Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu helvetinmoinen viha niitä vanhempia kohtaan, jotka laittavat lapsen päiväkotiin 1-vuotiaana?
30.12.2021 |
Tuossa toinen keskustelu tältä päivältä sai tämmöisen kysymyksen juolahtamaan mieleen…
Onko se oma katkeruus siitä kun oma elämä ja nuoruus hukattu nyrkin ja hellan välissä vai häh? Kumma kun nykyään nainen ja siis äiti ei voi tehdä mitään oikein!
Haukutaan jos menet töihin veroja maksamaan ja jos jäät kotiin niin siitäkin haukutaan kun loisit toisten rahoilla.
Miksi naiset on toisilleen tällaisia?
En ihmettele että naivaltaiset alat (vaka, sote) ovat ongelmissa kun naiset osaavat vain vihata toisiaan ihan mistä vaan syystä.
Kommentit (530)
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vähän hassua että jotkut säästävät asuntoihin, autoihin, ulkomaanreissuihin, sijoituksiin mutta lapsen hoitamiseen kotona ei voi yhtään nipistää.
On tehty hieno iso talo lainarahalla, on mökit, autot, kalliit harrastukset ja sitten ei ole vara jäädä kotiin lapsen kanssa edes siihen asti että lapsi olisi vaikka 2v.Lapsia tärkempää on se että on hieno oma talo ja tietty taso elämässä.
Joillakin taas leviää pää kotona lapsen kanssa. Ei vaan osata ja jakseta olla pelkästään kotona oman lapsen kanssa.
On pelkästään talo lainarahalla. Jo se yksistään vaatii kaksi aikuista palkansaajaa, kun siihen lisätään ruuat ja laskut. Ei ole mökkiä, ei sijoituksia, ei harrastuksia. Autot on, jotta päästään töihin. Autojen yhteishinta 20 000 euroa, ja nekin lainalla ostettuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan siinä ärsyttää ja huolestuttaa se, että vauva laitetaan vieraiden ihmisten hoitoon ja eroon perheestään, iässä, jossa pienet tutut ympyrät olisi niin tärkeät. Jokainen ymmärtää vaistomaisesti, että yksivuotias on liian pieni siihen rumbaan. Nykyään harvalla on oikeasti taloudellinen pakko laittaa noin pieni hoitoon, suurin osa äideistä haluaa vain palata takaisin niihin "asiantuntijatehtäviinsä", ettei cv:hen jää aukkoja. Ihmisiä ehkä suututtaa se, että lapsi sitten on se, joka siitä kärsii. Yksivuotiaan kunnallinen hoito tulee vielä kalliimmaksi kuin isompien lasten, koska ryhmien pitää olla tosi pieniä. Ei monikaan maksa kuussa niin paljon veroja, että sillä katettaisiin yhden vauvan tarhakuukausi. Mitään pedagogista etuahan ei vauva elämäänsä saa siitä, että viettää viikot tarhassa.
Mitä sitä ärsyyntymään ja huolestumaan muiden asioista?
Kyllä meidän 1v menee hoitoon ja syy on raha. Ei me pystytä maksamaan isompien lasten harrastuksia jos jään kotihoidontuelle. Ja ei ole mikään juttu etteikö meillä olisi varaa kaikkiin kolmeen. On ihan hyvin kun ollaan normaalitilanteessa, eli molemmat töissä.Enkä kyllä tiedä mitä se 1v saisi irti edes siitä että joutuu olemaan kotona vanhemman kanssa, joka kaipaa työelämään. Mulla on äitiyden lisäksi muitakin juttuja.
Milloin teillä on se normaalitilanne, kun ilmeisesti nyt on jo ainakin kolme lasta, joiden lapsuusajan ette ole voineet viettää normaaliarkea?
Kymmenen vuoden päästä?
Onko ihan pakko lisääntyä tuota vauhtia? Joku vimma ilmeisesti hankkia ja mukamas rakastaa omia lapsiaan, joiden kanssa ei edes kestä kotona, vaan täytyy jo 1-vuotias laittaa hoitoon?
