Millaista elämä oli 80-luvulla?

Oi, se oli ihanaa. Oli Sabrina ja Samantha Fox. Commodore 64, Nessi ja Amiga. Slasher-leffat ja itadisco. Kunpa voisin elää kasarin uudestaan aikuisena ja jäädä sinne asumaan ikiajoiksi!

Vierailija kirjoitti:

Ja juominen oli just sitä kovaa kännäämistä, kalja nelosta eikä siidereitä ollut. Kesätyölounaalla join pizzan kanssa nelostuopin, ikää oli 16 v ja se oli ihan normaalia, koko lounasporukka teki niin. Nykyään työpäivän aikana ei tasan käydä kaljalla.

Itse asiassa Suomessa oli yhtä siideriä joka oli ehkä Marlin valmistamaa todella vahvaa ja pahaa litkua. 

Ainoa hyvältä maistuva alkoholi oli tietenkin lonkero joka oli kovien kundien mielestä epäilyttävää homokaljaa, koska eihän viina saa maistua hyvältä.

Alkoholi oli kallista ja sen pitikin olla pahaa jotta koko pullon kumoaa irvistäen kerralla kurkkuunsa ja tulee kaatokänniin joten kaikki nämä kammottavat kotioluet ja -viinit olivat vähän aikaa todella suosittuja. Maullahan ei ollut väliä, ainoa asia joka merkitsi oli alkoholigramman hinta markkoina.

Muistakaa, että 80-luku oli ennen Nokian nousua. Suomi oli vähän sellainen rassukka raaka-ainesellun tuottaja, jonka syrjäkyliltä lähdettiin Ruotsiin töihin. Ruotsissa kaikki duunarit olivat Suomesta. Että joo, hetken kaikilla oli töitä, kun iso osa työikäisiä väestöä oli saanut työt Ruotsista. Toki osa oli jo palaamassa Suomeen.

Vanhempi väki oli kaikki sodan kokeneita.

Isovanhemmilla oli muistoja Viipurista ja isoäitini kertoi nuoruuden matkasta Viroon. .ilta näistä ei oikein voinut puhua.

.

Keijo-Petteri kirjoitti:

Oi, se oli ihanaa. Oli Sabrina ja Samantha Fox. Commodore 64, Nessi ja Amiga. Slasher-leffat ja itadisco. Kunpa voisin elää kasarin uudestaan aikuisena ja jäädä sinne asumaan ikiajoiksi!

Kun mainitsit leffat, niin 80-luvun loppupuolessa oli persiistä se videolaki, joka saksi monet hyvät elokuvat videolevityksessä ihan pilalle.

Huoletonta ja ihanaa! Diskoissa käytiin monta kertaa viikossa jos rahat antoi myöten. Neonväriset t-paidat, porkkanafarkut ja avokkaat jalkaan. Isot muovikorvikset ja tupeerattu permanenttitukka mahdollisimman isoksi pöyhittynä. Ja maailman parasta musaa, Duran duran, Spandau Ballet, ABC.. Poikaystäväkin laittoi mustaa kajalia silmiin kun lähdettiin diskoon.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa, että 80-luku oli ennen Nokian nousua. Suomi oli vähän sellainen rassukka raaka-ainesellun tuottaja, jonka syrjäkyliltä lähdettiin Ruotsiin töihin. Ruotsissa kaikki duunarit olivat Suomesta. Että joo, hetken kaikilla oli töitä, kun iso osa työikäisiä väestöä oli saanut työt Ruotsista. Toki osa oli jo palaamassa Suomeen.

Vanhempi väki oli kaikki sodan kokeneita.

Isovanhemmilla oli muistoja Viipurista ja isoäitini kertoi nuoruuden matkasta Viroon. .ilta näistä ei oikein voinut puhua.

.

Jotenkin nostalgista katsoa vaikkapa vuoden 1978 Lahden MM-hiihtoja, kun stadionilla on valtava Nokian mainos, mutta siinä on puhelimen sijaan joku outo musta rengas.

Vierailija kirjoitti:

Keijo-Petteri kirjoitti:

Oi, se oli ihanaa. Oli Sabrina ja Samantha Fox. Commodore 64, Nessi ja Amiga. Slasher-leffat ja itadisco. Kunpa voisin elää kasarin uudestaan aikuisena ja jäädä sinne asumaan ikiajoiksi!

