Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu helvetinmoinen viha niitä vanhempia kohtaan, jotka laittavat lapsen päiväkotiin 1-vuotiaana?
30.12.2021 |
Tuossa toinen keskustelu tältä päivältä sai tämmöisen kysymyksen juolahtamaan mieleen…
Onko se oma katkeruus siitä kun oma elämä ja nuoruus hukattu nyrkin ja hellan välissä vai häh? Kumma kun nykyään nainen ja siis äiti ei voi tehdä mitään oikein!
Haukutaan jos menet töihin veroja maksamaan ja jos jäät kotiin niin siitäkin haukutaan kun loisit toisten rahoilla.
Miksi naiset on toisilleen tällaisia?
En ihmettele että naivaltaiset alat (vaka, sote) ovat ongelmissa kun naiset osaavat vain vihata toisiaan ihan mistä vaan syystä.
Kommentit (530)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohisalo sai lapsen. Koska hän on äiti, tämänkin ketjun mukaan hänen pitäisi olla kotona seuraavat kolme vuotta, jotta lapsesta ei kasva häiriintynyt. Hän kuitenkin aikoo palata hommiin heti vanhempainvapaan jälkeen, vaikka varmasti olisi säästöjä olla vuosikaudet kotona. Kuinkas hän ei nyt näytä esimerkkiä muille? Onko hän korvaamaton? Luisuuko hän urapolulta, jos jää kotiin?
Kukaan tässä ketjussa ei ole sanonut, että äidin pitää olla kotona kolme vuotta, vaan että yksivuotias ei kuulu päiväkotiin.
Äiti ja isä voi olla kotona molemmat, vuorotellen, vuosi kullekin ja kas, lapsi onkin jo kaksivuotias.
Ohisalon haluaisin olevan kotona seuraavat 50 vuotta.
Onhan tässä ketjussa moneen kertaan hoettu, että nimenomaan äidin pitää olla kotona, jotta kiintymyssuhde kasvaa vankaksi ja perusturvallisuus ei horju. Perhepäivähoitoonkin kuulemma voi lapsen laittaa, koska se on kodinomaista hoitoa, mutta en kyllä ymmärrä, miten se auttaa lasta kasvamaan hyvin, jos hoitajalla on kuusi eri-ikäistä lasta. Enemmän syliä ja virikettä riittää siellä päiväkodissa.
Päivähoidossa se hoitaja voi olla joka päivä uusi ja ventovieras ja kontolla olla 15-20 lasta.
Ja kiintymyssuhde rakentuu luonnollisesti molempiin vanhempiin. Sinä nyt vaan jankkaat tästä äitiyden kauheudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohisalo sai lapsen. Koska hän on äiti, tämänkin ketjun mukaan hänen pitäisi olla kotona seuraavat kolme vuotta, jotta lapsesta ei kasva häiriintynyt. Hän kuitenkin aikoo palata hommiin heti vanhempainvapaan jälkeen, vaikka varmasti olisi säästöjä olla vuosikaudet kotona. Kuinkas hän ei nyt näytä esimerkkiä muille? Onko hän korvaamaton? Luisuuko hän urapolulta, jos jää kotiin?
Kukaan tässä ketjussa ei ole sanonut, että äidin pitää olla kotona kolme vuotta, vaan että yksivuotias ei kuulu päiväkotiin.
Äiti ja isä voi olla kotona molemmat, vuorotellen, vuosi kullekin ja kas, lapsi onkin jo kaksivuotias.
Ohisalon haluaisin olevan kotona seuraavat 50 vuotta.
Onhan tässä ketjussa moneen kertaan hoettu, että nimenomaan äidin pitää olla kotona, jotta kiintymyssuhde kasvaa vankaksi ja perusturvallisuus ei horju. Perhepäivähoitoonkin kuulemma voi lapsen laittaa, koska se on kodinomaista hoitoa, mutta en kyllä ymmärrä, miten se auttaa lasta kasvamaan hyvin, jos hoitajalla on kuusi eri-ikäistä lasta. Enemmän syliä ja virikettä riittää siellä päiväkodissa.
