Tipaton tammikuu 2022
Ensimmäinen päivä, eilen hyrpin valkkaria siihen malliin että helppo päivä olla ilman tänään. Katotaan miten tämä tammikuu onnistuu raittiina. Mites te muut.?
Kommentit (792)
Kylläpä se viinapiru kurkisti päätään torstaina ja perjantaina. Kaupassa pidin jo käsissäni holittomia Ipa-oluita, mutta ostin limsaa ja vissyä sen sijasta. Jotenkin tuo perjantai on ainakin minulle se vaikein päivä. Siitä kun selviää, niin lauantaina ei niin paljoa enää tee mieli. Ainakin tämä viikonloppu vielä menee siis täysin selvinpäin. Vaikka tässä ei mitään rapajuoppoja ollakaan, niin on sillä alkolla näköjään psyykeeseen ja elimistöön vaikutusta kun sitä tekee niin mieli. Itsellä pisin breikki 2,5kk muutaman vuoden takaa ja sen tosiaan muistan, että parin kuukauden jälkeen ei oikeastaan enää tehnyt edes mieli. Tavoitteena saavuttaa tuo olotila taas. Kiitos tarinosta taas muillekin taistelijoille, ne kyllä auttavat.
-Jone
Neljä päivää helmikuusta selätetty, eikä tunnu missään! 😎
Perjantait ovat minullakin yleensä ne pahimmat, kun työviikko on takana ja vaatisi nollausta, mutta eilen järjestin itselleni niin paljon muuta puuhaa, että meni ihan huomaamatta. Kävin iltapäivällä lumikenkäilemässä ja illalla vielä uudelleen lenkillä, vierailin äitini luona ja ompelin kaikki korjausommeltavat. Siinäpä se perjantai sitten mennä hurahtikin ilman, että edes ehti viiniä kaivata.
Tästä päivästä selviän helposti, sillä ensin on tehtävä vähän töitä ja illalla tulee vieraita, joiden kanssa ei alkoholi kuulu ohjelmaan. Siispä seuraava tiukka paikka on vasta ensi perjantaina…
Joni pärjäilee näemmä hienosti, mutta mitenkäs te muut holittomat helmikuiset jakselette?
- Helmi
No niin, eilen oli se ilta, jolloin oli tarkoitus pättää tipattomuus. Jääkaapissa oli olutta ja viinipullo. No, aloitin tosiaan ryhmäliikunnan kahden vuoden jälkeen. Raskasta lihastreeniä ja tuli tosi hyvä olo! Kotiin palattuani söin päivällisen ja sen kanssa otin yhden oluen. Ja siihen se jäikin. Ei vaan tehnyt mieli ottaa toista, vaikka kävin saunassakin. Ihme juttu! Simahdin sohvalle ja vääntäydyin ajoissa nukkumaan. Olen hämmästynyt siitä, että ei sitten tehnytkään mieli sitä viiniä, ja olen hämmästynyt myös siitä, että tosiaan sain aloitettua liinkuntaharrastuksen pitkän tauon jälkeen. Luulen, että jään nyt koukkuun siihen, koska olo oli sen jälkeen niin hyvä.
T. Se joka ei keksinyt nimimerkkiä
No niin--paino pudonnut 4 kg alkuvuoden tipattomuudella. Liikuntaa tai ruokailua muuttamatta. Ei huono sekään.
Vknloput pidemmän tuntuisia--pääsee ajoissa ylös---lumitöihin--jeeee...
Olotila kokonaisuudessaan jotenkin rauhallisempi vrt. Alkoa ottaessa.
Krapula--aamuja ja päiviä ei tod ikävä!
Samanhenkisten tarinoita lukien kohti valoisia kevätpäiviä!
-Leevi-
Vihdoin tuli se kovasti odotettu perjantai. Työpäivän jälkeen miehen kanssa tapaksia ja lasi valkkaria. Tilasimme pitsaa, jonka seurana nautin pullollisen ykkösolutta. Katselimme tv:tä ja vietimme mukavaa koti-iltaa. Sitten avasin punkkupullon.
Join koko pullollisen. En tiedä miksi, en vain osannut lopettaa. Aamulla heräsin pää kipeänä ja huonovointisena. En jaksa lähteä lenkille.
Olen niin pettynyt itseeni.
Sinna
voi harmi, Sinna! Mulle käy varmasti kanssa juuri noin. Ei kai auta kuin koota luut ja ottaa opikseen. Tsemppiä!
