Lue keskustelun säännöt.
Olen täysin kylläsrynyt suurimpaan osaan muista äideistä
05.04.2015 |
Olen viimeisen 8 vuoden aikana tavannut paljon paljon äitejä, lapseni kavereiden vanhempia. Hiekkalaayikolla jo alkoi se muiden öitien mollaamimen ja omien lasten kehuminen ja vertailu muihin lapsiin. Sama meno jatkuu koko ajan. Miesten ollessa lasten kanssa ei tällaista ole. Ovat paljon rennommin. Puistotreffit muiden äitien kanssa on aina samaa lapsista ja niiden osaamisista jaaruttelua, eikö joskus voisi puhua jotain muuta! Sitten vielä arvostellaan suoraan päin naamaa, jos oma 7v lapsi leikkii miekkailua tai pyssyleikkejä, ettei se ole normaalia. Käsittääkseni on, ainakin Sinkkosen ja Keijo Tahkokallion mielestä. Voi kun löytäisi jostain jonkun öidin, joka ei alkaisi sitä muiden haukkumista selän takana ja toisten lasten haukkumista ja arvistelua, vaikka aihetta olisikin, miksei voi pitää mölyjä mahassaan!
Kommentit (387)
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:04"]Jälleen kerran korostit omaa erinomaisuuttasi.
Tiedätkö, nekin äidit, joiden lapsi ei välttämättä ole terve ja helppo, saattavat olla rakastavia, kuuntelevia ja läsnäolevia äitejä.
[/quote]
Jumalauta sentään! Hän puolusti jo itseään, eikä korostanut itseään. Mikä teitä älykääpiöitä oikein vaivaa? Ensin hyökätään joukolla tekemään omia päätelmiä ja sitten kun toinen korjaa niitä, niin ei, ei auta.
Ehkä se naisena ja äitinä olo on hankalaa juuri teidänkaltaisten naisten takia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:33"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:10"]
Juuri tätä tarkoitin, kun puhuin siitä, miten moni muodosti minusta stereotyyppisen kuvan. Annoin lapselleni teollisten soseiden sijaan oikeaa ruokaa (hui kauhistus, että kehtaankin tämän sanoa!), mutta ennen kaikkea olen lämmin, rakastava, kuunteleva ja läsnäoleva äiti, jolla on onnellinen ja terve 2-vuotias lapsi. Uskomatonta, kuinka helposti täällä kärjistetään ja lyödään ihmisiä stereotyyppisiin muotteihin.
[/quote]
Tuosta saat syyttää ihan itseäsi. Et edes huomaa, kuinka olet koko ajan nostamassa itseäsi enemmän ja enemmän sinne heti Jumalasta seuraavaksi. Syytät toisia äitejä siitä, etteivät vaikka tee niitä perkeleen soseita itse "vaikka kyse on sentään lasten hyvinvoinnista". Ja btw, riippuen siitä, miten teet nuo soseesi, mutta kaupan soseet ovat joskus paljon ravintorikkaampia kuin itse tehdyt.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:07"][quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:06"]
Useimpien naisten huono itsetunto johtaa tähän kuviteltuun kilpailemiseen. Kipeä totuushan on se, että kaikki äidit ja lapset eivät ole yhtä hyviä. On myös niitä huonoja äitejä, aivan liikaa jopa. Tuntuuhan se tietysti pahalta olla sellainen huonompi äiti, joka ei jaksa/osaa mitään, siksi niitä paremmilta vaikuttavia on paheksuttava. Mutta ne paremmathan eivät tietysti saa sitten huonompiaan arvostella... Jotkut vaativat itseltään enemmän ja jotkut menevät sieltä, mistä aita on matalin. Ns. huonot äidit ovat kyllä valitettava asia koko yhteiskunnan kannalta katsoen, heidän lapsistaan tulee todennäköisemmin myös pahoinvoivia aikuisia. Vanhemmat voisivat kääntää sen kateuden aiheuttaman energian mielummin itsensä parantamiseen, kuin parempien haukkumiseen. Aina voi olla parempi vanhempi!
[/quote]
vahinko yläpeukku, ikävään sävyyn oli kirjoitettu juttu.
