Lue keskustelun säännöt.
Syy miksi naisen kanssa rahat eivät koskaan riitä. Ei vaikka tienaisi 7 700 eur/kk...
02.01.2022 |
https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000007692017.html
Vanha artikkeli joka osui silmään kun luin Sadusta jolle 3300€ ei riitä.
"Diplomi-insinööri Milla Saaristenperä, 37, työskentelee johtajana suomalaisessa pörssiyhtiössä. Hänen kuukausipalkkansa on noin 7 700 euroa, ja siitä jää verojen jälkeen käteen noin 4 400 euroa. Viime vuonna Milla sai lisäksi vielä 13 000 euron bonuksen."
Minä olen 38v. Tienaan 2 500 eur/kk, en saa bonuksia. Käteen palkasta jää alle 2 000 eur/kk.
Milla viihtyy työssään ja on tyytyväinen tulotasoonsa. Hän tekee arkisin 7–10 tunnin mittaisia työpäiviä, mutta saattaa jatkaa työpäivää vielä kotona tunnin tai parin ajan. Lisäksi hän vastailee työmeileihin myös kotoa.
Minä teen töitä 7,5 tuntia/päivä, enkä avaa työkonetta vapaa-aikana. Olen tyytyväinen tulotasooni ja työhöni.
– Työssäni täytyy olla itsenäinen ja oma-aloitteinen. Kukaan ei kerro, mitä minun pitää tehdä, vaan suunnittelen pitkälti itse tekemiseni ja aikataulutan palaverit.
Sama.
Milla asuu miehensä kanssa kahdestaan 55 neliön kaksiossa uudella asuinalueella Helsingin Jätkäsaaressa.
Minä asun yksin 58 neliön asunnossa isohkossa kaupungissa ihan hyvällä alueella.
Puolisoilla on omat asuntolainat, ja Milla lyhentää omaansa 800 eurolla kuukaudessa.
Minun asuntolainani on jo maksettu.
Parin kotona käy siivooja, ja ruuat he tilaavat nettikaupasta suoraan kotiinsa.
Minullakin käy joskus, pääasiassa siivoan asunnon itse koska eipä siinä valtavaa työtä ole. Ostan ruuat kaupasta, samalla saa hyötyliikuntaakin.
Hyvä tulotaso sallii myös säästämisen ja sijoittamisen. Milla säästää muun muassa isompaa asuntoa varten.
Minulla on sijoituksia myös. Voisin jo ostaa isomman asunnon, mutta ei ole tarvetta sellaiselle.
(snap)
Kysymys kuuluu: mihin menevät Minnan rahat? Tähän mennessä vaikuttaa siltä että 5 000 eur ero bruttopalkassa on kadonnut jonnekin. Elintaso ei ole kummoinen edes kahdestaan, vaikka onkin iso palkka.
Rahat kuluvat matkusteluun, herkutteluun, mukavuuksiin, hemmotteluun, sisustamiseen ja luksukseen. Niihin saa palamaan rajattomasti. Niitä ei ole koskaan liikaa tai edes tarpeksi, minkä osoittaa se ettei Minnalla ole varaa haluamaansa isompaan asuntoon.
Koskaan ei olla tilanteessa jossa asiat ovat hyvin. Aina on uusi matkakohde, sisustustrendi, tai syy hemmotella itseään vähän kalliimmin. Siksi ylimääräistä rahaa ei ole, koska aina löytyy jotain mihin kuluttaa.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuossa taidettu kertoa, paljon menee säästöön. Jos haluavat isomman asunnon samalta alueelta, siihen saa helposti uppoamaan yli puoli miljoonaa, hetken siinä saa säästääkin, vaikka laittaisi 1000 e kuussa syrjään.
Ja sori nyt, mutta asunto isohohkossa kaupungissa ihan kivalla alueella Suomessa missä tahansa muualla kuin Helsingissä ei ole sijoituksena millään tavalla vertailukelpoinen Jätkäsaaressa sijaitsevaan uuteen kaksioon. Sinun asuntosi arvo lienee 50,000-150,000 alueella, Jätkäsaaresta tuolla rahalla ei irtoa kuin ehkä koirankoppi.
Mikä oli tämän aloituksen pointti? Miksi lähdit vertailemaan kahta täysin erilaista tilannetta?