Täällä on ollut outo lauantai, viinihirviö ei ole lainkaan vieraillut... Pysyköön poissa! 20. päivä meneillään vasta.
Mukavaa lauantaita kaikille!
Niin monesti olen ollut tuossa samassa tilanteessa kuin Sinna ja aina olen inhonnut ja sättinyt itseäni jälkeenpäin. Nyt olen tullut siihen tulokseen että kohtuukäyttö ei vain ole minua varten ja jossain vaiheessa se aina lipsahtaa yli.
Sen myöntäminen ei ole ollut helppoa mutta nyt on kuitenkin rauhallisempi olo kun tein päätöksen lopettaa alkoholin käyttö kokonaan. Viisi viikkoa vasta tipatonta takana mutta se on tuntunut paljon helpommalta kuin aiemmilla kerroilla. Ei ole sitä rauhatonta odotusta että koska saa taas ottaa.
Tällä hetkellä en kaipaa alkoholia mutta varmaan taas jossain vaiheessa tulee mieleen että ei kai se lasillinen nyt haittaa. On se vaan semmoista myrkkyä että vaikka kuinka monta kertaa on todennut ettei se kohtuukäyttö pidemmän päälle onnistu niin aina vaan olen mennyt samaan lankaan.
Toivon että tällä kertaa voin vihdoin ja viimein väistää tuon ansan. Elämä on niin paljon parempaa kun on hyvä olla itsensä kanssa sen sijaan että rämpisi häpeän ja itsesyytösten suossa.
Hirveästi voimia sinulle ja kaikille muillekin jotka haluavat eroon alkoholin otteesta! Aina voi yrittää uudestaan eikä koskaan ole liian myöhäistä. Mukavaa helmikuuta!
Tilasin Saksasta 4:pahvilaatikollista juomia (lähinnä viiniä). Ei ehtinyt viikonlopuksi, mutta maanantaina on jakelussa.
Hei milloin hanat aukeaa? -maanantaina!
Kiitos kannustavista sanoista N52. Kokosin luuni ja nyt tuntuu jo paremmalta.
Vielä en ole valmis täysin alkoholittomuuteen, vaikka fiksulta päätökseltä se minunkin kohdalla tuntuisi. Helmi ja ”nimimerkitön” olivat järjestäneet itselleen puuhaa perjantaiksi ja ajattelen nyt, että se olisi minunkin tapani jatkossa. Yleensä on ollut kova kiire työviikon nollaamiseen ja ensihörpyn nauttimiseen ja sitten käy kuten nyt: homma karkaa käsistä. Vaikka tykkään urheilla, olen yleensä nimenomaan perjantain jättänyt välipäiväksi - vaan en enää. Jatkossa perjantaina rankka treeni, sauna ja sen jälkeen tuskin viiniäkään on pakko ämpäritolkulla kitata.
Mutta katsotaan kuinka naisen käy! Nyt ulos ladulle, mukavaa sunnuntaita kaikille!
-Sinna
Vierailija kirjoitti:
Vihdoin tuli se kovasti odotettu perjantai. Työpäivän jälkeen miehen kanssa tapaksia ja lasi valkkaria. Tilasimme pitsaa, jonka seurana nautin pullollisen ykkösolutta. Katselimme tv:tä ja vietimme mukavaa koti-iltaa. Sitten avasin punkkupullon.
Join koko pullollisen. En tiedä miksi, en vain osannut lopettaa. Aamulla heräsin pää kipeänä ja huonovointisena. En jaksa lähteä lenkille.
Olen niin pettynyt itseeni.
Sinna
Et ole yksin, mulle kävi ihan samat :(
Tarkoitus oli ottaa muutama lasillinen viiniä ja nauttia perjantaista. Meni aivan överiksi ja yöllä heräsin pahaan oloon ja jouduin oksentamaan! En muista milloin viimeksi! Ei tarvinut lauantaina enää ottaa mitään ja tuntuu että juomisen vähentämisestä voi tullakin helppoa. Kauhea olo oli ja meni lauantaikin aivan hukkaan kun väsytti. Se kismitti myös.
Sinna, otetaan tämä opin kannalta ja ensi kerralla muistetaan ja otetaan fiksummin ;)
Mulla lyhyen ajan tavoite oli olla ensi viikonloppu juomatta. Nyt tuntuu siltä että onnistuu. Lisäksi sain labratulokset ja näyttää siltä, että tipattomuus auttoi myös arvoihin. En haluaisi palata entiseen.