[/quote]
Ikävä sävy varmasti monen mielestä, mutta totuus joskus kirpaisee. Kaikki äidit kun eivät yksinkertaisesti voi olla yhtä hyviä, koska me ihmiset emme ole toistemme kopioita.
Kyllähän jokainen vanhempi joka on ollut lapsensa kanssa puistossa, muskarissa tms. paikassa tunnistaa "superäidin". Jonka tärkein olemassa olon tarkoitus on olla äiti ja elämän tehtävä on elää lapsensa kautta. Esim. itse törmäsin tyyppiin joka vaikutti ihan ok tyypiltä. Juteltiin niitä näitä ja sitten hän kysyi kuinka kauan aion olla kotona lapsen kanssa. Sanoin että yrittäjänä en voi töistä olla pois kovin kauaa. Ennen kuin ehdin edes kertoa että lapstani hoitaa työpäivinäni mummu ja pappa kotihoidontuella, alkoi tämä superäidiksi paljastunut henkilö paasata kovaan ääneen miten hänen mielestään on tärkeää lapsen saada olla kotona vähintään kolmevuotiaaksi asti, kuinka se on ehdoton edellytys lapsen normaalille kehitykselle. Ja kuinka hän on sen kolme vuotta jokaisen lapsensa kanssa kotona. No itseä lähinnä huvitti, mutta voin arvata että joku mahdollisesti omista valinnoistaan epävarmempi äiti olisi voinut hyvinkin pahoittaa mielensä kyseisen henkilön sanavalinnoista ja äänensävystä. Ja sehän hänellä ehkä tarkoitus olikin. Tämän tyyppisiin tilanteisiin törmäsin kyllä usein, vaikka en pikkulapsiaikana niin kauheasti kulkenutkaan paikoissa, joissa törmäsin muihin vieraisiin äiteihin. Eli kyllä tämä ilmiö on olemassa. Itsestä on jotenkin myös surullista että naiset alkavat päteä lastenhoidolla. Kun ei siinä oikeasti ole mitään pätemisen aihetta.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:08"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:04"]Jälleen kerran korostit omaa erinomaisuuttasi.
Tiedätkö, nekin äidit, joiden lapsi ei välttämättä ole terve ja helppo, saattavat olla rakastavia, kuuntelevia ja läsnäolevia äitejä.
[/quote]
Jumalauta sentään! Hän puolusti jo itseään, eikä korostanut itseään. Mikä teitä älykääpiöitä oikein vaivaa? Ensin hyökätään joukolla tekemään omia päätelmiä ja sitten kun toinen korjaa niitä, niin ei, ei auta.
Ehkä se naisena ja äitinä olo on hankalaa juuri teidänkaltaisten naisten takia?
[/quote]
Puolustakoot vaan, mutta tuo minä-asenne paistaa kilometrien päähän. Huomasitko, miten tuo puolustaminenkin oli tuollaista minä olen sitä, minä olen tätä, minä, minä, minä ja vielä kerran minä -paskaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle ei ole vaikea myöntää, jos joku on selvästi parempi äiti kuin minä.
Esim miehen siskolla on huonot puolensa, mutta kaikesta huolimatta mielestäni on loistava äiti. Rento ja kuitenkn lapset kunnioittavat muita ihmisiä, ovat kohteliaita ja ilmeisesti myös koulussa erinomaisesti menestyviä.
Yhdellä tutulla on monta lasta, mutta ehtii ja jaksaa viedä heitä enemmän kuin minä itse, hiihtämään, ratsastamaan, urheilukilpailuihin. Lisäksi on parempi ruoanlaittaja ja ahkerampi ihminen. Ei myöskään kehu lapsillaan, ei kumpikaan näistä ja lapset kunnioittavat muita ihmisiä.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:11"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:08"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:04"]Jälleen kerran korostit omaa erinomaisuuttasi.
Tiedätkö, nekin äidit, joiden lapsi ei välttämättä ole terve ja helppo, saattavat olla rakastavia, kuuntelevia ja läsnäolevia äitejä.
[/quote]
Jumalauta sentään! Hän puolusti jo itseään, eikä korostanut itseään. Mikä teitä älykääpiöitä oikein vaivaa? Ensin hyökätään joukolla tekemään omia päätelmiä ja sitten kun toinen korjaa niitä, niin ei, ei auta.