Pointti on että Minna maksaa noista tuloista vain 800 eur/kk asuntolainaa pois. 7 700 eur/kk palkalla se on vähän.
Ap:n kämppä on varmasti halvempi, mutta ei 58m2 asuntoa missään vähänkään isommassa kaupungissa makseta pois yksin ellei lyhennyserä ole lähellä tuota.
Kyllä minunkin silmääni pistää se että samanaikaisesti tavoitteena on isompi asunto, mutta rahaa poltetaan turhuuksiin ja jopa typeryyksiin. Ei sinä jos haluaa törsätä, mutta jos tavoittelee jotain, niin tuollainen Rooman rappion tyylinen hedonismi näyttäytyy ei kovin fiksuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen ymmärtämisen salaisuus on siinä ettei ajattele että koska naisella on kaikki hyvin.
Naisella ei ole koskaan kaikki hyvin, ei ainakaan kauaa. Aina pitää olla haaveita ja unelmia, ja naisilla ne liittävät paikkoihin ja elämyksiin, alkaen kodista. Nainen on metsästäjä-keräilijä vaistoiltaan, nainen haluaa matkan kohti vehreämpiä maita. Jos ollaan paikallaan, nainen muuttuu levottomaksi. Pitää saada lisää, ja jos on jo kaikkea, tunne siitä että pian saadaan lisää, ja se tunne tulee vain jos asiat muuttuvat.
Miten tämä eroaa siitä, millaisia miehet ovat?
Jälleen kerran jollain fe-ma-kol-la hankautui nivuset verille kun naista vähän arvosteltiin, etkä muuta keksinyt kuin vetää miesvertauksen kehiin. Olisit edes vähän ottanut kantaa tuohon mauttomaan kirjoitukseen.
Ja jälleen kerran niehellä osui p a ll e i hi n. Eli osui ja upposi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuossa taidettu kertoa, paljon menee säästöön. Jos haluavat isomman asunnon samalta alueelta, siihen saa helposti uppoamaan yli puoli miljoonaa, hetken siinä saa säästääkin, vaikka laittaisi 1000 e kuussa syrjään.
Ja sori nyt, mutta asunto isohohkossa kaupungissa ihan kivalla alueella Suomessa missä tahansa muualla kuin Helsingissä ei ole sijoituksena millään tavalla vertailukelpoinen Jätkäsaaressa sijaitsevaan uuteen kaksioon. Sinun asuntosi arvo lienee 50,000-150,000 alueella, Jätkäsaaresta tuolla rahalla ei irtoa kuin ehkä koirankoppi.
Mikä oli tämän aloituksen pointti? Miksi lähdit vertailemaan kahta täysin erilaista tilannetta?
Pointti on että Minna maksaa noista tuloista vain 800 eur/kk asuntolainaa pois. 7 700 eur/kk palkalla se on vähän.
Ap:n kämppä on varmasti halvempi, mutta ei 58m2 asuntoa missään vähänkään isommassa kaupungissa makseta pois yksin ellei lyhennyserä ole lähellä tuota.
Kyllä minunkin silmääni pistää se että samanaikaisesti tavoitteena on isompi asunto, mutta rahaa poltetaan turhuuksiin ja jopa typeryyksiin. Ei sinä jos haluaa törsätä, mutta jos tavoittelee jotain, niin tuollainen Rooman rappion tyylinen hedonismi näyttäytyy ei kovin fiksuna.
A) Vttuako se sinulle kuuluu
B) Valita Minnalle itselleen, kun noin sinua tuntuu asia vaivaavan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen ymmärtämisen salaisuus on siinä ettei ajattele että koska naisella on kaikki hyvin.
Naisella ei ole koskaan kaikki hyvin, ei ainakaan kauaa. Aina pitää olla haaveita ja unelmia, ja naisilla ne liittävät paikkoihin ja elämyksiin, alkaen kodista. Nainen on metsästäjä-keräilijä vaistoiltaan, nainen haluaa matkan kohti vehreämpiä maita. Jos ollaan paikallaan, nainen muuttuu levottomaksi. Pitää saada lisää, ja jos on jo kaikkea, tunne siitä että pian saadaan lisää, ja se tunne tulee vain jos asiat muuttuvat.
Miten tämä eroaa siitä, millaisia miehet ovat?
