Lue keskustelun säännöt.
Laihdutus 2022
Tehdäänkö laihdutus ketju, eli tähän taas keskustellaan tän vuoden laihdutus jutut. Täällä perus mamma 164cm ja painoa kertynyt kiitettävät 90kg. Pitäisi saada se 10kg ainakin pois.
Kommentit (1329)
Vierailija kirjoitti:
Onko hiilareiden laskeminen hankalaa ja työlästä? Sitäkö sitten koko loppuiän? Eikö se hallitse aikalailla elämää kun joutuu niin tarkkaan miettimään mitä voi syödä? Entä sitten jos sattuu pysähtymään vaikka huoltoasemalle kahville, niin mitä kahvin kanssa otetaan ja kuinka ne hiilarit siitä lasketaan?
Onhan se vaikeaa, jos siitä sellaista tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko hiilareiden laskeminen hankalaa ja työlästä? Sitäkö sitten koko loppuiän? Eikö se hallitse aikalailla elämää kun joutuu niin tarkkaan miettimään mitä voi syödä? Entä sitten jos sattuu pysähtymään vaikka huoltoasemalle kahville, niin mitä kahvin kanssa otetaan ja kuinka ne hiilarit siitä lasketaan?
Jos on aiemmin tarkistanut sata kertaa rahkapullan hiilarit, niin sen 101. kerran varmaan osaa jo arvioida, paljonko siinä pullassa niitä on.
Vierailija kirjoitti:
Onko hiilareiden laskeminen hankalaa ja työlästä? Sitäkö sitten koko loppuiän? Eikö se hallitse aikalailla elämää kun joutuu niin tarkkaan miettimään mitä voi syödä? Entä sitten jos sattuu pysähtymään vaikka huoltoasemalle kahville, niin mitä kahvin kanssa otetaan ja kuinka ne hiilarit siitä lasketaan?
Ei ole. Kun sitä tekee aikansa, oppii systeemin eikä tarvi enää miettiä.
Ja jos huoltsikalle menee kahville, ottaa kahvia. Piste. Ei sitä pullaa, munkkia, keksiä, keksiä ja suklaata tartte naamaansa tunkea 24/7.
Kuinka monta vuotta olette laskeneet/ vältelleet liikoja hiilareita yhteen soittoon? Onko se teillä pysyvä ruokavalio? Jotain minun pitäisi tehdä ja mietin olisiko tässä oikea suunta.
Muuten, yksi hyvä vinkki siihen, miten voi helposti syödä enemmän kasviksia.
Itse ainakin olen ollut aika tuskissani, kun esim. ruokavaliot ovat käskeneet syömään ainakin puoli kiloa kasviksia päivässä, mutta itse en yhtään välitä salaateista aterioina, eikä se lisukkeenakaan ollut miellyttävä, kun joutui kauhean määrän sitä ruoan ohessa syömään.
Mutta nyt olen esimerkiksi oppinut laittamaan suuria määriä kasviksia pastaan. Esimerkiksi jauhelihakastikkeen voi tehdä itse ja siihen voi lisätä vaikka mitä: tomaattia, sipulia, pinaattia, herkkusieniä, paprikaa… Olen myös tehnyt kasvisten lisäämisestä helppoa - valmiiksi pesty pinaatti, valmiiksi siivutetut herkkusienet ja pakastesipuli ovat niin helppoja heittää ruoan sekaan, että syön niitä lähes jokaisella lämpimällä aterialla, eikä niitä edes huomaa siellä seassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuten, yksi hyvä vinkki siihen, miten voi helposti syödä enemmän kasviksia.
Itse ainakin olen ollut aika tuskissani, kun esim. ruokavaliot ovat käskeneet syömään ainakin puoli kiloa kasviksia päivässä, mutta itse en yhtään välitä salaateista aterioina, eikä se lisukkeenakaan ollut miellyttävä, kun joutui kauhean määrän sitä ruoan ohessa syömään.