Päivähoidossa se hoitaja voi olla joka päivä uusi ja ventovieras ja kontolla olla 15-20 lasta.
Ja kiintymyssuhde rakentuu luonnollisesti molempiin vanhempiin. Sinä nyt vaan jankkaat tästä äitiyden kauheudesta.
Kiintymyssuhde rakentuu ensimmäisten kuukausien aikana siihen henkilöön, joka vauvaa hoivaa. Näitä hoivaavia voi olla toki kaksikin, mutta ei se vauva mitään kiintymyssuhdetta rakenna vanhempaan, joka ei hoida lasta. Kun kiintymyssuhde on rakentunut, on lapsella kykyä kiintyä ja käsitellä muitakin ihmissuhteita. Normaalisi kiintynyt lapsi ei siis mene rikki siitä, että se on päivähoidossa ja siellä on eri ihmisiä antamassa hoivaa kuin kotona. Jos hoiva kotona on heikkoa ja kiintymyssuhdetta ei rakennu normaalisti ensimmäisten 9:n kuukauden aikana, ei se tilanne siitä mitenkään parane sillä, että lapsi jatkaa kotona oloaan. Vaikka kiintyminen varhaislapsuudessa epäonnistuisi, sitä voidaan korjata esim. sijaishuollossa.
En mitenkään vihaa niitä vanhempia, mutta sääkin lapsia. Isoissa ryhmissä ja kauheessa kiireessä niitä lapsia ei ehditä hoitamaan riittävästi. Ne saattavat maata ulkona maassa kun kukaan ei ehd auttamaan ylös, leikittämään tai pitämään sylissä, tai istuvat kylmissä rattaissa ilman että kukaan edes puhuu tai katsoo heihin päin. Sisällä taas saatetaan itkeä tuntitolkulla räkä valuen, eikä kukaan lohduta, ota syliin, pyyhi nenää, auta leikkimään tms. Noin pienet lapset, melkein vauvat, eivät saa päiväkodista mitään irti. Vanhemmille tietenkin suitsutetaan kuinka kiva päivä on ollut ettei vanhemmille tulisi huono omatunto, mutta totuus on toinen. Päiväkodit ovat noin pienelle yksinäisiä, karuja ja kamalia paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohisalo sai lapsen. Koska hän on äiti, tämänkin ketjun mukaan hänen pitäisi olla kotona seuraavat kolme vuotta, jotta lapsesta ei kasva häiriintynyt. Hän kuitenkin aikoo palata hommiin heti vanhempainvapaan jälkeen, vaikka varmasti olisi säästöjä olla vuosikaudet kotona. Kuinkas hän ei nyt näytä esimerkkiä muille? Onko hän korvaamaton? Luisuuko hän urapolulta, jos jää kotiin?
Kukaan tässä ketjussa ei ole sanonut, että äidin pitää olla kotona kolme vuotta, vaan että yksivuotias ei kuulu päiväkotiin.
Äiti ja isä voi olla kotona molemmat, vuorotellen, vuosi kullekin ja kas, lapsi onkin jo kaksivuotias.
Ohisalon haluaisin olevan kotona seuraavat 50 vuotta.
Onhan tässä ketjussa moneen kertaan hoettu, että nimenomaan äidin pitää olla kotona, jotta kiintymyssuhde kasvaa vankaksi ja perusturvallisuus ei horju. Perhepäivähoitoonkin kuulemma voi lapsen laittaa, koska se on kodinomaista hoitoa, mutta en kyllä ymmärrä, miten se auttaa lasta kasvamaan hyvin, jos hoitajalla on kuusi eri-ikäistä lasta. Enemmän syliä ja virikettä riittää siellä päiväkodissa.
