Kateellisuus kotiäitiydestä ärsyttää

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:29"]Minä en ainakaan päälle 6000e/kk ITSE tienaavana akateemisena naisena ole sinulle kateellinen. Tuo on varmasti teille tällä hetkellä paras ratkaisu, mutta minä en uskaltaisi jäädä miehen elätettäväksi noin pitkäksi aikaa vapaa-ehtoisesti. Kaipaan myös omaa uraa ja saavutuksia kodin ulkopuolella. 
[/quote]

Se on oikein upea ja hieno saavutus, varmasti vaatonut paljon mutta antanut myös! Arvostan teitä akateemisia suuresti. Itsestäni taas ei olisi ollut tuohon mutta vilpittömästi olen iloinen puolestasi. Pääasia että olemme onnellisia, mikä tuo onnen lähteemme sitten kenelläkin on. Kaikkea hyvää jatkoa! -ap

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:48"]

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:29"]Minä en ainakaan päälle 6000e/kk ITSE tienaavana akateemisena naisena ole sinulle kateellinen. Tuo on varmasti teille tällä hetkellä paras ratkaisu, mutta minä en uskaltaisi jäädä miehen elätettäväksi noin pitkäksi aikaa vapaa-ehtoisesti. Kaipaan myös omaa uraa ja saavutuksia kodin ulkopuolella.  [/quote] Sama juttu ja lisäksi kannattaisi ottaa huomioon mahdollinen tilanne, jossa sukset miehen kanssa menevät syystä tai toisesta ristiin. Sitten ei ole uraa, rahaa jne. Ei kannata olla liian riippuvainen toisesta.

[/quote]

Eron sattuessa omaisuus puolitetaan, joten tuskin ap on rahaton jos ovat naimisissa. Ja uraton hän olisi ihan yhtä lailla, kuin jos käyttäisi nämä vuodet ihan hoitoalan perustöihin. Niihin pääsee kyllä, oli sitä pyllynpesua takana 20 vuotta tai ei juuri yhtään.  Joskus on otettava riski ja elettävä sitä elämäänsä muustakin näkövinkkelistä kuin siitä, että pahin mahdollinen vaihtoehto toteutuu.

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:51"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:42"]

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:40"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:13"] [quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:11"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 18:58"] Mistä ne sit tuntuu kadehtivan? Kun ei kuitenkaan mitään syytä ole. [/quote] Minä kadehdin kaikkia, joilla on aikaa ja rahaa tehdä mitä haluaa elämällään. Tiedän monia muitakin, jotka eivät aamulla kuuden jälkeen lapsia hoitoon raahatessaan koe elävänsä mitään niin hohdokasta elämää, etteikö sen voisi vaihtaa muutamaan vapaavuoteen, jos taloudesta ei tarvitsisi huolehtia. [/quote] niin no, jotkut varmasti tykkää kotirutiinielämän tylsyydestä. Ei sitä kuitenkaan lasten kanssa mitään ihmeitä duunailla. [/quote] Riippuu paljon ihmisestä. Olen kotiäiti ja teemme lasten kanssa paljonkin kaikkea. Käydään hoplopeissa ja saan tavata samalla omaa ystävää. Vieraillaan toisissa kaupungeissa ennen miehen kotiintuloa, käydään leffassa, kirppiksellä, muilla ostoksilla, kirjastossa, teatterissa, festareilla (!).. Koko ajan mennään ja lapset tykkäävät kun näkevät omia kavereitaan tapahtumissa. Illat ollaan kotona ja kokataan  [/quote] kotiäitihommia siis. Ei mitään vikaa, ei sillä.

[/quote]

Monelle on vuoden kohokohta päästä festareille tai teatteriin, jopa leffaan. Meille se on arkea. En tiedä onko tavallista vai ei, käsittääkseni ei ole.
[/quote] ainakin omassa tuttavapiirissä on.

Ainoa miten itselleni tulee mieleen kotiäideistä, on että mitenkä tulevaisuus? Et varmaan kuitenkaan kotiäitinä voi enää olla kun lapset tulevat teini-ikään.

Pitkä väli työhistoriassa ei ole hyvä juttu, etenkään nykypäivänä kun työpaikat on muutenkin kiven alla, eikä tilanne ole tulevaisuudessakaan näillä näkymin helpottumassa.