Mutta nyt olen esimerkiksi oppinut laittamaan suuria määriä kasviksia pastaan. Esimerkiksi jauhelihakastikkeen voi tehdä itse ja siihen voi lisätä vaikka mitä: tomaattia, sipulia, pinaattia, herkkusieniä, paprikaa… Olen myös tehnyt kasvisten lisäämisestä helppoa - valmiiksi pesty pinaatti, valmiiksi siivutetut herkkusienet ja pakastesipuli ovat niin helppoja heittää ruoan sekaan, että syön niitä lähes jokaisella lämpimällä aterialla, eikä niitä edes huomaa siellä seassa!
Tuo on tosi hyvä just noin, menevät siinä seassa :) Ootko kokeillut keittää ruusukaalen ja paistaa paloiteltuna? On hyvää rapsakaksi paistettuna, vaikka sipulin kera
Sairas ketju, normaalipainoiset ja vanhat, +45v ihmiset laihduttaa. Mitä väliä enää tuossa iässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mahtuuko mukaan, jos on aloittanut laihdutuksen jo viime vuonna? Olen nyt ollut 2 kuukautta ketogeenisellä ruokavaliolla, paino on pudonnut 8 kiloa. Vielä olisi 12 kiloa tavoitepainoon. Lähtöpaino oli merkittävän lihavuuden puolella (bmi 30).
Bmi nyt tasan 26.00. 10,5 viikkoa ketogeenisellä, 10,5 kg lähtenyt. Vielä muutama kilo, niin olen normaalipainon ylärajalla. Toiveena on, että loppukeväällä painaisin yhtä vähän kuin muutama vuosi sitten. Tsemppiä kaikille urakkaan, me pystytään tähän!❤️
Ihana, kun täällä voi jutella laihduttamisesta ja jakaa sama elämäntilanne muiden kanssa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuten, yksi hyvä vinkki siihen, miten voi helposti syödä enemmän kasviksia.
Itse ainakin olen ollut aika tuskissani, kun esim. ruokavaliot ovat käskeneet syömään ainakin puoli kiloa kasviksia päivässä, mutta itse en yhtään välitä salaateista aterioina, eikä se lisukkeenakaan ollut miellyttävä, kun joutui kauhean määrän sitä ruoan ohessa syömään.
Mutta nyt olen esimerkiksi oppinut laittamaan suuria määriä kasviksia pastaan. Esimerkiksi jauhelihakastikkeen voi tehdä itse ja siihen voi lisätä vaikka mitä: tomaattia, sipulia, pinaattia, herkkusieniä, paprikaa… Olen myös tehnyt kasvisten lisäämisestä helppoa - valmiiksi pesty pinaatti, valmiiksi siivutetut herkkusienet ja pakastesipuli ovat niin helppoja heittää ruoan sekaan, että syön niitä lähes jokaisella lämpimällä aterialla, eikä niitä edes huomaa siellä seassa!
Helpointa on heittää niitä tehosekoittimeen ja juoda ne. Tai sekoittaa viherjauhetta veteen ja juoda.
Olen harjoitellut vähitellen parempia ruokailutottumuksia jo viime kesästä lähtien, mutta painoa putosi vain 5 kg koko puolen vuoden aikana. Nyt joulun jälkeen olen onnistunut pysymään 1800-2000 kcal päivässä joka ikisenä päivänä ja painoa on lähtenyt toiset 5 kg. Olen siis hieman yli 100 kg edelleen, eli tietenkin tämän kokoisella painoa lähtee aluksi nopeammin. Olen jättänyt karkit ja muut makeat herkut pois, vain muutamalla kyläreissulla ottanut pullan tai pari keksiä, muuten kotona korvannut esim. skyrillä ja profeel vanukkailla rasvaisemmat herkut. Kotipizzasta olen hakenut annoksen edelleen kerran viikossa, sushia, mitä vaan mieleen tulee. Yazion kalorilaskurilla olen pitänyt tiukasti kirjaa jokaisesta suupalasta ja tuntuisi toimivan. Jos haluan syödä pitsan, syön sitten toisella aterialla salaattia ja raejuustoa. Aamiaiseksi aina kaurapuuro ja jotain proteiinipitoista, välipalana hedelmiä, porkkanaa tai rahka. Leipää en syö enää aterioiden välissä vaan jos haluan syödä juustoruisleivän, se on joko lounas tai illallinen, ei välipala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten, yksi hyvä vinkki siihen, miten voi helposti syödä enemmän kasviksia.