Päivähoidossa se hoitaja voi olla joka päivä uusi ja ventovieras ja kontolla olla 15-20 lasta.
Ja kiintymyssuhde rakentuu luonnollisesti molempiin vanhempiin. Sinä nyt vaan jankkaat tästä äitiyden kauheudesta.
Kiintymyssuhde rakentuu ensimmäisten kuukausien aikana siihen henkilöön, joka vauvaa hoivaa. Näitä hoivaavia voi olla toki kaksikin, mutta ei se vauva mitään kiintymyssuhdetta rakenna vanhempaan, joka ei hoida lasta. Kun kiintymyssuhde on rakentunut, on lapsella kykyä kiintyä ja käsitellä muitakin ihmissuhteita. Normaalisi kiintynyt lapsi ei siis mene rikki siitä, että se on päivähoidossa ja siellä on eri ihmisiä antamassa hoivaa kuin kotona. Jos hoiva kotona on heikkoa ja kiintymyssuhdetta ei rakennu normaalisti ensimmäisten 9:n kuukauden aikana, ei se tilanne siitä mitenkään parane sillä, että lapsi jatkaa kotona oloaan. Vaikka kiintyminen varhaislapsuudessa epäonnistuisi, sitä voidaan korjata esim. sijaishuollossa.
Tietenkin molempien vanhempien pitää hoivata lasta kun se on vauva. Ei kai tällaista tarvitse enää erikseen kirjoittaa?
Alle kaksivuotias ei saa yhtään mitään päivähoidosta/varhaiskasvatuksesta, eikä se sinne kuulu.
Lastensuojeluperheet on erikseen, eikä sellaisten perheidenkään lapset hyödy yhtikäs mitään nykyisestä päivähoidosta, menevät vain enemmän rikki. Heille pitää tarjota apua kotiin.
Minä hain esikoiselle päivähoitopaikkaa kun hän oli kaksi. Kun kävin siellä, kävi ilmi, että YKSIKÄÄN hoitaja ei ollut vakituinen, vaan kaikki olivat määräaikaisia, jopa se päiväkodin johtaja. Eli käytännössä ketään tapaamistani aikuisista ei olisi ollut enää siellä kun lapseni olisi sinne mennyt.
Lapsi sai jonkin ylijäämäylimääräpaikan, koska johtajan mielestä on ihan ok ottaa sinne 10 ylimääräistä lasta, "kun eihän lapset koskaan ole kaikki terveitä ja paikalla".
Ja tämä tarjottu paikka on ajalta, jolloin varhaiskasvatus ei edes ollut kriisissä kuten nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohisalo sai lapsen. Koska hän on äiti, tämänkin ketjun mukaan hänen pitäisi olla kotona seuraavat kolme vuotta, jotta lapsesta ei kasva häiriintynyt. Hän kuitenkin aikoo palata hommiin heti vanhempainvapaan jälkeen, vaikka varmasti olisi säästöjä olla vuosikaudet kotona. Kuinkas hän ei nyt näytä esimerkkiä muille? Onko hän korvaamaton? Luisuuko hän urapolulta, jos jää kotiin?
Kukaan tässä ketjussa ei ole sanonut, että äidin pitää olla kotona kolme vuotta, vaan että yksivuotias ei kuulu päiväkotiin.
Äiti ja isä voi olla kotona molemmat, vuorotellen, vuosi kullekin ja kas, lapsi onkin jo kaksivuotias.
Ohisalon haluaisin olevan kotona seuraavat 50 vuotta.
Onhan tässä ketjussa moneen kertaan hoettu, että nimenomaan äidin pitää olla kotona, jotta kiintymyssuhde kasvaa vankaksi ja perusturvallisuus ei horju. Perhepäivähoitoonkin kuulemma voi lapsen laittaa, koska se on kodinomaista hoitoa, mutta en kyllä ymmärrä, miten se auttaa lasta kasvamaan hyvin, jos hoitajalla on kuusi eri-ikäistä lasta. Enemmän syliä ja virikettä riittää siellä päiväkodissa.