-Mutsi
Hei taas kaikki!
Täällä päättyi viiden viikon tipattomuus myös. Täytyy myöntää, että viini maistui hyvältä. Ensin puna- ja sen jälkeen valko-. Muutaman lasillisen aiheuttaman nousuhiprakan aikana olo oli aika autuas. MUTTA: siinähän sitä kului illan aikana mukavassa seurassa noin litran verran. Jos yhtään enempää olisin ottanut, niin aamulla olisi ollut krapula. Vaikka nukuin sikeästi (viimein), niin nyt aamulla olo on jotenkin nuupahtanut. Kaamea todeta ääneen, että aiemmin tällaisia nuupahtaneita olotiloja oli useampana aamuna viikossa. Hyi kamala, en todellakaan halua sellaista enää. Vaikka tipattomuuden aikana yöt olivat huonosti nukuttuja ja katkonaisia, oli olo aamuisin ja päivisin kuitenkin eri tavalla energinen, eikä tällainen nuuppo kuin nyt.
Joo kivaa siis oli, mutta ei yhtään niin kivaa minkälaiseksi olin juomisen päässäni romantisoinut. Nyt on vähän sellainen että tulipahan kokeiltua, ja äkkiä takaisin vesilinjalle. Itse asiassa aika helpottunut olo, sehän minulle on suurin pelko että lipsun takaisin arki-iltojen tissuun. Ainakaan nyt ei todellakaan tee mieli.
En kuitenkaan aio kokonaan alkoholista luopua, ja koska minulla on huono itsekuri, niin aion elellä sellaisessa sallivuuden ajatuskuplassa. Jos siis ensi viikonloppuna tekee mieli viiniä, niin siitä sitten vaan. Tavoitteena on edelleen se, että viini kuuluu vain viikonloppuun, ja silloinkin ilman krapulaseuraamusta.
Sinnalle ja Mutsille sellaista viestiä, että ei lannistuta! Ollaan armeliaita itsellemme, sillä elämä on opiskelua ja oppimista. Aika monta kertaa opimme kantapään kautta. Nyt vaan hyvillä mielin kohti uutta viikkoa ja raittiimpaa ja terveellisempää elämää! Itsekin keikun tässä samassa veneessä kanssanne.
-Tomsku
Hyvää lumipyryistä ja pään sisäisen sumuista sunnuntai päivää!
Täällä on nyt kyllä pieni "kapula". N. 4 desiä punaviiniä eilen illalla, 14%:sta. Ei ole ihmekkään jos tulee oloja. Nyt pitäisi pystyä olemaan ilman alkoholia keskiviikkoon asti. Mutta , kyllä vaan tekisi mieli pari pulloa olutta ja pizzaa.
Nähtäväksi jää onnistunko?
Ulkona ihana lumipyry, laantuispa iltaan mennessä niin vois käydä nuuhkimassa raikasta ulkoilmaa.
Tsemppiä kaikille!
-Ap
37. alkoholiton päivä menossa.
Olen ulkoillut ihan uudella innolla, herään viikonloppuaamuisin aikaisin ja virkeänä, mieliala on hyvä. Jes, tähän voisi tottua!
Mutta silti kangastelee mielessä maaliskuun puoliväli, loma ja punaviini… Noh, tässä on vielä reilu kuukausi aikaa vieroittautua moisista mieliteoista, ehkäpä edessä onkin tipaton vuosi 2022?
Sokerina pohjalla: alkoholista kertyvien kalorien puute ja liikunta —> housun vyötärö ei kiristä, reidet eivät hankaa vastakkain, peilistä näkyy aika soukka mimmi. Pitäisiköhän vähän ruokaremonttiakin yritellä? Makeanhimo ainakin on vähentynyt huomattavasti eivätkä välipalavoikkaritkaan ole maistuneet entiseen tahtiin. Nyt vois kaikkinainen terveysreformi olla helppoa (tai ainakin aiempaa helpompaa)?
Kaiken kaikkiaan hyvillä fiiliksillä uuteen työviikkoon suunnistan.
Tsemppiä kaikille tipattomille ja tipallisille! 🙂
- Helmi
Olipa RASKAS viikonloppu. Olutta on haluttanut koko ajan. No selvin päin ja tipattomalla olen pysynyt vielä, mutta nyt kävi kuten aiemmin spekuloin, eli nyt ne piinaviikot alkoivat. En tämän kolmipäiväisen jälkeen välttämättä usko, että pystyn koko helmikuuta olemaan alkotta, jos näin himottaa. Päivä kerrallaan mennään. Onneksi huomenna maanantai, niin saa ajatuksia muihin asioihin. Huh.