Itse ainakin olen ollut aika tuskissani, kun esim. ruokavaliot ovat käskeneet syömään ainakin puoli kiloa kasviksia päivässä, mutta itse en yhtään välitä salaateista aterioina, eikä se lisukkeenakaan ollut miellyttävä, kun joutui kauhean määrän sitä ruoan ohessa syömään.
Mutta nyt olen esimerkiksi oppinut laittamaan suuria määriä kasviksia pastaan. Esimerkiksi jauhelihakastikkeen voi tehdä itse ja siihen voi lisätä vaikka mitä: tomaattia, sipulia, pinaattia, herkkusieniä, paprikaa… Olen myös tehnyt kasvisten lisäämisestä helppoa - valmiiksi pesty pinaatti, valmiiksi siivutetut herkkusienet ja pakastesipuli ovat niin helppoja heittää ruoan sekaan, että syön niitä lähes jokaisella lämpimällä aterialla, eikä niitä edes huomaa siellä seassa!
Helpointa on heittää niitä tehosekoittimeen ja juoda ne. Tai sekoittaa viherjauhetta veteen ja juoda.
Ja typerintä.
Minulle on kaikinta vaikeinta, että asetan riman niin mahdottoman korkealle. Pudotettavaa olisi 5 kg, mutta se ei ota onnistuakseen, koska se ei tipu HETi.
Kaiken pitäisi sujua täydellisesti: jos en ehdi lenkkeillä tuntia = ei hyödytä lenkkeillä ollenkaan. Jos en pääse kuntosalille 4x viikossa = ei kannata käydä ollenkaan. Jos en syö juuri kuten olen suunnitellut = aivan sama mitä vedän naamariin. Mikä tähän ajatusvääristymään auttaisi?
Aloin taas viikko sitten ja nyt olen valtavan pettynyt, kun paino on laskenut vain 700 g. Järjellä ajatellen tiedän, että se on hyvin, mutta olen kuitenkin pettynyt, koska ei ollut kiloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle on kaikinta vaikeinta, että asetan riman niin mahdottoman korkealle. Pudotettavaa olisi 5 kg, mutta se ei ota onnistuakseen, koska se ei tipu HETi.
Kaiken pitäisi sujua täydellisesti: jos en ehdi lenkkeillä tuntia = ei hyödytä lenkkeillä ollenkaan. Jos en pääse kuntosalille 4x viikossa = ei kannata käydä ollenkaan. Jos en syö juuri kuten olen suunnitellut = aivan sama mitä vedän naamariin. Mikä tähän ajatusvääristymään auttaisi?
Aloin taas viikko sitten ja nyt olen valtavan pettynyt, kun paino on laskenut vain 700 g. Järjellä ajatellen tiedän, että se on hyvin, mutta olen kuitenkin pettynyt, koska ei ollut kiloa.
Mulla on omana tavoitteena saada paino n. 58 kilon tuntumaan (lähtöpaino 66,5). En ole asettanut mitään aikatavoitetta paljonko pitää laihtua kuukaudessa tai mihin mennessä pitää tuo päätavoite pitää olla saavutettuna. Paino on niin herkkä heittelemään ihan päivänkin sisällä niin tulee vain aivan aiheettomia epäonnistumisen tunteita jos ei juuri x päivänä paina tiettyä määrää tai ei saavuta kuukauden tavoitetta. Ei elämä ole niin päivän päälle tarkkaa.