Eli miten olette kotiäidit suunnitellet tulevaisuuden? Ihan mielenkiinnosta vaan kyselen.

Mitkä on hyviä festareita lasten kanssa? Siistejä ja känniääliöttömiä?

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:48"]

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:29"]Minä en ainakaan päälle 6000e/kk ITSE tienaavana akateemisena naisena ole sinulle kateellinen. Tuo on varmasti teille tällä hetkellä paras ratkaisu, mutta minä en uskaltaisi jäädä miehen elätettäväksi noin pitkäksi aikaa vapaa-ehtoisesti. Kaipaan myös omaa uraa ja saavutuksia kodin ulkopuolella.  [/quote] Sama juttu ja lisäksi kannattaisi ottaa huomioon mahdollinen tilanne, jossa sukset miehen kanssa menevät syystä tai toisesta ristiin. Sitten ei ole uraa, rahaa jne. Ei kannata olla liian riippuvainen toisesta.

[/quote]

tai kannattaako ryhtyä kokiksi jos käsi joudutaan amputoimaan tai alkaa lentäjän uralle jos näkö heikkenee tai kotiäidiksi jos mies jättää? Ei varmaan kannata tehdä mitään ettei vain pety. 

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:54"]

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:51"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:42"] [quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:40"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:13"] [quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:11"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 18:58"] Mistä ne sit tuntuu kadehtivan? Kun ei kuitenkaan mitään syytä ole. [/quote] Minä kadehdin kaikkia, joilla on aikaa ja rahaa tehdä mitä haluaa elämällään. Tiedän monia muitakin, jotka eivät aamulla kuuden jälkeen lapsia hoitoon raahatessaan koe elävänsä mitään niin hohdokasta elämää, etteikö sen voisi vaihtaa muutamaan vapaavuoteen, jos taloudesta ei tarvitsisi huolehtia. [/quote] niin no, jotkut varmasti tykkää kotirutiinielämän tylsyydestä. Ei sitä kuitenkaan lasten kanssa mitään ihmeitä duunailla. [/quote] Riippuu paljon ihmisestä. Olen kotiäiti ja teemme lasten kanssa paljonkin kaikkea. Käydään hoplopeissa ja saan tavata samalla omaa ystävää. Vieraillaan toisissa kaupungeissa ennen miehen kotiintuloa, käydään leffassa, kirppiksellä, muilla ostoksilla, kirjastossa, teatterissa, festareilla (!).. Koko ajan mennään ja lapset tykkäävät kun näkevät omia kavereitaan tapahtumissa. Illat ollaan kotona ja kokataan  [/quote] kotiäitihommia siis. Ei mitään vikaa, ei sillä. [/quote]   Monelle on vuoden kohokohta päästä festareille tai teatteriin, jopa leffaan. Meille se on arkea. En tiedä onko tavallista vai ei, käsittääkseni ei ole. [/quote] ainakin omassa tuttavapiirissä on.

[/quote]

Tuo olisi uskottavaa jos sulla olisi tuttavapiiri. :) 

Minua huolestuttaisi sinun tilanteessasi, etten saisi minkäänlaista eläkekertymää eikä olisi omaa rahaa säästettäväksi ja sijoitettavaksi.

Nyt olen turvannut tulevaisuuttani työnteon lisäksi myös osakkeiden ja sijoitusasunnon ostolla ja säästämällä.

Etkö vois ehdottaa miehellesi, että hän maksaisi sinulle yksityisen eläkevakuutuksen ja lisäksi antaisi sinulle vaikka 300 euroa kuussa, jonka voisit käyttää sijoittamiseen?

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:57"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:54"]

