Onko työkaverini vähän tyhmä?
Pidän hänestä kyllä, ja arvostan, mutta kun kysyin häneltä eilen akuutissa selkävaivassa, että kummalla satulatuolilla hän mieluiten istuu, (kun ne ovat erilaiset, se toinen niistä on sellainen ylipieni ja huono itselleni ja toinen normaalin kokoinen ja hyvä, ja hänellä oli se hyvä itsellään), niin hän vain sanoi, että ”mä tykkään tästä, toi toinen on huono”.
Kiva siinä sitten kysyä, että ”voisitko antaa sen hyvän minulle?” Miten joku ei tajua, että jos selkävaivainen kysyy tuollaista, hän itse istuisi siinä tuolissa hetken mielellään?
Työn luonne on vieläpä sellaista, että emme istu pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti, vaan aina hetken.
Ajatteliko hän, että minua vain ihan hänen näkökulmastaan kiinnostaa kysyä, kummalla tuolilla hän mieluummin istuu? Oikeasti.
Joskus 2 tunnin päästä hänellä oli sytyttänyt ja hän kysyi minulta, että ”haluaisitko sä istua tällä?” En viitsinyt sanoa, että olisin halunnut istua joo, koska ainakin itse olisin hänenä kokenut itseni ihan tyhmäksi siinä tapauksessa, että olisin ollut noin itsekäs. Tai ehkä hän siis oli vain tyhmä ja huonosti kasvatettu. Ei kasvatettu huomioimaan sitä, että kaikki ei liity aina juuri SINUUN.
Kommentit (628)
Vierailija kirjoitti:
34:lle
Sanoin, että MINUSTA huono, opettele lukemaan.
Ap
No totta kai SINUSTA. Sinähän sitä olisit pyytänyt.
Ei hitto mikä tyyppi.
Ja vielä sitten kun työkaveri tarjosi tuolia, marttyyrina kieltäydyit.
Solvaukset alkoivat tällä kertaa sivulla 2, yleensä menee noin sivulle 5 ennen kuin äitihullu alkaa raivota ja haukkuu kanssakeskustelijat p*skaperseiksi ja roskaväeksi.
Sitä kutsutaan muiden huomioon ottamiseksi tai muiden ajattelemiseksi , kun toiselta ei kysytä tuollaista suoraan ja taas toisaalta, jos työkaveri kysyy noin, ajatellaan häntä , ei itseä, ja ymmärretään, että hän ei halua viedä tuolia minulta, mutta tarvitsisi sen henk koht. syistä.
Ap
Tässä ketjussa on se erikoisuus, että tällä kertaa hän kehuu kotikasvatustaan. Yleensä asia on ollut juuri toisinpäin, äiti on suoraan saatanasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kysyit, kumpi tuoli on parempi, työkaverisi tietysti oletti, että sulle kelpaa kumpi tahansa. Sun olisi pitänyt vihjailla selkeämmin, sanoa, että toi toinen on paljon huonompi. (Jos siis suoraan pyytäminen ei käy.)
Niin, koska hän on TYHMÄ. Fiksu, sivisttetty ja hyvinkasvatettu ihminen ei olisi ajatellut sitä koskeman itseään, vaan olisi miettinyt TOISTA, eli minua. Mitä se toinen haluaa, kun se puuttuu tuoliin, jota mä käytän. Itsekäs tai tyhmä ihminen ei näin tajua.
Ap
Niin, ja jos sinä olisit fiksu, sivistynyt tai hyvinkasvatettu, niin miettisit sitä toista, eli työkaveriasi, mitä hän haluaa, etkä haukkuisi häntä tyhmäksi. Tässä taas hienosti tulee esiin narsistin MINÄMINÄMINÄ-ajattelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvää päivää. Olisit kysynyt suoraan, voisitko lainata tuolia.
🤦♀️Se on epäkohteliasta. Mitä, jos se toinenkin olisi kärsinyt selästään samalla ja tullut surulliseksi, kun jos sanoo ei vaikuttaa itsekkäältä ja taas jos antaa tuolin, on lammas tai muuten alistuu?