Itse käyn puntarilla joka päivä aamuisin, koska olen se ketjun excelrotta, joka tykkää tehdä kaavioita painon muutoksesta käyrä-muotoon. Tätä samaa ajatusta rennosta otteesta ja siitä, että en aseta heti alkuun ehdottomia tavoitteita koitan työstää myös siinä omassa excelissä, olen esim. tammikuun kaavion tehnyt niin että painoakseli menee 66,5 kilosta vain 63 kiloon, joten kun painoa lähtee niin pudotus oikeasti näyttää käyrällä joltain. Sitten helmikuun painokäyrä laitetaan alkamaan siitä mihin tammikuu päättyy ja loppumaan esim. 62 kiloon - ja jos se saavutetaan niin muokataan se päättymään 61 kiloon. Se että omalla janalla olisi akseli 66,5kg-58kg ja laihtuisin 3 kiloa, niin se näyttäisi vain kärpäsenpaskalta - kun taas paloiksi pureskeltuna näyttää siltä että on tullut valtavaa onnistumista, mikä tietenkin motivoi paljon enemmän! (sorry nörtteilystä).
Mutta ehkä omana vinkkinä siis: älä suorita, koita päästä rennoksi homman kanssa ja pyri nauttimaan niistä treeneistä ja elämään hetkessä. Pyri olemaan itseesi tyytyväinen jo nykytilassa, sitten kun lähdet jumppaan/lenkille/ruokapöytään niin pyri ajattelemaan, että tämä on sitä varten, että saat itsestäsi vain vähän paremman (oli tavoite sitten terveydellinen tai ulkonäöllinen tai mitä tahansa muuta). Jos ajatusmaailma on sellainen, että nyt kun painoa on omaan tavoitteeseesi nähden 5kiloa liikaa=olet paskaa. Ja paskaa niin kauan että tuo paino lähtee niin huolestuisin kyllä sinuna, paino siinä kohtaa määrittää omakuvaasi suhteettoman paljon. Jos lauantaina ehditkin lenkkeillä on 40 minuuttia etkä tuntia, niin oliko se valoisa ja mukavassa kelissä käppäily sitten ihan turhaa vai kuitenkin mieltä virkistävää ja terapeuttista? Ja sinuna voisin myös miettiä, että miksi juuri se 4 kertaa salia/tunti lenkkiä on niin maaginen sinulle että vähempi on turhaa?
Vierailija kirjoitti:
Onko hiilareiden laskeminen hankalaa ja työlästä? Sitäkö sitten koko loppuiän? Eikö se hallitse aikalailla elämää kun joutuu niin tarkkaan miettimään mitä voi syödä? Entä sitten jos sattuu pysähtymään vaikka huoltoasemalle kahville, niin mitä kahvin kanssa otetaan ja kuinka ne hiilarit siitä lasketaan?
Tilanteet ennakoidaan, jotta ei tarvitse sattumalta pysähtyä huoltoasemalle kahville. Syödään kunnolla silloin kun syödään, jotta ei nälkä yllättele. Ajetaan vähän pidemmälle, josta saa kunnollista ruokaa. Tai tehdään eväät.
Mutta jos nyt olisi ihan pakko huoltoaseman vitriinistä jotain valita, niin ehkä ottaisin voileivän, jossa on päällä esim. kananmunaa.
Vierailija kirjoitti:
Sairas ketju, normaalipainoiset ja vanhat, +45v ihmiset laihduttaa. Mitä väliä enää tuossa iässä?
Mitä väliä? Terveys ja toimintakyky.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen elämä kyllä kärsii, kun yritän laihduttaa.
En osaa ottaa rasvattomia, hajuttomia, mauttomia ruokia osaksi arkea
Sama
Miksi pitäisikään?
Itse ajattelen tasan toisin: Sen vähän minkä syön, syön sitten maukasta ruokaa. Rasvaakin saa olla.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on kaikinta vaikeinta, että asetan riman niin mahdottoman korkealle. Pudotettavaa olisi 5 kg, mutta se ei ota onnistuakseen, koska se ei tipu HETi.
Kaiken pitäisi sujua täydellisesti: jos en ehdi lenkkeillä tuntia = ei hyödytä lenkkeillä ollenkaan. Jos en pääse kuntosalille 4x viikossa = ei kannata käydä ollenkaan. Jos en syö juuri kuten olen suunnitellut = aivan sama mitä vedän naamariin. Mikä tähän ajatusvääristymään auttaisi?