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut elää lapsuuden kodissa, jossa äiti kotona. Hyvät onnelliset ja turvalliset muistot. Ihana lapsuus. Äidin eläke jäi hyvin pieneksi, koska niistä vuosista ei makseta.
Varmaankin nyt maksat äidille kuukausikorvausta niiden onnellisten muistojen ja ihanan lapsuuden takia, koska niiden seurauksena äiti on nyt köyhä eläkeläinen?
Se on jännä, miten tiedettä ja akateemista viisautta arvostetaan hirveästi silloin, kun on kysymys varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksesta: "sosionomitaustainen ei ole pätevä."
Mutta kuitenkin usein viitataan kintaalla sille tutkitulle tosiasialle, että lapsen tulisi olla tietyn ikäinen ennen kuin häntä kannattaa viedä päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se sääntö olikaan? Tunti per elinkuukausi taikka päivä per elinvuosi? Siihen nähden yksivuotias lapsi pärjää kyllä vanhemman työpäivän ajan hoidossa. Päiväkodissa on kuitenkin samat tutut hoitajat.
Tervemenoa vaan päiväkodin arkeen: riittämätön määrä vaihtuvia hoitajia. Isommillakin taaperoilla käy pikku vahinkoja siellä täällä ja kaoottisuus päivissä on kokoajan läsnä. Ihan karmeeta olisi laittaa sekaan vielä vasta 1-vuotias.
Meillä täällä on hyvä päiväkoti. 1–2-vuotiaat ovat oma ryhmänsä ja hoitajia on siinä tarpeeksi. Se on liikuntapäiväkoti, ja lapset saavat tarpeeksi monipuolista liikuntaa. Henkilökuntaa on tarpeeksi joka ryhmässä. Oma lapseni rakasti päiväkotia ja haluaisi nyt vielä kouluikäisenäkin mennä takaisin sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[Aamupäivisin en syönyt koko vuoden aikana kuin puuroa ja mies ei syönyt töissä mitään. Lapsille oli toki ruokaa. Yritettiin pitää kiinni siitä, että isommat lapset saivat pitää harrastuksensa ja velkaannuttiinkin luottokorteilla tuhansia euroja
Jokainen tavallaan tietysti. Minun mielestäni tuossa ei ole prioriteetit kohdallaan, jos jätetään syömättä lasten harrastusten takia.
Me ei olla ostettu isoa omakotitaloa, vaikka saataisiin siihen kyllä helposti lainaa. Tämä siksi, että haluamme hoitaa lapset pieninä kotona. Asumme siis maaseudulla pienehkössä asunnossa, ja ajetaan 15 vuotta vanhalla autolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vähän hassua että jotkut säästävät asuntoihin, autoihin, ulkomaanreissuihin, sijoituksiin mutta lapsen hoitamiseen kotona ei voi yhtään nipistää.
On tehty hieno iso talo lainarahalla, on mökit, autot, kalliit harrastukset ja sitten ei ole vara jäädä kotiin lapsen kanssa edes siihen asti että lapsi olisi vaikka 2v.Lapsia tärkempää on se että on hieno oma talo ja tietty taso elämässä.
Joillakin taas leviää pää kotona lapsen kanssa. Ei vaan osata ja jakseta olla pelkästään kotona oman lapsen kanssa.
On pelkästään talo lainarahalla. Jo se yksistään vaatii kaksi aikuista palkansaajaa, kun siihen lisätään ruuat ja laskut. Ei ole mökkiä, ei sijoituksia, ei harrastuksia. Autot on, jotta päästään töihin. Autojen yhteishinta 20 000 euroa, ja nekin lainalla ostettuja.
No miksi hankkia lapsia tollaseen rahatilanteeseen?
Vain Suomessa jankutetaan lasten viemisestä päivähoitoon. Muissa Pohjoismaissa äidit menevät töihin ja ansaitsevatkin paremmin kuin suomalaiset naiset ja perheiden elintaso on parempi. Keski-Euroopassa äitiysvapaa on muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen ja ihan älykkäitä ja tasapainoisia aikuisia lapsista kasvaa. Vain huonosti integroituneet äidit pitävät lapsia kotona vuositolkulla. Ja suomalaiset sankariäidit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vähän hassua että jotkut säästävät asuntoihin, autoihin, ulkomaanreissuihin, sijoituksiin mutta lapsen hoitamiseen kotona ei voi yhtään nipistää.
