Hetki, jolloin sinulle tuli todella tyhmä olo?

Edellinen jatkaa: Monta kertaa käynyt niin että valot on pois käytöstä risteyksestä. Siinä olen kuitenkin seissyt ja odottanut että valot vaihtuisivat... 

Edellisellä tarkoitin 84.. t. 84 ja 86.

Tuli tyhmä olo :D

[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 17:07"]

Löysin pihalta kissan jota luulin karanneeksi. Vein sen kotiin voidakseni palauttaa sen omistajalle. Sitten huomasin että kaulapannassa lukee: "Älä ota kissaa, omistaja on lähellä".

[/quote]

Tyhmää kirjoittaa noin siihen pantaan. Mitä jos kissa oikeasti karkaa, ja kaikki vaan katsoo että se omistaja on jossain puskapaskalla piilossa.

[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 17:07"]

Löysin pihalta kissan jota luulin karanneeksi. Vein sen kotiin voidakseni palauttaa sen omistajalle. Sitten huomasin että kaulapannassa lukee: "Älä ota kissaa, omistaja on lähellä".

[/quote]

Pitääkin vinkata tuollaista sille koiranomistajalle.

T. 47

En yleensä möläytä mitään typeryyksiä, mutta... Katselin yliopistokaverini jotain valokuvaa missä oli joukko ihmisiä. Bongasin yhden erikoisen näköisen miehen kuvasta ja spontaanisti hönkäisin: "KAUHEE mikä hevosnaama tolla yhellä on !"
"...Se on mun veljeni.", vastasi tämä yliopistokaveri. !!! Voi sitä häpeän määrää, kaverini ei näyttänyt yhtään veljeltään ja tyrskähti nauramaan ja sanoi ettei haittaa, mutta että hävetti. Pyysin anteeksi ja totesin nolona, että "Jos idiooteille olisi MM-kisoja niin voittaisin kirkkaasti kultaa ja lipun Siperiaan..."

[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 15:50"][quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 08:54"]

Oltiin miehen kanssa kaupassa ostamassa tarjousjauhelihaa pakkaseen. Huomasin, että paketti onkin 700 gramman pakkaus, eikä me kaksistaan sellaista saataisi syötyä ajoissa. Jäisestä köntistä ei saisi edes lohkottua palasta erilleen käytettäväksi. Onneksi mies ystävällisesti muistutti, että jauhelihan voi jakaa kahtia ja pakastaa vasta sitten.

[/quote]

Kerta-annos yhdelle sellainen 150-300grammaa. Ei se nyt yhdessä, kahdessa tai kolmessakaan päivässä mätäne. Vai syöttekö sitä lihaa sellaisen yhden ruikelon verran viikossa.
[/quote]
No me ei syödä joka päivä kotona, eikä huvita syödä samaa ruokaa kovin monta päivää peräkkäin. Ja miksi pitäiskään, kun ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu, kunhan vaan käyttäisi aivojaan.

Kun työkaveri katsoi vierestä epäuskoinen ilme naamallaan yrittäessäni saada täkkiä pussilakanaan noin 10 min.

Kun kuusivuotias poikani voitti minut sakissa, kolme kertaa peräkkäin. Vaikka pelasin ihan täysillä.

Joskus huomannut koulussa, että mulla on tohvelit jalassa.

Minulle on käynyt jo kaksi kertaa niin, että kun menen vessakoppiin, laukkuni jotenkin huitaisee käsisuihkun kahvaa ja vettä alkaa tulemaan pillupuhelimesta paineella.. Onneksi en ole itseni päälle sitä saanut, viimeksi seinään ja sitä edellisellä vessapaperitelineeseen. Onneksi ketään ei tainut kummallakaan kerralla olla paikalla, noloa kun kopista tulee vesinoro..

Ilman alushousuja olin kaupungilla kävelemässä ja havaitsin tuulenvireen tuntuvan kumman viileältä. Siinähän se penis sojotti avoimesti näkyvillä avoimesta vetoketjusta.

