Riiteleekö kukaan muu miehensä etä-lapsista?

En jaksa vängätä kanssasi, koska et kuitenkaan koskaan myöntäisi toimivasi väärin tai itsekkäästi. Toivon kaikkea hyvää miehellesi ja hänen etä-lapsilleen, toivottavasti he voivat joskus asua yhdessä yhteisessä kodissaan.



Ja toivottavasti sinä joskus tajuat, millainen äitipuoli olet ja häpeät.

Kun miehen lapset tulevat viikonlopuksi niin, silloin pitää olla sipsejä ja muita herkkuja. Rahaa vaikka lainataan niihin jos ei ole. Uusin DVD pitää käydä vuokraamassa, ei saa tapella ja muutenkin " näytellään"



Niinä viikonloppuina kun on vaan yhteiset lapset, niin ei miehen puolelta mitään väliä miten mennään. Tapellaan ja kaljaa juodaan.



Mä en ymmärrä miten kaverini jaksaa tota paskaa?

siksi kysyisinkin mitä on laskettu elatusmaksuihin? eli siihen 120e/ kk

sisältääkö se siis lapsen

-asumiskustannuksia

-ruoan

-vaatteet+vaatehuollon

-koulu/ päiväkotimatkat

-koulun/ päiväkodin käymiseen liittyvät kulut

-henk. koht. päivittäiseen hygienian kustannukset

-mahd. lääkärikulut

-mahd. lääkkeet

-harrastukset



ymmärrän, että puolet kuuluu äidille, eli lapsen elämiseen sen mukaan menee 240 e/ kk Onko realistinen summa? Kuullostaa siis todella pieneltä..



Onko siis tähän summaan jo laskettu rahaa, jolla lapsi voi halutessaan ostaa asioita, jotka eivät ole välttämättömiä? esim. karkkia ja leluja ym. tavaroita?

Valtaosa uusista vaimoista taas ajattelee, että tuon elatusavun (joka on aina liikaa, oli se sitten miten paljon/vähän tahansa) kuuluu kattaa kaikki ja että on ihan normaalia että uuden vaimon lapsilla on huomattavasti parempi elintaso kuin " entisillä lapsilla" Onneksi isät ovat usein järkeviä ja maksavat vaimon kitinöistä huolimatta jätskejä sun muita pikkuihmisille tärkeitä juttuja. :)

lapsipuoleni elatusmaksut. Miehelläni siis yksi lapsi edellisestä avioliitosta ja nyt meillä kolme yhteistä.



Ymmärrän ap:n tunteet. Meidän perhe ei matkaile, lapsilla ei ole kalleimmat lelut /vaatteet/harrastukset. Toisaalta lapsipuoleni käy vähintään pari kertaa vuodessa ulkomaanmatkoilla, vaatteet eivät ole alemyynneistä ja harrastukset vaihtuvat muutaman kerran vuodessa. Mieheni saa kuulla kuinka on epäkelpo isä, kun ei lapselleen anna käyttörahaa ja kalliita syntymä- ja joululahjoja. Muutkaan mieheni lapset eivät sellaisia siis saa.



Miehen rahat menevät vielä pitkän aikaa kalliin asuntokaupan makseluun (ex-vaimon piti asua tietyssä osoitteessa, nääs!) ja pakko oli eron tultua myydä halvalla. Ei ollut aikaa odotella riittävän varakasta ostajaa. Minä siis maksan omasta tilistäni valtaosan meidän perheen menoja + lapsipuolen elatusmaksut. Tätä piisaa vielä muutaman vuoden ja tiesin naimisiin mennessä, mikä on mieheni taloudellinen tilanne. Vaan sitä en aina jaksa, kun mieheni ostamia lahjoja nenä nirpassa arvostellaan. Meille ne ovat isoja summia ja niillä saisivat yhteiset kolme lastamme asioita, joista olisivat kiitollisia.

29 120 e km. on vaan siis lapsen kuluja, tarkoitushan ei ole että myös ex-vaimon kuluja maksetaan!



31 Miehen kanssa sovittiin, että voin jäädä hoitovapaalle, ja minun vanhempani tarjosivat mahdollisuutta, että auttavat tarvittaessa.. Joten kyllä lapsiin on ollut varaa, toivoisin myös olevan varaa pitää heidät kotihoidossa..



39 Tarkennatko vähän, en tiedä mitä minussa halveksit,

Onneksi itse tiedän miten asiat ovat..

Ei vissiinkään ollut ap:n tai muidenkaan pointti se et etälapselta kiellettäis kaikki hauska mut onko teistä ok et miehen toiset lapset (tässä tilanteessa lähi) joutuu tavallaan kärsivän rooliin koska etälapset saavat taskurahaa?

Tasapuolisuutta nyt mukaan ja järki käteen.