On tehty hieno iso talo lainarahalla, on mökit, autot, kalliit harrastukset ja sitten ei ole vara jäädä kotiin lapsen kanssa edes siihen asti että lapsi olisi vaikka 2v.Lapsia tärkempää on se että on hieno oma talo ja tietty taso elämässä.
Joillakin taas leviää pää kotona lapsen kanssa. Ei vaan osata ja jakseta olla pelkästään kotona oman lapsen kanssa.
On pelkästään talo lainarahalla. Jo se yksistään vaatii kaksi aikuista palkansaajaa, kun siihen lisätään ruuat ja laskut. Ei ole mökkiä, ei sijoituksia, ei harrastuksia. Autot on, jotta päästään töihin. Autojen yhteishinta 20 000 euroa, ja nekin lainalla ostettuja.
Elämämme viisain valinta oli se, että asuimme pienessä omistusasunnossa kun lapset olivat pieniä. Laina oli pieni, siivottavaa oli vähän, autoa ei tarvinnut, palvelut ja toiset lapsiperheet lähellä.
Talon hankinta usein vaatii autojen hankintaa ja niin edelleen. Lopulta ei ole enää varaa ehtiä olla sen lapsen kanssa, jota varten talo haluttiin ostaa.
Usein kuvitellaan että entisaikojen äitiys ja lastenhoito olivat jotenkin idyllistä ja ihanteellista. Vaikka tosiasiassa vuosisatoja ja -kymmeniä sitten äidit joutuivat usein myöskin jättämään pienet lapset muiden hoiviin olosuhteiden pakosta tai se kuului ylemmissä sosiaaliluokissa muuten vaan asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kotiin jääminen ole kaikilla rahasta kiinni. Voin sanoa, että oma pää ei kestänyt olla kotona kummankaan lapsen kanssa pidempään. Olin nuori kun sain lapset, ja kenelläkään tutulla ei ollut lapsia, ja mies aamusta iltaan töissä juuri aloittaneena yrittäjänä, eikä muitakaan sukulais turvaverkkoja saatavilla. Päivät olin käytännössä kahden lapsen kanssa enkä koskaan päässyt yksin edes kampaajalle, hammaslääkäriin tms.
Töihin meno piti mielenterveyteni kasassa. Voin sanoa, että avioero olisi tullut jos olisin viisi vuotta ollut kotona putkeen.Mulla oli sama juttu. Tähän päälle että musta ei ole kotiäidiksi. Työ tarjoaa älyllistä haastetta, toisin kuin vauvan hoito jossa päivän suurin yllätys on niskapaskan ajankohta. Lapset on ihania, mutta olen parempi äiti kun saan käydä myös töissä.
Sama täällä. Sinnittelin kyllä kotona siihen asti, että lapsi oli kaksivuotias, mutta olisin todellakin mennyt aiemmin takaisin, ellei olisi tehty virallisia papereita ja hommattu sijaista koko kahdeksi vuodeksi. En siis voinut palata töihin. Hulluksi meinasin tulla. Itse olen tällainen "vanhempi" äiti, sain lapsen 32-vuotiaana, ja kaikki tutut olivat saaneet lapsensa vähintään 10 vuotta aiemmin. Eipä ollut paljon seuraa näillä kulmilla, vaikka luuhasin kaikki vauvakerhot ja perhekahvilat läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisenä se sitten pitäisi sinne päiväkotiin laittaa? Ei kai sitä nyt hirveän paljon aikasemminkaan voi kun eikös lapsen olisi hyvä pystyä syömään jo muutakin kuin äidinmaitoa ennenkuin päiväkotiin laitetaan.
Aikaisintaan 2-vuotiaana kun on jonkinlaisia leikkitaitoja havaittavissa, osaa kävellä, syödä itse jne. Ihan säälittää nuo nippanappa 1- vuotiaat joita laitetaan päiväkotiin säilöön.
Lapsi menee tasan tarkkaan sinne päiväkotiin sen vuoksi 1-3vuotiaana, kun vanhemmat on töissä.