Ehkä se naisena ja äitinä olo on hankalaa juuri teidänkaltaisten naisten takia?
[/quote]
Puolustakoot vaan, mutta tuo minä-asenne paistaa kilometrien päähän. Huomasitko, miten tuo puolustaminenkin oli tuollaista minä olen sitä, minä olen tätä, minä, minä, minä ja vielä kerran minä -paskaa...
[/quote]
KAIKKI ovat tässä keskustelussa tuota samaa: minä, minä ja minä, minun tapani ja sitten ne muut. Ei vain numero 4 vaan aivan jokainen. Ja se on aika luonnollista, että niin on. Johan aiheen asettelukin sitä vaatii.
Mutta on sitten eri asia, haluaako nähdä niissä muiden teksteissä myös sen mielipiteen ja sanoman, vai haluaako pidättäytyä siinä omassa ja helpossa kuvitelmassaan... vai pystyykö menemään oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja todeta että joo-o, voihan tuossakin olla perää. Että kyllä, joku voi olla hyvä äiti vaikka sanoo sen ääneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:10"]Kyllähän jokainen vanhempi joka on ollut lapsensa kanssa puistossa, muskarissa tms. paikassa tunnistaa "superäidin". Jonka tärkein olemassa olon tarkoitus on olla äiti ja elämän tehtävä on elää lapsensa kautta. Esim. itse törmäsin tyyppiin joka vaikutti ihan ok tyypiltä. Juteltiin niitä näitä ja sitten hän kysyi kuinka kauan aion olla kotona lapsen kanssa. Sanoin että yrittäjänä en voi töistä olla pois kovin kauaa. Ennen kuin ehdin edes kertoa että lapstani hoitaa työpäivinäni mummu ja pappa kotihoidontuella, alkoi tämä superäidiksi paljastunut henkilö paasata kovaan ääneen miten hänen mielestään on tärkeää lapsen saada olla kotona vähintään kolmevuotiaaksi asti, kuinka se on ehdoton edellytys lapsen normaalille kehitykselle. Ja kuinka hän on sen kolme vuotta jokaisen lapsensa kanssa kotona. No itseä lähinnä huvitti, mutta voin arvata että joku mahdollisesti omista valinnoistaan epävarmempi äiti olisi voinut hyvinkin pahoittaa mielensä kyseisen henkilön sanavalinnoista ja äänensävystä. Ja sehän hänellä ehkä tarkoitus olikin. Tämän tyyppisiin tilanteisiin törmäsin kyllä usein, vaikka en pikkulapsiaikana niin kauheasti kulkenutkaan paikoissa, joissa törmäsin muihin vieraisiin äiteihin. Eli kyllä tämä ilmiö on olemassa. Itsestä on jotenkin myös surullista että naiset alkavat päteä lastenhoidolla. Kun ei siinä oikeasti ole mitään pätemisen aihetta.
[/quote]
Jos olisit oikeasti varma ja tyytyväinen omiin ratkaisuihisi ja niiden paremmuuteen, et edes enää muistelisi tuon "väärässä olevan supermamman" kommenttia. Toinen teistä on oikeassa ja parempi äiti siltä osin. En ota kantaa kumpi, siitä voi olla montaa mieltä. Kaikki tavat kun eivät ole yhtä hyviä, on sitten kyse mistä tahansa asiasta.
Tapelkaa lapset, eiku aikuiset somehiekkalaatikolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:12"]Minulle ei ole vaikea myöntää, jos joku on selvästi parempi äiti kuin minä.
Esim miehen siskolla on huonot puolensa, mutta kaikesta huolimatta mielestäni on loistava äiti. Rento ja kuitenkn lapset kunnioittavat muita ihmisiä, ovat kohteliaita ja ilmeisesti myös koulussa erinomaisesti menestyviä.
Yhdellä tutulla on monta lasta, mutta ehtii ja jaksaa viedä heitä enemmän kuin minä itse, hiihtämään, ratsastamaan, urheilukilpailuihin. Lisäksi on parempi ruoanlaittaja ja ahkerampi ihminen. Ei myöskään kehu lapsillaan, ei kumpikaan näistä ja lapset kunnioittavat muita ihmisiä.