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:51"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:42"] [quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:40"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:13"] [quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:11"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 18:58"] Mistä ne sit tuntuu kadehtivan? Kun ei kuitenkaan mitään syytä ole. [/quote] Minä kadehdin kaikkia, joilla on aikaa ja rahaa tehdä mitä haluaa elämällään. Tiedän monia muitakin, jotka eivät aamulla kuuden jälkeen lapsia hoitoon raahatessaan koe elävänsä mitään niin hohdokasta elämää, etteikö sen voisi vaihtaa muutamaan vapaavuoteen, jos taloudesta ei tarvitsisi huolehtia. [/quote] niin no, jotkut varmasti tykkää kotirutiinielämän tylsyydestä. Ei sitä kuitenkaan lasten kanssa mitään ihmeitä duunailla. [/quote] Riippuu paljon ihmisestä. Olen kotiäiti ja teemme lasten kanssa paljonkin kaikkea. Käydään hoplopeissa ja saan tavata samalla omaa ystävää. Vieraillaan toisissa kaupungeissa ennen miehen kotiintuloa, käydään leffassa, kirppiksellä, muilla ostoksilla, kirjastossa, teatterissa, festareilla (!).. Koko ajan mennään ja lapset tykkäävät kun näkevät omia kavereitaan tapahtumissa. Illat ollaan kotona ja kokataan  [/quote] kotiäitihommia siis. Ei mitään vikaa, ei sillä. [/quote]   Monelle on vuoden kohokohta päästä festareille tai teatteriin, jopa leffaan. Meille se on arkea. En tiedä onko tavallista vai ei, käsittääkseni ei ole. [/quote] ainakin omassa tuttavapiirissä on.

[/quote]

Tuo olisi uskottavaa jos sulla olisi tuttavapiiri. :) 
[/quote] olen pahoillani jos olet yksinäinen ja luulet kaikkien muidenkin täällä olevan .

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:46"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:29"]

Minä en ainakaan päälle 6000e/kk ITSE tienaavana akateemisena naisena ole sinulle kateellinen. Tuo on varmasti teille tällä hetkellä paras ratkaisu, mutta minä en uskaltaisi jäädä miehen elätettäväksi noin pitkäksi aikaa vapaa-ehtoisesti. Kaipaan myös omaa uraa ja saavutuksia kodin ulkopuolella. 

[/quote]

Sori nolo kirjoitusvirhe, oikein piste i:n päälle tuon akateemisuuden mainitsemisen jälkeen. No, töiden jälkeen ei enää jaksa keskittyä. Ap:lle kaikkea hyvää, mutta joko päivähän sinne töihin on palattava? Sinuna lähtisin opiskelmaan alaa, joka tarjoaa kehittymismahdollisuuksia ja haasteita. 
[/quote]

Kiitos! Tottakai lähden opiskelemaan ja sitten työelämään kun pienin tästä kasvaa. Olen ajatellut aloittaa vaikkapa harrastusmielessä avoimen yliopiston kursseja kasvatustieteestä, se kiinnostaa minua. Samoin kiinnostaisi toimia lastentarhanopettajana. Joka tapauksessa toivon voivani työskennellä lasten parissa. Kiitos kannustuksestasi! - ap

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:53"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:48"]

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:29"]Minä en ainakaan päälle 6000e/kk ITSE tienaavana akateemisena naisena ole sinulle kateellinen. Tuo on varmasti teille tällä hetkellä paras ratkaisu, mutta minä en uskaltaisi jäädä miehen elätettäväksi noin pitkäksi aikaa vapaa-ehtoisesti. Kaipaan myös omaa uraa ja saavutuksia kodin ulkopuolella.  [/quote] Sama juttu ja lisäksi kannattaisi ottaa huomioon mahdollinen tilanne, jossa sukset miehen kanssa menevät syystä tai toisesta ristiin. Sitten ei ole uraa, rahaa jne. Ei kannata olla liian riippuvainen toisesta.

[/quote]

Eron sattuessa omaisuus puolitetaan, joten tuskin ap on rahaton jos ovat naimisissa. Ja uraton hän olisi ihan yhtä lailla, kuin jos käyttäisi nämä vuodet ihan hoitoalan perustöihin. Niihin pääsee kyllä, oli sitä pyllynpesua takana 20 vuotta tai ei juuri yhtään.  Joskus on otettava riski ja elettävä sitä elämäänsä muustakin näkövinkkelistä kuin siitä, että pahin mahdollinen vaihtoehto toteutuu.
[/quote]
Eihän omaisuuden jakaminen välttämättä näin mene. Tällaiseenko ajatteluun te kotiäidit tuudittaudutte?

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:48"]

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:29"]Minä en ainakaan päälle 6000e/kk ITSE tienaavana akateemisena naisena ole sinulle kateellinen. Tuo on varmasti teille tällä hetkellä paras ratkaisu, mutta minä en uskaltaisi jäädä miehen elätettäväksi noin pitkäksi aikaa vapaa-ehtoisesti. Kaipaan myös omaa uraa ja saavutuksia kodin ulkopuolella.  [/quote] Sama juttu ja lisäksi kannattaisi ottaa huomioon mahdollinen tilanne, jossa sukset miehen kanssa menevät syystä tai toisesta ristiin. Sitten ei ole uraa, rahaa jne. Ei kannata olla liian riippuvainen toisesta.