Miehet tuntuvat parisuhteissa usein tyytyvän stabiilimpaan olotilaan. Asioita muutetaan sillä perusteella, että ilmenee ongelmia. Naisilla on merkillinen taipumus olla koko ajan muuttamassa kaikkea uuteen uskoon riippumatta siitä, miten hyvin elämä rullaa. Sääntöön on totta kai poikkeuksensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, jotkut tykkäävät kuluttaa paljon. Entä sitten? Miten tämä liittyy pariutumisen vaikeuteen? Ainakin lehtijutun Minnalla on kumppani, joten sen suhteen ei ainakaan näyttäisi olevan ongelmaa.
Hei pösilö! Olet väärässä keskustelussa.
Hei P ä l l i, itse olet. Sinä et määrää, mitä ihmiset täällä saa sanoa. Taisi osua ja upota kun noin paljon veetuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Vaatteissa ja kengissä 200 euroa on kipuraja, jota kalliimmat hankinnat vaativat jo enemmän harkintaa."
"Toisaalta fine dining -ravintolassa syöminen tai kampaajakäynti voivat maksaa satasia, mutta ne eivät tunnu Millasta isoilta asioilta."
Tämäkin on minulle outoa.
Hyvät kengät maksavat, itsekin ostan mieluummin laatua kuin uudet huonot joka toinen vuosi.
Mutta syömiseen tai kampaajalle tuosta noin vain satasia?
Ja kuten edellinen sanoi, tuossa ihmetyttää se että samaan aikaan kovatuloinen nainen pihistelee kunnollisten kenkien kanssa, mutta sitten polttaa luksushemmotteluun rahaa miettimättä.
Olenko ainoa, vai onko naisille normaalia tuollainen prioriteettijärjestys?
ap
Vautsi vau AP. Voit nyt antaa itsellesi oikein mojovat onnittelut, kun olet noin hienosti hoitanut tämän tilanteen. Ehkä jonkinmoinen mitaliseremoniakin olisi syytä järjestää.
Vakavasti ottaen, olen nainen, bruttotulot kuussa 2900 euroa, ja joka kuukausi jää roimasti rahaa säästöön. Joku MeNaiset-Milla ei edusta koko naissukupuolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen ymmärtämisen salaisuus on siinä ettei ajattele että koska naisella on kaikki hyvin.
Naisella ei ole koskaan kaikki hyvin, ei ainakaan kauaa. Aina pitää olla haaveita ja unelmia, ja naisilla ne liittävät paikkoihin ja elämyksiin, alkaen kodista. Nainen on metsästäjä-keräilijä vaistoiltaan, nainen haluaa matkan kohti vehreämpiä maita. Jos ollaan paikallaan, nainen muuttuu levottomaksi. Pitää saada lisää, ja jos on jo kaikkea, tunne siitä että pian saadaan lisää, ja se tunne tulee vain jos asiat muuttuvat.
Miten tämä eroaa siitä, millaisia miehet ovat?
Miehet tuntuvat parisuhteissa usein tyytyvän stabiilimpaan olotilaan. Asioita muutetaan sillä perusteella, että ilmenee ongelmia. Naisilla on merkillinen taipumus olla koko ajan muuttamassa kaikkea uuteen uskoon riippumatta siitä, miten hyvin elämä rullaa. Sääntöön on totta kai poikkeuksensa.
Joo, mies toteuttaa tätä stabiiliuttaan mm kotitöissä- istuu stabiilisti sohvalla, kun nainen tekee kotityöt. Nainen yrittää ensin vuosikaudet oyytää mieheltä tiettyjä asiosioia, tätä miehet sanoo nalkuttamiseksi, kun mitään ei tapahdu, naidet ottaa eron. Miehet eivöt näe missään mitään obgelmaa kunhan saa plkya ja kotipalvelu pelaa. Sitten itkevät, kun on liian myöhäustä. Mutra hyvä, että okette labiile....eikun stabiileja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen ymmärtämisen salaisuus on siinä ettei ajattele että koska naisella on kaikki hyvin.
Naisella ei ole koskaan kaikki hyvin, ei ainakaan kauaa. Aina pitää olla haaveita ja unelmia, ja naisilla ne liittävät paikkoihin ja elämyksiin, alkaen kodista. Nainen on metsästäjä-keräilijä vaistoiltaan, nainen haluaa matkan kohti vehreämpiä maita. Jos ollaan paikallaan, nainen muuttuu levottomaksi. Pitää saada lisää, ja jos on jo kaikkea, tunne siitä että pian saadaan lisää, ja se tunne tulee vain jos asiat muuttuvat.