Päivähoidossa se hoitaja voi olla joka päivä uusi ja ventovieras ja kontolla olla 15-20 lasta.
Ja kiintymyssuhde rakentuu luonnollisesti molempiin vanhempiin. Sinä nyt vaan jankkaat tästä äitiyden kauheudesta.
Kiintymyssuhde rakentuu ensimmäisten kuukausien aikana siihen henkilöön, joka vauvaa hoivaa. Näitä hoivaavia voi olla toki kaksikin, mutta ei se vauva mitään kiintymyssuhdetta rakenna vanhempaan, joka ei hoida lasta. Kun kiintymyssuhde on rakentunut, on lapsella kykyä kiintyä ja käsitellä muitakin ihmissuhteita. Normaalisi kiintynyt lapsi ei siis mene rikki siitä, että se on päivähoidossa ja siellä on eri ihmisiä antamassa hoivaa kuin kotona. Jos hoiva kotona on heikkoa ja kiintymyssuhdetta ei rakennu normaalisti ensimmäisten 9:n kuukauden aikana, ei se tilanne siitä mitenkään parane sillä, että lapsi jatkaa kotona oloaan. Vaikka kiintyminen varhaislapsuudessa epäonnistuisi, sitä voidaan korjata esim. sijaishuollossa.
Tietenkin molempien vanhempien pitää hoivata lasta kun se on vauva. Ei kai tällaista tarvitse enää erikseen kirjoittaa?
Alle kaksivuotias ei saa yhtään mitään päivähoidosta/varhaiskasvatuksesta, eikä se sinne kuulu.
Lastensuojeluperheet on erikseen, eikä sellaisten perheidenkään lapset hyödy yhtikäs mitään nykyisestä päivähoidosta, menevät vain enemmän rikki. Heille pitää tarjota apua kotiin.
Tällä kirjoittajalla on vahva tahtotila, mutta hyvin vähän ymmärrystä. Kaikissa perheissä ei ole molempia vanhempia. Kaikissa perheissä molemmat vanhemmat eivät hoida lasta. Lastensuojeluperheille ei ole päivähoitoa vastaavaa palvelua kotiin olemassa. Alle kaksivuotias ei saa ehkä samoja asioita varhaiskasvatuksesta kuin esim. viisivuotias, mutta kyllä hän sielä hoitoa, kasvatusta ja opetustakin saa. Voit vaikka sen oman päiväkotisi vaka opettajan kanssa jutella millaisia asioita pienten kanssa harjoitellaan ja tehdään.
En vihaa. Jokainen tekee omat päätöksensä. Itse en laittaisi noin pientä lastani laumaan selviämään, sillä sitä se juuri on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa teillä päin paskoja päiväkoteja. Meillä täällä pikkukunnassa on hyvät päiväkodit, vakituiset hoitajat ja henkilöstömitoitus on täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohisalo sai lapsen. Koska hän on äiti, tämänkin ketjun mukaan hänen pitäisi olla kotona seuraavat kolme vuotta, jotta lapsesta ei kasva häiriintynyt. Hän kuitenkin aikoo palata hommiin heti vanhempainvapaan jälkeen, vaikka varmasti olisi säästöjä olla vuosikaudet kotona. Kuinkas hän ei nyt näytä esimerkkiä muille? Onko hän korvaamaton? Luisuuko hän urapolulta, jos jää kotiin?
Kukaan tässä ketjussa ei ole sanonut, että äidin pitää olla kotona kolme vuotta, vaan että yksivuotias ei kuulu päiväkotiin.
Äiti ja isä voi olla kotona molemmat, vuorotellen, vuosi kullekin ja kas, lapsi onkin jo kaksivuotias.
Ohisalon haluaisin olevan kotona seuraavat 50 vuotta.
