Ihminen joka kysyy, saako halata
Ei oikeastaan edes anna vaihtoehtoa, kun on jo kädet ojossa ja kuinka moni ilkeää sanoa ettei saa halata.
Itse en pidä halaamisesta yhtään ja joudun usein pakkahalatuksi.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pellemäistä kysyä, saako halata. Siis, miksi on halattava.
Elin siihen aikaan lapsuuteni ja nuoruuteni, että ihmisiä ei halattu koskaan.
Ihmiset kävivät paljon kylissä, tapailivat postissa ja kaupoilla, eikä koskaan kukaan halaillut ketään, ei missään tilanteessa, ei oli sitten häät tai hautajaiset, ei halailtu.
Asuimme maalla, aikuiseksi kasvettuamme ja muutettua jokainen omilleen, kävimme paljon vanhempiemme luona, meitä sisaruksia oli paljon.
Me sisarukset ei vanhempiemme kanssa ei meistä kukaan ole koskaan halannut omien vanhempiemme kanssa.
Ei halailtu ketään, ei lapset vanhempiaan, eikä toisinpäin. Vanhempani ovat jo pois.
Eikä me sisarukset halailla edelleenkään tavatessamme toisiamme koskaan.
En itse halaile ketään, en lapsianikaan, kun tulevat käymään luonani, rakastan toki heitä.
En erityisemmin pidä halailuista, se tuntuu vähän tunkeilevalta toisen alueelle.
Tuossapa kiteytyy suomalaisuus.
Niin, mutta mehän olemme suomalaisia eli miksi pitäisi käytetyt kuin italialainen?
Arvostan, jos hän ei halaa.
En pidä siitä, että vieraat ihmiset koskevat minuun.
Halaaajat onneksi yleensä kysyvät, saako halata. Enemmän mua karmii ne tyypit, jotka tulee taputtelemaan olalle/ selkään ilman kysymistä. En oikeasti kestä sitä tunnetta, että joku puolituntematon tulee liian lähelle...
Vierailija kirjoitti:
Pellemäistä kysyä, saako halata. Siis, miksi on halattava.
Elin siihen aikaan lapsuuteni ja nuoruuteni, että ihmisiä ei halattu koskaan.
Ihmiset kävivät paljon kylissä, tapailivat postissa ja kaupoilla, eikä koskaan kukaan halaillut ketään, ei missään tilanteessa, ei oli sitten häät tai hautajaiset, ei halailtu.
Asuimme maalla, aikuiseksi kasvettuamme ja muutettua jokainen omilleen, kävimme paljon vanhempiemme luona, meitä sisaruksia oli paljon.
Me sisarukset ei vanhempiemme kanssa ei meistä kukaan ole koskaan halannut omien vanhempiemme kanssa.
Ei halailtu ketään, ei lapset vanhempiaan, eikä toisinpäin. Vanhempani ovat jo pois.
Eikä me sisarukset halailla edelleenkään tavatessamme toisiamme koskaan.
En itse halaile ketään, en lapsianikaan, kun tulevat käymään luonani, rakastan toki heitä.
En erityisemmin pidä halailuista, se tuntuu vähän tunkeilevalta toisen alueelle.
Halaaminen on ihanaa. Se on lämpöistä ja läheistä.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisethan on typeryksiä jotka matkivat kuin apinat toisiaan. Oli siinä järkeä tai ei.
Vain suomalakset vai? Enpä tiedä, taidetaan olla vielä aika juroa kansaa. Hyväkin niin.
Inhoan myös halailua t. työssä käyvä assi.
Korona-ajan ainut hyvä puoli, ettei tarvi enää kätellä. Sekin on inhottavaa.
Onko halaaminen psykologinen vaikutusyritys? Vähän niin kuin kokouksessa jollain naisilla on tapa koskettaa erimielistä polvesta.
Voi kun joku olisikin halannut ennen koronaa. Ja paljon. Niin kovasti pitäisin, koska lapsena/nuorena ei kukaan pitänyt hyvänä. Nyt oma perhe halaa, silti tuntuu, että olisi ihanaa löytää edes yksi perheen ulkopuolinen, joka halaisi. Pitkään. Lohduttavasti. Välittäen.