Miten tämä eroaa siitä, millaisia miehet ovat?
Miehellä ei ole samaa pakkomiellettä muutoksiin.
Jos asunto on jo hyvä, yleensä se on nainen joka haluaa vaihtaa asuntoa, koska muutos.
Ai. Kerro se mun miehelle.
Hän on meillä se, jolla aina täytyy olla joku uusi tavoite projekti tai haave, (auton päivitys, uusi vene, asunto Espanjasta kenties, jne). Meillä minä käyttäisin varmaan vielä samoja huonekaluja kuin opiskeluaikoina, mies on halunnut uusia sängyltäni jo useampaan kertaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisille se juttu on matkustelu-herkuttelu-mukavuudet-kodin laittaminen.
Miehille harrastusvälineet-auto.
Vierailija kirjoitti:
"Vaatteissa ja kengissä 200 euroa on kipuraja, jota kalliimmat hankinnat vaativat jo enemmän harkintaa."
"Toisaalta fine dining -ravintolassa syöminen tai kampaajakäynti voivat maksaa satasia, mutta ne eivät tunnu Millasta isoilta asioilta."
Tämäkin on minulle outoa.
Hyvät kengät maksavat, itsekin ostan mieluummin laatua kuin uudet huonot joka toinen vuosi.
Mutta syömiseen tai kampaajalle tuosta noin vain satasia?
Ja kuten edellinen sanoi, tuossa ihmetyttää se että samaan aikaan kovatuloinen nainen pihistelee kunnollisten kenkien kanssa, mutta sitten polttaa luksushemmotteluun rahaa miettimättä.
Olenko ainoa, vai onko naisille normaalia tuollainen prioriteettijärjestys?
ap
Siis miksi sinä oletat, että jonkun Millan ongelmat johtuisivat nimenomaan hänen sukupuolestaan? Miksei sama logiikka päde miehiin? Miksi et linkkaile tänne artikkeleita vaikkapa katuojassa makaavista puliukoista (joista miehiä on muuten leijonanosa) ja ihmettele että miksi miehillä on näin hirveen huono prioriteettijärjestys ja elämänhallintataidot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Öö, kuka Satu? Milla muuttui Minnaksi? Sanottiinko jossain, että rahat ei riitä? Kenen rahat ei riitä? Onko sulla ap jokin ongelma?
Ehkä tämä ei olekaan kannanotto tulotasoihin ja kulutustottumuksiin vaan jokin jännittävän kryptinen ongelmanratkaisutehtävä?
Miksi Milla vaihtoi nimeään ja ovatko salaperäisen Satun tulotiedot tekaistuja? Onko anonyymi arvuuttaja piilottanut osan rahoistaan 58 neliömetrin asuntonsa laminaattilattian alle? Lopulta kaikki vihjeet kietoutuvat yhteen ja dilemma saa häkellyttävän ratkaisunsa!
Vierailija kirjoitti:
"Vaatteissa ja kengissä 200 euroa on kipuraja, jota kalliimmat hankinnat vaativat jo enemmän harkintaa."
"Toisaalta fine dining -ravintolassa syöminen tai kampaajakäynti voivat maksaa satasia, mutta ne eivät tunnu Millasta isoilta asioilta."
Tämäkin on minulle outoa.
Hyvät kengät maksavat, itsekin ostan mieluummin laatua kuin uudet huonot joka toinen vuosi.
Mutta syömiseen tai kampaajalle tuosta noin vain satasia?
Ja kuten edellinen sanoi, tuossa ihmetyttää se että samaan aikaan kovatuloinen nainen pihistelee kunnollisten kenkien kanssa, mutta sitten polttaa luksushemmotteluun rahaa miettimättä.
Olenko ainoa, vai onko naisille normaalia tuollainen prioriteettijärjestys?
ap
Ei ole normaalia, siis ajatella, että "Milla" = "Suomen kaikki naiset".