ApTuossahan vastaat itse omaan aloitukseesi. Miksi haukut työkaveriasi tyhmäksi, jos itsekin keksit tuollaisen syyn, miksi hänellä ei ole velvollisuutta antaa tuoliaan sinulle.
eri
Häh? Enhän MÄ sanonut hänelle NOIN. Mä annoin hänelle tilanteen miettiä, miten kipeä hän itse on verrattuna minuun. Jos ei olisi halunnut antaa tuolia, olisi voinut sanoa, että ”voi ei, mä en kestä sitten työpäivää loppuun, mutta vaihdetaanko hetkeksi kohta” tms.
Jos kysyn suoraan, noin sanominen on sika paljon itsekkäämpää.
ApMissä kohtaa sinä siis annoit hänelle tilanteen miettiä mitään tuollaista? Mistä hän olisi tiennyt, mikä sinun selkäsi kiputaso oli, kun et tuossa mitään asiasta ilmaissut? Ja missä kohtaa annoit hänelle mahdollisuuden arvioida oma selkänsä kipeämmäksi kuin sinun kun itselläsi näköjään on vain yksi oikea vastaus?
Minä olin hänelle nimenomaan valittanut, että selkäni on todella kipeä, kertonut lääkärikäynnistä yms.
Ja siinä kohtaa hän saa sen valintamahdollisuuden, kun minä alan puhua hänen tuolistaan työvälineenä. Siitä puhutaan siksi, että minäkin haluaisin istua sillä. En todellakaan ole kiinnostunut hänen saksistaan tai hänen mistään töissä, ellen itsekin sitä tarvitse. Taukki.
Ap
Niin. Eli sinulla oli ainoa oikea toimintatapa tilanteeseen valmiina, etkä hyväksynyt työkaverin valitsemaa toimintatapaa. Tuossa aiemmin sanoit, että annoit hänelle itselle tilaisuuden miettiä ja valita. Miksi annoit tällaisen mahdollisuuden, kun oikeita vaihtoehtoja oli mielestäsi vain yksi? Tuollainenhan on silkkaa v*ttuilua. "Mieti nyt hetken, tarvitko muka oikeasti sitä tuolia enemmän kuin minä?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No entä jos työkaveri esim. odotti, että jatkat keskustelua ja päädytte yhdessä veroamaan esimieheen, että saisitte kaksi hyvää satulatuolia?
Miten aiot RATKAISTA ongelman?
Vinkki: Se ei ratkea analysoimalla työkaverin tai palstalaisten käytöstapakasvatusta tai tunne-elämää.
Mulla oli selkä akuutisti kipeä, halooo!!!
Ap
No onko se vielä kipeä? Jos ei, niin koeta terapoida itsesi kuntoon tuosta kaameasta tuolitraumastasi tai yritä saada saikkua, kun työkaveri oli kauhean itsekäs. Tai vaihtoehtoisesti, jos selkä on yhä kipeä, tai pelkäät sen kipeytyvän, puhu työtuolijutusta töissä. Ensin työkaverin, sit esimiehen kanssa.
Ja mitä siihen itsekkyyteen tulee, niin ei kaikki ole pelkkää itsekkyyttä. Ihmiset ei vaan nykyisessä infotulituksessa ehdi ja jaksa koko ajan ajatella monimutkaisia vihjailuja. Tietynlainen suoruus on osa nykyajan käytöstapoja. Kohteliaasti suora, tietenkin. Senhän varmaan ap kohteliaana osat ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
34:lle
Sanoin, että MINUSTA huono, opettele lukemaan.
ApNo totta kai SINUSTA. Sinähän sitä olisit pyytänyt.
Ei hitto mikä tyyppi.
Ja vielä sitten kun työkaveri tarjosi tuolia, marttyyrina kieltäydyit.
Ei hän tarjonnut sitä. Hän kysyi, haluaisinko mä istua sillä. Miten olisin voinut sanoa joo nolaamatta häntä? Että ”etpä aluksi tajunnut. Kaikki MUN tasoiseni tajuaisivat kyllä. Sinä olit moukka ja luulit, että mua kiinnostaa sun mieltymyksesi työtuoleihin”.
Ap
No mistä ap sun työkaverin olisi pitänyt tietää, kumpaa tuolia SINÄ pidät parempana? Kun kerran itsekin sanoit, että jotkut tykkäävät siitä toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on se erikoisuus, että tällä kertaa hän kehuu kotikasvatustaan. Yleensä asia on ollut juuri toisinpäin, äiti on suoraan saatanasta.
Niin mutta ainahan hän on ollut sitä mieltä, että on hienoston jäsen, koska on perinyt rahaa ja isoisoisäkin oli melkein mukana valitsemassa Suomen kuningasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
34:lle
Sanoin, että MINUSTA huono, opettele lukemaan.
