elää ennakoiden. Tässä on nyt kaksi vuotta ollut aikaa säästää kotivaraa kaappiin ja fiksut sen ovatkin tehneet. Pitää ostaa ensisijassa halpaa, eli jos on köyhä, niin satsata siihen, että ensisijassa ostaa kuivattuja herneitä, papuja, hiutaleita ja sitten vaikka seuraavasta tilistä säilykkeitä, vaikkapa säilykekeittoja sun muita. makaronia, spaghettia. 

kyllä se onnistuu, jos tahtoo alkaa töihin ja opetella uusia tapoja.

Jos alkaa töihin. Voisitko kertoa, että miten 60v. työtön, alkaa töihin? Kukaan ei palkkaa 60v. töihin.

Ei tuossa taidettu tarkoittaa palkkatyötä vaan vaivannäköä oman elämänsä parantamiseksi. Aika usein siihen joku konsti löytyy ellei sitten ole joutunut toivottomuuden alhoon liian syvälle. Silloin on vaikeaa reagoida koska on oppinut olemaan reagoimatta kaikkeen pelottavaan ja ahdistavaan. 

Vierailija kirjoitti:

Karanteeni kestää niin vähän aikaa, että riittää kun tilaa yhden kerran ison määrän ruokaostoksia kotiin. Kyllä 10 euron toimituskuluihin pitää olla varaa.

Niin, tilaa yhden kerran ison määrän ruokaostoksia kotiin. Maksaa 10 euroa toimituksesta. Ja käytettävissä oleva rahamäärä on 5-20 euroa.

Mitenköhän tämä käytännössä toimii.

Voi vee....valtio ottaa miljardeja lainaa, jotta voi elättä teitä luusereita.  Kyllä sosialismi on pilannut tästä porukasta liian monia. Makaa lavitsalla. Joku tulee kippaamaan ruokaa kitusiisi.