Aloin taas viikko sitten ja nyt olen valtavan pettynyt, kun paino on laskenut vain 700 g. Järjellä ajatellen tiedän, että se on hyvin, mutta olen kuitenkin pettynyt, koska ei ollut kiloa.
Minulla on usein samoja tunteita laihtumisen kanssa. Vaikka laihduin 10kg viime vuonna, koen silti usein, ettei se ole paljoa ja että ulkonäköni ei ole muuttunut merkittävästi.
Minua on auttanut asiassa se, että olen silti jatkanut terveellisiä elämäntapoja. Olen vain jatkanut ja jatkanut, vaikka usein olenkin pettynyt, ettei muutos ole ollut suurempaa, koska annan silti järjen puhua minut ympäri - se sentään ymmärtää, että tämä on elämäntapaprojekti ja kroppani kiittää siitä minua.
Toinen motivaattori on vanhat vaatteet. Esimerkiksi juuri eilen huomasin, että nappiverkkarit, jotka ennen olivat tiukat päällä ja niistä aukesi nappeja jos yhtään kyykkäsin, mahtuivat nyt päälle helposti ilman vaaraa nappejen aukeamisesta.
Kolmas motivaattori on ollut se, että jo pienemmällä painonpudotuksella lähti jo hyvin senttejä kropasta. Vyötäröni on kaventunut n. 15cm, lantioni 10cm, reiteni 10cm ja käsivarteni 5cm. Se vasta motivoikin, kun katsoo mittanauhasta, kuinka leveä kaistale se 15cm on ja kuinka itse on jaksanut siitä kaikesta eroon päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten, yksi hyvä vinkki siihen, miten voi helposti syödä enemmän kasviksia.
Itse ainakin olen ollut aika tuskissani, kun esim. ruokavaliot ovat käskeneet syömään ainakin puoli kiloa kasviksia päivässä, mutta itse en yhtään välitä salaateista aterioina, eikä se lisukkeenakaan ollut miellyttävä, kun joutui kauhean määrän sitä ruoan ohessa syömään.
Mutta nyt olen esimerkiksi oppinut laittamaan suuria määriä kasviksia pastaan. Esimerkiksi jauhelihakastikkeen voi tehdä itse ja siihen voi lisätä vaikka mitä: tomaattia, sipulia, pinaattia, herkkusieniä, paprikaa… Olen myös tehnyt kasvisten lisäämisestä helppoa - valmiiksi pesty pinaatti, valmiiksi siivutetut herkkusienet ja pakastesipuli ovat niin helppoja heittää ruoan sekaan, että syön niitä lähes jokaisella lämpimällä aterialla, eikä niitä edes huomaa siellä seassa!
Tuo on tosi hyvä just noin, menevät siinä seassa :) Ootko kokeillut keittää ruusukaalen ja paistaa paloiteltuna? On hyvää rapsakaksi paistettuna, vaikka sipulin kera
En oo kokeillut, mutta pitäisi kyllä ehdottomasti kokeilla. Olen ollut tosi nirso kasvisten suhteen, joten tää mun nykytilanne on ollut vapauttava, sillä olen huomannut monen lapsuuden inhokkimaun näin aikuisena maistuvan paremmin kuin hyvin. Kaalit ovat aina lapsena olleet inhokkeja, joten pitäisi kyllä ehdottomasti kokeilla nyt uudestaan, koska luultavasti maistuisivat hyviltä nyt. Kiitos ehdotuksesta!
Onko hiilareiden laskeminen hankalaa ja työlästä? Sitäkö sitten koko loppuiän? Eikö se hallitse aikalailla elämää kun joutuu niin tarkkaan miettimään mitä voi syödä? Entä sitten jos sattuu pysähtymään vaikka huoltoasemalle kahville, niin mitä kahvin kanssa otetaan ja kuinka ne hiilarit siitä lasketaan?