Kun mainitsit leffat, niin 80-luvun loppupuolessa oli persiistä se videolaki, joka saksi monet hyvät elokuvat videolevityksessä ihan pilalle.

Renny Harlinin eka leffa 1986 "Jäätävä polte" ei päässyt teatterilevitykseen neuvostovastaisena. Ja videovuokraamoissakin sai vuokrata sensuroitua versiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keijo-Petteri kirjoitti:

Oi, se oli ihanaa. Oli Sabrina ja Samantha Fox. Commodore 64, Nessi ja Amiga. Slasher-leffat ja itadisco. Kunpa voisin elää kasarin uudestaan aikuisena ja jäädä sinne asumaan ikiajoiksi!

Kun mainitsit leffat, niin 80-luvun loppupuolessa oli persiistä se videolaki, joka saksi monet hyvät elokuvat videolevityksessä ihan pilalle.

Renny Harlinin eka leffa 1986 "Jäätävä polte" ei päässyt teatterilevitykseen neuvostovastaisena. Ja videovuokraamoissakin sai vuokrata sensuroitua versiota.

Joku "Blood sport" tms taisi olla ennätys. Elokuvasta puuttui 23 minuuttia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keijo-Petteri kirjoitti:

Oi, se oli ihanaa. Oli Sabrina ja Samantha Fox. Commodore 64, Nessi ja Amiga. Slasher-leffat ja itadisco. Kunpa voisin elää kasarin uudestaan aikuisena ja jäädä sinne asumaan ikiajoiksi!

Kun mainitsit leffat, niin 80-luvun loppupuolessa oli persiistä se videolaki, joka saksi monet hyvät elokuvat videolevityksessä ihan pilalle.

Renny Harlinin eka leffa 1986 "Jäätävä polte" ei päässyt teatterilevitykseen neuvostovastaisena. Ja videovuokraamoissakin sai vuokrata sensuroitua versiota.

Joku "Blood sport" tms taisi olla ennätys. Elokuvasta puuttui 23 minuuttia?

Laitoin tähän näköjään ns. lapinlisää.

Muistelin, että oliko se 13 vai 23 minuutti ja nyt hetken googlailtuani löysin yhden keskustelun, jonka mukaan videoversio olisi ollut 14 minuuttia lyhyempi.

Töitä oli kaikille, perusduunari tienasi ihan mukavasti mutta elintaso oli silti vähän erilaista. Syötiin yksinkertaisemmin (vaikkakin kiiviä tuli jo kauppoihin), karkkia ja limua sai vain synttäreillä ja jokaisella oli pieni perunapelto ja kasvimaa.

Neonväriset vaatteet olivat pop ja talvet olivat tosi kylmiä ja runsaslumisia. Ulkomaille lensivät vain herrat ja heidän jälkikasvunsa, eivätkä hekään kuin ehkä kerran kolmessa vuodessa. Musiikki oli hyvää ja joissain kaupungeissa näkyi MTV ja Sky. Videoita ja -nauhureita vuokrattiin viikonlopuiksi, telkkarissa oli kolme kanavaa.

Paljon oltiin ulkona lapsina ja teineinä, ei ollut kännyköitä, puhelinkopista soitettiin kaverille jos kotona ei haluttu muiden kuullen jutella. Kirjekavereita oli toisista kaupungeista ja jopa ulkomailta. Vaihtoon halusin kovasti Amerikkaan, mutta ei ollut perheelläni varaa. Kesätöitä aloin tehdä 13-vuotiaana, säästin rahaa vaihdepolkupyörään.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa, että 80-luku oli ennen Nokian nousua. Suomi oli vähän sellainen rassukka raaka-ainesellun tuottaja, jonka syrjäkyliltä lähdettiin Ruotsiin töihin. Ruotsissa kaikki duunarit olivat Suomesta. Että joo, hetken kaikilla oli töitä, kun iso osa työikäisiä väestöä oli saanut työt Ruotsista. Toki osa oli jo palaamassa Suomeen.

Vanhempi väki oli kaikki sodan kokeneita.

Isovanhemmilla oli muistoja Viipurista ja isoäitini kertoi nuoruuden matkasta Viroon. .ilta näistä ei oikein voinut puhua.

.

Kuvaat nyt väärää vuosikymmentä, sillä 1980-luku oli syrjäkylissä eräänlaista kulta-aikaa. Oli vielä postitoimipaikat, koulut ja kaupat, joista kylätoimikunnat yrittivät pitää kiinni kynsin ja hampain. Ruotsiin oli menty jo 1960-luvulla. 