Mulla tulot Millan luokkaa, itse tykkään sijoittamisesta ja esim viime vuonna, tehdessäni paljon etätöitä, vaatteisiin meni varmaan 100€ ja kaikki ruoat tehtiin kotona itse - olemme anti-wolttareita. Kampaajalla kävin 4krt a 85€
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olet maksanut jo sen asuntolainan, joten et lyhennä sitä enää toisin kuin he
ja kuten sanottu tossa äsken, sun laina on ollut pienempi koska helsinki on kalliimpi
Mutta ap on maksanut sen yksin pois.
58 m2 asunto isossa/isohkossa kaupungissa, eli lyhennys on takuulla ollut suht lähellä tuota. Plus kaikki muut asunnon kulut yksin.
Voi hyvän tähden. Ap ei ole todennäköisesti korkeakoulutettu (koska huono palkka ja surkeat argumentit), eli hänellä on mahdollisesti ollut 10 vuotta tai jopa enemmän aikaa lyhentää lainaansa. Apn asunto on saattanut maksaa 50 000e, jutun naisen mahdollisesti 10+ kertaa enemmän. Naisella on voinut olla myös opintolainaa jota on maksanut pois.
Aivan järjetöntä verrata kun asuntojen hinnat ja ostohetki ovat todennäköisesti ihan erilaiset näissä kahdessa tapauksessa. Useimmat akateemisesti koulutetut saavat ensimmäisen vakituisen työn vasta reilu 30v jos sittenkään, kun se pikkukaupungin amiksen käynyt voi usein ostaa sen muutaman kymppitonnin asunnon 20-vuotiaana... Jo pelkkä omarahoitusosuuden säästäminen voi viedä siltä helsinkiläiseltä vuosikausia pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, jotkut tykkäävät kuluttaa paljon. Entä sitten? Miten tämä liittyy pariutumisen vaikeuteen? Ainakin lehtijutun Minnalla on kumppani, joten sen suhteen ei ainakaan näyttäisi olevan ongelmaa.
Miksi koko maailma sitten huutaa yhteen ääneen ilmastonmuutoksesta? Liikakulutus lisää ilmasto-ongelmia.
Yksi kallis esine ei saastuta yhtään enempää kuin yksi halpa. Useimmiten vähemmän, koska on laadukkaampi eli käyttöaika on pidempi. Lisäksi palvelujen käyttö on aika lailla ilmastoneutraalia, toisin kuin vaikka hm lumppujen ostelu.
Käytetyn rahan määrä ei siis merkitse juuri mitään, vaan se mitä rahalla ostaa ja paljonko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen ymmärtämisen salaisuus on siinä ettei ajattele että koska naisella on kaikki hyvin.
Naisella ei ole koskaan kaikki hyvin, ei ainakaan kauaa. Aina pitää olla haaveita ja unelmia, ja naisilla ne liittävät paikkoihin ja elämyksiin, alkaen kodista. Nainen on metsästäjä-keräilijä vaistoiltaan, nainen haluaa matkan kohti vehreämpiä maita. Jos ollaan paikallaan, nainen muuttuu levottomaksi. Pitää saada lisää, ja jos on jo kaikkea, tunne siitä että pian saadaan lisää, ja se tunne tulee vain jos asiat muuttuvat.
Miten tämä eroaa siitä, millaisia miehet ovat?
Miehellä ei ole samaa pakkomiellettä muutoksiin.
Jos asunto on jo hyvä, yleensä se on nainen joka haluaa vaihtaa asuntoa, koska muutos.
Ai. Kerro se mun miehelle.
Hän on meillä se, jolla aina täytyy olla joku uusi tavoite projekti tai haave, (auton päivitys, uusi vene, asunto Espanjasta kenties, jne). Meillä minä käyttäisin varmaan vielä samoja huonekaluja kuin opiskeluaikoina, mies on halunnut uusia sängyltäni jo useampaan kertaan.
Ai. Ja silloin kaikki muutkin miehet ovat samanlaisia kuin sun mies 😳
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vaatteissa ja kengissä 200 euroa on kipuraja, jota kalliimmat hankinnat vaativat jo enemmän harkintaa."
"Toisaalta fine dining -ravintolassa syöminen tai kampaajakäynti voivat maksaa satasia, mutta ne eivät tunnu Millasta isoilta asioilta."
Tämäkin on minulle outoa.
Hyvät kengät maksavat, itsekin ostan mieluummin laatua kuin uudet huonot joka toinen vuosi.