Ei siksi, että he sinne menisivät leikkimään tai oppimaan jotain ja sehän sen syyn pitääkin olla.
vasta 3 vuotias lapsi menee sinne leikkimisen ja oppimisen vuoksi sen lisäksi, että vanhemmat on töissä.Paitsi että nykyään yhä useampi 1-3-vuotias menee päiväkotiin sen takia, että kotiin syntyy vauva. Äidin pitää saada keskittyä uuden vauvan hoitoon ja 1-3-vuotias tarvitsee sen ajaksi virikkeitä ja kavereiden seuraa (:D).
Ja tässä ei tajuta, että siellä päiväkodissa on hoitoa vailla olevia 11 ympärillä. Kavereista ja yhteisleikeistä tuon ikäiset eivät ymmärrä mitään, se on toisten kädestä vietyjen lelujen imemistä ja muita naamaan tökkimistä. Ja ne päiväkodin 2 aikuista eivät ehdi auttaa sitäkään vähää mitä äiti ehtisi, koska kyllä, ne kolmea ikävuotta lähestyvät "isot" joutuvat pärjäämään omillaan kun aikuisilla on syli täynnä niitä alle vuoden vanhoja, jotka myös on kärrätty päiväsäilytykseen saamaan laadukasta varhaistraumatusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelin alkuun, että onpa outo kysymys. Sitten muistin, kuinka yhden lapsen kohdalla hänen päivähoitoon meno alle 1-vuotiaana kuumensi tunteita, nimittäin muiden osalta. Toisaalta samoin on käynyt myös, kun yksi lapsista oli vielä 4-vuotiaana kotona (tässä oli pienempiä sisaruksia kaverina). Tämähän ei varsinaisesti kenellekään kuulu, ja nykyään en enää moisesta jaksa välittää vaan tehdään just niin kuin meidän perheen kuvioihin parhaiten sopii.
Mä olen kokenut, että eri tilanteissa tehdään erilaisia ratkaisuja, eivätkä ne ole toinen toistaan huonompia. Itse keskityn mieluusti siihen, millaisia valintoja meidän perheessä tehdään, mistä syystä, ja millaiseksi kokonaisuus muodostuu. Ystäviä yritän kannustaa siinä, miten he ovat päättäneet toimia. Minussa ei aiheuta tunteenpurkauksia suuntaan tai toiseen, vaikka ystäväni (tai joku muu) eivät toimikaan kaikessa samalla tavalla kuin minä.
Itse en ymmärrä, miksi kotihoitoa ja varhaiskasvatusta pitää jotenkin vastakkainasetella, koska ne ovat ihan eri asioita. Molemmissa on puolensa, ja syyt asioiden taustalla eivät oikeastaan kuulu muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vihaa, en vaan ymmärrä miten kukaan pystyy näin tekemään jos ei ole aivan pakko. Ja siis oikeasti pakko, esim. yksinhuoltajana jos vaan oikeasti rahat loppuu ja tilanne ei ole itsestä kiinni eli vaikkapa puoliso häippäsee kuvioista täysin.
Tämä ei ole mitenkään naisille suunnattua vaan yhtä hyvin isäkin voi jäädä kotiin. Ja jos on surkea rahatilanne niin lapsia ei pitäisi edes tehdä. Ymmärrän siis tietenkin jos tulee pakottava erikoistilanne, mutta kun pikkuisia tungetaan hoitoon myös ihan mistä lie syystä. Pitää olla massia äitin rakennekynsiin ja ripsipidennyksiin ja iskän röökeihin. Tällöin ajattelen kyllä ettei se lapsi merkkaa vanhemmilleen lähes mitään. Miksi se on sitten pitänyt hommata?
Ihan se raha tarvitaan asuntolainaan, sähkölaskuun, bensaan, vakuutuksiin ja ruokaan. Jos noihin ja muuhun ihan arkielämiseen menee vaikka pari tonnia yhteensä kuussa, sitä ei makseta miehen 1500 euron palkalla ja naisen 300 hoitovapaamaksulla. Kyllä tarvitaan naisen parin tonnin palkka siihen oheen, vaikka maksettavaksi tulisikin sitten lisäksi se päivähoitomaksu ja toisenkin auton bensat. Ei ole kyse kynsistä, ripsistä ja röökistä vaan elämisestä ja asumisesta.