[/quote]
Mukava huomata, että on olemassa myös hyväitsetuntoisia realisteja äiteinä, näiden "kaikki äidit ovat yhtä hyviä!!!" mielensäpahoittajien sijaan...
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:15"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:10"]Kyllähän jokainen vanhempi joka on ollut lapsensa kanssa puistossa, muskarissa tms. paikassa tunnistaa "superäidin". Jonka tärkein olemassa olon tarkoitus on olla äiti ja elämän tehtävä on elää lapsensa kautta. Esim. itse törmäsin tyyppiin joka vaikutti ihan ok tyypiltä. Juteltiin niitä näitä ja sitten hän kysyi kuinka kauan aion olla kotona lapsen kanssa. Sanoin että yrittäjänä en voi töistä olla pois kovin kauaa. Ennen kuin ehdin edes kertoa että lapstani hoitaa työpäivinäni mummu ja pappa kotihoidontuella, alkoi tämä superäidiksi paljastunut henkilö paasata kovaan ääneen miten hänen mielestään on tärkeää lapsen saada olla kotona vähintään kolmevuotiaaksi asti, kuinka se on ehdoton edellytys lapsen normaalille kehitykselle. Ja kuinka hän on sen kolme vuotta jokaisen lapsensa kanssa kotona. No itseä lähinnä huvitti, mutta voin arvata että joku mahdollisesti omista valinnoistaan epävarmempi äiti olisi voinut hyvinkin pahoittaa mielensä kyseisen henkilön sanavalinnoista ja äänensävystä. Ja sehän hänellä ehkä tarkoitus olikin. Tämän tyyppisiin tilanteisiin törmäsin kyllä usein, vaikka en pikkulapsiaikana niin kauheasti kulkenutkaan paikoissa, joissa törmäsin muihin vieraisiin äiteihin. Eli kyllä tämä ilmiö on olemassa. Itsestä on jotenkin myös surullista että naiset alkavat päteä lastenhoidolla. Kun ei siinä oikeasti ole mitään pätemisen aihetta. [/quote] Jos olisit oikeasti varma ja tyytyväinen omiin ratkaisuihisi ja niiden paremmuuteen, et edes enää muistelisi tuon "väärässä olevan supermamman" kommenttia. Toinen teistä on oikeassa ja parempi äiti siltä osin. En ota kantaa kumpi, siitä voi olla montaa mieltä. Kaikki tavat kun eivät ole yhtä hyviä, on sitten kyse mistä tahansa asiasta.
[/quote]
Kai hän sen mainitsi, kun tässähän on puhe juuri tuollaisesta ihmistyypistä! Jos oikeasti olisi varma ja enpä nyt sano kumpi mutta ... blaablaablaa!
Tuokin on vain yksi keino yrittää lytätä toinen. Kyllä tuo lainaamasi kirjoittaja vaikuttaa paljon varmemmalta ja rennomalta kuin sinä. Samaa noloa keinoa käyttää myös kateuskortin viljelijät ja "se koira älähtää" - sanonnan käyttäjät. Yhtä tehottomia kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen ainakin huomannut, että hyvin nopeasti menee herne nenään jos itse kokee jostain syyllisyyttä. Minulla oli yksi ystävä jonka kanssa meillä oli samanikäiset lapset, minä imetin ja hän ei. Hän tuntui harmistuvan siitä että imetin hänen nähden ja alkoi kauheasti puolustella sitä miksi itse ei imetä. Vaikka siis en todellakaan sanonut mitään. Samoin tekivät ihan vieraat ihmiset kauppakeskuksen lastenhoitohuoneessa. Menin sinne ihan normaalisti imettämään, niin jotkut alkoivat (päivää sanomatta) kertoa miten heillä oli imetys mahdotonta vaikka kaikkensa tekivät. Siinä tuli kyllä vähän sellainen olo että "niin?". Itse imetin vain koska se oli helppoa, enkä missään nimessä tuomitse ketään joka ei imetä. Kukin tavallaan. :) En ole sen parempi äiti kuin muutkaan.