Vielä kiitos vertaistuesta.
-Jone
Hei!
Viikonloppu päättyy ja arki alkaa! 21. päivä mulla saapuu iltaan. Itseäni on kummasti auttanut ennen niin naurettavana pitämäni — ja jostain elokuvasta AA-kerholaisen suusta kuulemani — lausahdus: tänään en juo. Eli aina kun mieli lähtee harhailemaan sellaisille poluille, etten pysty esim ensi viikkoa, niin totean vain itselleni, että ihan sama: pääasia on, että tänään en juo. Kai siihen on joku suomalainen sanontakin, että älä kanna huolta huomisesta :-D
Eli näillä mennään. Hyvää yötä!
Pystyin niin samaistumaan teidän tipattoman kauden juhlinnan nautintoon sekä jälkituntemuksiin. Innostuksessani unohtui useinkin se, ettei pää/elimistö kestä samaa määrää kuin tipatonta edeltävänä aikana. Morkkikset kuitenkin ovat onneksi ohimeneviä ja kuten N52 totesi, että nyt kannattaa kerätä luut ja ottaa opiksi 😄. Siis aivan ihana tsemppaus, en ole aikaisemmin kuullut vastaavaa.
Mulla Meni perjantai siten, että mies kävi kaupassa ja repun sisältöä purkaessani huomasin sisätaskussa lehden. Ilahduin kun odotin Sport lehteä jonka piti ilmestyä 2.2. mutta marketin valikoimasta sitä ei kuitenkaan ole vieläkään löytynyt. Yllärinä lehti olikin Etiketti. Olin vähän harmissani koska oletin, että olimme "päättäneet" jatkaa molemmat vielä ainakin huikatonta helmikuuta. Jatkoin silti ostosten parissa saadakseni kylmää vaativat tuotteet jääkaappiin. Mitään alkon tuotteita ei repusta löytynyt 😳. Vain Etiketti tuo laadukas tuotejulkaisu jonka hän oli napannut mukaansa Alkosta joka on saman käytävän varrelta kauppaan mennessä. Näin tämä viikohvaihde sitten hupsahti, myös Etiketistä juttuja lukiessa. Hyvä mieli jäi vaikka ensin vähän säikähdin. Tsemppiä tulevalle viikolle.
-Tinja
Kiva nähdä että ketjua yhä ylläpidetään. Tosiaan alotin itse uudelleen tipattoman sunnuntaina, eli nyt menee korkki kiinni ainakin 7.3. saakka. Ajatuksen laukaisi viime viikonlopun pe- ja la-illanistujaiset. Saldoksi jäi henkinen ja fyysinen paha olo. Illat oli molemmat mukavia, mutta minulla on meneillään todella stressaava elämäntilanne töiden suhteen, ja ilmeisesti alkoholi vaan pahentaa asiaa vaikka illat olisivatkin kivoja. Varmasti sitten alkoholi ja yöunien laaduttomuus pahentaa rankan stressin tuomia haittoja. Pääsen heti kunnon koitoksen äärelle, kun tulevan perjantain illanistujaisissa varmasti viini virtaa.
Tipaton tammi-kuu hurahti kuin junan vessa.
Seuraavaksi fäpitön february.
moi, täytyy taas tänne kirjoittaa, kun en oikein tiedä, missä muualla tuntoja purkaisi: olin odottanut, että tipattomuus tekisi minusta todella energisen puuhanaisen. Mutta nyt 3 viikon jälkeen ihan sama saamaton sielu täällä sohvalla kököttää töiden jälkeen HBOta katsellen. Ei innosta kodin rempat (eikä edes pakolliset kotityöt) eikä muutenkaan minkään uusi ja jännä... Miten teillä muilla, milloin se energia tulee? Toivottavasti olisi jo nurkan takana :-)
mukavaa maanantai-iltaa!
Hei -Hellu 💛 älä jää sitä kuoharia harmittelemaan. Hyvin vedit 29 pv on loisto saavutus tipattomia päiviä. Tipattoman voit uusia kun tulee itselle sopiva ajankohta, mutta se minkä takia kilautitte lasillisen kunniaksi ei ehkä ole samanarvoinen siirrettäessä eteenpäin parilla päivällä. Kukaan meistä tuskin "tuomitsee" joten älä sinä itsekään tee niin.
- Tinja