Miksi mies ei jää kotiin, niin riittäisi se äidin parin tonnin palkka + jäisi vielä isän kotihoidontuki ja lapsilisä ylimääräistä?
Vierailija kirjoitti:
Vain Suomessa jankutetaan lasten viemisestä päivähoitoon. Muissa Pohjoismaissa äidit menevät töihin ja ansaitsevatkin paremmin kuin suomalaiset naiset ja perheiden elintaso on parempi. Keski-Euroopassa äitiysvapaa on muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen ja ihan älykkäitä ja tasapainoisia aikuisia lapsista kasvaa. Vain huonosti integroituneet äidit pitävät lapsia kotona vuositolkulla. Ja suomalaiset sankariäidit.
Ei ainakaan Ruotsissa, vaan siellä perhevapaita käyttävät myös miehet. Ja kun lapsi sitten viedään päivähoitoon, tekevät vanhemmat lyhennettyä työaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisenä se sitten pitäisi sinne päiväkotiin laittaa? Ei kai sitä nyt hirveän paljon aikasemminkaan voi kun eikös lapsen olisi hyvä pystyä syömään jo muutakin kuin äidinmaitoa ennenkuin päiväkotiin laitetaan.
Aikaisintaan 2-vuotiaana kun on jonkinlaisia leikkitaitoja havaittavissa, osaa kävellä, syödä itse jne. Ihan säälittää nuo nippanappa 1- vuotiaat joita laitetaan päiväkotiin säilöön.
Lapsi menee tasan tarkkaan sinne päiväkotiin sen vuoksi 1-3vuotiaana, kun vanhemmat on töissä.
Ei siksi, että he sinne menisivät leikkimään tai oppimaan jotain ja sehän sen syyn pitääkin olla.
vasta 3 vuotias lapsi menee sinne leikkimisen ja oppimisen vuoksi sen lisäksi, että vanhemmat on töissä.Paitsi että nykyään yhä useampi 1-3-vuotias menee päiväkotiin sen takia, että kotiin syntyy vauva. Äidin pitää saada keskittyä uuden vauvan hoitoon ja 1-3-vuotias tarvitsee sen ajaksi virikkeitä ja kavereiden seuraa (:D).
Ja tässä ei tajuta, että siellä päiväkodissa on hoitoa vailla olevia 11 ympärillä. Kavereista ja yhteisleikeistä tuon ikäiset eivät ymmärrä mitään, se on toisten kädestä vietyjen lelujen imemistä ja muita naamaan tökkimistä. Ja ne päiväkodin 2 aikuista eivät ehdi auttaa sitäkään vähää mitä äiti ehtisi, koska kyllä, ne kolmea ikävuotta lähestyvät "isot" joutuvat pärjäämään omillaan kun aikuisilla on syli täynnä niitä alle vuoden vanhoja, jotka myös on kärrätty päiväsäilytykseen saamaan laadukasta varhaistraumatusta.
Siellä kotona on yksi aikuinen, jolla on syli täynnä sen vauvan kanssa ja se kolmivuotias, joka mustasukkaisuuttaan käy läpsimässä ja hakkaamassa sitä vauvaa kun silmä välttää. Sekö se parempi vaihtoehto on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vähän hassua että jotkut säästävät asuntoihin, autoihin, ulkomaanreissuihin, sijoituksiin mutta lapsen hoitamiseen kotona ei voi yhtään nipistää.
On tehty hieno iso talo lainarahalla, on mökit, autot, kalliit harrastukset ja sitten ei ole vara jäädä kotiin lapsen kanssa edes siihen asti että lapsi olisi vaikka 2v.Lapsia tärkempää on se että on hieno oma talo ja tietty taso elämässä.
Joillakin taas leviää pää kotona lapsen kanssa. Ei vaan osata ja jakseta olla pelkästään kotona oman lapsen kanssa.
