Lue keskustelun säännöt.
Olen peräkamaripoika, tein päätöksen
05.04.2015 |
Olen toki vasta 21-vuotias, mutta silti minua kai jo pidetään peräkamaripoikana. Poika ainakin olen ja asustan kahdestaan äitini kanssa.
Tein tänään sen päätöksen, että en muuta äitini luota pois koskaan. Miksikö? Koska en näe siinä yhtään mitään järkeä. En ole koskaan ollut naisten mieleen enkä osaa edes lähestyä naisia, eli perheen perustaminen on pois suljettua. En myöskään ole korkeasti koulutettu joten palkkani tulee olemaan naisten mielestä karkkirahoja joilla ei perhettä edes elätetä. Tällä hetkellä olen työtön. Minulla eikä äidilläni ole ystäviä joten olemme oikeastaan toistemme ainoat ystävät joille voi jotain jutella. En keksi yhtään hyvää syytä miksi minun pitäisi muuttaa pois. Äitini ei ole koskaan pyytänyt minua muuttamaan ja olen aika varma, että hän toivookin, että asuisin hänen kanssaan niin pitkään kunnes hän kuolee.
Odotan innolla ensimmäisiä pilkkaavia kommentteja.
Kommentit (107)
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 16:52"]
No olet valintasi tehnyt. Mitäs tässä enää jankataan?
[/quote]
Sitä minäkin mietin. Joillekin vain tuntuu olevan niin kamalaa, että asun äitini kanssa.
-Ap P21 (Peräkamaripoika)
[/quote]
Minusta sinussa ei ole mitään vikaa, koska olet hyvin perustellut päätöksesi tilanteesi suhteen. Hyvin strateginen ja looginen, joskin mitä muut sinulta peräänkuuluttavat, on strategisen päätöksesi jatkuvuus tulevaisuuden kannalta, johon olet toisaalta jo vastannut, että näillä eväillä mennään toistaiseksi. Varmaan sekin, että muututko liiankin riippuvaiseksi (eli rutinisoidutko tiettyyn ajatteluun) ollessasi äitisi hoteissa, jolloin tilanteen mahdollisesti muuttuessa onkin yhä vaikeampaa muuttaa käsityksiään ja käyttäytymistään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vielä näet tämän viestin tällä viisi vuotta vanhalla langalla: Mitä teet nykyään? Onko tilanne tai ajatukset muuttunut ja mihin suuntaan? Mitä sanoisit viiden vuoden takaiselle itsellesi?
-P21
Jaahas, entäs sitten kun äitisi alkaa muumioitumaan yläpäästä, mielelläsikö vieläkin olet siellä kotona äityliä hoitelemassa vai alkaakohan sitten viimeistään tulla paniikki pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänelle varmaan kävi näin:
Voin sanoa, että asenteesi on kyllä suurin kiinnostuksen tappaja... Tutustuin kerran yhteen mieheen, joka vaikutti mukavalta, ehkä vähän ujolta. Olin hänestä oikeasti kiinnostunut, hän oli selvästi älykäs ja ajatteli paljon asioita. Mutta kun aloin osoittaa kiinnostustani, hän keksi aina jonkun syyn että en ole hänestä muka oikeasti kiinnostunut. "Et voi olla musta kiinnostunut koska en ole matkustellut, mulla ei ole autoa, en ole puhelias uusien ihmisten seurassa blabla". Hän ei suostunut kuuntelemaan vastalauseita. Lopulta en jaksanut enää sitä, että minua koko ajan epäillään valehtelijaksi, ja lopetin tapailun (ei se kyllä kerennyt edes sitä olla). Miehen vastaus oli: "Mä arvasin. Mulle käy aina näin." Huoh!