Mutta syömiseen tai kampaajalle tuosta noin vain satasia?
Ja kuten edellinen sanoi, tuossa ihmetyttää se että samaan aikaan kovatuloinen nainen pihistelee kunnollisten kenkien kanssa, mutta sitten polttaa luksushemmotteluun rahaa miettimättä.
Olenko ainoa, vai onko naisille normaalia tuollainen prioriteettijärjestys?
ap
Siis miksi sinä oletat, että jonkun Millan ongelmat johtuisivat nimenomaan hänen sukupuolestaan? Miksei sama logiikka päde miehiin? Miksi et linkkaile tänne artikkeleita vaikkapa katuojassa makaavista puliukoista (joista miehiä on muuten leijonanosa) ja ihmettele että miksi miehillä on näin hirveen huono prioriteettijärjestys ja elämänhallintataidot?
Tämä! Koska se kettoo ap:n perusongelmasta, joka on naisviha. Se haluaa tuoda kaikin tavoin esille sen, miten naiset on huonoja, siksi se tehtaileenäitä vastaavia ketjuja tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen ymmärtämisen salaisuus on siinä ettei ajattele että koska naisella on kaikki hyvin.
Naisella ei ole koskaan kaikki hyvin, ei ainakaan kauaa. Aina pitää olla haaveita ja unelmia, ja naisilla ne liittävät paikkoihin ja elämyksiin, alkaen kodista. Nainen on metsästäjä-keräilijä vaistoiltaan, nainen haluaa matkan kohti vehreämpiä maita. Jos ollaan paikallaan, nainen muuttuu levottomaksi. Pitää saada lisää, ja jos on jo kaikkea, tunne siitä että pian saadaan lisää, ja se tunne tulee vain jos asiat muuttuvat.
Miten tämä eroaa siitä, millaisia miehet ovat?
Miehellä ei ole samaa pakkomiellettä muutoksiin.
Jos asunto on jo hyvä, yleensä se on nainen joka haluaa vaihtaa asuntoa, koska muutos.
Ai. Kerro se mun miehelle.
Hän on meillä se, jolla aina täytyy olla joku uusi tavoite projekti tai haave, (auton päivitys, uusi vene, asunto Espanjasta kenties, jne). Meillä minä käyttäisin varmaan vielä samoja huonekaluja kuin opiskeluaikoina, mies on halunnut uusia sängyltäni jo useampaan kertaan.
Ai. Ja silloin kaikki muutkin miehet ovat samanlaisia kuin sun mies 😳
Heti kun miehistä aletaan puhua, niin yhtäkkiä tällaisissa vasta-argumenteissa onkin järkeä. Naisista sen sijaan voi esittää kuinka laajoja yleistyksiä hyvänsä jonain "tieteellisinä faktoina".
Vierailija kirjoitti:
"Vaatteissa ja kengissä 200 euroa on kipuraja, jota kalliimmat hankinnat vaativat jo enemmän harkintaa."
"Toisaalta fine dining -ravintolassa syöminen tai kampaajakäynti voivat maksaa satasia, mutta ne eivät tunnu Millasta isoilta asioilta."
Tämäkin on minulle outoa.
Hyvät kengät maksavat, itsekin ostan mieluummin laatua kuin uudet huonot joka toinen vuosi.
Mutta syömiseen tai kampaajalle tuosta noin vain satasia?
Ja kuten edellinen sanoi, tuossa ihmetyttää se että samaan aikaan kovatuloinen nainen pihistelee kunnollisten kenkien kanssa, mutta sitten polttaa luksushemmotteluun rahaa miettimättä.
Olenko ainoa, vai onko naisille normaalia tuollainen prioriteettijärjestys?
ap
Mutta luksusta ei ole se että käydään jötkien kanssa baareissa? Tunnen monta miestä, jotka käy baareissa ja illan aikana saattaa kulua 500€. Mutta ei, jos bainen haluaa käydä hyvässä ravintolassa syömässä, niin se on tuhlaamista.
Jälleen kerran jollain fe-ma-kol-la hankautui nivuset verille kun naista vähän arvosteltiin, etkä muuta keksinyt kuin vetää miesvertauksen kehiin. Olisit edes vähän ottanut kantaa tuohon mauttomaan kirjoitukseen.