ApNo totta kai SINUSTA. Sinähän sitä olisit pyytänyt.
Ei hitto mikä tyyppi.
Ja vielä sitten kun työkaveri tarjosi tuolia, marttyyrina kieltäydyit.Ei hän tarjonnut sitä. Hän kysyi, haluaisinko mä istua sillä. Miten olisin voinut sanoa joo nolaamatta häntä? Että ”etpä aluksi tajunnut. Kaikki MUN tasoiseni tajuaisivat kyllä. Sinä olit moukka ja luulit, että mua kiinnostaa sun mieltymyksesi työtuoleihin”.
Ap
"Joo, kiitos. Voisin kokeilla istua loppupäivän sillä tuolilla."
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan muiden huomioon ottamiseksi tai muiden ajattelemiseksi , kun toiselta ei kysytä tuollaista suoraan ja taas toisaalta, jos työkaveri kysyy noin, ajatellaan häntä , ei itseä, ja ymmärretään, että hän ei halua viedä tuolia minulta, mutta tarvitsisi sen henk koht. syistä.
Ap
No ethän sinä tuossa ajattele ja huomioi ketään muita kuin itseäsi, kun hän oli mielestäsi tyhmä, kun ei antanut tuolia sinulle. Miksi hän on tyhmä, jos oikeasti ajattelet, että hänkin voisi sitä oikeasti tarvita?
Mitä helkkaria miljoonaperinnön saanut ap tekee millään työpaikalla häiriköimässä työkavereita hämärillä uteluilla työtuolimieltymyksistä?
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on se erikoisuus, että tällä kertaa hän kehuu kotikasvatustaan. Yleensä asia on ollut juuri toisinpäin, äiti on suoraan saatanasta.
Totta! Ja raivoaminenkin alkoi ennenkuin kukaan mainitsi heppalehtiä. Jään innolla seuraamaan ketjun kehitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on se erikoisuus, että tällä kertaa hän kehuu kotikasvatustaan. Yleensä asia on ollut juuri toisinpäin, äiti on suoraan saatanasta.
Niin mutta ainahan hän on ollut sitä mieltä, että on hienoston jäsen, koska on perinyt rahaa ja isoisoisäkin oli melkein mukana valitsemassa Suomen kuningasta.
Aivan. Mutta äiti silti on paha, kun antoi heppalehdet pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No entä jos työkaveri esim. odotti, että jatkat keskustelua ja päädytte yhdessä veroamaan esimieheen, että saisitte kaksi hyvää satulatuolia?
Miten aiot RATKAISTA ongelman?
Vinkki: Se ei ratkea analysoimalla työkaverin tai palstalaisten käytöstapakasvatusta tai tunne-elämää.
Mulla oli selkä akuutisti kipeä, halooo!!!
Ap
No onko se vielä kipeä? Jos ei, niin koeta terapoida itsesi kuntoon tuosta kaameasta tuolitraumastasi tai yritä saada saikkua, kun työkaveri oli kauhean itsekäs. Tai vaihtoehtoisesti, jos selkä on yhä kipeä, tai pelkäät sen kipeytyvän, puhu työtuolijutusta töissä. Ensin työkaverin, sit esimiehen kanssa.
Ja mitä siihen itsekkyyteen tulee, niin ei kaikki ole pelkkää itsekkyyttä. Ihmiset ei vaan nykyisessä infotulituksessa ehdi ja jaksa koko ajan ajatella monimutkaisia vihjailuja. Tietynlainen suoruus on osa nykyajan käytöstapoja. Kohteliaasti suora, tietenkin. Senhän varmaan ap kohteliaana osat ;)
No, olisin pahastunut paljon enemmän, jos olisin kysynyt suoraan ja hän olisi silloinkin ajatellut noin, koska ei kai hänen näkemyksensä tuolista muutu, eli ei halua suoda muille parempaa tuolia, kun ei tuossakaan kysynyt, että ”haluatko sä tämän?”
Tai jos ois luopunut siitä, mutta olisin tiennyt, että arvon röyvästä se sopii hnelle, muut ovat ”ihan huonoja”. Niinhän hän sanoi, ei osaa esittää ystävällistä ja vieraskoreaa, koska ei ole kasvatettu hyvin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
34:lle
Sanoin, että MINUSTA huono, opettele lukemaan.