Jos taloudessa on rahat tiukilla niin ei sitä anneta turhuuksiin etä- eikä lähilapsille!

jeps, tällaisen kuvan olen saanut tästä keskustelusta.

Mutta ajattelin tietämättömyyttäni, että ehkä sitten joku viisas on laskenut, että lapseen menee vain tämä määrä kuussa rahaa...



Tuli kanssa tuo mieleen, että siinä huomaamattakin se " lähilapsi" saa enemmän. esim. kauppareissuilla voi tarttua jotain extraa helposti mukaan.



on muuten kauhea nimitys tuo " lähilapsi" ja " etälapsi" .. kaikkien lapsien pitäisi olla niitä lähilapsia.. asuivat sitten isänsä tai äitinsä kanssa.. vanhemman vastuulla on osallistua lapsensa kasvattamiseen ja olla läheinen, olipa se lapsi siinä samassa asunnossa tai ei. Mutta se noista termeistä.



41

Ja näiden " etälasten" kanssa olen ihan hyvissä väleissä, yllättävää vai mitä? Ja itseasiassa minä ostan meillä synttäri- ja joululahjat heille: olen paljon parempi siinä. Ja hyviä lahjoja ovat lapset saaneet, esim. ratsastushousut..

joten enpä suostu ottamaan mitään " bitch" leimaa.. En vaan edeellenkään hyväksy tuota ylimääräistä rahan jakoa.. Kun sitä ei ole..

Olen tapaillut vähän aikaa miestä, joka on asumuserossa eikä hänellä ole aikomusta palata lastensa äidin luo. Lapset ovat miehelle kaikki kaikessa, ja ex-vaimo käyttääkin lapsia törkeästi aseena, saadakseen miehen takaisin.



Olen itse lapseton, mutta haluaisin lapsia. En edes tiedä, haluaako tämä mies enää lapsia, todennäköisesti ei, kun kaikki on nyt exän kanssa niin vaikeaa.



Mutta miksi vastaan tähän ketjuun: minulle on automaattisen itsestään selvää, että lapset ovat miehen elämän ykkösasia. Enkä voi ymmärtää ketään, en naista enkä miestä, joka ei tätä asiaa ymmärtäisi. Jos minulla olisi lapsia, he olisivat elämäni ykkösasia, tottakai. Tämä mies, jota tapailen, tienaa hyvin, ja maksaa huomattavan paljon lapsien kuluista (virallinen avioero ei ole astunut voimaan, en tiedä millä perusteella ovat summan sopineet). Lisäksi hän lyhentää sen talon, jossa ex-vaimo ja lapset asuvat, asuntovelkaa yksin ja aikoo maksaa koko talon, vaikka se kestäisi 20v. Koska hän haluaa, että lapsilla on lapsuutensa ajan kaikki hyvin.



Myönnän, että tämä talolainan lyhentäminen ja maksaminen mietityttää minua, siis että sitoutuu noin paljoon rahallisesti, vaikka exä sanelee kaikki lastentapaamisiin liittyvät jutut, ja mies vaan joustaa ja joustaa. Teenkö tyhmästi, jos alan vakavaan suhteeseen tällaisessa tilanteessa olevan kanssa??

kun muita huollettavia ei ole.



Ensinnäkin. Usein eron jälkeen ensimmäinen nais- tai miesystävä on se ukkosenjohdatin, jonka kautta paha olo mynkään menneestä suhteesta puretaan.



Toiseksi. Puhu lapsiasia selväksi. Ettei tule yllätyksiä puolin tai toisin. Ikävää jos olette naimisissa ja mies ei enää haluaisikaan lapsia ja sinä haluaisit.



Jos mies haluaisi lapsia kanssasi olisiko heidän tilanteensa yhtä hyvä kuin lasten edellisestä avioliitosta? Jos et voisi tuntea olevasi lapsinesi yhtä arvostettu kuin aiemman avioliiton jälkikasvu, niin tilanne olisi aika tukala.



Ikävä kyllä minäkin olen nähnyt tämän lapsen kautta pelaamisen. Kun seurustelusuhteemme kääntyi vakavammaksi esti ex miestäni tapaamasta heidän yhteistä lastaan, aloitti puhelinterrorin, halusi kertoa lapselle että isi on kuollut... Kaikki oli niin kauan hyvin kun asuimme miehen kanssa eri osoitteissa.



Sanoisin, että mieti tarkoin. Minä olen monet itkut itkenyt ja surut surrut. Olen ajatellut, että en puutu mieheni suhteisiin hänen lapsiinsa tai ex-vaimoon. Vaikeaa on ollut, kun mielestäni miestäni kohdellaan välillä sikamaisesti. Rauhallista on silloin, kun ex seurustelee jonkun kanssa. Huonompaa silloin, kun exän rakkausasiat ovat katkolla. Minut on pitänyt tolkuissaan se, kun mies on sanonut että ihanaa olla suhteessa naiseen, joka pysyy naisena äitiydestä huolimatta ja on selväjärkinen ja aikuinen.