On totta, että työttömyyttä oli vähemmän. Itse olin muutaman puolen vuoden pätkän työttömänä, vaikka vuosikymmenen alussa valmistuin hyvään ammattiin. Koko työura on mennyt pätkätyöläisenä, mutta ansiosidonnaiselta putosin ensimmäisen kerran vasta tällä vuosisadalla.

Vierailija kirjoitti:

Somettomuuden lisäksi ehdottomasti parhaita puolia oli se, että maaseutu oli täynnä elinvoimaisia pikkukyliä ja -kaupunkeja, joissa oli toimivat keskustat kaikilla palveluilla: koulut, kaupat, pankit (useita), postikonttori, poliisiasema jne.

Synnyin 80-luvun alkupuolella, mutta silti muistan kuinka elinvoimainen se pikkukaupunki aikoinaan oli, jossa isovanhempani asuivat. Nykyisin tuo paikka on ihan kuollut. Se saa mielen surulliseksi. Olen alkanut kaipaamaan valtavasti lapsuuden aikoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli vain kaksi homoa: Mösjöö Mosse ja Jorma Uotinen.

Lesboja ei ollut yhtään.

Homoja oli vain USAssa ja ne levittivät toisiinsa AIDSia

Kaikki ihmiset ovat biseksuaalisia olentoja.

Vierailija kirjoitti:

Joopa. Mun isä osti omakotitalon ja elätti perheen työssä johon meni suoraan lukion penkiltä. Nykyään samaan työhön vaaditaan juristin koulutus...

Nykynuorilla ei ole mitään käsitystä miten HELPPOA oli elämä ennen.

Tämä onkin yksi aikojemme kummallisuuksista. Koulutuksen määrä sen kun nousee (ennen mentiin töihin jopa suoraan peruskoulusta), mutta ihmiset eivät ole työelämään yhtään sen valmiimpia, korkeintaan vähän vanhempia. Eli koulutetaan vääriä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Monella nuorella kasarifanilla on vähän väärä kuva aiheesta. Ei se ollut sitä Miami Vicea, kuin hetken kasarin lopussa ja hyvin harvoille jupeille silloinkin.

Katsokaa Kaurismäen sen ajan leffoja, saa hyvän kuvan.

Lopuksi muistutan että alkoholin kokonaiskulutus on kasarilla ja etenkin seiskarilla paljon nykyistä matalempaa. Jos et usko, niin kaiva tilastot.

Silloin juomista ei vaan peitelty vaan sillä oikein mainostettiin, kännissä olo oli sankariteko ja aiheutti muissa kateutta, koska alkoholia oli vaikeampi saada kuin nykyään.

Alkoholin kokonaiskulutus oli 70-luvun alkupuolella neljä litraa per capita/vuosi.

Vuonna 2010 12 litraa. Vuonna 2020 yhdeksän litraa.

Vuodesta 1973 vuoteen 2010 alkoholin kokonaiskulutuksemme kolminkertaistui.

Paljon siitä teki varmaan se, että naiset alkoivat juomaan.

Alkoholin kulutus on nuorten joukossa laskenut tasaisesti koko tämän vuosituhannen ajan. Piikit nuorison dokaamisessa olivat nimenomaan 80- ja 90-luvuilla, ja kuten edellä jo mainittiin, yleensä alkoholi oli kotipolttoista. Kiljua vedettiin kuin vettä, vaikka pahaa olikin. Sitten rähistiin vähän ja seuraavaksi oksenneltiin pitkin kaupunkia. Tällä kaikella kehuskeltiin myöhemmin muille, kun ensin oltiin selvitty kuolemankankkusesta. Ja seuraavana perjantsina uudestaan.

Ps. Sun vertailuluvut on seiskarilta, miksi? Ketjussa puhutaan kasarista (1980-luku). Lisäksi on puhuttu nuorison alkoholinkulutuksesta, ei alkoholin kokonaiskulutuksesta.

Naisilla oli silloin vielä hiukset.

Kammattiin hiukset geelillä ja mentiin tanssiravintolaan, jossa oli LIINAT pöydillä. Vähän niin kuin lavatansseissa. Jos tahtoi saada, piti kysyä aika suoraan valomerkin aikoihin, että pääseekö jatkoille. Monessa pienemmässä kaupungissa nuo tanssipaikat olivat pitempään auki kuin diskot, joten nuorempikin väki sinne lopulta aina itsensä kampesi, jos sisälle pääsi.