Joskus aikoja sitten tuli vanhassa työpaikassa keskustelua kesälomista kahvitauolla. Kerroin vahingossa olleeni Analiassa - syvä hiljaisuus

Näitähän riittää:

Vein lapsen loman jälkeen päivää liian aikaisin kouluun. Aamupalakerhon täti soitti ja hellästi huomautti että lapseni koulu alkaa vasta seuraavana päivänä mutta he voivat kyllä hoitaa lasta lomakerholaisena. Lounaankin tarjosivat. 

Unohdin koiran kaupan eteen. Vasta pari tuntia kotona hiljaisuutta ihmeteltyäni välähti, ja keksin mitä puuttuu. 

Ulkomailla asuessani kävin kaupassa ja tulin maantien liikennevaloihin joista halusin yli. Tie on piikkisuora, tasangolla, näkyvyyttä noin kilometri molempiin suuntiin. Nyt tie oli suljettu koska joku valtiovierailija aikoi ajaa siitä saattueessaan, poliiseita oli sadan metrin välein. 

Kiltisti painoin liikennevalojen nappia ja odottelin vihreää. Vieressä seissyt poliisi sanoi että kyllä nyt on ihan turvallista ylittää punaisillakin. 

Lapselle olen myös juottanut Fairya, ajattelin sen olevan mehunjämät. Mies olikin laittanut kuppiin Fairyvettä likoomaan. 

:)

Kävin nostamassa rahaa ja kiitin iloisesti automaattia. Takana oli pitkä jono, hävetti.

Olen vienyt väärän lapsen väärään kouluun väärään aikaan vääränä päivänä. Olen opettaja.

Kotiin tullessani painoin hissin nappia, siihen syttyi valo, mutta sammui saman tien. Painoin uudelleen, mutta valo sammui taas. Ärtyneenä ja väsyneenä rämppäsin nappia vielä monta kertaa, totesin hissin olevan rikki ja valmistauduin jo henkisesti kiipeämään kauppakassien kanssa viidenteen kerrokseen. Sitten tajusin että hissi olikin jo alimmassa kerroksessa, senkun vaan avais oven ja astuis sisään... Kyseessä vielä lasiovinen hissi, että varmasti näkee että hissi on oikeassa kerroksessa.

Menin pyhäpäivänä töihin ja ihmettelin kun ovet oli kiinni.

Luin sanomalehteä pöydän ääressä ja oikealla puolella lehteä oli kännykkäni.
Laitoin kämmeneni kännykän päälle (jotenkin ajattelin että se oli tietokoneen hiiri) ja yritin liikuttaa ja napsuttaa sitä että lehden sivu kääntyisi.
No eihän se kääntynyt ja tuli vähän tyhmä olo.

Kerran olin menossa prisman hissiin ja vaistomaisesti auton avaimet käteen ja yritin avata sen kaukosäätimellä hissin ovea. Kunnes joku tyyppi tuli ja painoi hissin nappia ja ovet aukenivat.

Muutaman kerran on käynyt niin, että kun on pitänyt laittaa pikkuhousunsuoja, olenkin ajatuksissani laittanut vanulapun pöksyihin.

Aikoinaan Porvoossa kuulin kivasta kesäkirppiksesta jokirannasta ja suunnistimme historialliseen sisäpihaan makasiinien lähelle. Suunta ei ollut kovin selkeä ja lopulta löysin aulan jossa oli paljon tavaraa kumisaappaista nukkeihin ja kahvipannuihin. Seurasimme tavaravanaa rappusia ylös ja isoon huoneeseen jonka keskelle sitten jähmetyin kuvion valjettua. Remu Aaltonen se siellä kohenteli tultaan. Olimme kävelleet suoraan hänen asuntoonsa.

Olin levittänyt sanomalehden ruokapöydälle niin että lehti ulottui osittain pöydän reunojen yli. Vauva sylissäni istahdin pöytään ja nojasin kyynärpäällä lehteen ja kellahdin kyljelleni lattialle. Osasin sentään suorata pikkuista niin että häntä ei sattunut.