Onhan tässä ketjussa moneen kertaan hoettu, että nimenomaan äidin pitää olla kotona, jotta kiintymyssuhde kasvaa vankaksi ja perusturvallisuus ei horju. Perhepäivähoitoonkin kuulemma voi lapsen laittaa, koska se on kodinomaista hoitoa, mutta en kyllä ymmärrä, miten se auttaa lasta kasvamaan hyvin, jos hoitajalla on kuusi eri-ikäistä lasta. Enemmän syliä ja virikettä riittää siellä päiväkodissa.
Päivähoidossa se hoitaja voi olla joka päivä uusi ja ventovieras ja kontolla olla 15-20 lasta.
Ja kiintymyssuhde rakentuu luonnollisesti molempiin vanhempiin. Sinä nyt vaan jankkaat tästä äitiyden kauheudesta.
Kiintymyssuhde rakentuu ensimmäisten kuukausien aikana siihen henkilöön, joka vauvaa hoivaa. Näitä hoivaavia voi olla toki kaksikin, mutta ei se vauva mitään kiintymyssuhdetta rakenna vanhempaan, joka ei hoida lasta. Kun kiintymyssuhde on rakentunut, on lapsella kykyä kiintyä ja käsitellä muitakin ihmissuhteita. Normaalisi kiintynyt lapsi ei siis mene rikki siitä, että se on päivähoidossa ja siellä on eri ihmisiä antamassa hoivaa kuin kotona. Jos hoiva kotona on heikkoa ja kiintymyssuhdetta ei rakennu normaalisti ensimmäisten 9:n kuukauden aikana, ei se tilanne siitä mitenkään parane sillä, että lapsi jatkaa kotona oloaan. Vaikka kiintyminen varhaislapsuudessa epäonnistuisi, sitä voidaan korjata esim. sijaishuollossa.
Tietenkin molempien vanhempien pitää hoivata lasta kun se on vauva. Ei kai tällaista tarvitse enää erikseen kirjoittaa?
Alle kaksivuotias ei saa yhtään mitään päivähoidosta/varhaiskasvatuksesta, eikä se sinne kuulu.
Lastensuojeluperheet on erikseen, eikä sellaisten perheidenkään lapset hyödy yhtikäs mitään nykyisestä päivähoidosta, menevät vain enemmän rikki. Heille pitää tarjota apua kotiin.
Tällä kirjoittajalla on vahva tahtotila, mutta hyvin vähän ymmärrystä. Kaikissa perheissä ei ole molempia vanhempia. Kaikissa perheissä molemmat vanhemmat eivät hoida lasta. Lastensuojeluperheille ei ole päivähoitoa vastaavaa palvelua kotiin olemassa. Alle kaksivuotias ei saa ehkä samoja asioita varhaiskasvatuksesta kuin esim. viisivuotias, mutta kyllä hän sielä hoitoa, kasvatusta ja opetustakin saa. Voit vaikka sen oman päiväkotisi vaka opettajan kanssa jutella millaisia asioita pienten kanssa harjoitellaan ja tehdään.
Pitää puuttua siihen että tehdään isättömiä lapsia
Pitää järjestää sinne kotiin apua koska se kantaa koko lapsuuden ja nuoruuden
Alle kaksivuotias ei mitään sellaista saa sieltä, mitä ei kotoa käsinkin pystyisi järjestämään, paitsi täitä ja tauteja toki
Onhan tässä ketjussa moneen kertaan hoettu, että nimenomaan äidin pitää olla kotona, jotta kiintymyssuhde kasvaa vankaksi ja perusturvallisuus ei horju. Perhepäivähoitoonkin kuulemma voi lapsen laittaa, koska se on kodinomaista hoitoa, mutta en kyllä ymmärrä, miten se auttaa lasta kasvamaan hyvin, jos hoitajalla on kuusi eri-ikäistä lasta. Enemmän syliä ja virikettä riittää siellä päiväkodissa.