Äitiys on suurin pissimiskilpailu ikinä. Skippaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:28"][quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:22"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:14"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:10"]Suurperheen äitinä ja perhepäivähoitajana en nyt pitäisi soseiden itse tekemistä kovinkaan kummoisena suorituksena, mutta ymmärrän että se varmasti sinulle sellainen on. [/quote]
En ole nelonen, mutta tämäkö sitten ei ole itsensä jalustalle nostamista ja asioiden korostamista?
Minusta tuo on yksi tyypillisimmistä äitien kompastuskivistä: jos yhden tai kahden äiti sanoo jotakin, hän ei seitsemän lapsen äidin mielestä voi tietää mistään mitään. Minusta tämän äidin kommentti ei eronnut nelosen kommenteista millään tavalla, ellei sitten niin että on jopa pahempi.
[/quote]Mielestäni hän ei nostanut itseään millään tavalla jalustalle, vaan sanoi että kokemuksen myötä moniin asioihin saa erilaisen perspektiivin, ja silloin ehkä alkaa huomata entistä selvemmin sen, millä on todella merkitystä ja millä ei.
[/quote]
Jokainen päättää omassa elämässään, millä on merkitystä ja millä ei. Minä en koskaan tekisi seitsemää lasta enkä haluaisi koskaan olla ammatiltani lastenhoitaja. Mutta en myöskään korosta että teen työkseni sitä ja tätä, ja siksi tiedän nyt paremmin millä on merkitystä ja millä ei.
En siis arvosta seitsemän äitiä ja pph:ta yhtään sen korkeammalle kuin yhden lapsen äitiä joka työskentelee vaikka toimistossa palkanlaskijana. Molemmilla on omat arvonsa ja tunteensa ja näkemyksensä ja ne molemmat on ihan yhtä ok.
Mutta jos tuo pph yrittää sanoa, että monen lapsen kanssa ei EHDI tehdä itse soseita niin onhan sillä aivan eri merkitys asiaan kuin että haluaa tehdä itse soseensa koska pitää niitä terveellisempänä. Seitsemän lapsen äidillä ei ole samalla tavalla aikaa panostaa, no, ei mihinkään kuin äidillä, jolla on vähemmän lapsia.
[/quote]
En ole tuo seitsemän lapsen äiti, vaikka seitsemän lapsen äiti olenkin. Ja oon keittäny ne soseet itse, tehdään kotiruokaa ja hyvin ehtii. Joskus ostetaan eineksiä ja purkkiruokia, eikä ne romuta kuitenkaan vanhemmuutta. Ei siinä ruokapurkissa tai imetyksessä ole koko vanhemmuus. Joku tekee oikeasti hyvän työn lapsiaan ajatellen eroamalla, joku toinen haavoittaa sillä syvästi lapsiaan. Ei ole yhtä oikeaa mallia, jolla kaikki perheet toimii ja lapset kasvatetaan. Ei edes samojen vanhempien lapsilla toimi samat keinot.. Yksi on tyhtyväinen mihin tahansa ja toiselle ei riitä mikään. Tyytyväisyyskään ei siis ole vanhemmasta kiinni.
.
Voi, kun me jokainen osattais elää omaa elämäämme ja tehdä omat ratkaisumme ja antaa toisille tila samaan. Se, että joku ei halua suurperhettä, ei ole meiltä pois. Eikä mua vaivaa yhtään se, että on niitäkin ihmisiä, jotka ei halua lapsia. Mua rassaa se, että mä joudun perustella meidän perhekokoa, valintoja jne. Jos meillä olis ne kaksi lasta, ei tarvis selitellä. Ja tietenkään ei voi olla niin, että me ollaan haluttu 7 lasta....
En jaksa lukea ketjua loppuun, mutta opin aika aikaisten, että siellä hiekkalaatikkomaailmassa pärjää, kun empaattisesti nyökyttelee aiheisiin. "mää en pysty lopettaan tupakointia, vittu mää en ala oleen mikään suorittajaäiti, vien heti pennun hoitoon, kun pystyn. Mää en haluu alkaa miksikään mammaksi, mun lapsi saa kattoo piirrettyjä koko päivän, mää en ole mikään suorittaja jne.."