[/quote]

Niinpä. Ihan liian moni ajattelee, että "Ei meille koskaan voisi käydä noin, ei me erottaisi ikinä". Fakta on kuitenkin, että puolet avioliitoista päättyy eroon. Haluaisin kysyä ap:lta muutamaa asiaa: Saatko mieheltä jotain "viikkorahaa" omiin menoihisi? Kontrolloiko hän sinun menojasi? Tuntuuko sinusta, että saat ostaa jonkun kalliin vaatteen tms. ilman miehesi lupaa? Säästääkö miehesi sinullekin eläkettä kaikista niistä vuosista, jotka olet kotona hoitanut yhteisiä lapsianne? Yhteiskunta ei nimittäin maksa. Mulle ainakin oma raha on todella tärkeää. Nähdä, kun omat säästöt karttuvat tilillä. Tietysti meillä on miehen kanssa myös Yhteinen säästötili, jonne säästetään yhteisiä hankintoja varten. Lisäksi meillä on taloustili pakollisia juoksevia kuluja varten ja siellä on vähän extraa esim. ravintolaillallisiin sun muihin huvituksiin. Minusta on kuitenkin ihanaa, että voin halutessani ostaa vaikka parin tonnin laukun OMILLA rahoillani, eikä miehellä ole siihen mitään sanomista sen jälkeen, kun olen maksanut oman osuuteni yhteisistä kuluista.

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:53"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:48"]

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:29"]Minä en ainakaan päälle 6000e/kk ITSE tienaavana akateemisena naisena ole sinulle kateellinen. Tuo on varmasti teille tällä hetkellä paras ratkaisu, mutta minä en uskaltaisi jäädä miehen elätettäväksi noin pitkäksi aikaa vapaa-ehtoisesti. Kaipaan myös omaa uraa ja saavutuksia kodin ulkopuolella.  [/quote] Sama juttu ja lisäksi kannattaisi ottaa huomioon mahdollinen tilanne, jossa sukset miehen kanssa menevät syystä tai toisesta ristiin. Sitten ei ole uraa, rahaa jne. Ei kannata olla liian riippuvainen toisesta.

[/quote]

Eron sattuessa omaisuus puolitetaan, joten tuskin ap on rahaton jos ovat naimisissa. Ja uraton hän olisi ihan yhtä lailla, kuin jos käyttäisi nämä vuodet ihan hoitoalan perustöihin. Niihin pääsee kyllä, oli sitä pyllynpesua takana 20 vuotta tai ei juuri yhtään.  Joskus on otettava riski ja elettävä sitä elämäänsä muustakin näkövinkkelistä kuin siitä, että pahin mahdollinen vaihtoehto toteutuu.
[/quote]

Kiitos. Kyllä, naimisissa olemme. - ap

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 18:47"]Meillä minä siis olen "ihan vaan kotiäiti". Lähihoitaja olen, mutta en halua niitä töitä enää tehdä eikä minun tarvitse, sillä elämme mainiosti mieheni tuloilla (yli 6000€/kk brutto), lisäksi tietenkin säästämme sievoisen summan kun ei mene tarhamaksuja ja saan kotihoidontukea. Vanhin lapsi saa tulla koulupäivän jälkeen kotiin, jossa äiti odottaa. Keskimmäinen pääsee eskarista kotiin. Pienin saa olla pieni kotona. Meille tämä on unelmaratkaisu ja nautin todella paljon! Mutta on ikävää, miten pari ystävääni puhuvat kateellusesti selän takana, joskus sanovat suoraan että "helppoa se on toisilla". Ystäväni eivät ole iloisia puolestani, jopa kyseenalaistavat valintani. Mielestäni teen juuri nyt maailman parasta "työtä" ja nautin perhearjesta lasten kanssa. Miten oppisin olemaan välittämättä ystävien puheista? Eivät ole mitään uraihmisiä sillä tavalla, töissä matalapalkka-aloilla jotta saavat lainat maksettua. Uraihmisiltä voisin nuo kommentit ymmärtääkin kun maailmankuvat eroaa, mutta tuo mielestäni nyt on pelkkää kateellisuutta.
[/quote]
Eniten minua ärsyttää teikäläiset siinä, että te nostatte itsenne jalustalle muka tekemällä sitä arvokkainta työtä (tähän paljon sydämiä) mitä maailmassa on. Itse näen että se ei ole mitään työtä tehdä kotitöitä. Oon viittä vaille että poistan yhden tuollaisen oman hännän nostajan fb-kavereista, joka päivittäin kertoilee kuinka rankkaa se hänen "työ" on. Kolme lapsista on jo koulussa ja neljäs menossa eskariin, rankkana tuota pitää vain äärimmäisen laiska ihminen.