Vierailija kirjoitti:
Saako halata?
\o/
Ei kiitos, pidä turvaväli! En ole koskettelun tarpeessa.
Vierailija kirjoitti:
Voi kun joku olisikin halannut ennen koronaa. Ja paljon. Niin kovasti pitäisin, koska lapsena/nuorena ei kukaan pitänyt hyvänä. Nyt oma perhe halaa, silti tuntuu, että olisi ihanaa löytää edes yksi perheen ulkopuolinen, joka halaisi. Pitkään. Lohduttavasti. Välittäen.
Miksi et arvosta oman perheesi halauksia?
Vierailija kirjoitti:
Korona-ajan ainut hyvä puoli, ettei tarvi enää kätellä. Sekin on inhottavaa.
Kyllä minä kättelyn ymmärrän kun ihmiset esittelevät itsensä ensimmäistä kertaa tai sovitaan asiasta lyömällä kättä päälle. Se on kohtelias ele olipa kyseessä mies tai nainen. Muuten en kaipaa mitään ylimääräistä kaulailua tai pusuttelua.
En ole miehenä koskaan kieltäynyt, kun nainen on halunnut halata. Yleensä ne on tuttuja, mutta välillä puolitutut ja tuntemattomat tulevat halaamaan myös.
Kesällä erään puolitutun naisen aviomies kysyi: Miksi minun nainen tulee halaamaan sinua niin antaumuksella? Vastasin että ehkä vaan oon niin halattava tai jotain.
Nykyään on niin paljon helpompaa kieltäytyä halauksesta ilman että kumpikaan menettää kasvojaan (nolostuu) tilanteessa:
Ota askel taaksepäin, hymyile ja sano: ”Nyt korona-aikaan tehdään tällaisia kyynärpäätervehdyksiä” ja näytä eleellä, miten kyynärpäillä kosketetaan toisiaan. Kumpikin voittaa; halaajan lähestymistä ei täysin torjuta ja halausta pelkäävä välttyy liian intiimiltä kosketukselta.
Kun lemmikkimme jouduttiin piikittämään ikiuneen. Tunteiden aalto oli vaikeaa ja pystyin hädin tuskin pidättää itkua. Ihana sympaattinen eläinlääkäri oli (käsien asennoista huomasin) jo valmiina lohduttamaan ja halaamaan, mutta väistin ihanan eleen, koska vollotuksesta ei olisi sen jälkeen tullut loppua. Myötätuntoisia eleitä sain myös vastaanoton puolelta. Sanoja ei vaihdettu, mutta kaikki on tallessa muistissani, tuskin unohdan sitä myötätunnon osoitusta kokemusta koskaan. 🤗 🥰
Et uskalla sanoa ei, vaikka vartavasten kysytään?
Minäpä pidän halailusta sekä noista spontaaneista pienistä kosketuksista. En näe enkä koe siinä mitään pahaa, jos joku ystävällinen ihminen esim. koskettaa kättäni tai olkaani - päin vastoin, se on mielestäni lämmin inhimillinen ele ja yleensä täysin luontainen sille ihmiselle jonka taholta se tulee.
Suomessa on ihan riittävästi näitä puupökkelöitä, jotka eivät osaa enää halata (jos joskus on pakko, niin läpyttelevät toisiaan metrin päästä vaivaantuneesti perseet pitkällä olalle kuin puu-ukot) tai tosiaan kohta edes kätellä. Emme me ole robotteja, vaikka kuinka yrittäisimme sellaisia leikkiä tai esittää; ihminen tarvitsee kosketusta ja kaikki kosketus ei ole intiimiä tai seksuaalista.
Uskallatteko te halauspelkurit mennä kampaajalle tai hierojalle vai pelkäättekö näissäkin kosketusta? Saako lääkäri tai terveysden- /sairaanhoitaja koskea teitä? Pidättekö omia tai läheisiä lapsia sylissä?
Suomalaisethan on typeryksiä jotka matkivat kuin apinat toisiaan. Oli siinä järkeä tai ei.