ApNo totta kai SINUSTA. Sinähän sitä olisit pyytänyt.
Ei hitto mikä tyyppi.
Ja vielä sitten kun työkaveri tarjosi tuolia, marttyyrina kieltäydyit.Ei hän tarjonnut sitä. Hän kysyi, haluaisinko mä istua sillä. Miten olisin voinut sanoa joo nolaamatta häntä? Että ”etpä aluksi tajunnut. Kaikki MUN tasoiseni tajuaisivat kyllä. Sinä olit moukka ja luulit, että mua kiinnostaa sun mieltymyksesi työtuoleihin”.
Ap
Mikset voi nolata työkaveria? Ja mistä edes tiedät, että olisi nolostunut? Autuaita ovat yksinkertaiset, sanotaan. En tosin tiedä onko tämä ketju asiasta kovinkaan hyvä näyte. Mutta noin keskimäärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No entä jos työkaveri esim. odotti, että jatkat keskustelua ja päädytte yhdessä veroamaan esimieheen, että saisitte kaksi hyvää satulatuolia?
Miten aiot RATKAISTA ongelman?
Vinkki: Se ei ratkea analysoimalla työkaverin tai palstalaisten käytöstapakasvatusta tai tunne-elämää.
Mulla oli selkä akuutisti kipeä, halooo!!!
Ap
No onko se vielä kipeä? Jos ei, niin koeta terapoida itsesi kuntoon tuosta kaameasta tuolitraumastasi tai yritä saada saikkua, kun työkaveri oli kauhean itsekäs. Tai vaihtoehtoisesti, jos selkä on yhä kipeä, tai pelkäät sen kipeytyvän, puhu työtuolijutusta töissä. Ensin työkaverin, sit esimiehen kanssa.
Ja mitä siihen itsekkyyteen tulee, niin ei kaikki ole pelkkää itsekkyyttä. Ihmiset ei vaan nykyisessä infotulituksessa ehdi ja jaksa koko ajan ajatella monimutkaisia vihjailuja. Tietynlainen suoruus on osa nykyajan käytöstapoja. Kohteliaasti suora, tietenkin. Senhän varmaan ap kohteliaana osat ;)
No, olisin pahastunut paljon enemmän, jos olisin kysynyt suoraan ja hän olisi silloinkin ajatellut noin, koska ei kai hänen näkemyksensä tuolista muutu, eli ei halua suoda muille parempaa tuolia, kun ei tuossakaan kysynyt, että ”haluatko sä tämän?”
Tai jos ois luopunut siitä, mutta olisin tiennyt, että arvon röyvästä se sopii hnelle, muut ovat ”ihan huonoja”. Niinhän hän sanoi, ei osaa esittää ystävällistä ja vieraskoreaa, koska ei ole kasvatettu hyvin.
Ap
Miten aiot toimia jatkossa? Onko selkä vielä kipeä?
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen kysymyshän on hyvän kotikasvatuksen saaneelle ilman muuta kysymys, että onko sinulla jotain sitä vastaan, että minä istuisin sillä tuolilla, niin kuulosti kyllä kamalan itsekkäältä se selitys, miten kyllä juu se on hänelle ainoa kelpaava tuoli.
Mutta selkeästikään hän ei edes tajunnut, että jos selkävaivainen kysyy noin, siinä ei udella hänen mieltymyksiään. Joten sinänsä kyse ei ollut itsekkyydestä, vaikka se sellaisena läpi tulikin. Voi että, raivostuttaa, etten tajunnut, että hän on vain vähän tyhmä ja sanonut, että ”siitä huolimatta, saisinko käyttää sitä tuolia, koska en itse voi istua tällä toisella?”
Sanoin hänelle kyllä, etten voi istua sillä pienemmällä, mutta hän kuvitteli sitä siis small talkiksi selkeästikin. Arght!
Ap
Miksi sä kysyit hänen mieltymyksiään, jos et niitä halunnut tietää? Oletkohan itse vähän tyhmä?
Niin, koska hän on TYHMÄ. Fiksu, sivisttetty ja hyvinkasvatettu ihminen ei olisi ajatellut sitä koskeman itseään, vaan olisi miettinyt TOISTA, eli minua. Mitä se toinen haluaa, kun se puuttuu tuoliin, jota mä käytän. Itsekäs tai tyhmä ihminen ei näin tajua.
Ap