80-90 -luvulla ulkomaanmatkat ja turistikierrokset olivat mielenkiintoisia, paitsi jos kohde oli tylsä museo tai väärä kirkko. Myös pikku putiikit lomakohteissa olivat mielenkiintoisia, joissa oli laadukasta, luonnollista ja värikästä tuotetta. Bussissa oli aina huumorintajuinen opas mukana. Jyrkänteen reunalle vinoon pysähtyvä bussi ei ollut hauska tosin, joillakin turistibussikuskeilla se oli tapana. Maisemat olivat hienoja ja ilmasto terapeuttinen merenrantoineen, kivineen, pensaineen. Kirjat olivat IN, koska oli mielenkiintoisia kuvituksia ja tekstiä. Sisustus oli joskus out, ellei ole kasariretroihminen. Maaseudulla oli paras aika silloin kun ei ollut hyttysiä tms. Tulevaisuutta kyllä odotettiin innolla ja "avaruusaikaa", ainakin minä. Ulkoilu oli mukavaa rauhallisella lähialueella silloin. Lapsilla oli omat lelut ja leikit kotona (nyt on kauppoihin tullut uudestaan kasarileluja uudessa muodossa!). Tv:tä ihmiset katsoivat hieman liikaa, oli omat lempisarjat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joopa. Mun isä osti omakotitalon ja elätti perheen työssä johon meni suoraan lukion penkiltä. Nykyään samaan työhön vaaditaan juristin koulutus...

Nykynuorilla ei ole mitään käsitystä miten HELPPOA oli elämä ennen.

Tämä onkin yksi aikojemme kummallisuuksista. Koulutuksen määrä sen kun nousee (ennen mentiin töihin jopa suoraan peruskoulusta), mutta ihmiset eivät ole työelämään yhtään sen valmiimpia, korkeintaan vähän vanhempia. Eli koulutetaan vääriä asioita.

Mun mielestä ei niinkään kouluteta vääriä asioita, vaan tarvittavien taitojen määrä on lisääntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella nuorella kasarifanilla on vähän väärä kuva aiheesta. Ei se ollut sitä Miami Vicea, kuin hetken kasarin lopussa ja hyvin harvoille jupeille silloinkin.

Katsokaa Kaurismäen sen ajan leffoja, saa hyvän kuvan.

Lopuksi muistutan että alkoholin kokonaiskulutus on kasarilla ja etenkin seiskarilla paljon nykyistä matalempaa. Jos et usko, niin kaiva tilastot.

Silloin juomista ei vaan peitelty vaan sillä oikein mainostettiin, kännissä olo oli sankariteko ja aiheutti muissa kateutta, koska alkoholia oli vaikeampi saada kuin nykyään.

Alkoholin kokonaiskulutus oli 70-luvun alkupuolella neljä litraa per capita/vuosi.

Vuonna 2010 12 litraa. Vuonna 2020 yhdeksän litraa.

Vuodesta 1973 vuoteen 2010 alkoholin kokonaiskulutuksemme kolminkertaistui.

Paljon siitä teki varmaan se, että naiset alkoivat juomaan.

Alkoholin kulutus on nuorten joukossa laskenut tasaisesti koko tämän vuosituhannen ajan. Piikit nuorison dokaamisessa olivat nimenomaan 80- ja 90-luvuilla, ja kuten edellä jo mainittiin, yleensä alkoholi oli kotipolttoista. Kiljua vedettiin kuin vettä, vaikka pahaa olikin. Sitten rähistiin vähän ja seuraavaksi oksenneltiin pitkin kaupunkia. Tällä kaikella kehuskeltiin myöhemmin muille, kun ensin oltiin selvitty kuolemankankkusesta. Ja seuraavana perjantsina uudestaan.

Ps. Sun vertailuluvut on seiskarilta, miksi? Ketjussa puhutaan kasarista (1980-luku). Lisäksi on puhuttu nuorison alkoholinkulutuksesta, ei alkoholin kokonaiskulutuksesta.

Nuorten alkoholinkulutus on varmaan vähentynyt, mutta huumeiden käyttö taas lisääntynyt. Ojasta allikkoon.

Samaa mieltä! Kasari oli hienoa aikaa olla nuori aikuinen. Musiikki oli huippua, juuri Duran Duran, Bon Jovi, Bad Boys Blue, Modern Talking ym. Vapaampi aikakausi ja leppoisampi!