Hymyilen ja olen empaattinen ja ymmärrän ymmärtämisen jälkeenkin sitä, että on pakko tupakoida ja lapsi saa pelata tuntikausia ja sen kanssa ei tehdä mitään ja sille tuputetaan ranskiksia heti, kun lapsi pystyy itse panemaan suuhunsa jotain. Näin pärjäät siinä viidakossa. Älä vain mene mainitsemaan, että itse puuhaat lapse kanssa ja esikoinen ei ole päiväkodissa ja teet itse niille ruokaa ja luet lapsillesi kirjoja yms.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:09"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:07"][quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:06"] Useimpien naisten huono itsetunto johtaa tähän kuviteltuun kilpailemiseen. Kipeä totuushan on se, että kaikki äidit ja lapset eivät ole yhtä hyviä. On myös niitä huonoja äitejä, aivan liikaa jopa. Tuntuuhan se tietysti pahalta olla sellainen huonompi äiti, joka ei jaksa/osaa mitään, siksi niitä paremmilta vaikuttavia on paheksuttava. Mutta ne paremmathan eivät tietysti saa sitten huonompiaan arvostella... Jotkut vaativat itseltään enemmän ja jotkut menevät sieltä, mistä aita on matalin. Ns. huonot äidit ovat kyllä valitettava asia koko yhteiskunnan kannalta katsoen, heidän lapsistaan tulee todennäköisemmin myös pahoinvoivia aikuisia. Vanhemmat voisivat kääntää sen kateuden aiheuttaman energian mielummin itsensä parantamiseen, kuin parempien haukkumiseen. Aina voi olla parempi vanhempi! [/quote] vahinko yläpeukku, ikävään sävyyn oli kirjoitettu juttu. [/quote] Ikävä sävy varmasti monen mielestä, mutta totuus joskus kirpaisee. Kaikki äidit kun eivät yksinkertaisesti voi olla yhtä hyviä, koska me ihmiset emme ole toistemme kopioita.
[/quote]Ilmeisesti sinulla on tiedossa se ainoa oikea absoluuttinen hyvän äitiyden määritelmä. Huoh.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:15"][quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:10"]Kyllähän jokainen vanhempi joka on ollut lapsensa kanssa puistossa, muskarissa tms. paikassa tunnistaa "superäidin". Jonka tärkein olemassa olon tarkoitus on olla äiti ja elämän tehtävä on elää lapsensa kautta. Esim. itse törmäsin tyyppiin joka vaikutti ihan ok tyypiltä. Juteltiin niitä näitä ja sitten hän kysyi kuinka kauan aion olla kotona lapsen kanssa. Sanoin että yrittäjänä en voi töistä olla pois kovin kauaa. Ennen kuin ehdin edes kertoa että lapstani hoitaa työpäivinäni mummu ja pappa kotihoidontuella, alkoi tämä superäidiksi paljastunut henkilö paasata kovaan ääneen miten hänen mielestään on tärkeää lapsen saada olla kotona vähintään kolmevuotiaaksi asti, kuinka se on ehdoton edellytys lapsen normaalille kehitykselle. Ja kuinka hän on sen kolme vuotta jokaisen lapsensa kanssa kotona. No itseä lähinnä huvitti, mutta voin arvata että joku mahdollisesti omista valinnoistaan epävarmempi äiti olisi voinut hyvinkin pahoittaa mielensä kyseisen henkilön sanavalinnoista ja äänensävystä. Ja sehän hänellä ehkä tarkoitus olikin. Tämän tyyppisiin tilanteisiin törmäsin kyllä usein, vaikka en pikkulapsiaikana niin kauheasti kulkenutkaan paikoissa, joissa törmäsin muihin vieraisiin äiteihin. Eli kyllä tämä ilmiö on olemassa. Itsestä on jotenkin myös surullista että naiset alkavat päteä lastenhoidolla. Kun ei siinä oikeasti ole mitään pätemisen aihetta.
[/quote]
Jos olisit oikeasti varma ja tyytyväinen omiin ratkaisuihisi ja niiden paremmuuteen, et edes enää muistelisi tuon "väärässä olevan supermamman" kommenttia. Toinen teistä on oikeassa ja parempi äiti siltä osin. En ota kantaa kumpi, siitä voi olla montaa mieltä. Kaikki tavat kun eivät ole yhtä hyviä, on sitten kyse mistä tahansa asiasta.