Lyhyesti vastaten: Teet

Ihan rehellisesti sanoen itse en enää alkais vastaavaan pyöritykseen jos olisin tajunnut mitä kaikkea eteen tulee ja mitä saa niellä.

Kuinka paljon exä voi käyttää lasta vaikeuttaakseen isän uutta suhdetta ja kuinka paljon jatkuvasti muuttuvat tapaamisajat rassaa välillä.

Kuinka paljon paineita tulee kaikilta muilta niskaan ja varmatikaan kukaan ei sano äitipuolelle mitään positiivista.

kunhan tunteet ja järki vähän erottuvat..

Näin minäkin ajattelen, että ei kannata tässä nykyisessä hypersekavassa tilanteessa kuvitellakaan mitään vakavaa.



Sitä olen saanut kuulla, kuinka ihmeellistä miehestä on, että asioista voi puhua, ja että asioista voi olla eri mieltä, ilman että siitä tulee maailmansota. (no, kukapa sitä riitelisi rajusti seurustelun alkumetreillä).



Mies myös tietää, että haluan lapsia, ja todennäköisesti haluaa käsitellä päässään tämänkin aiheen, kunhan on saanut tähän lasten tapaamisasiaan jonkun tolkun. Tämä menee kaiken edelle. Ja ei, en todellakaan ole valmis odottamaan vuosikausia miehen päätöstä lapsiasiaan. (meidän yhteisen lapsen, tarkoitan).



Pidän siis edelleen tarkoituksellista välimatkaa, ja jatkan aktiivisesti omaa itsenäistä elmääni. Omia tunteitanihan tässä yritän suojella. Monessa asiassa olen miehen kanssa samaa mieltä, toisaalta monessa en. Ymmärrän, että lasten takia olisi hyvä joustaa ja olla riitelemättä. Mutta en voi tajuta, miksi mies suostuu tasan kaikkeen mitä exä vaatii? Ja miksi mies haluaa maksaa exän talon, riippumatta siitä jos exä löytää joskus toisen miehen.



Enkä varsinkaan voi tajuta sen exän käytöstä, hän käyttäytyy kuin 2-kymppinen, vaikka on 40 täyttänyt. Mulla ei ole lapsia, mutta onhan mut jätetty vakavasta suhteesta. Ja olin aivan hajalla, mutta jos toinen sanoo, että rakkaus loppui, niin mitä rypistämistä siinä sitten enää on? Miten kukaan nainen voi vajota niin alas, että käyttää lapsia aseena saadakseen takaisin miehen, joka EI häntä halua?



Nyt esim. vanhemman lapsen opettaja oli soittanut kotiin äidille, ja kertonut miten ero näkyy lapsen koulukäyttäytymisessä. No exähän ei tietenkään voi kertoa lapsen isälle, mitä siellä koulussa tapahtuu, vaan miehen täytyy soittaa itse sinne opettajalle... En voi sille mitään, mutta tää on must aivan käsittämättömän lapsellista käytöstä äiti-ihmiseltä.



Ja näin lapsettomana, mutta lapsirakkaana ulkopuolisena on täysin mahdoton ymmärtää, miksei lasten paras ole molempien vanhempien pääasia?? Ja tosi vaikea olla sanomatta mitään, vaikka asiahan ei oikeastaan mulle kuulu yhtään...

-48-

Aivan varmasti muissakin perheissä riidellään raha-asioista! Tyhjästä on paha nyhjästä ja ne jotka eivät elä niukilla eivät myöskään tiedä miltä tämä tarkan euron budjetilla eläminen tuntuu.



Minusta teidän tulisi tehdä nämä teidän kodin säännöt yhdessä. Istua siis pöydän ääreen ja sopia keskustellen siitä miten teidän kodissa toimitaan (pyyhkeet jne.) sillä kyseessä on mitä ilmeisemmin hieman isompi/a etälapsi/a.

Noi raha-asiat keskustelette sitten miehen kanssa kahden ja tarkkaan. Meillä kun eletään kädestä suuhun, auttoi ihan oikeasti tuo kirjanpito. Näin molemmat näemme mihin ne rahat kaikenkaikkiaan menee ja paljonko sitä nk. ylimääräistä jää ihan vain peruselämisen päälle.



Haluaisin vielä huomauttaa että lapsesta maksetaan ehkä se 120¿ elatusapua mutta lisäksi on vielä korotettu lapsilisä (joka ei päätähuimaa) ja näillä katetaan sitten ne lapsen menot. eli 2 kertaa 120¿ + ne lapsilisät mielestäni riittää suhteellisen hyvin kuukaudeksi laosen menoihin. Tosin niin paljon saa menemään rahaa kuin vain haluaa....