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:55"]Ainoa miten itselleni tulee mieleen kotiäideistä, on että mitenkä tulevaisuus? Et varmaan kuitenkaan kotiäitinä voi enää olla kun lapset tulevat teini-ikään.

Pitkä väli työhistoriassa ei ole hyvä juttu, etenkään nykypäivänä kun työpaikat on muutenkin kiven alla, eikä tilanne ole tulevaisuudessakaan näillä näkymin helpottumassa.

Eli miten olette kotiäidit suunnitellet tulevaisuuden? Ihan mielenkiinnosta vaan kyselen.
[/quote]

Hei! Eli itse omalta kohdaltani en kuitenkaan enää haluaisi toimia lähihoitajana, joten kouluttautuminen uudelle alalle on edessä joka tapauksessa. Ja ei tämä tietenkään ole mikään elinikäinen ratkaisu, lähden opiskelemaan kun pienin kasvaa vielä vähän. - ap

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:57"]Minua huolestuttaisi sinun tilanteessasi, etten saisi minkäänlaista eläkekertymää eikä olisi omaa rahaa säästettäväksi ja sijoitettavaksi.

Nyt olen turvannut tulevaisuuttani työnteon lisäksi myös osakkeiden ja sijoitusasunnon ostolla ja säästämällä.

Etkö vois ehdottaa miehellesi, että hän maksaisi sinulle yksityisen eläkevakuutuksen ja lisäksi antaisi sinulle vaikka 300 euroa kuussa, jonka voisit käyttää sijoittamiseen?
[/quote]

Kiitos hyvistä ajatuksista ja neuvoista! Mieheni on tehnyt minulle kuvaamiasi järjestelyjä, koska hänkin on ajatellut tulevaa eläkekertymääni. Oikein hyvä näkökulma tässä on monelle! Minusta tuo on oikeastaan välttämätöntä tulevaisuuden turvaamista. - ap

En ymmärrä miten joku voisi tuollaisesta olla kateellinen

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 20:05"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 19:57"]Minua huolestuttaisi sinun tilanteessasi, etten saisi minkäänlaista eläkekertymää eikä olisi omaa rahaa säästettäväksi ja sijoitettavaksi.

Nyt olen turvannut tulevaisuuttani työnteon lisäksi myös osakkeiden ja sijoitusasunnon ostolla ja säästämällä.

Etkö vois ehdottaa miehellesi, että hän maksaisi sinulle yksityisen eläkevakuutuksen ja lisäksi antaisi sinulle vaikka 300 euroa kuussa, jonka voisit käyttää sijoittamiseen?
[/quote]

Kiitos hyvistä ajatuksista ja neuvoista! Mieheni on tehnyt minulle kuvaamiasi järjestelyjä, koska hänkin on ajatellut tulevaa eläkekertymääni. Oikein hyvä näkökulma tässä on monelle! Minusta tuo on oikeastaan välttämätöntä tulevaisuuden turvaamista. - ap
[/quote]

Siis mitä järjestelyjä? Onko miehesi esimerkiksi ostanut osakkeita jotka ovat 100% sinun nimissäsi?

Mun kokemuksen mukaan te kotiäidit olette koko ajan somea myöten korostamassa, miten arvokasta juuri teidän työ on ja miten joku äiti raaskii laittaa lapsensa päivähoitoon ennen 3v ikää. Usein työssäkäyvillä ei esiinny tällaista tai sitten ei ole vain aikaa, koska no, he ovat töissä. Missä kaikki isät luuraavat? Mikseivät kotiäidit ikinä hehkuta koti-isiä? Ai niin, hejän hyåpivät heidän varpailleen ja kyseenalaistavat juuri naisen eli heidän paikkansa kotona maleksimassa.

Mitä ne hyvät festarit ooooon?