[/quote]
Pointtini taisi mennä ohi. Tämä oli vain yksi esimerkki. Ja siis se, että ensin kysyy toiselta miten sinä teet ja sitten heti perään haukkuu toisen tavan, ilman että edes kuuntelee toista loppuun, on mielestäsi ihan normaalia keskustelua? No, itse olen tottunut vähän toisenlaisen keskustelukulttuuriin. Ja tuohon että kaikki tavat eivät ole yhtä hyviä, voisin sanoa että myöskään kaikki tilanteet eivät ole samanlaisia, joten et voi sanoa että yksi tapa olisi aina ja joka tilanteessa paras. Mutta selvästikään et todennäköisesti kykene käsittämään että ihmiset ja tilanteet ovat erilaisia, joten en ala jankkaamaan kanssasi enempää.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:14"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:11"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:08"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:04"]Jälleen kerran korostit omaa erinomaisuuttasi.
Tiedätkö, nekin äidit, joiden lapsi ei välttämättä ole terve ja helppo, saattavat olla rakastavia, kuuntelevia ja läsnäolevia äitejä.
[/quote]
Jumalauta sentään! Hän puolusti jo itseään, eikä korostanut itseään. Mikä teitä älykääpiöitä oikein vaivaa? Ensin hyökätään joukolla tekemään omia päätelmiä ja sitten kun toinen korjaa niitä, niin ei, ei auta.
Ehkä se naisena ja äitinä olo on hankalaa juuri teidänkaltaisten naisten takia?
[/quote]
Puolustakoot vaan, mutta tuo minä-asenne paistaa kilometrien päähän. Huomasitko, miten tuo puolustaminenkin oli tuollaista minä olen sitä, minä olen tätä, minä, minä, minä ja vielä kerran minä -paskaa...
[/quote]
KAIKKI ovat tässä keskustelussa tuota samaa: minä, minä ja minä, minun tapani ja sitten ne muut. Ei vain numero 4 vaan aivan jokainen. Ja se on aika luonnollista, että niin on. Johan aiheen asettelukin sitä vaatii.
Mutta on sitten eri asia, haluaako nähdä niissä muiden teksteissä myös sen mielipiteen ja sanoman, vai haluaako pidättäytyä siinä omassa ja helpossa kuvitelmassaan... vai pystyykö menemään oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja todeta että joo-o, voihan tuossakin olla perää. Että kyllä, joku voi olla hyvä äiti vaikka sanoo sen ääneen.
[/quote]Se ei ole kai tämän keskustelun pointti, että onko joku hyvä äiti (mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan) vaan se että miksi jollain on tarve korostaa omaa erinomaisuutteen / lapsensa erinomaisuutta ja asettautua muiden yläpuolelle. Lukekaan ap:n aloitusviesti.
En minäkään ole kyseenalaistamassa kenenkään äitiyttyä vaan juuri tuon muiden yläpuolelle asettautumisen johon tämän keskustelun aihekin viittaa.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:14"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:10"]Suurperheen äitinä ja perhepäivähoitajana en nyt pitäisi soseiden itse tekemistä kovinkaan kummoisena suorituksena, mutta ymmärrän että se varmasti sinulle sellainen on. [/quote]
En ole nelonen, mutta tämäkö sitten ei ole itsensä jalustalle nostamista ja asioiden korostamista?
Minusta tuo on yksi tyypillisimmistä äitien kompastuskivistä: jos yhden tai kahden äiti sanoo jotakin, hän ei seitsemän lapsen äidin mielestä voi tietää mistään mitään. Minusta tämän äidin kommentti ei eronnut nelosen kommenteista millään tavalla, ellei sitten niin että on jopa pahempi.