Ei se meillä ainakaan tulisi olemaan kiinni nimenomaan siitä, että pitää olla hieno ja kallis asunto. Valitettavasti vaan asunnot maksaa nykyään sen verran, että mitään remonttipesää tai homepesää ei ole mitään järkeä ostaa. Ja kun lapsia on jo ennestään kaksi toisella osapuolella, ei voi ostaa mitään kaksiota tai kolmiota, koulujen pitää säilyä ennallaan, eli ei voi ostaa kuin tietyltä alueelta. Tässä tulee jo useita, varsin määrääviä syitä sille, miksi ostimme hieman kalliimman asunnon niin, että kotona ei ole varaa olla äitiysloman jälkeen. Säästöt taas menivät asunnon omavastuuosuuteen, joita on nykyään pakko olla vähintään 10 % ostohinnasta. Ei mikään pieni summa.
Ja tuohon tilanteeseen oli pakko tehdä uusi lapsi, vaikka ei olisi ollut oikein varaakaan?
On siihen varaa, koska palkka on molemmilla sellainen, että tähän on varaa. Silloin kun molemmat käyvät töissä. Ikäni on jo yli 35 eli emme voi lykätä lapsen tekoa enää sen takia, että säästämme jotta on varaa olla kotona. Valmistuin vasta koulusta, olen opiskellut yhtä mittaa sen reilu 11 vuotta. Pitää olla todella hyvät ansiot, että voi sekä säästää useiden vuosien kotona oloa varten, säästää asuntoa varten ja maksaa tulevaa asuntolainaa, kaikki taas eivät voi olla lääkäreitä ja juristeja. Ei ole ihannetilanne, mutta minkäs teet. En voinut myöskään aavistaa, että edellisessä avioliitossani mies vuosien varrella tekeekin päätöksen, että ei halua lapsia, minä taas haluan, ero edessä ja nyt on uusi suhde, jossa ennestään lapsia, joiden tarpeista pitää myös huolehtia. Kyllä tässä maassa muillakin kuin rikkailla tai köyhillä pitää olla mahdollisuus lisääntymiseen.
Ja ei, ei matkusteta. Minä kuljen työmatkat pyörällä kesät talvet, yksi auto käytössä. Käyn kampaajalla tasoittamassa hiuksia kerran vuodessa, maksaa 27 euroa. Ostetaan monesti esim. Resquen kautta edullisesti ruokaa, emme ostele turhia vaatteita jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vähän hassua että jotkut säästävät asuntoihin, autoihin, ulkomaanreissuihin, sijoituksiin mutta lapsen hoitamiseen kotona ei voi yhtään nipistää.
On tehty hieno iso talo lainarahalla, on mökit, autot, kalliit harrastukset ja sitten ei ole vara jäädä kotiin lapsen kanssa edes siihen asti että lapsi olisi vaikka 2v.Lapsia tärkempää on se että on hieno oma talo ja tietty taso elämässä.
Joillakin taas leviää pää kotona lapsen kanssa. Ei vaan osata ja jakseta olla pelkästään kotona oman lapsen kanssa.
On pelkästään talo lainarahalla. Jo se yksistään vaatii kaksi aikuista palkansaajaa, kun siihen lisätään ruuat ja laskut. Ei ole mökkiä, ei sijoituksia, ei harrastuksia. Autot on, jotta päästään töihin. Autojen yhteishinta 20 000 euroa, ja nekin lainalla ostettuja.
No miksi hankkia lapsia tollaseen rahatilanteeseen?
Koska se on normaalia elämää. Niitä lapsia on aika vaikea tehdä sitten viisikymppisenä, kun on talo jo maksettu.
Ihan se raha tarvitaan asuntolainaan, sähkölaskuun, bensaan, vakuutuksiin ja ruokaan. Jos noihin ja muuhun ihan arkielämiseen menee vaikka pari tonnia yhteensä kuussa, sitä ei makseta miehen 1500 euron palkalla ja naisen 300 hoitovapaamaksulla. Kyllä tarvitaan naisen parin tonnin palkka siihen oheen, vaikka maksettavaksi tulisikin sitten lisäksi se päivähoitomaksu ja toisenkin auton bensat. Ei ole kyse kynsistä, ripsistä ja röökistä vaan elämisestä ja asumisesta.