[/quote]
Nelosen kaltaisia äitejä ovat useimmiten ne yhden (tai kahden) lapsen äidit. Koska harvemmin enää toinen tai kolmas lapsi menee samalla kaavalla. Kun ei sen seuraavan lapsen kanssa enää menekään yhtä helposti kuin aiemman vaan lapsi onkin ihan erilainen voi oma maailmankuva yllättävästi avautua. Tajuaa että ehkä esikoisen helppous johtuikin jostain muusta kuin omasta erinomaisuudesta. Mitä enemmän lapsia sitä enemmän kokemusta siitä että lapset todella ovat erilaisia. Itsekin on äitinä erilainen esikoiselle kuin vaikkapa kolmannelle.
Niin, halusin tiputtaa nelosen pilvilinnastaan. Kyllä minulle tuntui ensimmäisten lasten vauva-aikana ylivoimaiselta jonkun perunan keittäminen ja soseuttaminen joten ymmärrän että se saattaa jollekin olla suoritus, sellainenkin josta kokee ylpeyttä. Vaikka kokkaan kymmenelle hengelle kaksi ruokaa päivittäin saatan syöttää vauvalle purkkiruuan. Nelonen toi itse esille miten soseen tekeminen itse tekee hänestä paremman äidin kuin muista. Halusin tuoda esiin että se ei nyt kaikista niin kummoinen ponnistus ole. Kaikki eivät vaan koe sitä välttämättömänä.
Jos luit kirjoitukseni kokonaan varmaan huomasit etten ole nostanut itseäni jalustalle kuten nelonen suorittamalla äitiyttä. Meillä syödään surutta eineksiä jos siltä tuntuu, on sotkua jos siltä tuntuu. Elämänkokemus tuo laajemman perspektiivin, etenkin jos olet itse ollut monenlaisessa erilaisessa äitiyden roolissa niin ymmärrät paremmin erilaisissa tilanteissa olevia. Minulle äitiys ei ole suoritus ja sillä päteminen mielestäni ärsyttävää (nelonen). En edes osaa ottaa sillä tavalla vakavasti hänelle tärkeitä asioita kuten hän toivoisi meidän muiden äitien tekevän. Ne eivät ole mielestäni niin tärkeitä, eivät osoituksia hyvästä äitiydestä. Syytökset jollain äitiydellä pätemisellä lähinnä huvittavat minua. En ole superäiti kuten yhden lapsen äiti nelonen, oikeasti inhoan ruuanlaittoa ja siivoamista ym ja minulle ne ovat vain välttämätön paha joista jotenkuten selviydytään. En koe olevani pätevä tai edes riittävän kiinnostunut jakelemaan muille neuvoja näissä asioissa. Olen kyllä tottunut siihen että suurperheen äitinä minuun suhtaudutaan kuin olisin intohimoinen pullantuoksuinen elämäntapakotirouva. No en ole. Eikä voisi vähempää kiinnostaa miten muut äidit arkeaan pyörittävät. Siksi suorastaan ärsyttää nelosen kaltaisten nokan työntely muiden arkeen ja ruokatapoihin. Kannattaa tehdä elämässään muutakin kuin kotihommia ja lastenhoitoa, sellaista missä pääsee vaikka kilpailemaan jos kilpailuviettiä löytyy. Äitiys ei ole mikään kilpalaji.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 13:06"]
Useimpien naisten huono itsetunto johtaa tähän kuviteltuun kilpailemiseen. Kipeä totuushan on se, että kaikki äidit ja lapset eivät ole yhtä hyviä. On myös niitä huonoja äitejä, aivan liikaa jopa. Tuntuuhan se tietysti pahalta olla sellainen huonompi äiti, joka ei jaksa/osaa mitään, siksi niitä paremmilta vaikuttavia on paheksuttava. Mutta ne paremmathan eivät tietysti saa sitten huonompiaan arvostella... Jotkut vaativat itseltään enemmän ja jotkut menevät sieltä, mistä aita on matalin. Ns. huonot äidit ovat kyllä valitettava asia koko yhteiskunnan kannalta katsoen, heidän lapsistaan tulee todennäköisemmin myös pahoinvoivia aikuisia. Vanhemmat voisivat kääntää sen kateuden aiheuttaman energian mielummin itsensä parantamiseen, kuin parempien haukkumiseen. Aina voi olla parempi vanhempi!
[/quote]
vahinko yläpeukku, ikävään sävyyn oli kirjoitettu juttu.